Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän puheenjohtaja
Laadunvarmistuksen tarve kansainvälisestä näkökulmasta 1. Kansainväliset koulutusmarkkinat vahvistuvat työmarkkinoiden kansainvälistyminen johtaa kansainvälisiin koulutusmarkkinoihin opiskelijoiden liikkuvuus lisääntyy 2. Läpinäkyvyyden tarve kasvaa kansainväliset kumppanuudet lisääntyvät opiskelijoiden oikeusturva on taattava 3. Tarve lisätä eurooppalaisen koulutuksen vetovoimaa argumentteja kilpailuun laatu on pystyttävä todentamaan 2
Laadunvarmistuksen tarve kansallisesta näkökulmasta 1. Tuottaa koulutuksen laatuun liittyvää tietoa potentiaalisille koulutukseen hakijoille, yliopiston johdolle, opettajille, opiskelijoille ja työnantajille vakuuttaa yhteistyökumppanit koulutuksen laadusta 2. Tukee yliopiston johtamista, strategiatyötä ja sisäistä tulosohjausta toimii välineenä yliopiston toiminnan kehittämisessä tekee näkyväksi eri osapuolten vastuut parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua koulutuksen kehittämiseen 3. Lisää koulutuksen vetovoimaa argumentteja kilpailuun laatu kyetään todentamaan 3
Auditointimallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen Suomessa Opetusministeriön asettama työryhmä esitti keväällä 2004, että Suomessa otetaan käyttöön korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi (vastauksena Berliinin kommunikeaan). Vuodesta 2005 lähtien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi on ollut KKA:n toiminnan painopistealue. Auditoinnin kehittämisvaihe vuosina 2005-2007: Auditoinnin pilotointi kahdella korkeakoululla (Kymenlaakson ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut) Auditoinnin menetelmällinen kehittäminen Yhteensä 15 korkeakoulun auditoinnit Auditoinnin vakiinnuttaminen vuosina 2008-2011: Auditointikäsikirjan uudistettu painos Korkeakoulujen ilmoittautumisten pohjalta laadittu auditointiaikataulu vuosille 2008-2011 4
Auditoinnin tavoitteet ARVIOIDA millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla Oulun yliopisto ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua toimiiko laadunvarmistus yliopiston asettamien tavoitteiden mukaisesti tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin Auditoinnissa ei oteta kantaa yliopiston tavoitesisältöihin tai tuloksiin, vaan ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuteen. 5
Auditoinnin kohteina Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, toimivuus, avoimuus, viestivyys, vaikuttavuus sekä jatkuva kehittäminen 6
Auditoinnin peruskysymykset Kattavuus Kattaako laadunvarmistus koko yliopiston toiminnan? Toimivuus ja vaikuttavuus Ovatko laadunvarmistuksen menettelytavat ja rakenteet toimivia? Miten tietoa käytetään toiminnan kehittämisen välineenä? Avoimuus ja viestivyys Onko laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto tarkoituksenmukaista ja saatavilla yliopiston sisällä ja ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta? 7
Laadunvarmistusjärjestelmän kaksi tarkastelutasoa auditoinnissa Laadunvarmistus koko yliopiston tasolla Strateginen suunnittelu Johtaminen Tavoitteiden asettaminen Resursointi Laadunvarmistusta koskevan tiedon kulku ja hyödyntäminen Perustehtävien ja tukitoimintojen laadunvarmistus Tutkimuksen/T&K-työn laadunvarmistus Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus Yht.kunnall. vuorovaikutuksen/ aluekehitystehtävän laadunvarmistus Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus Henkilöstön osaamisen laadunvarmistus 8
Auditointikohteet (7) 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Yliopiston perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus/Tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjastoja tietopalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus (minimi: kehittyvä ) 9
Auditoinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnissa käytetään neljälle eri kehitysvaiheelle skaalattua kriteeristöä Puuttuva (näitä ei saa olla!) Alkava Kehittyvä Edistynyt Auditointiryhmä voi esittää auditoinnin hyväksymistä edellyttäen, että laadunvarmistuksen kaikki osa-alueet ovat vähintään tasolla "alkava" ja että laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta (auditointikohde 7) koskeva arvio on vähintään tasolla "kehittyvä". Yliopiston tulee pystyä sekä osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmänsä toimivuus että vakuuttamaan ulkopuolinen taho järjestelmän vaikuttavuudesta. 10
Auditointikohteiden kriteerit: esimerkki Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio (auditointikohde 1) PUUTTUVA ALKAVA Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteita, toimintoja, ja vastuita ei ole määritelty eikä dokumentoitu. Tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi on puutteellista. Vastuunjako toimii osittain. KEHITTYVÄ EDISTYNYT Tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Dokumentointi ja vastuunjako ovat erittäin hyvin toimivia ja tehostavat laadunvarmistusta. 11
Auditointi keskellä yliopistouudistusta Oulun yliopisto on muiden yliopistojen tapaan toteuttamassa yliopistouudistusta Tämä hiukan vaikeuttaa auditointitehtävää, mutta se on samalla esimerkki yliopiston toiminnan kehittämisen mallin haasteista 12
Auditoinnin seuraukset KKA tekee auditointiryhmän esityksen pohjalta päätöksen hyväksytystä auditoinnista tai uusinta-auditoinnin tarpeesta. KKA ylläpitää rekisteriä auditoiduista korkeakouluista osoitteessa www.kka.fi. Hyväksytystä auditoinnista annetaan korkeakoululle auditointitodistus. Jos korkeakoulun laadunvarmistuksessa on oleellisia puutteita suhteessa auditointikriteereihin, uusintaauditointi toteutetaan noin kahden vuoden kuluttua. Hyväksytty auditointi on voimassa kuusi vuotta. 13
Oulun yliopiston auditointiryhmä Professori emeritus Paavo Okko (puheenjohtaja) Rehtori Anneli Pirttilä, Saimaan ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja) Laatuasiantuntija Helena Immonen, Helsingin yliopisto (jäsen) Opiskelija Liisa Ansala, Lapin yliopisto (jäsen) Erikoistutkija Teuvo Uusitalo, VTT (jäsen) Suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi, KKA (sihteeri) 14
Lisätietoa KKA:n toiminnasta www.kka.fi 15