Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Samankaltaiset tiedostot
Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Arvioinnin dokumentointi

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Suomen lajisto uhanalaistuu Joka kymmenes laji on uhanalainen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Arvioinnin yleisperiaatteet

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Kuva: Seppo Tuominen

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Kahdeksan katsausta uhanalaisuuteen

Osa III. Luontodirektiivin lajien seuranta. Ulla-Maija Liukko, Eija Kemppainen ja Katariina Mäkelä

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Lataa Suomen luonto - Lasse J. Laine. Lataa

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys Noora Korri

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Uhanalainen paloympäristölajisto Suomessa kooste eliötyöryhmäkyselystä

Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Säkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014

Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Biodiversiteetin tila Suomessa

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Putkilokasvien suojelun edistäminen

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Punaisesta kirjasta motivaatiota ympäristönsuojeluun Suomen lajien uhanalaistumiskehitys jatkuu mutta myös suojelukeinot toimivat

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

LAJI.FI / BETA.LAJI.FI

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla Lajiturva -hanke

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

suoranro: vaihde Asiantuntija puh. Asiantuntija Kahanpää, Jere Koivunen, Anne Kahanpää, Jere Kahanpää, Jere Sihvonen, Pasi

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Metsätalous ja uhanalaiset lajit Lauri Saaristo, Ilpo Mannerkoski ja Heidi Kaipiainen-Väre

Storträsket-Furusbacken

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Kittilän Loukisen latvasuon Kilpivuoman nilviäiskartoitukset 2018

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS suoranro:

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

Transkriptio:

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1

www.luomus.fi 31.1.2017 2

Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT (Nearly threatened) = 1 VU (Vulnerable) = 2 EN (Endangered ) = 3 CR (Critically endangered) = 4 RE (Regionally Extinct) = 5 www.luomus.fi 31.1.2017 3

Luokan muutoksen syyt edelliseen uhanalaisuusarviointiin verrattuna (1) aito muutos (2) tiedon kasvu (3) kriteerien muutos (4) muuttunut tulkinta (5) uusi laji (6) taksonominen muutos www.luomus.fi 31.1.2017 4

Uhanalaisuusindeksi ja vertailukelpoisuus RLI-arvot voivat vaihdella välillä 0:sta (kaikki lajit ovat kuolleet sukupuuttoon) 1:seen (kaikki lajit ovat elinvoimaisia). Uhanalaisuusindeksin arvot ovat eri vuosien välillä vertailukelpoisia ainoastaan, jos arvioinnissa ovat mukana täsmälleen samat lajit. www.luomus.fi 31.1.2017 5

Lajien uhanalaisuusarvioinnin elinympäristöt Metsät Suot Vedet Rannat Kalliot Tunturipaljakat Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt www.luomus.fi 31.1.2017 6

Lajien uhanalaisuusarvioinnin aineisto pääelinympäristöittäin Eliöryhmä Lajien lukumäärä eri elinympäristöissä Ihmisen muuttamat Kalliot Metsät Rannat Suot Tunturipaljakat Vedet Kaikki Sammalet 81 269 138 71 123 108 83 873 Putkilokasvit 346 69 203 229 129 114 107 1197 Käävät 0 0 198 7 0 15 0 220 Jäkälät 57 600 537 99 17 79 3 1392 Linnut 36 2 78 25 20 20 56 237 Nisäkkäät 12 0 32 3 1 2 7 57 Matelijat ja sammakkoeläimet 0 0 5 2 0 1 2 10 Sudenkorennot 0 0 0 0 5 0 46 51 Luteet 191 1 138 78 9 2 44 463 Kovakuoriaiset 889 1 1559 545 72 33 285 3384 Perhoset 688 27 1143 198 137 54 0 2247 Kaikki lajit 2314 969 4030 1257 513 412 633 10131 www.luomus.fi 31.1.2017 7

Muutokset elinympäristöissä lajien uhanalaisuusaineiston perusteella Suot (- 0.011) Vedet (-0.006) Metsät (-0.000) Rannat (-0.008) Perinneympäristöt (-0.000) Kalliot (-0.004) Tunturipaljakat (-0.015) www.luomus.fi 31.1.2017 8

Muutokset elinympäristöissä lajien uhanalaisuusaineiston perusteella Uhanalaistuminen on rajuinta tunturipaljakoilla, soilla ja rannoilla. Metsissä ja ihmisen muuttamissa ympäristöissä lajiston uhanalaisuusindeksi on säilynyt samalla tasolla. www.luomus.fi 31.1.2017 9

Uhanalaisuusindeksin muutokset eliöryhmittäin eri elinympäristöissä vuosien 2000 ja 2010 välillä Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit 0-0.003 0.006*** -0.003 0 0.004* 0-0.04-0.028-0.002-0.08* 0 0-0.048* -0.02*** -0.012** -0.007** -0.008** -0.003* 0-0.02*** -0.015 0-0.001-0.007 0.007-0.003-0.016** 0 0.004 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.101-0.003 0-0.017*** 0.012-0.004*** -0.007 0 0 0-0.006 0 0-0.017 0 0 0 0.003 0 0 0.013 0 0 0.005 0.013*** 0 0 0.008* 0-0.019*** -0.006* -0.006-0.014*** -0.006-0.009*** -0.014*** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p < 0.001 www.luomus.fi 31.1.2017 10

Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit 0-0.003 0.006*** -0.003 0 0.004* 0-0.04-0.028-0.002-0.08* 0 0-0.048* -0.02*** -0.012** -0.007** -0.008** -0.003* 0-0.02*** -0.015 0-0.001-0.007 0.007-0.003-0.016** 0 0.004 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.101-0.003 0-0.017*** 0.012-0.004*** -0.007 0 0 0-0.006 0 0-0.017 0 0 0 0.003 0 0 0.013 0 0 0.005 0.013*** 0 0 0.008* 0-0.019*** -0.006* -0.006-0.014*** -0.006-0.009*** -0.014*** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p < 0.001 www.luomus.fi 31.1.2017 11

Putkilokasvien, sammalten ja lintujen sukupuuttoriski on kasvanut soilla. Uhanalaisuuden syinä ja uhkatekijöinä (kunnostus)ojitus turpeenotto avoimien soiden umpeenkasvu vesirakentaminen metsien hoito ja kunnostustoimenpiteet ilmastonmuutos www.luomus.fi 31.1.2017 12

Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit 0-0.003 0.006*** -0.003 0 0.004* 0-0.04-0.028-0.002-0.08* 0 0-0.048* -0.02*** -0.012** -0.007** -0.008** -0.003* 0-0.02*** -0.015 0-0.001-0.007 0.007-0.003-0.016** 0 0.004 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.101-0.003 0-0.017*** 0.012-0.004*** -0.007 0 0 0-0.006 0 0-0.017 0 0 0 0.003 0 0 0.013 0 0 0.005 0.013*** 0 0 0.008* 0-0.019*** -0.006* -0.006-0.014*** -0.006-0.009*** -0.014*** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p < 0.001 www.luomus.fi 31.1.2017 13

Kovakuoriaisten ja luteiden sukupuuttoriski on pienentynyt metsissä. Vaikuttavia tekijöitä mm. säästöpuuhaavat kulotukset korvaavat elinympäristöt mahdollisesti ilmastonmuutos www.luomus.fi 31.1.2017 14

Sammalten ja jäkälien sukupuuttoriski on kasvanut metsissä. Uhanalaisuuden syinä ja uhkatekijöinä uudistamis- ja hoitotoimet vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen puulajisuhteiden muutokset lahopuun väheneminen Ilmastonmuutos heikko lehtipuiden uusiutuminen suuren hirvikannan vuoksi www.luomus.fi 31.1.2017 15

Uhanalaisuusindeksin tulkinnassa huomioitavaa Tiivistää hyvin uhanalaisuusarvioinnin tulokset nopeaa kokonaistarkastelua varten Taustalla mittavat aineistot, kokonaisindeksi ei heilahda vähäisistä muutoksista Pääelinympäristöihin jakamiseksi joudutaan tekemään yleistyksiä Indeksiin ei voida ottaa mukaan lajeja, jotka ovat levittäytymässä Suomeen On mielekäs lajiryhmillä, joissa aitoja muutoksia pystytään tunnistamaan/seuraamaan riittävästi. www.luomus.fi 31.1.2017 16

Kirjallisuutta uhanalaisuusindeksistä Butchart SHM, Akçakaya HR, Chanson J, Baillie JEM, Collen B, et al (2007) Improvements to the Red List Index. PLoS ONE 2(1): e140. doi:10.1371/journal.pone.00001 Bubb PJ, Butchart SHM, Collen B, Dublin H, Kapos V, Pollock C, Stuart SN & Vié JC 2009: A guidance document to support national and regional use of the IUCN Red List Index (RLI). IUCN, Gland. http://www.iucnredlist.org/about/publication/red-list-index www.luomus.fi 31.1.2017 17