Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla Lajiturva -hanke

Transkriptio

1 Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla Lajiturva -hanke METSO-toteuttajien neuvottelupäivä

2 Lajiturva-hankkeen tausta Metsätalouden toimijoilla on vuodesta 2011 asti ollut käytössään ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan esiintymistiedot uhanalaisista lajeista Uhanalaisten lajien paikkatiedon hyödyntäminen kuuluu metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksiin (PEFC ja FSC) METSO periaatepäätös: ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö varmistavat, että tiedot uhanalaisten lajien esiintymistä ovat ajantasaisia ja että ministeriöt turvaavat edellytykset tiedonsaannin jatkuvuudelle ympäristöhallinnon lajitietojärjestelmistä Suomen metsäkeskukselle, kunnille sekä muille metsäsektorin toimijoille ja maanomistajille. Tapio Oy

3 #Lajiturva Lisäämme lajiesiintymätiedon avulla uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita turvaavien metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä.

4 #Lajiturva 1. Metsätaloudessa huomioitavan lajiesiintymätiedon määrittely 2. Uhanalais-toimintamallin evaluointi 3. Toimintamallin ja oppaan päivittäminen 4. Lajikuvausten ja ohjeiden kehittäminen 5. Käytäntöönvienti

5 Toteutus ja alustavia tuloksia Tapio Oy

6 TP 1: Metsätaloudessa huomioitavan lajiesiintymätiedon määrittely Käydään läpi uuden uhanalaisuuden arvioinnin aiheuttamat muutokset olemassa oleviin aineistoihin ja uudistetaan uhanalaisten lajien toimintamalliin liittyvä metsätaloudessa huomioon otettavien lajien lista Analysoidaan lajipisteiden lukumääriä suojelualueilla / talousmetsissä ja eri maanomistajaryhmien mailla Tapio Oy

7 Ehdotus uudesta lajilistasta - Toimintamallin lajilista kasvaa - Listalla tällä hetkellä 3484 lajia, poistettavaksi ehdotettu 507 lajia, etupäässä niittyjen ja perinnebiotooppien lajeja - Pyydetään vielä joidenkin eliöryhmien asiantuntijoita tarkistamaan lista - Valmistuu vuoden loppuun mennessä Tapio Oy

8 Lajihavaintojen valinnan kriteerit Mukana kaikki eliöryhmät Uhanalaiset (RE, CR, EN, VU) ja silmälläpidettävät (NT) lajit Elinvoimaisista (LC) mukana direktiivilajit Mukana lajit, joilla - Metsät, suot, pienvedet, rantametsät ensisijaisena tai jonain muuna elinympäristönä - Kalliot ensisijaisena elinympäristönä - Perinneympäristöt ensisijaisena tai jonain muuna elinympäristönä (näitä lajeja karsittu) Tapio Oy

9 TP 2: Uhanalais-toimintamallin evaluointi Työpaketissa selvitetään, miten varmistetaan uhanalaisaineiston ja toimintamallin sujuva käyttö ja lajiesiintymien parempi turvaaminen. Tehty laaja kysely metsä- ja ympäristöalan toimijoille sekä metsänomistajille puhelinhaastatteluja Julkaistaan raportti Uhanalaisten lajien esiintymätiedon hyödyntäminen metsätaloudessa Tapio Oy

10 Uhanalaistoimintamalli kyselyn tuloksia Webropol kysely toteutus loppukesällä 2019 Vastaajien määrä 169 Yli puolet vastanneista > 10 v. kokemus työtehtävästään Tapio Oy

11 Osaisitko kysyttäessä kuvailla oman roolisi uhanalaistoimintamallin toteutuksessa? Heikosti Mhy, Metsäpalveluyritykset, Puunostajat Todella hyvin Tapio Oy

12 Kuinka usein uhanalaisen lajin (muu kuin liito-orava) esiintymä tulee esille työssäsi? Suurimmalle osalle metsätalouden toimijoita uhanalaisesiintymiä tulee työssä vastaan korkeintaan muutamia kertoja vuodessa Tapio Oy

13 Millaisten tilanteiden yhteydessä uhanalaisen lajin esiintymä on tullut esille? Lajitietoon reagoidaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun ollaan menossa tekemään jotain, ei metsäsuunnitteluvaiheessa. Toimintamalli 2010: Tavoitteena on, että paikkatieto uhanalaisesiintymistä on käytössä jo siinä vaiheessa, kun erilaisia toimenpiteitä suunnitellaan tai tehdään aluetason suunnitelmia. Tällöin tilanteet, joissa uhanalaisesiintymä todetaan vasta metsänkäyttöilmoituksen tarkastustilanteessa, jäävät vähäisiksi. Tapio Oy

14 Kommentteja yhteistyöstä Kuinka toimivaa yhteistyö on? Vastausten ka. Vastauksissa 2,6 => parannettavaa löytyy, erityisesti koulutustarve mainitaan usein Yhteistyöhön liittyviä kommentteja erityisen paljon ELY- ja metsäkeskuksilta => yhteistyön toimivuudessa on suuria alueellisia eroja Tiedonkulun parantaminen, yhteisen paikkatiedon kehittäminen, neuvontavastuiden selkiyttäminen, tiedon jakaminen toimintamallista, palautteen saaminen toteutuksista Puunostajat: viranomaisvastauksiin vauhtia, maastoapua tarvitaan Tapio Oy

15 Miten koet metsänomistajien suhtautuvan uhanalaisen lajin esiintymien turvaamiseen? Metsänomistajat suhtautuvat kielteisesti lajien huomioimiseen Metsänomistajat haluavat turvata lajien elinympäristöt Tapio Oy

16 Mitä konkreettisia toimia tarvitaan, jotta uhanalaiset lajit saadaan turvattua? 1. Lajeja koskevan avoimen paikkatiedon lisääminen 2. Ohjeita laji/lajiryhmä kohtaiseen huomiointiin 3. Resursseja neuvontatyöhön, oman osaamisen vahvistamista ja metsänomistajien koulutusta Tapio Oy

17 Miten parantaisit tiedossa olevien uhanalaisten lajien esiintymien säilymistä talousmetsissä? ELY-keskus / Metsäkeskus Lajitiedon lisääminen Maisema-tason tarkastelut Toimijoiden koulutus ja neuvonta Monipuoliset metsänkäsittelyt Korvausten monipuolistaminen ELYille resursseja Puunostajat Tarkka esiintymätieto Maastosuunnittelu Ohjeet Korvaus Mo:lle Mhy:t Aikaa leimikonsuunnitteluun Korvaus Mo:lle Tiedotus Tapio Oy

18 Metsänomistajien haastattelut: havaintoja Haastateltu 9 sellaista metsänomistajaa, joilla oli jonkinlainen käsitys tilallaan olevasta uharihavainnosta Osa ei tiedä uharihavainnosta tilallaan ylipäänsä mutta nekin, jotka tietää ei yleensä tiedä mikä laji kyseessä Useimmilla melko epämääräinen käsitys, tyyliin joo siellä on joku haapa (kyseessä haapariippusammal) tai että tietyllä suolla on jotain tyyliin, tuli puukaupan tai hakkuun yhteydessä toimijan taholta esiin, että siellä on jotain jne.. Tapio Oy

19 Metsänomistajien haastattelut: havaintoja Harva tiesi, mitä lajitieto tarkalleen ottaen tarkoittaa, saati yksityiskohtaisemmista hoitosuosituksista Käytön rajoituksista siis usein tietää ts. että jotain rajoitteita tullut sen takia Tieto tullut useimmiten Ely keskuksesta, mutta myös Metsäkeskuksesta (ympäristötuen tekijältä, neuvojalta) tai/ja muulta metsäalan toimihenkilöltä (esim. puunostajalta) tullut jotain tietoa. Lisäksi mm. biologian opettajalta, yliopiston tutkijoilta tai opinnäytetyön tekijöiltä, perimätietona jne. Tapio Oy

20 Metsänomistajien haastattelut: havaintoja Suurin osa oli kuullut tai lukenut METSO:sta, mutta harvan kohdalla se oli tullut esille lajin elinympäristön turvaamisen yhtenä keinona. Moni ei ollut kiinnostunut mistään virallisesta suojelusta vaan vaalii omin päin. Osa metsänomistajista ihan tietoisesti on halunnut jättää käsittelemättä ja vaalia luontoa tai käsittelee jatkuvan kasvatuksen menetelmällä metsiänsä. Pari tilaa, jossa ympäristötukisopimus voimassa, mutta ympäristötuki - alueet eivät ole lajihavaintopisteen kohdalla. Yhden tänä vuonna uusitun ympäristötuki -alueen sisällä oli myös se uharipiste. Tapio Oy

21 Johtopäätöksiä metsänomistajien haastatteluista Metsänomistajilla on puutteellisesti tietoa heidän maillaan olevista uharihavainnoista. Tieto havainnosta ylipäänsä pitäisi olla metsänomistajalla itsellään, myös tarkempi lajitieto. He haluavat varsinkin tietoa siitä, mitä se tarkoittaa metsänomistajan kannalta, jos hänen metsäpalstallansa on uhanalaisen lajin havaintopiste. Monelle se voi olla myös hieno asia, että omasta metsästä löytyy tällaista niitä ei kuitenkaan ihan joka metsänomistajan metsästä löydy. Tapio Oy

22 TP 3: Toimintamallin ja oppaan päivittäminen Työpaketissa päivitetään Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamalli ( Uhanalais-toimintamalli ) sekä Metsätalous ja uhanalaiset lajit - opas. Alkuvuosi 2020 Tapio Oy

23 TP 4: Lajikuvausten ja ohjeiden kehittäminen Työpaketissa tehdään metsänkäsittelyn toimintaohjeet uhanalaisten lajien esiintymillä, edistetään lajiesittelyitä sekä selkeytetään olemassa olevia ohjeita. Tapio Oy

24 TP 5: Käytäntöönvienti Työpaketissa tuotetaan koulutuksia varten materiaalipaketti ja pidetään metsätalouden toimijoille yhteensä 15 koulutusta ELYkeskusalueittain. Koulutukset toteutetaan syksyllä 2020 ja keväällä Viestintämateriaalia tulossa mm. esite ja video Tapio Oy

25 Kiitos! Lajiturva ohjausryhmä Katja Matveinen, MMM, pj. Esko Hyvärinen, YM Jarkko Partanen, SMK Johanna Hallman, K-S ELY Kaisu Aapala, SYKE Aino Juslén, LUOMUS Maarit Kaukonen, Mh Metsätalous Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Markus Nissinen, MTK Tiina Vuoristo, Mtry Lajiturva projektiryhmä Lauri Saaristo, Tapio Oy, projektipäällikkö Nora Arnkil, Tapio Oy Heidi Kaipiainen-Väre, Syke Kimmo Syrjänen, Syke Riitta Raatikainen, SMK Jarmo Uimonen, SMK Esityksen kuvat Lauri Saaristo ja Kimmo Syrjänen Tapio Oy