PÄÄTÖS Nro 123/04/2 Dnro ISY-2003-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2004 LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIA Lampsansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Lappeenranta ja Ylämaa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Lampsansuon noin 117 ha:n tuotantoon valmistelemattoman alueen ympäristölupaa. Lampsansuo sijaitsee osin Lappeenrannan kaupungin Maajärven kylässä ja osin Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä noin 20 km Lappeenrannasta lounaaseen. Lampsansuon kuivatusvedet kulkeutuvat Heikinojaa pitkin Koivulammen sekä Ylä- ja Ala-Sullammen kautta Vilajokeen ja edelleen Korppinen-nimisen järven ja sen alapuolisen järviketjun kautta Suomenlahteen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
2 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 1.4.2001 tehnyt Lampsansuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on päätöksellään 18.12.2001 velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Lampsansuon turvetuotannolle ympäristölupaa 30.9.2003 mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakija on 18.8.2003 saapuneessa ja viimeksi 6.11.2003 täydentämässään hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisen lupahakemuksen. HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 20.4.1995 antanut vesiensuojelua koskevan ennakkotoimenpideasetuksen mukaisen lausunnon hakijan tekemästä Lampsansuon turvetuotantoa koskevasta ennakkoilmoituksesta. Etelä-Karjalan seutukaavassa, joka on hyväksytty 14.3.2001, Lampsansuo ja sen lähialueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Hakijalla on hallussaan Lampsansuolla maata yhteensä 147,7 ha, josta omistuksessaan 103,0 ha ja vuokrattuna 44,7 ha. Hakija on tehnyt sopimukset erilliseltä lohkolta (Hirsikankaansuo) tulevien kuivatusvesien johtamisesta ojaan tilojen Pajamäki RN:o 3:15 ja Harjula RN:o 1:140 omistajien kans-
sa sekä laskuojan käytöstä ja vesien johtamisesta Koivulampeen tilojen Suomäki RN:o 1:131 ja Mäntyniemi RN:o 1:157 omistajien kanssa. 3 LAMPSANSUON YMPÄRISTÖ Hakijan suunnitteleman tuotantoalueen itäpuolella sijaitsee pienehkö Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon turvetuotantoalue, joka on ollut käytössä vuodesta 1986. Noin 500 metrin säteellä suosta on neljä kiinteistöä, joilla on vakituista asutusta sekä neljä kiinteistöä, joilla on vapaa-ajan asutusta. Vakituiseen asutut kiinteistöt sekä kaksi vapaa-ajan asuntoa sijaitsevat suon luoteispuolella Maajärven kylässä. Lisäksi yksi vapaaajan asunto sijaitsee suon kaakkoispuolella Pöllöslammen rannassa ja yksi vapaa-ajan asunto suon itäpuolella lähellä Lampsinlampea. Lisäksi Maajärven kylässä on 0,5-1 km:n säteellä suosta noin kymmenen rakennettua kiinteistöä. Suon lähiympäristö on pääosin metsää ja ojitettua suota. Alueella on myös useita järviä ja lampia. Lampsansuon valumavesien laskuoja ja Heikinoja kulkevat pääasiassa suo- ja kangasmaiden läpi. Vilajoen varsilla on peltoviljelyä. Lampsansuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita. Suota lähimmät pohjavesialueet ovat noin 2,5 km suon pohjoispuolella sijaitseva Pulsan pohjavesialue sekä noin 5 km suon eteläpuolella sijaitseva Uudensillanmaan pohjavesialue. Molemmat pohjavesialueet kuuluvat luokkaan III; muut pohjavesialueet. Lampsansuon lähiympäristössä ei ole lähteitä. Lampia tai vastaavia pienvesiä on sen sijaan alueella runsaasti. Lähimmät lammet Koivulampi, Ylä- ja Ala-Sullampi, Metsälampi, Pöllöslampi sekä Lampsinlampi sijaitsevat alle 1 km:n päässä suosta. Lampsansuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Alueella ei ole myöskään seutukaavan luonnonsuojelualueita tai tiedossa olevia luontokohteita.
4 Vesistön tila Lampsansuo sijaitsee Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alueella (8.003). Tuotantoalueen vedet tullaan johtamaan noin 3 km laskuojaa ja Heikinojaa pitkin Ylä- ja Ala- Sullampien kautta Vilajokeen, joka laskee 1,5 km Heikinojan liittymäkohdan alapuolella Korppiseen. Vilajoen vesistöalueen vedet laskevat lukuisten järvien ja jokiosuuksien kautta lopulta Venäjän puolella Suomenlahteen. Heikinojan valuma-alueen pinta-ala on noin 5,2 km 2, josta Lampsansuon tuotantoalueen pinta-ala on 22,5 %. Vilajoen valumaalueen pinta-ala on Korppisen luusuassa 73 km 2, josta järvien osuus on noin 6 %. Vilajoen valuma-alue ennen Korppista on 66,6 km 2, josta suunnitellun tuotantoalueen osuus on 1,8 %. Korppinen on pinta-alaltaan noin 62 ha. Ylä- ja Ala-Sullampi ovat pieniä ja matalia lampia. Lähialueen järvet ja joet ovat yleensä tummavetisiä ja jonkin verran rehevöityneitä. Sullampien ympäristössä ja Heikinojan valuma-alueella ei juurikaan ole maataloutta. Vilajoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä aikoinaan perattu uoma. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon tuotantoalueen lisäksi ympäristössä ei ole muita turvetuotantoalueita. Lampsansuon alapuolisen Ylä-Sullammen ja Heikinojan veden laatua on tarkkailu ennakkoon vuosina 2000-2002. Ylä-Sullammen näytteet on otettu 2 kertaa ja Heikinjoen näytteet kolme kertaa vuodessa. Ylä-Sullammen, jonka syvyys on 6-7 m, vesi on ollut vuosina 2000-2002 humuspitoista ja tummaa. Veden ph-arvot ovat olleet alhaisia (ka. 5,1-5,4). Humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot ovat olleet keskimäärin tasoa 40-50 mg/l. Veden kiintoainepitoisuus on ollut jokseenkin alhainen eri syvyyksillä (ka. 1,8-4,1 mg/l). Veden sähkönjohtavuus on ollut alhainen kaikissa vesikerroksissa koko tarkkailun ajan. Pintaveden happitilanne on ollut tyydyttävä tai välttävä. Pohjan läheisyydessä on loppukesällä ja ajoittain myös talvella esiintynyt hapettomuutta. Happipitoisuuden ollessa alhainen rautaa on liuennut pohjasedimentistä veteen. Rautapitoisuudet ovat olleet pintavedessä keskimäärin 1100 µg/l ja pohjan läheisyydessä 2700 µg/l. Heikossa happitilanteessa myös fosforipitoisuudet ovat olleet koholla pohjan läheisyydessä. Pintaveden fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 25 µg/l ja typpipitoisuus 1052 µg/l. Pintaveden elokuisten fosforipitoisuuksien perusteella
Ylä-Sullampi on lievästi rehevä tai rehevä. Lammen elokuiset typpi- ja a- klorofyllipitoisuudet ovat reheville vesille tyypillisiä. 5 Myös Heikinojan alaosalla, maantiesillan kohdalla, vesi on ollut humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden COD Mn -arvo on ollut vuosina 2000-2002 keskimäärin noin 40 mg/l ja veden väriluku keskimäärin noin 250 mg/l Pt, eli samaa tasoa kuin Ylä- Sullammessa. Aineistot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia eri näytteenottoajankohtien vuoksi. Heikinojan ph-taso on ollut suhteellisen alhainen ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,1-6,0. Joen kiintoainepitoisuudet (ka. 2,8 mg/l) sekä sähkönjohtavuusarvot (ka. 3,7 ms/m) ovat vuosina 2000-2002 olleet alhaisia ja arvojen vaihteluväli on ollut jokseenkin pieni. Keskimääräinen fosforipitoisuus (33 µg/l) on ollut jonkin verran korkeampi kuin Ylä-Sullammen pintavedessä, sen sijaan keskimääräinen typpipitoisuus (901 µg/l) on ollut hieman lammen pitoisuutta alhaisempi. Vedessä on ollut kohtalaisesti rautaa (ka. 1119 µg/l). Vilajoen veden laatua on tutkittu kerran vuosina 1990, 1993, 1997 ja 2002 sekä kaksi kertaa vuonna 1999. Korppisen veden laatua on tutkittu kerran vuosina 1966, 1983, 1989 ja 1993 sekä kaksi kertaa vuonna 1987. Vilajoen happitilanne on ollut tyydyttävä ja ph-taso (ka. 6,1) hieman korkeampi kuin Heikinojassa tai Ylä-Sullammessa. Vilajoen humus- ja rautapitoisuudet ja sen myötä myös veden väriarvot ovat olleet selvästi alhaisempia mutta ravinnepitoisuudet samaa tasoa tai korkeampia kuin Heikinojassa tai Ylä-Sullammessa. Vilajoen kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaisia; pitoisuudet ovat keskimäärin olleet hieman korkeampia Heikinojan alapuolella (2,4 mg/l) kuin yläpuolella (1,4 mg/l). Korppisen humus- ja rautapitoisuudet sekä veden väriarvot ovat olleet alhaisempia kuin Vilajoessa. Vedessä on ollut hieman vähemmän typpeä kuin jokivedessä. Järven pintaveden typpipitoisuus on ollut keskimäärin noin 750 µg/l. Pintaveden fosforipitoisuus on ollut 35 µg/l, mikä on samaa tasoa kuin Vilajoessa. Ravinnepitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman alhaisempia pohjan läheisyydessä kuin pintavedessä. Korppisen päällysveden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 4,5 mg/l ja alusveden pitoisuus 5,1 mg/l.
6 Kalasto ja kalastus Tiedot Sullampien, Vilajoen ja Korppisen kalastuksesta on saatu Sirkjärven osakaskunnan esimiehen haastattelusta. Sullammilla kalastaa noin 10-20 kalastajaa pääasiassa heittovavoilla, katiskoilla ja matoongilla. Verkkokalastus on vähäistä. Kalastajat ovat sekä paikallisia asukkaita että kesämökkiläisiä. Kalastusta harjoitetaan läpi kesän. Talvella harjoitetaan vain pilkkimistä. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Istutettua kuhaa saadaan lähinnä satunnaisesti. Saalismääristä ei ole käytettävissä tarkempia tietoja. Suorantaisten lampien vesi on tummaa ja pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta. Kaloissa ei ole tiettävästi esiintynyt makuvirheitä. Ala-Sullammen laskuojan ja Korppisen välinen Vilajoki on aikoinaan perattu uoma, jossa vettä on kesäaikana hyvin vähän. Kalastus tällä jokijaksolla on hyvin vähäistä. Korppisella kalastaa noin 100 kalastajaa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla sekä matoja pilkkiongilla. Kalastusta harjoitetaan ympäri vuoden. Verkkokalastusta harjoitetaan jonkin verran myös talvella. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa, kuhaa ja siikaa. Näiden lisäksi saadaan mm. madetta, lahnaa, särkeä, sorvaa ja satunnaisesti ankeriasta. Saalismääristä ei ole käytettävissä tarkempia tietoja. Korppisen vesi on melko tummaa ja pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta. Kaloissa ei ole tiettävästi esiintynyt makuvirheitä. Korppisessa on pyyntivahva täplärapukanta ja järvellä on useita ravustajia. Saalismääristä ei ole käytettävissä tietoja. Ylä-Sullampeen on istutettu Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan kuhaa vuonna 1994. Vilajokeen on istutettu täplärapua, mutta istutukset eivät ole siellä onnistuneet. Korppiseen on istutettu 1-kesäistä kuhaa ja siikaa sekä täplärapua.
7 SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Lampsansuon turvetuotanto Hakemuksen mukainen Lampsansuon tuotantopinta-ala on 117,1 ha, josta 87,5 ha on Lampsansuolla ja 29,6 ha varsinaisen Lampsansuon länsipuolella sijaitsevalla Hirsikankaansuolla. Lampsansuo on kokonaispinta-alaltaan noin 130 ha:n suoalue, jossa turvekerrosten keskisyvyys on 2,8 m. Suunnitellun tuotantoalueen turvevarat ovat noin 4 080 000 suo - m 3, mikä asiakkaalle toimitettuna vastaa noin 1 428 000 m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta ja tarkoituksena on tuottaa vuosittain noin 30 000 100 000 m 3 turvetta. Suon heikosti maatunut, vaalea pintaturve tuotetaan jyrsinturvemenetelmällä kuivike-, kasvualusta- ja kompostointitarkoituksiin. Myöhemmässä vaiheessa alueella tuotetaan energiaturvetta pääasiassa jyrsinturvemenetelmällä, mutta mahdollisesti myös palaturvemenetelmällä. Tuotannossa jyrsinturpeen keräilyyn käytetään sekä vähäpäästöistä imuvaunua että mekaanista kokoojavaunua. Imuvaunun käyttö on välttämätöntä hyvälaatuisen ympäristöturpeen tuottamiseksi alkuvaiheen pehmeissä kenttäolosuhteissa. Tuotantoon suunniteltu suoalue on pääosin metsäojitettu, minkä lisäksi Lampsansuon alueen lounaiskulmassa on noin 20 ha:n ojittamaton alue. Kunnostustoimenpiteitä ei alueella ole aloitettu. Lampsansuolle on tieyhteys, mutta Hirsikankaansuolle ei ole tuotantoalueen liikenteelle soveltuvaa tietä. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ympäristöturvetta maakunnan karjatalouksille, kasvihuoneille ja jätehuoltoon sekä energiaturvetta pääasiassa Kymenlaakson puunjalostusteollisuudelle. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen (Det Norske Veritas) ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 -standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).
8 Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Hirsikankaansuon erillään olevalta tuotantoalueelta (29,6 ha) vedet tullaan johtamaan ensin laskeutusaltaan kautta laskuojaan, joka johtaa Lampsansuolle. Muualta turvetuotantoalueelta ja Hirsikankaansuolta tulevat vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle. Kentän pinta-ala on 4,2 ha eli 3,6 % koko tuotantoalueen pinta-alasta. Lisäksi suolle on suunniteltu vesiensuojelurakenteiksi sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen. Laskeutusaltaat on mitoitettu vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohjeessa nro 64 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Talvella tuotantoalueen vedet tullaan ohjaamaan laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän ohi eritysojilla laskuojaan. Ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle estetään eristysojilla. Lampsansuo sijaitsee vedenjakaja-alueella, jolloin ulkopuolisia vesiä johdetaan etelä- ja pohjoissuuntaan sekä suon itäreunalta laskuojaan. Laskuoja käytöstä ja vesien johtamisesta Koivulampeen on tehty sopimukset Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen RN:o 1:131 ja RN:o 1:157 omistajien kanssa. Tilan RN:o 1:71 osalta hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla kulkevaan ojaan. Laskuojassa ei tämän tilan osalta ole hakijan mukaan perkaustarvetta. Samoin on tehty sopimukset erilliseltä Hirsikankaansuon lohkolta tulevien kuivatusvesien johtamisesta varsinaiselle Lampsansuolle ja sieltä edelleen pintavalutuskentälle tilojen RN:o 3:15 ja RN:o 1:140 omistajien kanssa. Tilan RN:o 1:164 osalta hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla kulkevaan ojaan. Tässä ojassa on syventämistarvetta, josta hakija on esittänyt suunnitelman korvausesityksineen. Liikennejärjestelyt Turpeen kuljetus Lampsansuolta tapahtuu maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien aikana. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 460 rekkakuormaa. Turvetta tullaan kuljettamaan suon itäreunasta lähtevän tuotantoalueen tien kautta paikallistielle nro 14790 ja edelleen pohjoiseen valtatielle nro 6. Hirsikankaan alueelle tullaan
9 rakentamaan rekkaliikenteen kestävä tie, joka yhdistyy Maajärven ja Anolan paikallistiehen suon pohjoispuolella. Hirsikankaan alueella tuotettu turve kuljetetaan edelleen em. paikallistien ja tien nro 3864 kautta pohjoiseen valtatielle nro 6. Paikallisteitä pitkin matka suolta valtatielle on noin 20-25 km. Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa tullaan käyttämään 4 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 24 000 litraa. Lisäksi tullaan käyttämään voiteluöljyjä yhteensä noin 280 litraa. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä kesällä tuotantoaikaan on yhteensä noin 6000 litraa. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa. Tukikohdan sijainti esitetään palontorjuntasuunnitelmassa, joka päivitetään vuosittain ja toimitetaan kunnan paloviranomaiselle. Lampsansuolla tapahtuva polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 15.4.1985/313 34 ja 35 soveltamista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lampsansuo on uusi tuotantoalue, jolle vesiensuojelurakenteet ovat vielä rakentamatta. Tuotantoalueen kunnostus tullaan aloittamaan vesiensuojelurakenteista. Ennen tuotantoalueen käyttöönottoa ympäristökeskus hyväksyy rakenteet. Suunnitellut vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) vastaavat hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kemiallinen käsittely on alueen pienuuden vuoksi taloudellisesti mahdoton.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 10 Vesistöt Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää 3 6 vuotta. Tyhjenemisvalunnan lisäksi kasvillisuuden poistamisesta aiheutuva haihdunnan väheneminen nopeuttaa veden virtausta suolta. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Jos turvetuotantoon otettava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat vähäisempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Lampsansuo on pääosin metsäojitettua aluetta. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on kuntoonpanotöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Tuotantovaiheessa suon valuntahuiput voivat olla luonnontilaista huomattavasti suurempia, sillä tiiviiden tuotantokenttien kyky varastoida vettä on pieni ja ojien kaltevuus lisää voimakkaasti hetkellistä valuntaa. Toisaalta kuiva turve imee vettä paremmin kuin märkä, jolloin pintavalunta voi vähentyä. Valuntahuippuja voidaan tasoittaa vesiensuojelutoimilla, kuten vähentämällä ojien kaltevuutta ja asentamalla sarkaojien päihin päisteputkia ja lietteenpidättimiä sekä virtaamansäätöpadoilla ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden jälkeen hetkelliset valumahuiput voivat nousta huomattavan suuriksi. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta voi loppua pitkäksikin aikaa kokonaan. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Lampsansuo on suunnitelmavaiheessa oleva tuotantoalue, joten suolta lähtevän veden laatua tai määrää ei ole tähän mennessä tarkkailtu. Lampsansuon kuormitusarvio perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueen turvetuotannossa olevien laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden ja yhden pintavalutuskentällisen tarkkailusuon ominaiskuormituslukujen keskiarvoihin vuosilta 2000 ja 2001. Lampsansuon tuotantovaiheen keskimääräinen nettokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoaineen osalta 9,0 kg/d, fosforin osalta 0,09 kg/d ja typen osalta 2,2 kg/d.
11 Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat olla huomattavasti keskimääräistä suurempia. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Kesän kuivana kautena sekä talvella valunta saattaa loppua kokonaan, jolloin kuormitusta ei synny lainkaan. Kuntoonpanovaiheessa erityisesti talvella ja keväällä kuormitukset ovat tuotantovaihetta suurempia. Kuntoonpanotyöt ajoittuvat usein talvikauteen. Lampsansuon turvetuotantoalueen tulevan kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Heikiojan suulla sekä Vilajoessa ennen Korppista. Teoreettiset pitoisuusmuutokset on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioimatta sedimentaatiota ja muita uomassa tapahtuvia prosesseja. Ennen Vilajokea kiintoainetta ja ravinteita laskeutuu myös Ylä- ja Ala-Sullampien pohjaan. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole huomioitu. Lampsansuon turvetuotantoalue (117,2 ha) muodostaa noin 22,5 % koko Heikinojan valuma-alueen pinta-alasta. Tuotannon aiheuttama fosforipitoisuuden lisäys (21 µg/l) on huomattava Heikinjoen pitoisuustasoon (33 µg/l) nähden. Myös typpikuormituksen laskennallinen vaikutus Heikinojan veden laatuun on merkittävä. Typpipitoisuuden lisäys on keskimääräisessä virtaamatilanteessa 534 µg/1, kun joen pitoisuustaso on noin 900 µg/l. Kiintoaineen pitoisuuslisä on koko vuoden keskivirtaamatilanteessa 2,2 mg/l, kun Heikinojan kiintoainepitoisuus on vuosina 2000-2002 ollut keskimäärin 2,7 mg/l. Koska Lampsansuon tulevan kuormituksen arvioinnissa on käytetty pääasiassa puhdistusteholtaan heikompien laskutusaltaallisten soiden ominaiskuormituslukuja, on Lampsansuon todellinen kuormitus ja sen myötä vaikutukset vesistöön arviota jonkin verran pienempiä. Toisaalta Lampsansuon kuormitus on laskettu vain tuotantovaiheelle, kun todellisuudessa kuntoonpanovaiheessa erityisesti talvella ja keväällä kuormitukset ovat tuotantovaihetta suurempia. Vilajoessa tapahtuvasta lisälaimentumisesta johtuen Lampsansuon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset joessa ennen Korppista ovat pienemmät, mutta vielä selvästi havaittavissa. Fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys keskimääräisessä virtaamatilanteessa on noin 5 % Vilajoen pitoisuustasosta (30 µg/l). Ennen Korppista typpipitoisuus on tasoa 1100 µg/l, kun kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys
12 keskivirtaamatilanteessa on 42 µg/l. Kiintoainekuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys (0,17 mg/l) on merkittävä Vilajoen pitoisuustasoon nähden (2,4 mg/l). Korppisessa kiintoainetta ja sen mukana ravinteita laskeutuu järven pohjaan. Lampsansuon valumavedet tulevat omalta osaltaan lisäämään järven rehevyyttä ja pohjan liettymistä, mutta kokonaisvaikutukset jäävät suhteellisen pieniksi. Heikinojan tai Vilajoen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon vesistökuormituksella ei ole vaikutusta alueen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Lampsansuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät hakijan mukaan ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei siten ole olemassa. Ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Sullampien, Vilajoen ja Korppisen veden laatuun. Kuormitus voi osaltaan lisätä kalastukseen liittyviä haittoja kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen ja pohjan liettyminen. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Sullammilla verkkokalastus on vähäistä, joten kuormituksen suorat haitalliset vaikutukset kalastukseen jäävät siellä varsin vähäisiksi. Korppisen yläpuolisella Vilajoella kalastus on nykyisin vähäistä eikä joella ole nykyisellään merkittävää kalataloudellista arvoa. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muiden kuormittajien vaikutuksista. Korppisella on istutuksista peräisin oleva pyyntivahva täplärapukanta. Lampsansuon turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on kuitenkin siksi vähäinen, että sillä ei arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä ravun menestymiselle Korppisella. Lampsansuon tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutusten arvioidaan ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Tarvittavan kalatalousmaksun suuruudeksi hakija arvioi vesiensuojelujärjestelmä ja vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo huomioiden nykyisellä hintatasolla 2,0 euroa/tuotantohehtaari. Koko suota (117 ha) kohden laskettuna kalatalousmaksun suuruus olisi siten 234 euroa vuodessa.
13 Pohjavesialueet ja kaivot Lampsansuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, joiden antoisuuteen tai veden laatuun hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Lampsansuon ympäristön taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä kaivoista. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan haittaa talouksien vedensaannille. Pienvedet Lampsansuon ympäristössä on useita lampia alle 1 km:n päässä suosta. Toiminta ei kuitenkaan tulisi vaikuttamaan lampien vesitalouteen, joten poikkeuslupatarpeita ei ole. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua 300-400 metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 metrin päässä työmaa-alueesta. Lampsansuon ympäristössä lähin asutus (4 vakituiseen asuttua kiinteistöä ja 2 vapaa-ajan asuntoa) sijaitsee alle 500 m:n päässä suon luoteispuolella Maajärven kylässä. Suon kaakkoispuolella Pöllöslammen rannassa sijaitsee yksi vapaa-ajan asunto ja suon itäpuolella lähellä Lampsinlampea yksi vapaa-ajan asunto 500 m:n säteellä suosta. Lisäksi Maajärven kylässä on 0,5-1 km:n säteellä suosta noin kymmenen rakennettua kiinteistöä.
14 Turvepölyn leviämisestä tehtyjen tutkimusten perusteella Lampsansuon turvetuotannosta voi ajoittain aiheutua pölyhaittaa 500 m:n säteellä sijaitsevalle asutukselle, mutta koska pöly kulkeutuu tuulen suunnassa, haitta asutukselle ei ole jatkuvaa. Haittaa esiintyy 0,5-1 km:n päässä olevalle asutukselle harvemmin, esim. voimakkaan tuulen tai ilmavirtausten aiheuttamana. Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröi metsä, joka osaltaan estää pölyn leviämistä. Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta on useita lampia ja järviä, joihin pölyä voi ajoittain kulkeutua. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Nykyisessä turvetuotannon lupakäytännössä ympäristömeluun sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettuja 55 db:n (päiväaikainen klo 7.00-22.00 keskiäänitaso) ja 50 db:n (yöaikainen klo 22.00-7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai mittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta (Turveteollisuusliitto ry 2002). Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100 150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä 70 80 db. Eri tuotantovaiheissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä 76 95 db. Lampsansuolla meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama melu paikallisteille. Etäisyys suolta lähimpään asutukseen on noin 400 metriä ja asutusta on jonkin verran myös 500-600 metrin etäisyydellä suosta. Kunnostusvaiheessa sekä tuotantovaiheessa, olosuhteiden ollessa otolliset ja käytettäessä keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa, voi toiminnan aiheuttama melu ylittää terveydensuojelulain
15 (763/94) nojalla annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvot 400 metrin etäisyydellä suosta. Yöaikainen ohjearvo 50 db voi ylittyä noin 500-600 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta sijaitsevilla kiinteistöillä. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet tullaan keräämään keräilypisteisiin, joista ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille tullaan varaamaan omat keräysastiat ja ne varustetaan jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Aumapeittomuovi tullaan varastoimaan työmaalla olevissa varastopaikoissa ja muut syntyvät jätteet tuotantoalueen tukikohdassa. Työmaalle laadittavassa jätehuoltosuunnitelmassa tullaan vuosittain ilmoittamaan jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Muut ympäristövaikutukset Lampsansuo on suunnitelmavaiheessa oleva turvetuotantoalue, joka on vielä ojitettua puustoista suota. Puuston kaataminen tulee muuttamaan alueen maisemaa. Vapo Oy:n alueen vieressä on jo Juhani Artell Ky:n toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Tuotantoon suunniteltu suoalue on pääosin metsäojitettu, minkä lisäksi Lampsansuon alueen lounaiskulmassa on noin 20 ha:n ojittamaton alue. Kunnostustoimenpiteitä ei alueella ole aloitettu. Luonnontilaisella alueella tehtiin lokakuussa 2003 kasvillisuuskartoitus suon luontoarvojen selvittämiseksi. Lampsansuo sijaitsee Rannikko-Suomen kermikeitaiden ja Sisä-Suomen keidassoiden vaihettumisvyöhykkeellä. Koko selvitysalue edustaa karua suotyyppiyhdistelmää, joka keskisiltä osiltaan on luonnontilainen ja reunoiltaan ojitettu. Ruohovartisten kasvien osalta selvitys on myöhäisen ajankohdan vuoksi puutteellinen, joskin karuuden perusteella alueella ei esiinny merkittävässä määrin ruohovartisia putkilokasveja. Uhanalaisista lajeista ei tehty havaintoja eikä suotyyppien perusteella ole oletettavaa, että suoalueella esiintyisi uhanalaisia lajeja.
16 Inventoinnin yhteydessä suoalueen pohjoispuolelta tehtiin kuulohavainto metsosta. Suoalueella ja sen ympäristössä liiteli korppi. Muuten alueella havaittiin linnuista ainoastaan tiaisia. Selvitysalue on puustoisten suoalueiden ympäröimä. Alueen poikki rakennettu voimajohto avaa näkymän suoalueelle sekä idästä että lännestä. Selvitysalue erottuu lähinnä lähimaisemassa, koska kaukomaisemassa puusto sulkee maisemanäkymän. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Lamsansuon turvetuotannolla on oltava laissa ympäristövahinkovakuutuksesta tarkoitettu vakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lampsansuon alapuolista vesistöä on tarkkailtu ennakkoon vuodesta 2000 lähtien. Suolla ei ole vielä kuormitustarkkailua, koska suon kunnostustöitä ei ole aloitettu. Lampsansuo kuuluu Vapo Oy Energian Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden yhteistarkkailuun, jossa noudatetaan tuotantoalueiden yhteistä käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt yhteistarkkailuohjelman 5.7.1999 (kirje nro 0499Y0101-133), ja sen jälkeen ohjelmaa on päivitetty vuosittain Vapo Oy:n, konsultin ja ympäristökeskuksen välisin neuvotteluin. Tarkkailuohjelma vuodelle 2002 on liitetty hakemukseen.
17 Vesistön ennakkotarkkailua jatketaan suon kunnostustöiden alkuun saakka. Ennakkotarkkailunäytteet otetaan suon alapuolelta Ylä-Sullammesta (P3) kaksi kertaa vuodessa sekä Heikinojasta (P2) kolme kertaa vuodessa. Suolla ei ole ollut virtaamanmittausta. Yhteistarkkailuohjelmassa Lampsansuo kuuluu kuormituksen osalta luokkaan E eli soihin, joilla ei ole minkäänlaista kuormitustarkkailua. Suon kuntoonpanovaiheen alkuun mennessä yhteistarkkailuohjelma päivitetään Lampsansuon kuormitus-, hoito- ja vesistötarkkailun osalta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Myös jatkossa suon tarkkailun hyväksyy Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YVA-laki (10.6.1994/468) ei edellytä ympäristövaikutusten arvioinnin hankkeessa suorittamista, koska yhtenäinen tuotantopinta-ala ei ylitä 150 ha. Hakijan mukaan ei ole olemassa myöskään perusteita määrätä arviointimenettelyä harkinnan perusteella suoritettavaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Lappeenrannan kaupungissa ja Ylämaan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 29.12.2003. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu sanomalehti Etelä-Saimaassa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Lappeenrannan kaupunginhallitukselta, Lappeenrannan ympäristölautakunnalta, Lappeenrannan terveydensuojeluviranomaiselta, Ylämaan kunnanhallitukselta, Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Ylämaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
18 Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esittää lausunnosta ilmenevin perustein vaatimuksinaan seuraavaa: Uuden turvetuotannon käynnistämistä hakijan tulee yhdessä samaa vesistöä aiemmin turvetuotannolla kuormittaneen Juhani Artell Ky:n kanssa selvittää purkuvesistön ekologinen tila aina Korppiseen asti. Vesipuitedirektiivi edellyttää vesien ekologisen tilan luokittamista lähivuosina ja hakijan edun mukaista on selvittää lähtötilanne turvetuotannon kuormittamassa vesistössä ennen oman tuotannon käynnistämistä. Edelleen hakijan tulee selvittää yhdessä Juhani Artell Ky:n kanssa pohjan liettymisen tilanne Koivulammessa, Ylä-Sullammessa ja Ala-Sullammessa sekä Ylä-Sullammen kuormitushistoria (esim. paleolimnologisesti). Selvitykset tulee tehdä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pintavalutuskenttää voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena vesiensuojelumenetelmänä. Hakemuksen mukaan talvella tuotantoalueen vedet on suunniteltu ohjattavan laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän ohi vesistöön. Turvetuotannon kuormituksesta merkittävä osuus jopa 60 % syntyy sulan maan kauden ulkopuolella, jolloin pintavalutuskenttä ei ole toiminnassa. Lampsansuon vesiensuojeluratkaisuja tulee täydentää siten, että myöskään sulan maan kauden ulkopuolella vesiä ei johdeta käsittelemättöminä vesistöön. Vedet tulee johtaa tulvahuippuja lukuun ottamatta vähintään laskeutusaltaiden kautta. Tämän lisäksi vesiensuojelua tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan käyttämällä hyväksi virtaamansäätöpatoja (Klöven pato), jos tuotantoalueen vesiä ei voi johtaa ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Aina kun olosuhteet sallivat, riippumatta siitä onko alueella tuotantoa, tuotantoalueelta tulevat vedet on ohjattava laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta laskuojaan. Lampsansuon turvetuotantoa koskevat lupaehdot tulee tarkistaa vuoden 2009 jälkeen viimeistään vuonna 2011. Tuolloin vuonna 2009 vesipuitedirektiivin mukaisille vesienhoitoalueille on laadittu hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmien täytäntöönpano alkaa. Kun vesistön tilaa lähivuosina arvioidaan vesipuitedirektiivin edellyttämällä tavalla, saattaa syntyä tarve pienentää vesistöön kohdistuvan kuormituksen määrää. Hakijan tulee ottaa käyttöön tehostetumpia vesiensuojelumenetelmiä jo lupakauden aikana, mikäli menetelmäkehittely tuo niitä. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan mahdolliseen purkuvesistön kunnostamiseen jo toiminnan aikana. Viimeistään turvetuotannon loputtua hakija tulee velvoittaa osallistumaan purkuvesistön kunnostamiseen. Tuotannon vaikutuksia arvioiva vesistövelvoitetarkkailu tulee järjestää yhdessä hakijan ja samaa vesistöä kuormittavan Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon turvetuotantoalueen kanssa. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailu on suoritettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Lampsansuon tuotantoalueen vaikutustarkkailu tulee jatkossakin suorittaa em. tarkkailuohjelman puitteissa. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Lopullinen tarkkailu määrätään Vapo Oy:n, tarkkailua suorittavan konsultin ja Kaakkois-Suomen ympäristö-
keskuksen välisten neuvotteluiden jälkeen. Vesipuitedirektiivin toimeenpano muodostettavilla vesienhoitoalueilla aiheuttanee muutoksia sekä tarkkailuohjelman sisältöön että tulosten raportointitapaan. Tarkkailuohjelmaa tullaan myöhemmin tarkistamaan yhteensopivaksi vesipuitedirektiivin edellyttämän ekologisen luokittelun tarpeisiin. Tuotannon loputtua vesistön velvoitetarkkailuvelvollisuus säilyy kunnes Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo aiheelliseksi sen lopettamisen. Hakemuksen mukaan alle 500 metrin etäisyydellä sijaitseville kiinteistöille voi ajoittain aiheutua haittaa pölystä ja melusta ja tätä kauemmillekin kiinteistöille haittaa saattaa esiintyä. Alle kilometrin etäisyydellä suosta sijaitsee useita lampia ja järviä, joissa pölyhaittaa voi myös ajoittain esiintyä. Pöly- ja meluhaitan estämiseksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölypäästöjä vähentävillä sykloneilla tai pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava eri lohkoilla tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien rakennettujen kiinteistöjen suuntaan. Tuulen suunnan seurantaa varten tuotantoalueelle on sijoitettava tarvittava määrä tuulipusseja. 19 2) Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää vaatimuksenaan, että hakijan on seurattava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalakantaan ja kalastukseen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Lisäksi hakijan tulee maksaa vuosittain kalatalousyksikölle 800 kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen vähentämiseen Vilajoen vesistössä. Kalatalousmaksun perusteluna TE-keskus esittää joen luontaisen taimenkannan, Korppisen merkityksen rapuvetenä, turvetuotantoalueen koon ja vesiensuojelumenetelmien puuttumisen talvikautena. Kalatalousmaksu voidaan käyttää joustavasti erilaisiin haittaa kompensoiviin toimiin kuten kunnostuksiin vesistöalueella. 3) Lappeenrannan kaupunginhallitus ilmoittaa yhtyvänsä kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa esitettyyn. Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää lausunnossaan, että Lampsansuon turvetuotantoalueella tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: 1.Yleisesti turvetuotannon eri vaiheissa (kuntoonpano, tuotanto, välikunnostus, jälkihoito) tulee soveltaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita ympäristöhaittojen minimoimisessa. 2. Toiminnanharjoittajan tulee täydentää hakemustaan selvittämällä tarkemmin koko suunnitellun tuotantoalueen ja sen lähiympäristön kasvillisuus ja linnusto. Selvitys tulee toimittaa ympäristötoimelle. 3. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää päästö- ja vesistötarkkailun avulla kuivatus- ja valumavesien aiheuttamat kuormitus ja vesistövaikutukset.
4. Vesiensuojelurakenteissa tulee ottaa huomioon vuodenaikaiset valuntahuiput ja niiden tasoittaminen riittävillä rakenteilla kuten sarkaojien päisteputkien, lietteenpidättimien, virtaaman säätöpatojen ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. 5. Melu- ja pölyhaittoja tulee vähentää meluisimpien työvaiheiden ajoittamisella päiväaikaan sekä työkoneiden ja työmenetelmien valinnalla. Melutason ei tulisi ylittää lomaasuntojen pihapiirissä päivä- ja yöaikaisia ohjearvoja 45 ja 40 db. Turpeen kuivuuteen ja tuuliolosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota ja tarvittaessa tilapäisesti keskeyttää toiminta. Turvekuormat tulee peittää huolellisesti. Toiminnanharjoittajan tulee mitata tarvittaessa ja ainakin kertaluonteisesti tuotantokaudella aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevien asuinrakennusten pihalla. 4) Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että turvetuotantovedet tulee käsitellä kemiallisesti ja lupamääräyksiin tulee ottaa tätä koskevat vähimmäispäästövaatimukset. Vaihtoehtoisesti esitetään pintavalutuskentän talviaikaista käyttöä tai muuta vastaavaa järjestelmää talviaikaisen vesiensuojelun tehostamiseksi. 20 Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset siitä, että kaikki vedet johdetaan suunnitellun käsittelyn kautta ja että virtaamaa pystytään säätämään siten, ettei suurten valumien aikainen kuormitus pääse hallitsemattomana alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelurakenteiden tulee olla käytössä ennen tuotannon aloittamista. Luvassa on syytä korostaa vesiensuojelurakenteiden säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Toiminnan aiheuttamien melupäästöjen tulee olla alle valtioneuvoston päätöksen 993/92 melutason ohjearvojen lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella. Ympäristöluvassa tulee antaa tarpeelliset määräykset työmenetelmistä ja koneiden varustelusta pölyhaittojen estämiseksi asutukselle ja läheisille vesistöille. Työmaan jätehuollossa tulee noudattaa sijaintikunnan jätehuoltomääräyksiä sekä ongelmajätemääräyksiä. Kierrätyskelpoiset jätteet, kuten metalliromu, tulee toimittaa hyötykäyttöön metallijätteen vastaanottajalle. Mahdolliset sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä noudattaen valtioneuvoston asetusta 542/2003. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvassa määrättävät tarkkailutulosten raportit tulee toimittaa myös Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
21 5) Ylämaan kunnan terveydensuojeluviranomainen esittää, että turvetuotannon merkittävimmät haitat ihmisen terveyden kannalta tulevat olemaan maan muokkaamisen vaikutuksesta alapuolisiin vesistöihin kertyvät elohopeapäästöt, jotka saattavat myöhemmin aiheuttaa rajoituksia kalojen käyttöön ravintona sekä rehevöitymisen ja liettymisen aiheuttamat vesistön virkistyskäyttöhaitat. Rehevöityminen voi aiheuttaa myös makuvirheitä kaloihin. Hakijan tulisi vielä tarkemmin selvittää kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn mahdollisuutta sekä muita hakemuksessa esitettyä tehokkaampia käsittelymenetelmiä, joilla alapuolisen vesistön kokonaiskuormitusta voidaan pienentää. 6) Ylämaan kunnanhallitus yhtyy lausunnossaan kunnan ympäristönsuojelulautakunnan ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoihin ja korostaa Korppisenjärven arkuutta ja alapuolisen jokivesistön luontaista lohi- ja taimenkantaa. Muistutukset 1) Sirkjärven osakaskunta vaatii muistutuksessaan, ettei alapuolisen vesistön ravinneja humuspitoisuus saa lisääntyä eikä vesistö happamoitua. Vesistön tilaa tulee seurata vähintään talvella, keväällä ja syyskesällä. Seurannan tulokset tulee saattaa osakaskunnan tietoon. Ennen toiminnan aloittamista tulee tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila Korppinen mukaan lukien tutkia ja tulokset toimittaa osakaskunnan tietoon. 2) AA vaatii muistutuksessaan, ettei tuotantoalueen alapuolisen vesistön ravinne- ja humuspitoisuus saa lisääntyä eikä vesistö happamoitua tai rehevöityä. 3) BB vaatii muistutuksessaan, ettei alapuolisen vesistön ravinne- ja humuspitoisuus saa lisääntyä eikä vesistö happamoitua. Vesistön tilaa tulee seurata vähintään talvella, keväällä ja syyskesällä. Seurannan tulokset tulee saattaa muistuttajan tietoon. Ennen toiminnan aloittamista tulee tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila Korppinen mukaan lukien tutkia ja tulokset toimittaa muistuttajan tietoon. 4) CC ilmoittaa omistavansa maata sekä Sirkjärven että Korppisen rannalta. Muistuttajan nykyinen kesäasunto sijaitsee Sirkjärven rannalla. Muistuttajalla on myöhemmin tarkoi-
22 tus rakentaa loma-asunto myös Korppisen rannalle, johon rantakaavassa on vahvistettu lomarakennuspaikka. Muistuttaja ilmoittaa vastustavansa luvan myöntämistä hankkeelle ja varaa oikeuden esittää korvausvaatimuksen, mikäli lupa toimintaan myönnetään. 5) DD, EE, BB, FF ja GG ja HH vaativat muistutuksessaan, että luvan hakijan tulee korvata tuotantoalueen toiminnasta johtuvat välittömät ja välilliset vahingot ja haitat täysimääräisesti. Muistuttajat ilmoittavat pidättävänsä oikeuden tehdä vaatimuksia haittojen tai vahinkojen ilmetessä myöhemminkin. Lisäksi muistuttajat esittävät, että ennen toiminnan aloittamista muistuttajien kiinteistöihin rajoittuvat vesialueet tulee tutkia hakijan kustannuksella ja saattaa tutkimustulokset muistuttajien tietoon. Toiminnan vaikutuksia ympäristön tilaan tulee myös seurata vuosittain hakijan kustannuksella ja saattaa tulokset muistuttajien tietoon. 6) Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajat II ja JJ, KK, LL, MM, NN, OO ja PP, QQ ja RR, SS, TT, UU, VV ja XX, YY, ZZ ja ÅÅ, ÄÄ, ÖÖ, AB ja AC vaativat muistutuksessaan hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa myönnetään, tulee kuivatusvedet puhdistaa kemiallisesti ja niiden aiheuttamat vahingot torjua kaikin mahdollisin tavoin. Lisäksi kevään tulvavedet on käsiteltävä siten, etteivät ne huononna veden laatua. Hakijan on huolehdittava riittävästä pölynsidonnasta. Muistuttajat vaativat hakijaa korvaamaan maa- ja metsätalouden harjoittamiselle sekä kalastus- ja virkistyskäytölle aiheuttamansa haitat. Hakijan tulee vastata korvauskäsittelyn kustannuksista. Hakijan tulee esittää vesiasetuksen 42 ja 43 :ssä mainittu korvaussuunnitelma. Lupa tulee tarkistaa viimeistään vuonna 2010 ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. 7) Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajat AD ja AE, AF ja AG, AH, AI, AJ ja AK, AL ja AM, AN ja AP, AQ, AR ja AS, AT, AU, AV, AX, AY, AZ, AÅ ja AÄ vaativat muistutuksessaan hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa turvetuotantoon myönnetään, tulee tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellä kemiallisesti. Alapuolisen vesistön veden laatua tulee seurata vähintään neljä kertaa vuodessa. Veden laadun heikennyttyä nykyisistä arvoista tulevat muistuttajat vaatimaan ha-
kijalta ja Juhani Artell Ky:ltä tonttien ja rantojen arvon alenemisesta ja haitoista korvausta 30 000 /tontti. 23 Muistutukseen 7) ovat lisäksi ilmoittaneet yhtyvänsä Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajat AÖ, BC sekä BD ja BE. HAKIJAN SELITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut selvittäneensä perusteellisesti Lampsansuon kuormitus- ja vesistövaikutuksia lupahakemuksessa. Lampsansuon kokonaisvaikutukset alapuolisessa vesistössä tulevat tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien johdosta jäämään ennalta arvioiden suhteellisen pieniksi, eikä ympäristökeskuksen kuvailemia haitallisia muutoksia ole odotettavissa. Lampsansuon vaikutuksia ja alapuolisen vesistön tilaa on riittävästi selvitetty lupahakemuksessa ja alue on ollut myös mukana Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailussa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman, eikä siihen ole otettu aiemmin mukaan ympäristökeskuksen nyt vaatimia selvityksiä. Vesipuitedirektiivin edellyttämä vesien tilan luokittaminen ei kuulu tässäkään tapauksessa yksittäisen toimijan / kuormittajan vastuulle, varsinkin kun sen osuus kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni. Tällaisia yleishyödyllisiä selvityksiä ei voida langettaa yksityisen toiminnanharjoittajan tehtäväksi. Paleolimnologiset kuormituselvitykset ovat kalliita ja kaiken lisäksi kokemusten perusteella niiden antamat tulokset eivät anna tarkkaa tietoa kuormitushistoriasta tai varsinkaan kuormituksen alkuperästä. Huomautettakoon vielä myös, että Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotanto ei ole kuormittanut alapuolista vesistöä lainkaan, joten historian selvittäminen ei kuulu hakijalle. Jatkossakin Lampsansuon tehostettujen vesiensuojelumenetelmien johdosta nimenomaan kiintoainekuormitus on vähäistä, eikä alapuolisiin lampiin tule muodostumaan liettymiä tai merkittäviä sedimentaatiokerroksia. Pintavalutuskenttä on toiminnassa noin 7 kk vuodessa (n. touko-marraskuu) silloin kun pumppaus pintavalutuskentälle on mahdollista. Talviaikainen kuormitus ei näin ole 60 % koko vuoden kuormituksesta.
24 Alueelle voidaan rakentaa talviaikaista kuormitusta pienentämään virtaamaa sääteleviä rakenteita neljä kappaletta ja pumppu voidaan asentaa laskeutusaltaiden jälkeen, jolloin vedet kulkevat talvisaikaankin altaiden kautta. Tällöin kuormitus vielä entisestäänkin pienenee. Asiaa koskeva suunnitelma on toimitettu selityksen liitteenä. Luvan ehtojen tarkistamiskautta ei voida sitoa vesipuitedirektiivin nojalla tiettyinä ajankohtina toimenpantaviin asioihin, vaan kuten yleensäkin pintavalutuksella varustettujen ympäristölupapäätöksissä luvan ehtojen tarkistamiskausi on määrätty vähintään 10 vuoden pituiseksi. Vesiensuojelurakenteiden, joiden voidaan luotettavasti arvioida toimivan parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellyttämällä tavalla koko toiminnan ajan, parantamista ei ole tarpeen määrätä tehtäväksi kesken lupakauden. Hakijan käsityksen mukaan velvoitetta osallistua purkuvesistön kunnostamiseen ei voida asettaa, koska hanketta ei ole vielä toteutettu eikä siitä ole arvioitu aiheutuvan kunnostusta vaativia haittoja vesistössä. Velvoitetta ei myöskään voida asettaa ilman, että kunnostushankkeesta on olemassa asianmukainen suunnitelma ja eri tahojen velvollisuudet sen toteuttamiseen osallistumiseen asianmukaisesti määritetty. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnossa esitettyä vuotuista kalatalousmaksua 234 euroa hakija pitää perusteiltaan ja määrältään oikeana ottaen huomioon vastaavissa hankkeissa ja vastaavissa purkuvesistöissä määrätyt maksut. Lappeenrannan kaupungin lausunnon johdosta hakija esittää, että lupahakemuksessa on esitetty riittävät selvitykset eikä enempiin selvityksiin ole tarvetta. Lampsansuon käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailua tehdään Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Valunnan säädön ym. sekä pölyn ja melun osalta hakija viittaa Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle antamaansa lausuntoon. Hakija ei näe myöskään tarvetta melu- tai pölytarkkailuille taikka melurajoille. Ylämaan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä kunnanhallituksen lausuntojen johdosta hakija lausuu, että pintavalutuskenttä edustaa Lampsansuon
25 tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tämän on myös Kaakkois- Suomen ympäristökeskus lausunnossaan todennut. Kemiallinen puhdistus ei ole Lampsansuolla taloudellisesti kannattavaa eikä sillä lisäksi saavutettaisi pintavalutuskenttään verrattuna merkittäviä etuja. Melun, pölyn ja jätteiden osalta riittävät tavanomaiset lupamääräykset. Talousjätevesiä ei Lampsansuon turvetuotantoalueella muodostu. Lampsansuon käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailua tehdään Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun vuosiraportit toimitetaan ohjelman mukaisesti myös Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sirkjärven osakaskunnan muistutuksen osalta hakija lausuu, että ympäristöluvissa yleensäkin annetaan oikeutus aiheuttaa muistutuksessa mainittuja ja muita ympäristövaikutuksia. Muutoin hakija viittaa edellä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. AA:n, BB:n, CC:n, DD:n ym., II:n ym. ja AD:n ym. muistutusten osalta hakija lausuu, että Lampsansuolta ei johdeta kuivatusvesiä Sirkjärveen, joten hanke ei voi aiheuttaa rehevyyttä ja pohjan liettymistä siellä. Alapuolisten vesistöjen tutkimista ennen hankkeen aloitusta, tarkkailua sekä luvan ehtojen tarkistamiskautta koskevien vaatimusten osalta hakija viittaa edellä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta annettuun selitykseen. Kuivatusvesien puhdistuksen osalta hakija viittaa edellä lausuttuun. Hanke ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta sellaista yleiseen tai yksityiseen etuun liittyvää haittaa, joka olisi korvattava tai siitä tehtävä vahinkoarvio taikka sellaista vaikutusta, jonka vuoksi lupa pitäisi evätä. Hakija viittaa myös Sirkjärven osakaskunnan muistutuksesta esittämäänsä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON KATSELMUS Ympäristölupavirasto on 9.6.2004 suorittanut Lampsansuon turvetuotantoalueella katselmuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin.