Ajankohtaisia kuulumisia Kaakkois-Suomen ohjaamoverkoston, nuorisofoorumin sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen yhteinen työkokous Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen ELY-keskus 23.5.2017 Kouvola
Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Hallitusohjelman tavoitteena on Hallituksen puoliväliriihi (25.4.2017) edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten (NEET) määrää ja koulutuksen keskeyttämistä Sekä edistää nuorten työllistymistä. 2 Etunimi Sukunimi 29.5.2017
Toimenpiteet: Koulutus ja vapaa-aika 1. Lisätään varhaiskasvatukseen osallistumista 2. Turvataan koulutustakuu eli toisen asteen koulutuspaikka jokaiselle peruskoulun päättäneelle 3. Harrastustakuu (vähintään 1 harrastus) 4. Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden koulutuspolkua ja ohjausta 5. Selvitetään syitä poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen ja koulumenestykseen 6. Opinnollistetaan työpajatoimintaa 7. Tehostetaan koulutuksen nivelvaiheisiin kohdistuvia toimia ja sujuvoitetaan koulutusasteelta toiselle siirtymistä tuomalla yhteen perusopetuksen päättäneille nuorille tarkoitettua lisäopetusta (kymppiluokka) ja ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa opetusta (VALMA). 3 Etunimi Sukunimi 29.5.2017
Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Yhteistyön, toimintatapojen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen Vakiinnutetaan ohjaamoiden toiminta Tehostetaan, selkeyttään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettuja ohjaus-, sosiaali-, terveys, työvoima- ja nuorisopalveluita ja lyhennetään palveluprosessien kestoa. Lisätään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Määritellään Ohjaamoiden järjestämisvastuu osana meneillään olevia uudistuksia ja asetetaan ministeriöiden, elinkeinoelämän edustajien ja kolmannen sektorin edustajista koostuva ohjausryhmä ohjaamoiden toiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi. Vuosina 2018 2021: 5 milj. euroa vuosittain, määräraha TEM:lle 4 Etunimi Sukunimi 29.5.2017
Kaakkois-Suomen kasvu- ja kilpailukyky on riippuvainen laadukkaasta ohjauksesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ELO-yhteistyöryhmät ja verkostot (v. 2017 2018) Konkreettiset, laadukkaat ohjaustoimenpiteet Konkreettiset kansainvälistymistoimenpiteet Toimenpiteet yhä systemaattisemman yhteistyön kehittämiseksi oppilaitosten ja elinkeinoyhtiöiden sekä elinkeinoelämän välille ELO-toimintasuunnitelman painopisteet: laadukas monialainen ohjaus, uraohjaus, ohjaamot, siirtymät, yrittäjyyskasvatus, työelämävalmiudet ja yritteliäisyys / yrittäjyys, monikanavaiset TNO-palvelut Maakuntauudistus Toisen asteen reformi 5 Etunimi Sukunimi 29.5.2017
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Laadukasta ohjausta Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut laatua tulevaisuuteen Raimo Vuorinen, KT Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto TNO-päivät 4.-5.5.2017 Jyväskylä
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ ELO-ryhmä toimenpide-ehdotus Käynnistetään toimenpiteet ohjauksen valtakunnallisen tila-arvioinnin toteuttamiseksi 2017-18 Tietoperusta tulevien uudistusten perustaksi Uudistusten vaikutusten arviointi TNO-palvelujen saatavuuteen, kattavuuteen ja vaikuttavuuteen Pohja pysyvälle palautejärjestelmälle vuoteen 2020 mennessä
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ R V / 2 4 / 1 0 / 2 0 0 6 Näyttöä ohjauksen tuloksista Motivaation lisääntyminen ja opiskelua koskevien asenteiden muuttuminen Oppimistulosten paraneminen Opetukseen osallistuminen Keskeytysten väheneminen Opintojen loppuun suorittaminen Työnhakuvalmiuksien paraneminen Työttömyysjaksojen lyheneminen Koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuus Yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääntyminen
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Täsmennettävät uudet rajapinnat: Ammatillisen koulutuksen reformin eteneminen TE-palvelujen uudelleen organisoituminen Opetussuunnitelman uusien perusteiden käyttöönotto peruskouluissa ja lukioissa Ohjaamojen asemoituminen alueellisesti Kohtaamon verkko-ohjauspalvelun eteneminen KARVI koulutuksen nivelvaiheiden arviointi Omalinja hanke (http://omalinja.fi) ja sen tuottamat arviointityövälineet
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Opetushallitus 2014: Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen
Vaikuttava elinikäinen ohjaus (ELGPN 2014)
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ ELGPN: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet elinikäiselle ohjaukselle 2015 Opetus- ja kulttuurihallinnon ala (4 suuntaviivaa) 10. Ohjaus perusopetuksessa 11. Ohjaus ammatillisessa koulutuksessa 12. Ohjaus korkea-asteella 13. Ohjaus aikuiskoulutuksessa Työ- ja elinkeinohallinnon ala (3 suuntaviivaa) 14. TNO-palvelut työssä oleville 15. TNO-palvelut työttömille 16. TNO-palvelut ikääntyville Sosiaalinen osallisuus (2 suuntaviivaa) 17. TNO-palvelut nuorille 18. TNO-palvelut erityistä tukea tarvitseville
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Kehittämistyön ulottuvuudet Ulottuvuus\vaihe Julkinen päätöksenteko Palvelujärjestelyt Asiakkaalle näkyvät palvelut Panokset (voimavarat) esim. lainsäädäntö, määrärahat esim. organisaation resurssipäätökset, työn- ja vastuunjako esim. ammattilaisten osaaminen, menetelmien kehittäminen, asiakkaan elämäntilanne Prosessit (palvelut) esim. päätösten implementointi ja seuranta esim. toiminnan organisointi, arviointi ja kehittäminen, palveluiden tuottamisen tavat esim. ohjausinterventiot ja ohjelmat, mitattu asiakastyytyväisyys Tulokset (muutos) esim. valittujen poliittisten tavoitteiden saavuttaminen esim. sovitut palvelut toteutuvat, palveluja on tarjolla niitä tarvitseville esim. valintojen selkeytyminen, koulutukseen hakeutuminen, työllistyminen, identiteetin selkiytyminen Vaikuttavuus (yhteiskunnallisesti pysyvät tulokset) esim. yhteiskunnan arvoperusteisten tavoitteiden saavuttaminen: hyvinvoinnin parantuminen esim. palvelujen piiriin valikoituu yhä paremmin asiakkaita (kohtaanto) esim. henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitkäkestoinen lisääntyminen
Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet vuosille 2017 2018 Tavoitteena on, että palveluvalikoima TE-palvelut, kuntien koulu- ja nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi, KELA, oppilaitokset ja kolmas sektori ovat saatavilla ja moniammatillinen yhteinen ohjaus toteutuu Ohjausideologian tarkastelu on tarpeen yhdessä vahvemman verkostoitumisen kanssa. Tämä tarkoittaa eri toimijoiden roolien kirkastamista muuttuvassa aluehallinnossa ja sen näkyväksi tekeminen eri toimijoille. Elinikäinen ohjaus jatkuu elinikäisen oppimisen sekä osaamisen uudelleen arvioinnin ja tunnistamisen myötä aikuisiällä. Yritysten ohjausrooli tulee kasvamaan koulutussopimusten ja oppisopimusten kautta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on entistä tärkeämpää. Yhteistyön haasteena on, että monen työelämään siirtyvän nuorten kohdalla työelämävalmiudet eivät ole riittävät. Ammatillisen koulutuksen lisääntyvä oman vastuun korostuminen näyttää olevan haasteellista merkittävälle osalle peruskoulussa heikommin menestyneistä. Digitalisaation todellinen käyttö edellyttää, että poliitikot ja päättäjät ovat sisäistäneet digitalisaation käyttöönoton edellyttämät askeleet. Tehokas käyttö edellyttää selkeää näkemystä siitä, miten ohjauksen eri muotoja voidaan mielekkäästi yhdistellä. Digitalisaatio oikein käytettynä edistää tasa-arvoa. Informaatiopohjainen toimintojen suunnittelu on alkutekijöissään. Vapaaehtoistyö- ja vertaisohjauksen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää enemmän. Tällä työmuodolla voisi tavoittaa niitä elinikäisen ohjauksen tarvitsijoita, joita ei muuten tavoiteta.
Valtakunnalliset linjaukset Ohjaustoiminnan kehittämisestä (valtakunnallinen ELO-ryhmä 21.9.2016) Yhtenäinen monialaisten ohjauspalvelujen toimintamalli kaikenikäisille kansalaisille vuoteen 2025 mennessä o Perustana laaja kumppanuus o Yhteistyö o Osaaminen o Sopimuksellisuus toimijoiden resurssien ja osaamisen yhteen kytkemisestä Kansalaisten osallisuus Palvelujen saatavuus Palvelujen laatu ja tehokkuus Osui maaliin
Etelä-Savon ELY-keskus Vaikutus- ja vaikuttavuusarvioinnin tavoite Luomme rakennetta, kuinka osoittaa ELO- ja nuorisotakuun toiminnassa vaikutukset ja vaikuttavuus ja kuinka tunnistaa syy ja seuraus -suhteet Tarjoamme työkalua toiminnan suuntaamiseen ja seurantaan Tausta-aineistona arvioinnissa Verkoston tilaisuuksissa, koulutuksissa ja tapahtumissa kerättyjä palautteita ja työstettyjä suunnitelmia kehittämiskohteista (suullisia ja kirjallisia) Hankkeista saatuja suullisia ja dokumentoituja palautteita Seurantajärjestelmät: ESR, Hyrrä Kohdennetut sähköiset kyselyt ja palautteet 16 Tuija Toivakainen, Etelä-Savon ELY, 14.3.2017
Vaikuttavuuden mittaamisesta Lähde: Sitra 3.3.2014, www.sitra.fi/artikkelit, Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? 17 Tuija Toivakainen, Etelä-Savon ELY, 14.3.2017
Vaikutukset ja vaikuttavuus Etelä-Savossa 2013-2016 TUOTOS VAIKUTUS VAIKUTTA- VUUS PANOS Verkostojen työhön osallistuneiden työpanosta ESR-hankkeiden EU:n ja valtion osuudet 8 264 548 ja 33 hanketta Maaseuturahaston ja Leadereiden EU:n ja valtion osuudet 469 944 ja 11 hanketta Verkostojen työtä näkyvissä https://peda.net/hankkeet/eejn/sest Maakunnan strategia https://peda.net/hankkeet/eejn/eojnt 22e Nimetyt nuorisotakuun neuvottelukunta 2013 2014 ja ELO-ryhmä 2013 2016, ja muut https://peda.net/hankkeet/eejn/koko ontumiset Koulutukset, yhteistyötilaisuudet https://peda.net/hankkeet/eejn/km Nuorten ääni https://peda.net/hankkeet/eejn/nuor isotakuu Nuorten ja aikuisten ohjaukset ja polutukset töihin, opintoihin ja muihin toimiin osin hankkeiden avulla Osin vakiintuneet Ohjaamot Olkkari, Pientare, Posse https://peda.net/hankkeet/eejn/ohja amot/eo Viestintä osana verkoston työtä: Peda.net, Facebook, Twitter, YouTube, Periscope, https://peda.net/hankkeet/eejn 1) Toimijoiden yhteistyö ja yhdessä tekeminen tiivistynyt ja työtavat osin uusiutuneet 2) Toimijoiden ja verkostojen ohjausosaaminen parantunut ja ohjauksen kehittäminen jäntevöitynyt 3) Nuoria mukana suunnittelussa, toiminnassa, arvioinnissa, kehittämisessä 4) Toimijat luoneet uusia hankkeita, projekteja, opinnäytteitä, tutkimuksia, julkaisuja 5) Monimuotoinen viestintä kehittynyt toimijoiden välillä ja asiakkaiden kanssa 1) Verkostotyön laatu parantunut ja johtaminen osana jatkuvaa kehittämistä 2) Nuorille palveluita kynnyksettömästi ja kaikenikäisten vastaavaa palvelua suunnitellaan 3) Nuoret kokeneet osallisuutta ja saaneet vaikuttaa asioihin 4) Verkostossa määritellään vastuita ja hankkeita strategisesti käyttäen tutkimustietoa ja laadun mittauksen menetelmiä organisaatioita ylittävästi 5) Verkostoissa käytetään viestinnän monimuotoisia menetelmiä osana jatkuvaa toiminnan kehittämistä asiakkaiden, johdon, sidosryhmien ja henkilöstön kannalta Arviointi näiden kautta 18 Tuija Toivakainen, Etelä-Savon ELY, 14.3.2017
Toivon näkökulmaa ohjaukseen Hope-Filled Engagement (Anita Keskinen, 5.5.2017 JY) Norman E. Amundson et al. Active Engagement lähestymistapa ; Aktiivinen ote, sitoutuminen Mallit lukeutuvat ohjauksen konstruktivistisiin lähestymistapoihin; ratkaisu- ja voimavarakeskeinen, sosiodynaaminen, narratiivinen, NLP https://hopecareerinterventions.wordpress.com/ C.R. Snyder Hope theory: taustalla positiivinen psykologia Toiveikkuuden perusta on ajattelumalleissa, kognitioissa, ei niinkään emootioissa Toiveikkaan ajattelun elementit: 1. Tavoiteajattelu Tavoitesuuntautuneisuus elämässä 2. Polkuajattelu Erilaisten polkujen löytäminen tavoitteiden saavuttamiseksi 3. Toimijuusajattelu Usko siihen, että voin saada aikaan muutoksia ja saavuttaa tavoitteeni 19 Etunimi Sukunimi 29.5.2017
Materiaalin ja tiedon välittäminen verkostolle elotori https://peda.net/hankkeet/elotori/elo-ryhm%c3%a4t/kay Toimintasuunnitelman 2014 2020 toteuttaminen ja seuranta vuosittain Kaakkois-Suomen ELO-toimintasuunnitelman tulosseuranta maaliskuu 2016 maaliskuu 2017 KIITOS! 20 Etunimi Sukunimi 29.5.2017