Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan)

Samankaltaiset tiedostot
LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?

Kokouksen avasi Henriette Helin-Soilevaara, joka valittiin puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimi Liisa Kaartinen.

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Ylitarkastaja Liisa Kaartinen

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 1/2018)

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki Pirjo Kortesniemi

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN

Eläinten lääkitsemisen valvonta Dnro 2692/ /2019

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Uusi tartuntatautilaki

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä

Uudet mikrobilääkkeiden käyttösuositukset julki

EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Hämeenlinna Pirjo Kortesniemi

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

Uusi lainsäädäntö eläinten lääkitsemisestä. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala,

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa Olli Paakkala LSO Foods Oy

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Sosiaali- ja terveysministeriön kommenttipuheenvuoro

A Toimintayksikön yleistiedot

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen Esitteitä 2004:9

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

EUROOPAN PARLAMENTTI

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 2/2019)

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

Eläinten lääkitsemisen valvonta Dnro 2481/0411/2015

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

HANKE: Maito- ja lihaketjun jäljitettävyys -järjestelmät avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Kalataudit vuonna 2014

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Maa- ja metsätalousministeri

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. toukokuuta 2011 antibioottiresistenssistä

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

luonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017.

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän kokous (MTKA 1/2019)

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri

Eläinten lääkitsemistä yleisesti koskeva lainsäädäntö

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Ajankohtaista siipikarjaterveydenhuollosta. Loimaa Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz

Transkriptio:

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017 2021 (AMR NAP, AMR National Action Plan) STM, MMM, YM, OKM Kansallinen mikrobilääkeresistenssin asiantuntijaryhmä (MTKA) Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira

Hallitun mikrobilääkekäytön ja resistenssikehityksen taustoja Kansalliset toimenpiteet - konsensuskokous 1997 - suositukset, ohjeet (hum, vet) ja lainsäädäntö (vet) - seuranta (AMR, kulutus) ja tiedotus. 1990-luku 2010-luku Alueelliset toimenpiteet: EU Action Plan on AMR WHO Global Action Plan (5/2015) Suomen AMR NAP WHOn jäsenvaltioiden NAPit 30.6.2017 mennessä ESBL-kantajuus, turistiripuli AMR NAPin toimeenpano Moniresistentit taudinaiheuttajat yleistyvät Mikrobilääkeresistenssi maailmanlaajuinen terveysuhka 2

AMR NAP pitkäjänteisen hallitun mikrobilääkekäytön seuraava askel 1996 2000 2017 3

Toimintaohjelman tavoitteista Mikrobien muuttuminen vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi mikrobilääkkeille uhkaa ihmisten ja eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Päämääränä on säilyttää mikrobilääkkeiden teho Suomessa mahdollisimman hyvänä. Ihmiset eläimet elintarvikkeet ympäristö 4

Miten toimintaohjelma tehtiin? STM:n johdolla mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän (MTKA) voimin. Kirjoittajina ylilääkäri Antti Hakanen, johtava asiantuntija Jari Jalava & ylitarkastaja Liisa Kaartinen Evira konsultoi lukuisia eri tahoja epävirallisesti valmistelun aikana ja sai monia hyviä, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. KIITOS KAIKILLE AKTIIVISESTA OSALLISTUMISESTA VALMISTELUUN! 5

NAP 2017 2021 julkaistiin 12.5. Löydät sen täältä: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3955-4 Toimenpiteiden toimeenpanossa tarvitaan mukaan meistä jokainen! 6

Toimenpiteitä kuudelle osa-alueelle 1. Ammattilaisten koulutus ja kansalaisten valistus 2. Kansallisesti koordinoitu One Health seuranta (resistenssi, käyttö) 3. Infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteerien leviämisen ehkäisy 4. Mikrobilääkekäytön ohjaus ammattilaisille 5. Tutkimustoiminta 6. Hallinnolliset rakenteet Yhteiset toimenpiteet 2 Terveys- ja sosiaalihuolto 4 + 3 7 + 7 3 + 4 6 6 Yhteensä 71 toimenpidettä; eläimiin ja elintarvikkeisiin 25 4 Eläimiä ja elintarviketurvallisuus 3 + 2 3 + 2 6 + 3 6 7

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 1.1. Ammattilaisten koulutus 1. Vahvistetaan ja kehitetään eläinlääkäreiden ja eläinten pitäjien sekä eläinten hoitajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmissa hygienian, mikrobiologian ja infektiotautiopin osuutta. Vastuu: MMM ja OKM, toteutus korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät 2. Lisätään eläinlääkäreiden ja muiden toimijoiden koulutusta mikrobilääkkeiden hallitusta käytöstä ja mikrobilääkkeiden ympäristövaikutuksista Vastuu: elintarviketuotantoeläinten ja turkiseläinten elinkeinosektorit, ETT ry, Suomen Eläinlääkäripraktikot ry (SEP), Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto ry, Tuotantoeläinlääkäriyhdistys ry, Sikayrittäjät ry, ELDTK, Evira. Eläinten pitäjien ja omistajien koulutuksessa eläimiä hoitavat eläinlääkärit. 3. Tehostetaan eläinlääkäreiden ajantasaista tiedotusta mikrobilääkkeistä Eviran ja Zoonoosikeskuksen verkkosivuilla tuodaan paremmin esille mm. mikrobilääkeresistenssi ja mikrobilääkkeiden käyttösuositukset. Työtä tukemaan perustetaan eläinlääkinnän pysyvä mikrobilääketyöryhmä, jossa ovat edustettuina eri sidosryhmät. Vastuu: Evira 8

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 1.2. Kansalaisvalistus 1. Tehostetaan seuraeläinten ja hevosten omistajien mikrobilääkekäyttövalistusta mukaan lukien mikrobilääkkeiden ympäristövaikutukset. Vastuu: Evira, ELTDK, SEP ry, eläinten pitäjien ja omistajien koulutuksessa eläimiä hoitavat eläinlääkärit 2. Tuotetaan kuluttajille tietoa mikrobilääkkeiden käytöstä tuotantoeläinten ja muiden eläinten tautien hoidossa ja elintarvikkeiden resistenssiriskeistä. Vastuu: elinkeino ja Evira 9

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 2.1. Mikrobilääkeresistenssiseuranta 1. Tehostetaan FINRES-Vet -seurantaa ja aineiston hyödyntämistä. Vahvistetaan eläimille tautia aiheuttavien patogeenien resistenssiseurantaa kaikilla eläinlajeilla Tuotetaan kohdistettua tietoa resistenssitilanteesta eläinlääkäreille ja eläinten omistajille (eläinpatogeenit, indikaattorit, MRSA-tilanne) Tuotetaan kuluttajille kohdistettua tietoa koti- ja ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden resistenssistä Lisätään ohjelmalla tuotetun aineiston analyyttisempaa raportointia (trenditietojen julkaisu) Vastuu: Evira 2. Edistetään luotettavan ja nopean laboratoriodiagnostiikan ja resistenssimäärityksen käyttöä eläinten lääkitsemisen tukena. Ohjeistetaan kaupallisia eläinlääketieteellisiä laboratorioita resistenssimäärityksen periaatteissa ja laatuvaatimuksissa, jotta herkkyystulokset olisivat luotettavia ja hoito kohdistuisi oikein Vastuu: Evira Muistutetaan eläinlääkäreitä näytteiden ottamisen ja luotettavan eläinpatogeenien resistenssin määrittämisen tärkeydestä, koska resistenssitieto ohjaa lääkekäyttöä Vastuu: Evira ja ELTDK 10

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 2.1. Mikrobilääkeresistenssiseuranta 3. Jatketaan zoonoottisten, patogeenisten ja indikaattoribakteerien resistenssin seurantaa noudattaen EUlainsäädäntöä sekä kansallisia päätöksiä. FINRES-Vet ohjelma päivitetään vuosittain ja arvioidaan sen riittävyyttä, kattavuutta ja toteutumista ottaen huomioon kansainväliset ja kansalliset löydökset, tutkimustulokset ja riskit Vastuu: Evira Ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden seurannan kattavuutta laajennetaan Vastuu: Evira Toteutetaan siipikarjan osalta ETT ry:n tuontiohjeisiin perustuva ESBL-/AmpC-/ karbapenemaasituottajien seuranta Vastuu: ETT ry, elinkeino ja Evira Toteutetaan siipikarjan E. coli -kantojen (APEC) resistenssiseuranta Vastuu: Evira, näytteet tutkimuksiin toimittaa elinkeino 11

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 2.2. Mikrobilääkekäytön seuranta 1. Kaikkia eläinlajeja koskevan mikrobilääkkeiden käyttötiedon keräämiseksi rakennetaan tietojärjestelmä. Tietojärjestelmästä on eläinlääkäreillä ja tuotantotiloilla mahdollisuus tehdä vertaisanalyysiä (benchmarking) oman käyttönsä tasosta kerätyn käyttötiedon perusteella. Tietoa käytetään myös valvonnassa ja mahdollisten mikrobilääkeresistenssin kartoitustutkimusten kohteiden tunnistamisessa. Tietojärjestelmästä on mahdollista seurata myös erikseen valittujen mikrobilääkeryhmien käyttöä: Kaikilla eläinlajeilla kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttö (fluorokinolonit, makrolidit sekä 3. ja 4. polven kefalosporiinit) Seuraeläinten mikrobilääkkeiden käyttö Vastuu: MMM ja Evira 2. Saatetaan kansallinen kokoomatieto (määrä, lääkeaine, käyttöaihe) lihasiipikarjan mikrobilääkityksistä ETT ry:n kautta viranomaisten käyttöön. Luodaan valmiudet vastaavan kansallisen kokoomatiedon toimittamiseksi sioista (Sikava) ja naudoista (Naseva). Vastuu: ETT ry ja elinkeino 12

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 3.1. Infektioiden ehkäisy 1. Elinkeino toteuttaa ETT ry:n ohjeistamana ja lakisääteiset vaatimukset ylittäen kaikkien tuotantoeläinten eläinaineksen maahantuontiin karanteeni- ja tutkimuskäytännöt, jotta ehkäistään altistavien virustartuntojen ja vaikeasti hallittavien bakteeritartuntojen maahantuloa. Vastuu: elinkeino, eläinten tuojat ja ETT ry 2. Tuotantoeläinten tuotantorakenne pidetään sellaisena, että eläinten hyvinvointia ja terveyttä voidaan ylläpitää ja mikrobilääkekäyttöä pienentää. Vastuu: elinkeino, tuottajat ja ETT ry 3. Kaikille tuotantoeläintiloille tehdään tautisuojaussuunnitelma ehkäisemään tarttuvien tautien leviämistä. Biocheck otetaan käyttöön tilan sisäisen ja ulkoisen tautisuojaustilanteen arvioinnissa. Tila löytää kohdat, joihin on kiinnitettävä huomiota omassa toiminnassa. Vastuu: elinkeino, ETT ry, tuotantoketju ja tilojen terveydenhuollosta vastaavat eläinlääkärit 13

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 3.1. Infektioiden ehkäisy 4. Tehostetaan toimia lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi Suomen markkinoilla. Tautien ennaltaehkäisyssä välttämättömien rokotteiden saatavuuden turvaaminen Erityisesti kapeakirjoisten mikrobilääkkeiden, kuten penisilliinin, ja muiden vanhojen mikrobilääkkeiden saatavuuden varmistaminen Tuotantoeläinelinkeino, eläinlääkärit ja Eviran eläinlajiasiantuntijaryhmät tuovat ongelmia esille Vastuu: MMM, STM, Evira, Fimea ja lääkealan toimijat 5. Koirien jalostuksen tavoiteohjelmissa otetaan selkeän kielteinen kanta atooppisten ja allergisten koirien käyttöön jalostuksessa. Samoin infektiosairauksille altistavia anatomisia piirteitä, kuten ihon liiallista poimuuntumista, kitketään jalostuksesta myös näyttelytuomareiden koulutuksella ja ohjeistuksella. Vastuu: Kennelliitto ja rotujärjestöt 6. Turkiseläinten tuotannossa pidetään yllä eläinten terveyttä ja hyvinvointia, jotta mikrobilääkekäyttöä voidaan pienentää. Vastuu: Turkiselinkeino 14

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 3.2. Moniresistenttien bakteerien torjunta 1. Tuotetaan ohjeistus työperäisten, eläimistä lähtöisin olevien resistenttien bakteerien tartuntojen ehkäisyyn sekä luodaan terveyden- ja ympäristöterveydenhuollon ammattilaisille yhteiset toimintaperiaatteet eläinperäisten resistenttien bakteerien aiheuttamien ihmisten tautitapausten selvittämiseen ja hallintaan. Vastuu: TTL, THL ja Evira 2. Kansallisen tavoitteen asettaminen keskeisten taudinaiheuttajien hallintatoimenpiteille: Asetetaan hyväksyttävä taso (ALOP, appropriate level of protection) zoonoottisten taudinaiheuttajien (esim. LA-MRSA, ESBL) ja resistenttien mikrobien esiintymiselle tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa Kansallisten hallintatoimien sopiminen Vastuu: MMM, STM, THL ja Evira 3. Vahvistetaan eläinklinikoilla ja -sairaaloissa infektioiden torjunnan osaamista ja levitetään hyviä käytäntöjä klinikoille ja sairaaloihin. Vastuu: Evira, ELTDK ja eläinlääkärit, jotka vastaavat klinikoiden ja eläinsairaaloiden tautitorjunnasta 15

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 4. Mikrobilääkekäytön ohjaus 1. Eläinten mikrobilääkkeiden käyttömäärille asetetaan kansalliset tavoitteet Kaikilla eläinlajeilla kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttö (esim. fluorokinolonit ja 3. ja 4. polven kefalosporiinit) Seuraeläinten mikrobilääkkeiden käyttö vähenee; vähennykselle asetetaan määrätavoite Vastuu: MMM ja Evira 2. Elinkeino selvittää omien tavoitteiden asettamista kriittisten mikrobilääkkeiden käytön rajoittamiselle tuotantoeläimillä. Vastuu: Elinkeino ja ETT ry 3. Tunnistetaan eläinryhmät, joille mikrobilääkkeitä käytetään enemmän kuin muille, ja tehdään toimenpiteitä käyttötarpeen vähentämiseksi. Vastuu: Elinkeino, ETT ry, eläinlääkärit ja eläinlääkintäviranomaiset 4. Eläinten mikrobilääkkeiden käyttösuositusten säännöllinen päivittäminen ja suositukset julkaistaan mobiilisovelluksena. Vastuu: Vetovastuu Evira, asiantuntemus ELTDK, ETT ry, SEP ry, TEY ry ja muut eläinlääketieteen asiantuntijat 16

Eläimiä ja elintarviketurvallisuutta koskevista toimenpiteistä 4. Mikrobilääkekäytön ohjaus 5. Ohjeet, joilla on merkittävää vaikutusta mikrobilääkkeiden ja sinkkioksidin käytön vähentämisessä. Porsaiden vieroitusoppaan päivitys ja koulutus Vastuu: MMM ja osallistuvat tahot, toteutus ETT ry, elinkeino, rehuteollisuus, neuvonta, teurastamot, rakennesuunnitteluasiantuntijat, Evira ja muut asiantuntijatahot Siipikarjan lääkitysopas ja toimintaohjeet siipikarjatiloille botulismin varalta Vastuu: ETU-siipikarjaryhmät 7. Myyntilupaprosesseissa hallitun mikrobilääkekäytön näkökulmien aktiivinen esillä pitäminen. Vastuu: Fimea 17

5. Tutkimustoiminta - yhteiset tavoitteet 1. Kartoitetaan alalla toimivien tutkijaryhmien toimintaa Suomessa ja tuetaan alan tutkijoiden ja muiden toimijoiden verkostoitumista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Vastuu: OKM, yliopistot ja tutkimuslaitokset 2. Ehdotetaan erityisesti mikrobilääkeresistenssiin sekä muuhun infektiotautitutkimukseen ja näihin liittyviin ympäristökysymyksiin keskittyvää perustutkimusohjelmaa Suomen Akatemialle. Vastuu: yliopistot ja tutkimuslaitokset 3. Ehdotetaan mikrobilääkeresistenssin diagnostiikkaan ja laajemminkin infektiotautidiagnostiikkaan liittyviä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen hankkeita Tekesille. Vastuu: yliopistot, tutkimuslaitokset ja diagnostiikkateollisuus 4. Esitetään mikrobilääkeresistenssin torjuntaa yhdeksi VNK:n tutkimusrahoituksen strategiseksi alueeksi. Vastuu: STM 5. Paikallisen tason tutkimustoiminnan (yliopistosairaalat, keskussairaalat) rahoitus on varmistettava myös jatkossa. Vastuu: kunnat, sairaanhoitopiirit, STM ja OKM 6. Edistetään ja tuetaan mikrobilääkeresistenssiin ja infektiotautitutkimukseen liittyvää tutkimusta eläinlääketieteen alalla MAKERA:n painopisteisiin tautivastustus, tautisuojaus sekä tuotantotavat, diagnostiikkaan nopeiden ja luotettavien testien kehitys, hallittua mikrobilääkekäyttöä edistävät toimenpiteet, resistenssin torjunta, resistenssin esiintymisen eläimissä ja elintarvikkeissa sekä resistenssimekanismien tutkimus. Vastuu: MMM, yliopistot ja tutkimuslaitokset 18

6. Hallinnolliset rakenteet 1. Varmistetaan mikrobilääkeresistenssin torjunnan sisältyminen asiaankuuluvien hallinnonalojen lainsäädäntöön. Kukin ministeriö vastaa oman hallinnonalansa spesifisten toimenpiteiden toteuttamisen suunnittelusta ja ohjauksesta. 2. Vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä hallinnonalojen ja sidosryhmien kesken vakiinnuttamalla MTKA:n toiminta esimerkiksi asetuksella. 3. Sovitaan toimenpiteiden tärkeys-ja kiireellisyysjärjestys sekä toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu ja järjestetään niihin tarvittavat ajalliset resurssit ja henkilöresurssit. 4. Seurataan mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman toteuttamista ja tuloksellisuutta vuosittaisella raportoinnilla ja tarvittaessa kehitetään toimintaohjelmaa. 5. Vaikutetaan EU-lainsäädäntöön. 6. Jatketaan kansainvälistä yhteistyötä ja sitoutumista mikrobilääkeresistenssin ehkäisyyn kaikilla sektoreilla resistenssin leviämisen ehkäisemiseksi esimerkiksi lääkkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin kautta. Vastuu: STM, MMM, OKM, YM 19

Kiitos! Kysymyksiä? 20