BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Samankaltaiset tiedostot
Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Etunimi: Henkilötunnus:

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Elimistö puolustautuu

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Essential Cell Biology

Elimistö puolustautuu

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

Perinnöllisyyden perusteita


BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

Yleispatologia Johdanto

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät Kuopio

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

11. Elimistö puolustautuu

Anatomia ja fysiologia 1

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

KandiakatemiA Kandiklinikka

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Säteilevät naiset -seminaari , Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

6.5 Biologia. Opetuksen tavoitteet

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Geenitekniikan perusmenetelmät

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

PAKOLLISET KURSSIT. 1. Eliömaailma (BI1)

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Mind Master. Matti Vire

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

Transkriptio:

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja toimittava kiinteässä yhteistyössä, jotta kokonaisuus toimisi Kaikki solut ovat peräisin yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta ja niissä on samat geenit Ensimmäisten jakautumisten jälkeen syntyy erilaistumattomia soluja, kantasoluja Erilaistuneen solun tarpeettomat geenit ovat lukkiutuneina

SOLUISTA MUODOSTUU KUDOKSIA JA ELIMIÄ Samoihin tehtäviin erikoistuneet solut muodostavat kudoksia, joita on neljää päätyyppiä Elimet muodostuvat useammasta kuin yhdestä kudostyypistä Samaa tehtävää yhdessä hoitavat elimet muodostavat elimistöjä. Myös elimistöt toimivat yhteistyössä

DIAN TEHTÄVÄ 1 Nimeä neljä kudostyyppiä ja kerro niistä lyhyesti.

PERIMÄ LUO PERUSTAN IHMISELÄMÄLLE Ihmisellä on noin 20 000 geeniä, jotka sijaitsevat 23 vastinkromosomiparissa Geenien eri muotoja kutsutaan alleeleiksi Geenien toiminta on perustana ihmisen ominaisuuksille Ominaisuudet voivat olla yhden geenin määräämiä (AB0-veriryhmä), mutta suurin osa ominaisuuksista ovat määrällisiä, eli niihin vaikuttaa monta geeniä yhtä aikaa (ihonväri). Myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa ominaisuuksiin yhdessä geenien kanssa (ruumiinpaino)

PERIMÄ VOI MUUTTUA Mutaatio on sattumanvarainen ja pysyvä muutos perimässä Mutaatioita aiheuttavat mutageenit, esim. myrkylliset aineet, kuten dioksiinit ja alkoholi, sekä ionisoiva säteily. Mutaatiota tapahtuu kuitenkin myös ilman ulkopuolisia tekijöitä (ns. spontaanit mutaatiot). Mutaatio voi siirtyä solunjakautumisessa tytärsoluihin ja sukulinjassa (ituradan soluissa) syntynyt mutaatio myös seuraaville sukupolville

DIAN TEHTÄVÄ 2 Miten solut viestivät toisilleen? Mikä on vaste? Miten kohdesolu havaitsee viestin?

ELIMISTÖ YLLÄPITÄÄ SISÄISTÄ TASAPAINOA SOLUJEN VÄLISEN VIESTINNÄN AVULLA Elimistö pyrkii säilyttämään homeostasian, vakaan sisäisen tasapainotilan, jotta solut, kudokset ja elimet voisivat toimia Sisäisen tasapainon säätely, elinten toiminta sekä ihmisen kasvu ja kehitys vaativat solujen välistä viestintää Viestit voivat kulkea sähköisinä impulsseina tai niitä voidaan välittää kemiallisten viestiaineiden avulla Viestin vastaanottaneen solun reaktio, vaste, voi olla esim. geenien aktivoitumista entsyymien tuottoon, geenien kytkeytymistä pois päältä, solun jakautuminen tai eriytyminen, tai ohjelmoitu solukuolema, apoptoosi

SOLUILLA ON MONTA TAPAA VIESTIÄ KESKENÄÄN Hermosolut siirtävät viestejä sähköisesti, mutta hermopäätteessä, kahden hermosolun välissä, tarvitaan välittäjäaineita. Kudoshormonit ovat yksittäisten solujen ja soluryhmien erittämiä paikallisesti vaikuttavia hormoneja Hormonit ovat viestiaineita, jotka erittyvät umpirauhasista vereen ja kulkeutuvat kaikkialle elimistöön, mutta vaikuttavat vain kohdesoluissa. Kasvutekijät ovat solujen erittämiä hormonien kaltaisia viestiaineita, jotka lisäävät tai hillitsevät solujen jakautumista Viestit pääsevät solujen sisään solujen pinnalla olevien vastaanottajamolekyylien, reseptorien, avulla Solut voivat tarttua väliaikaisesti toiseen soluun ja muuttaa sen toimintaa tai omaa aineenvaihduntaansa

ELIMISTÖN PUOLUSTUSMEKANISMEJA Perimässä on geenejä, joiden tuottamat proteiinit korjaamat mutageenien aiheuttamia DNA-virheitä tai rajoittavat solun jakautumista Joissain tapauksissa elimistä pystyy tuhoamaan mutaatioiden vaurioittamat solut ohjelmoidun solukuoleman avulla Elimistön oma puolustusjärjestelmä pystyy useimmiten tunnistamaan karsinogeenien vioittamat solut niiden rakenteen perusteella ja tuhoamaan ne Puolustusjärjestelmä heikkenee iän myötä ja DNA-muutosten määrä lisääntyy Paikallinen syöpäkasvain voidaan leikata Levinnyttä syöpää hoidetaan esim. solunsalpaajilla ja sädehoidolla

DIAN TEHTÄVÄ 3 Mitkä tekijät aiheuttavat syöpää? Miten syöpä syntyy? Miksi syöpä on hengenvaarallinen?

SYÖPÄ AIHEUTUU SOLUJEN VIESTINNÄN HÄIRIÖISTÄ Syöpää aiheuttavia tekijöitä kutsutaan karsinogeeneiksi Syövän synty voi käynnistyä, jos solun jakautumista säätelevissä geeneissä tapahtuu mutaatio Kaikissa syöpätyypeissä solut jakautuvat hallitsemattomasti, mikä johtuu niiden jakaantumista säätelevän viestinnän häiriöistä Syöpäsolut muodostavat kasvaimia ja voivat tunkeutua ympäröiviin kudoksiin Kasvain voi erittää kasvutekijöitä, jotka ohjaavat verisuonten kasvua ja siten se saa happea ja ravintoa Kasvaimesta voi irrota soluja, jotka leviävät veri- tai imusuoniston kautta muualle elimistöön, missä ne muodostavat etäpesäkkeitä uusiin kudoksiin

https://www.youtube.com/watch?v=cjlk4vt9csk

YLEISIMMÄT SYÖPÄTYYPIT 2009 Naiset Paikka Tapausten määrä % Rinta 4496 32,0 Paksusuoli 827 5,9 Kohdunrunko 808 5,8 Keuhkot, henkitorvi 691 5,0 Iho 669 4,8 Miehet Paikka Tapausten määrä % Eturauhanen 4595 30,9 Keuhkot, henkitorvi 1676 11,3 Paksusuoli 811 5,5 Iho, ei-melanooma 713 4,8 Rakko 708 4,8

SOLUJEN SIGNALOINTI https://www.dnalc.org/resources/3d/cellsignals.html

1. Käsitteiden määrittelyä Tehtävät Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet: a. solu b. elin c. kudos d. apoptoosi e. elimistö f. kantasolu g. mutageeni h. karsinogeeni

Tehtävät 2. Erilaisia soluja ja kudoksia a. Tunnista kudokset mikroskooppikuvista A D. b. Tunnista kuvan E solut. Pohdi kuvien perusteella, miten solut ovat rakenteellisesti sopeutuneet toimintaansa.

5. Syövän yleisyys Suomessa a. Kerro diagrammin perusteella syövän yleisyydestä naisilla miehillä eri ikäryhmissä. b. Pohdi syitä eroihin.