1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön kokonaismäärä laski Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2016 yhteensä 2 205 henkilöä. Heistä 1669 oli vakinaisessa ja 448 määräaikaisessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Työllistettyjä oli kaupungin palveluksessa tarkasteluaikana 88. Kuva 1. Henkilöstön kokonaismäärän kehitys 2006 2016. Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaismäärä pieneni 50:lla edellisen vuoden loppuun nähden. Pääasiallisena syynä tähän oli koko organisaatiota koskettaneet sopeuttamistoimet sekä se, että vertailuajankohtana, vuoden 2015 lopussa, kulttuuritoimessa oli tavanomaista enemmän määräaikaista henkilöstöä. VAK. KK- VAK. TUNTI- MÄRÄAIK. MÄÄRÄAIK. TUNTIPAL KAIKKI KAIKKI TOIMIALA PALKK PALKAT KK-PALKK. K YHT TYÖLL. YHT 2016 YHT 2015 Konsernihallinto 112 0 10 0 122 19 141 144 Kasvatus- ja opetustoimi 1043 0 334 0 1377 30 1407 1439 Kulttuuritoimi 121 0 31 0 152 11 163 192 Nuoriso- ja liikuntatoimi 71 2 38 0 111 16 127 119 Tekninen toimi 88 63 15 4 170 9 179 178 Maakunnallinen palvelutoiminta 169 0 16 0 185 3 188 183 YHTEENSÄ 1604 65 444 4 2117 88 2205 2255 Kuva 2. Henkilöstö toimialoittain 31.12.2016; vakinaiset ja määräaikaiset.
2 Suurin henkilöstön lukumäärää lisäävä tekijä oli vuoden 2016 aikana uuden Lavolan paloaseman miehitys, mikä näkyy maakunnallisen palvelutoiminnan henkilöstömäärässä. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 20,3 %. Lukema on laskenut edelliseen kertomusvuoteen nähden, jolloin se oli 22 %. Kaupungin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on, että määräaikaisten osuus olisi enintään 20 % henkilöstön kokonaismäärästä. Vuoden 2016 lopussa oltiin näin ollen jo hyvin lähellä tätä tavoitetta. Vuokratyövoimaa ei vuoden 2016 aikana käytetty. Kuva 3. Henkilöstö toimialoittain 31.12.2016. Henkilötyövuodet Todellisen työpanoksen kuvaamiseksi tehdään laskelma henkilötyövuosista. Lappeenranta käyttää henkilötyövuosien laskemisessa mallia, jossa henkilötyövuosi määritellään yhden täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työpanokseksi, josta on vähennetty vuosilomat ja muut poissaolot.
3 Henkilötyövuosien määrä vuodenvaiheessa 2016 2017 oli 1 820,1 henkilötyövuotta eli 19 henkilötyövuotta enemmän edelliseen tarkasteluaikaan nähden. Tilannetta selittää ensisijaisesti maakunnallisen palvelutoiminnan henkilöstömäärän kasvu. Henkilöstön hankinta Henkilöstön rekrytointi operoidaan Lappeenrannassa sähköisen Kuntarekry-palvelun avulla. Vuoden 2016 aikana Lappeenrannan kaupungilla oli Kuntarekryssä avoinna kaikkiaan 296 vakinaista ja määräaikaista työpaikkaa. Suurin osa paikoista oli opettajien ja päivähoitohenkilöstön vakinaisia palvelussuhteita ja sijaisuuksia. Kuntarekryn kautta vastaanotettiin kertomusvuonna 2 682 hakemusta. Myös kesätyöpaikat täytettiin Kuntarekryn kautta. Lappeenrannan kaupungin rekrytointitilanne on hyvä: kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin on ollut hakijoita. Osa-aikaeläkkeet ja vuorotteluvapaat Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 17 henkilöä, mikä on noin 1 % kaupungin vakinaisen henkilöstön määrästä. Osaaikaeläkkeen suosio on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, koska osa-aikaeläkkeen ikärajaa on nostettu. Mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen käytti vuonna 2016 yhteensä 40 henkilöä, joka on 9 vähemmän kuin vuonna 2015. Henkilöstön keski-ikä entisenlainen Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaiskeski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 45 vuotta eli käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin. Vakituisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta ja määräaikaisen 37 vuotta. Vakituisessa palvelussuhteessa olevat ovat palvelleet kaupunkia keskimäärin 16 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on 3 vuotta. Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin Kertomusvuonna Lappeenrannan kaupungin palveluksesta jäi kokoaikaiselle eläkkeelle kaikkiaan 42 henkilöä.
4 Iän perusteella eli vanhuuseläkkeelle siirtyi 39 henkilöä. Heidän keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikänsä oli 63,4 vuotta. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 64 eli vanhuuseläkkeellesiirtymisikä laski hieman. Kevan asiakkaana olevien julkisten organisaatioiden työntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2016 keskimäärin 63,7-vuotiaana. Lappeenrannan tilanne on näin ollen lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Terveydellistä syistä eli työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 3 henkilöä. Heidän keski-ikänsä oli 56,5 vuotta. Vuotta aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 58-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli vuonna 2016 poikkeuksellisen alhainen. Lappeenrannan kaupungin palkkatukityöt ja kumppanuudet Työllisyyden hoitoon varatun määrärahan kohdentamisesta eri elementteihin on neuvoteltu ja sovittu yhdessä Etelä-Karjalan työvoima- ja elinkeinotoimiston sekä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Määrärahaa on käytetty palkkatukityöllistämiseen, yhteistoiminta-avustuksina kolmannen sektorin toimijoille sekä yrityslisänä yrityksille, jotka palkkaavat palvelukseensa työttömiä työnhakijoita. Vuonna 2016 käynnistyi myös Yhdessä yrittäen hanke, jonka tavoitteena on luoda toimintasuunnitelma ja kokeiluympäristöjä yhteiskunnalliselle yritykselle. Työllisyyden hoidon ensisijaisena kohderyhmänä vuonna 2016 olivat pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Työllisyyden hoidon nettomenot vuonna 2016 olivat 1 333 290 euroa. Palkkatuetussa työssä oli Lappeenrannan kaupungin toimialoilla reilut 80 henkilöä päivittäin. Kolmannen sektorin työllisyyskumppaneita oli kertomusvuonna 22, joiden palveluksessa työskenteli 25 työntekijää. Työllisyyskumppaneille maksettujen toiminta-avustusten yhteismäärä oli 229 400 euroa. Yrityslisää oli vuoden loppuun mennessä maksettu 25 937 euroa.
5 Edellä kerrotun lisäksi kaupungin kaikilla toimialoilla on toteutettu työvoimahallinnon ja eläkelaitosten harjoitteluja ja työkokeiluja sekä kuntoutus- ja kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteitä. 2 HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenojen kasvu oli nolla Henkilöstömenoja ovat palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä eläke- ja muut vakuutusmaksut. Kertomusvuonna henkilöstömenoja kertyi yhteensä 103,5 miljoonaa euroa. Edellä mainittu summa käsittää kaikki Lappeenrannan kaupungin maksamat henkilöstömenot eli mukana ovat käyttötalouden, investointien, työllisyyden ja maakunnallisen palvelutoiminnan menot. Palkkamenojen osuus henkilöstömenoista oli 77,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut pysyivät vuoden 2015 tasolla, mutta vuosi 2016 ei ole täysin vertailukelpoinen edelliseen vuoteen nähden. Kunta-alan kilpailukykysopimuksen täytäntöönpanoon liittyvän lomarahojen 30 %:n leikkauksen johdosta lomapalkkavelka pieneni 1,0 miljoonalla eurolla. Kaupungin maksamien eläkkeiden osalta tehtiin puolestaan 1,8 miljoonan euron lisävaraus. Teknisen toimen tilakeskuksen ja varastotoimintojen uudelleenjärjestely vähensi kaupungin henkilöstömäärää kesken vuotta 2015. Nämä seikat huomioidenkin henkilöstömenoissa ei juurikaan tapahtunut kasvua. Henkilöstömenoja on onnistuttu hillitsemään henkilöstörakenteeseen vaikuttamalla ja maltillisella palkkapolitiikalla. Kunta-alan sopimuskorotukset kuluvalla kaudella ovat niin ikään olleet pieniä. Varhe-maksut alimmillaan 2000-luvulla Varhaiseläkemenoperusteinen maksu aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla.
6 Varhe-maksuja kertyi vuonna 2016 yhteensä 0,66 miljoonaa euroa. Määrä on pienin koko 2000-luvulla. Tähän on vaikuttanut organisaatiorakenteen muutokset, työterveyshuollon painopisteen siirtyminen aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan sekä työurien pidentämiseen tähtäävät monipuoliset toimenpiteet. Myös tietoisuuden lisääminen maksujärjestelmästä on vaikuttanut asiaan. 3 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Panostuksia terveyden edistämiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen Lappeenrannan kaupungilla on käytössään sähköinen liikunta- ja kulttuuriseteli, TykyOnline. Etuuden arvo oli kertomusvuonna 100 euroa henkilöä kohden. Liikunta- ja kulttuuriseteli on saanut henkilöstöltä erinomaisen palautteen. Henkilöstö käytti etuutta vuonna 2016 kaikkiaan 148 716,55 euron arvosta. Kaupungin toimialojen omana työhyvinvointitoimintana toteutettiin ensisijaisesti työyhteisöjen kehittämispäiviä ja työnohjausta. Työhyvinvointitoimintaan panostettiin kertomusvuonna kaikkiaan 164 401 euroa. Työntekoa hyvällä fiiliksellä Paras työfiilis syntyy siitä, kun näkee lapsen kasvoilta aidon ilon. Vuodenvaihteessa 2016 2017 toteutettiin koko henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely. Henkilöstökysely pohjautui jo aikaisemmin käytössä olleeseen formaattiin. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 053 henkilöä, mitä voidaan pitää edustavana otoksena kaupungin henkilöstöstä kokonaisuutena. Joissakin työyksiköissä vastaajia oli tosin niin vähän, ettei henkilöstökyselyn perusteella voi tehdä kovin kattavia johtopäätöksiä. Kyselyn tulokset olivat kokonaisuutena pitkälti samanlaisia suhteessa edelliseen kyselyyn, joka toteutettiin vuodenvaihteessa 2015-2016. Missään kyselyn osa-alueessa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia kumpaakaan suuntaan. Vuoden 2016 henkilöstökyselyn kokonaiskeskiarvo oli 3,69. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 3,68
7 Lappeenrannan kaupungin työtyytyväisyyden kokonaistilanne on hyvää tasoa. Tuloksissa on kuitenkin työyksikkökohtaisia eroja. Viihtyisimmät työpaikat löytyvät vastaajien mukaan kasvatus- ja opetustoimesta. Erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Lappeenrannan kaupunkiin työnantajana oli 81 % vastaajista. Erittäin tyytymättömiä oli vain 0,8 %. Suurin osa vastaajista koki palvelussuhteensa turvalliseksi ja heistä 57 % oli täysin valmiita tai melko valmiita suosittelemaan kaupunkia työnantajaksi muillekin. Työyhteisöjen ilmapiiri koettiin yleisesti ottaen kannustavaksi, oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi. Vastaajien kokemus oli, että työntekijöiden välillä vallitsee luottamus ja hyvä yhteishenki. Työyhteisöjen monimuotoisuus (eri-ikäiset, eri ammattitaustaiset, työkyvyltään erilaiset) koettiin työyhteisöissä voimavaraksi. Työpaikkoja pidettiin pääsääntöisesti viihtyisinä ja turvallisina. Oman ja työyhteisön osaamisen koettiin olevan ajan tasalla. Tarjolla ollutta koulutusta ja perehdyttämistoimintaa pidettiin pääsääntöisesti riittävänä. Myös työvälineet ja niihin annettu käyttökoulutus koettiin asianmukaiseksi. Suurin osa vastaajista kertoi viihtyvänsä työssään ja koki, että työ ja muu elämä on tasapainossa. Työhön liittyvä henkinen ja fyysinen kuormitus arvioitiin yleisesti ottaen sopivaksi. Oma työ koettiin vastauksissa tärkeäksi. Esimiestyö sai kyselyssä positiivista palautetta. Kyselyn mukaan työlle on asetettu selkeät tavoitteet ja esimiehet luottavat alaistensa kykyihin toimia itsenäisesti. Vastaajien mukaan myös kehityskeskustelut käydään työyhteisöissä säännöllisesti. Muutosjohtaminen ja arviot kaupungin johtamisesta yleensä eivät yltäneet yhtä positiiviselle tasolle esimiestyön arvioiden kanssa. Vastaajat kokivat, ettei heitä eikä heidän huolenaiheitaan ole riittävästi otettu muutostilanteissa huomioon. Tietoa ja tiedottamista halutaan muutoksissa lisää. Kaupungin ylimmän johdon toivotaan olevan aktiivisemmin mukana työyhteisöjen kehittämisessä. Negatiivista palautetta kyselyyn vastaajat antoivat siitä, ettei kaupungilla ole juurikaan mahdollisuutta urakehitykseen eikä työkiertoon. Myös palkkaus on tunnetusti tekijä, johon kohdistuu aina tyytymättömyyttä. Viimeksi mainittuun vaikuttaa myös viime vuosien
8 maltilliset palkkaratkaisut. Kyselyn tuloksista voi havaita, että erilaisia kannustimia kaivataan lisää. Suurimmaksi yksittäiseksi haitallisena tekijäksi vastaajat nimesivät edelleen sisäilmaongelmat. Vuodenvaihteessa 2015 2016 tehdyssä henkilöstökyselyssä oli uutuutena osio, jossa kysyttiin työfiilikseen liittyviä asioita. Tämä osio toteutettiin viimeisimmässä henkilöstökyselyssä uudelleen, jotta asiasta saadaan vertailutietoa. Henkilöstökyselyn perusteella voidaan todeta, että monista haasteista huolimatta työtä Lappeenrannan kaupungilla tehdään edelleen hyvällä fiiliksellä. Suurin osa vastaajista katsoi, että heidän työfiilistään kuvaavat käsitteet energisyys, tarmokkuus, inspiraatio ja ilo. Omaan työhön suhtaudutaan innolla ja vastuuntuntoisesti. Vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä siihen fiiliksen, joka heillä kyselyn vastaushetkellä oli. Työfiilis-osiosta käy tosin ilmi, että työssä koetaan myös väsymystä ja stressaantuneisuutta. Numeeristen vastausten ohella saatiin henkilöstökyselystä runsaasti sanallista palautetta, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden suuntaviivoja piirrettäessä. Päivässä on paljon hyviä fiiliksiä. Lasten kanssa toimiessa koen jatkuvasti antoisia ja iloisia hetkiä. Meillä saavat nauraa sekä lapset että aikuiset. Terveysperusteisia sairauspoissaoloja selvästi vertailukaupunkeja vähemmän Sairauspoissaolojen määrä nousi hieman edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2016 kertyi terveysperusteisia sairauspoissaoloja kaikkiaan 27 166 kalenteripäivää eli keskimäärin 10,8 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2015 vastaava luku oli 10,6 Tarkastelussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. Sairauspoissaolopäiviksi on edellä luettu kaikki sairauden vuoksi poissaoloksi merkityt palkalliset ja palkattomat kalenteripäivät. Kevan tilastojen mukaan sairauspoissaolot henkilöä kohden ovat kunta-alalla 16 kalenteripäivän luokkaa. Suhteessa vertailutietoihin Lappeenrannan tilanne on siis erittäin hyvä. Tätä seikkaa tarkastel-
9 taessa on kuitenkin muistettava, että Lappeenrannassa asiaan vaikuttaa merkittävästi muista kunnista poikkeava organisaatiorakenne. Monet ammattiryhmät, joilla on runsaasti sairauspoissaoloja, ovat siirtyneet Eksoten ja yhtiöiden palvelukseen. Myös sairauslomiin liittyvien ilmoituskäytäntöjen muuttumisen arvioidaan vaikuttaneen sairauspoissaolojen vähenemiseen. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista oli 3,8 % eli 1 033 kalenteripäivää. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin olivat edelleen tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten vaivat ja erilaiset vammat, hengityselinten sairaudet ja mielenterveydelliset syyt. Näiden diagnoosiryhmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista on kaikkinensa noin 70 %. Diagnoosiryhmittäin tarkasteltuna tilanteessa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta viime vuosien aikana. Sairauspoissaoloista aiheutuvat välittömät kustannukset olivat kertomusvuonna 1 810 904 euroa. Tämä luku ei sisällä henkilösivukuluja, mahdollisia sijaisten palkkauskustannuksia eikä asiaan liittyviä sähläyskustannuksia. Vaikka tilanne Lappeenrannassa on pääsääntöisesti hyvä, riittää työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa edelleen aitoa tekemistä. Alla olevassa kuvassa on esitetty sairauspoissaolopäivät- ja kustannukset henkilöä kohden ikäluokittain. Suhteellisesti eniten sairastivat 55 59-vuotiaat. Suurimmat sairauspoissaolokustannukset aiheuttivat 45-49 vuotiaat
10 Työterveyshuollon palvelut Kaupungin henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Etelä-Karjalan työkunto Oy:ssä. Lappeenrannan kaupungilla on kokonaisvaltainen työterveyshuoltosopimus eli palvelu kattaa ennaltaehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuollon (= Kelan korvausluokka I) ja perusterveydenhuoltotasoisen sairausvastaanoton (= Kelan korvausluokka II). Lakisääteisestä työterveyshuollosta Kela korvaa 60 % kustannuksista. Sairausvastaanoton kustannuksista Kela korvaa 50 %. Kummassakin korvausluokassa on olemassa työntekijäkohtaiset korvauskatot. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 1 014 522 euroa. Kustannuksista Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen osuutta oli 98 703 euroa. Lakisääteisen työterveyshuollon osuus kustannuksista oli 439 497 euroa ja sairaanhoidon osuus 535 031 euroa. Työterveyshuollon kokonaiskustannuksista 39 994 kohdistui toimintaan, josta ei ole mahdollista saada Kelan korvauksia. Työterveyshuollon painopistettä on onnistuttu viime vuosien aikana siirtämään aikaisempaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. I-korvausluokan osuus oli vuonna 2016 noin 40 %. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden ovat suurten työnantajien keskitasoa. I-korvausluokan mukaisia työtunteja kertyi vuonna 2016 seuraavasti: - työterveyslääkäri 194,00 - työterveyshoitaja 452,5 - työpsykologi 79,00 - työfysioterapeutti 143,5.
11 II-korvausluokan mukaisia asiakaskäyntejä kertyi vuonna 2016 seuraavasti: - työterveyslääkäri 2 226 - työterveyshoitaja 2 102 - työpsykologi 24 - työfysioterapeutti 74. 4 OSAAMISEN VARMISTAMINEN Henkilöstökoulutuksen painopiste oli kertomusvuonna eri alojen täydennyskoulutuksessa. Kaikkien toimialojen koulutustiedot ja koulutuksia koskevat päätökset tehdään sähköisen Personec ESS- järjestelmän kautta. Järjestelmään kirjattiin kertomusvuonna kaikkiaan 3 794 koulutuspäivää. Määrä on noin 1,7 päivää jokaista työntekijää kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaiskustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä 900 375 euroa, josta 82 021 euroa käytettiin keskitetysti. Toimialojen oma koulutus on ollut lähinnä eri alojen erityiskoulutusta. Merkittävin yksittäinen henkilöstökoulutukseen liittyvä tekijä on ollut perusopetuksen uuden opetussuunnitelman käyttöönotto. Kustannukset eivät sisällä koulutettavan henkilön palkkakustannuksia, mahdollisia oman koulutushenkilöstön palkkakustannuksia eivätkä omien koulutustilojen kustannuksia. Lappeenrannan henkilöstökoulutuksen sopimuskumppani oli kertomusvuonna Finnish Consulting Group Oy. FCG Koulutuspalveluilta hankittu koulutus on ensisijaisesti täydennyskoulutusta ja se on kohdentunut pääosin kasvatus- ja opetustoimeen. Lappeenrannan kaupungille on laadittu koko organisaation kattava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelma perustuu lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Suunnitelman mukaisesta koulutuksesta työnantajalla on mahdollisuus saada korvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvausta maksetaan enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Korvaukseen oikeuttavan koulutuspäivän pituus on vähintään kuusi tuntia.
12 Koulutuskorvaus on 10 % koulutuspäivän keskimääräisistä palkkakustannuksista. Lappeenrannassa koulutuspäivän keskimääräinen palkkakustannus on 177,6 euroa. Koulutuskorvausta haettiin vuonna 2016 toisen kerran ja hakemus kohdistui vuodelle 2015. Koulutuskorvausta saatiin 42 182,38 euroa kaikkiaan 2 375 päivältä. Vuonna 2016 kertyi korvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä kaikkiaan 2 195. 5 HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN Kaupungin vuosipäivänä muistettiin pitkästä palveluajasta Kaupungin vuosipäivänä 5. elokuuta 2016 palkittiin pitkästä palveluajasta kaikkiaan 127 kaupungin työntekijää. 40 vuotta kaupunkia palvelleita oli 8 henkilöä. 61 henkilöä oli palvelut kaupunkia 30 vuotta ja 58 henkilöä 20 vuotta. Huomionosoitusten kokonaiskustannus Lappeenrannan kaupungille oli 45 317 euroa. Kertomusvuonna yksi työntekijä sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin ja yksi työntekijä Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Lappeenrannan kaupungilla on yhtenäiset ohjeet henkilöstön huomioimisesta merkkipäivinä ja eläkkeelle siirryttäessä. Merkkipäivistä huomioidaan 50-vuotispäivä ja kaupungin lahjana annetaan suomalaista muotoilua. Huomioimisen euromääräinen arvo on noin 100 euroa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä henkilöstöä muistetaan lahjalla, jonka arvo on 175 euroa.
13 Kaupunginjohtajan startti Tammikuussa 2016 järjestettiin perinteinen kaupunginjohtajan startti eli kaikille avoimet henkilöstötilaisuudet ajankohtaisista asioista. Tilaisuudet pidettiin Lappeenrannan kaupunginteatterilla ja vierailevana tähtenä nähtiin tällä kertaa taiteilija Mikko Kivinen.