Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten palveluiden henkilöstökertomus Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/302/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh puh Oheismateriaali 1. Henkilöstökysely varhaiskasvatus Henkilöstökysely lapset ja nuoret yhteensä Henkilöstökysely lukiokoulutus Henkilöstökysely nuorisopalvelut Henkilöstökysely perusopetus Henkilöstöraportti lapset ja nuoret Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen rekrytoinnit Sairauspoissaolot lapset ja nuoret yhteensä Sairauspoissaolot lukiot Sairauspoissaolot nuorisopalvelut Sairauspoissaolot perusopetus Sairauspoissaolot varhaiskasvatus Lasten ja nuorten lautakunnan hyväksymän arviointijärjestelmään mukaan tilinpäätöksen yhteydessä käsitellään mm. henkilöstön työhyvinvointia selvittävän kyselyn tulokset. Konsernipalvelut on koonnut oheismateriaaliin tietoja vastuualueiden henkilöstömääristä, palvelussuhteista, rekrytoinneista sekä henkilöstön keski-iästä. Oheismateriaalissa on myös vastuualueittain tiedot sairauspoissaolojen määristä ja kustannuksista vuosilta sekä työhyvinvointikyselyn tuloksista vuosilta Sairauspoissaolot ovat lasten ja nuorten palveluissa kasvaneet vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017 ja Eniten kasvua on ollut perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 13,51 päivää /henkilö, kun vastaava luku oli vuonna 2017 keskimäärin 11,48 päivää. Sairauspoissaolojen kustannukset olivat 1,475 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Sairauspoissaolot olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti helmimaaliskuussa sekä marraskuussa. Työhyvinvointikyselyssä

2 saatiin yhteensä 955 vastausta. Vastaajien määrä lisääntyi noin 230:llä eli kyselyn vastausprosentti oli noin 69 %. Kaikkien vastausten keskiarvo on hieman parantunut viime vuodesta, keskiarvo oli 3,68 (asteikko 1 5). Edellisessä kyselyssä keskiarvo 3,66. Kyselyssä oli arvioitavana tyytyväisyys työnantajaan (3,79), arvio työympäristöstä (3,68), työyhteisön toimintatavoista ja organisoinnista (3,77), osaamisen kehittämisestä (3,47), tyytyväisyys lähimpään esimieheen (4,15) sekä muutosjohtamiseen (3,18) ja kunnan johtamiseen (3,14) Lappeenrannan kaupungissa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan omaa työfiilistä (3,86) ja työhyvinvointia (3,88). Kaikilla muilla osa-alueilla vastaukset olivat hieman edellisvuotta paremmat, mutta työympäristön ja osaamisen kehittämisen osalta hieman edellisvuotta heikommat. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen osalta työhyvinvointikyselyyn vastasi yli 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuotena. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuutena hieman edellisvuotista paremmat (+0,02). Kyselyn perusteella tyytyväisyys kaupunkiin työnantajana on hieman kasvanut (+0,04). Arviot työympäristöstä ovat hieman heikenneet (-0,05). Arviot työergonomiasta olivat heikentyneet (- 0,2), mikä oli yllättävää, sillä joitakin vuosia sitten työergonomia oli kehittämisen kohteena. Tuolloin hankittiin mm. asentajan tuoleja, pukemispenkkejä, joilla helpotettiin lasten pukemista ja riisumista. Myös pienten lasten ryhmien kalusteita uusittiin työntekijöiden työergonomian parantamiseksi. Työfysioterapeutit vierailivat päiväkodeissa opastamassa henkilöstöä hyvistä työasennoista. Asiaa tullaan tutkimaan tarkemmin ja kiinnittämään jälleen huomiota. Henkilöstö kokee, ettei koulutusta ole ollut riittävästi tarjoilla. Parina viimevuotena varhaiskasvatushenkilöstöä on koulutettu lähinnä hankevaroin. Perehdytystä on syytä edelleen kehittää (-0,04). Myönteistä on, että työntekijät kokevat heitä kohdeltavan oikeudenmukaisesti(+0,04). Sen sijaan työntekijöiden keskinäistä luottamusta on syytä parantaa työyhteisötasolla. Työfiilis on vuoteen 2018 verrattuna parantunut (+0,12). Työn henkinen kuormittavuus koetaan aiempaa useammin sopivaksi (+0,05). Lähimpiin esimiehiin ollaan edelleen tyytyväisiä. Henkilöstö kokee useammin olevansa energinen (+0,05), tarmokas (+0,09) ja innostunut (+0,1). Väsymyksen tunteet ovat hieman vähentyneet (-0,02). Kokonaisuutena työfiilis on parantunut (+0,07). Muutoksen johtamisen osalta tulokset ovat hieman parantuneet (+0,02) vuodesta 2018.

3 Perusopetus ja lukiokoulutus Perusopetuksen osalta työhyvinvointikysely osoittaa, että kokonaisuudessaan henkilöstön työhyvinvoinnissa on viime vuosina tapahtunut hienoinen lasku (2017; 3.81, 2018; 3,77 ja 2019; 3.76). Perusopetuksen henkilöstö on antanut kokonaisarvosanana kuitenkin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen henkilöstöstä parhaimmat arviot omasta työhyvinvoinnistaan. Kaikkein huonoimmat arvosanat henkilöstö on antanut muutosjohtamisesta (3,32) sekä kunnan johtamisesta yleensä (3,35). Lähiesimiehet ovat saaneet kuitenkin kaikkein parhaimmat arvioinnit (4,03). Kokonaisuudessaan perusopetuksen osalta työhyvinvointikyselyyn on vastannut lähes sata henkilöä enemmän kuin aiempina vuosina, vastausprosentti on 63%. Lukiokoulutuksen työhyvinvointikyselyn perusteella kokonaistyöhyvinvointi on kasvussa. Edellisen vuoteen verrattuna nousua on tapahtunut hienoisesti (2018; 3,31, 2019; 3,43). Nousua on erityisesti oman tunnetilan osalta (3,62) sekä muutosjohtamisen (2,97) ja johtamisesta yleensä (2,98), silti kyseisistä johtamisen osa-alueista henkilöstä antaa kaikkein huonoimmat arvioit. Oman lähiesimiehen toimintaan ollaan kuitenkin tyytyväisempiä, jossa myös hienoista nousua (3,78). Työympäristön arvioinnin osalta (3,91) on hienoista laskua, työympäristöön kohdistui myös sanallisen palautteen kautta useita korjaustoiveita. Kokonaisuudessaan lukioiden osalta on erittäin positiivista, että vastausprosentti on saatu nousuun. Vastauksia on 21 enemmän kuin edellisenä vuonna ja vastausprosentti on lähes 75%. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet perusopetuksessa 2,28 päivällä vuonna 2018, keskiarvon ollessa nyt 11,86 pv/hlö/vuosi. Lukiokoulutuksessa vastaavasti kasvua on 3,02 päivää ollen nyt 8,28 pv/hlö/vuosi. Koska henkilöstömäärältään perusopetus ja lukiokoulutus ovat koko kaupungin tasolla suuria, sairaspäivien määrällinen nousu on iso ja erittäin merkittävä. Kasvu kohdistuu erityisesti syyluokkiin mielenterveys ja muut. Muut luokkaan menevät kaikki omalla ilmoituksellaan enintään seitsemän päivää sairauslomalla olleet. Muut luokan nousu lienee selitettävissä vuonna 2018 keväällä ja syksyllä olleella erittäin laajamittaisella influenssa ja flunssa epidemioilla. Mielenterveysperusteisiin sairauslomien juurisyiden pohtiminen on jatkossa erittäin tärkeää, jotta pystyisimme ennaltaehkäisemään niitä mahdollisimman hyvin. Työhyvinvointikyselyn kautta ei pysty selittämään sairauspoissaolojen lisääntymistä erityisesti mielenterveyssyiden osalta. Henkilöstön arviot tunnetilasta työfiilikseen liittyen lukemat

4 ovat korkealla ja niissä ei käytännössä ole tapahtunut kovinkaan paljoa muutoksia viime vuosien aikana. Henkilökuntamme ei koe olevansa kovinkaan väsynyt, tylsistynyt, stressaantunut, välipitämätön tai turhautunut. Ilo, innostus, tarmokkuus, energisyys ovat työssä arvioitu hyvin yleiseksi tunnetilaksi (arviot perusopetuksessa lähellä 4 ja lukiokoulutuksessa hieman alhaisemmat). Johtamisen osalta, ainakin lähiesimiesten toimintaan, ollaan erittäin tyytyväisiä. Yksikkökohtaiset analyysit valmistuvat kevään 2019 aikana, joissa kaikki koulut ja lukiot miettivät itse kehittämiskohteita ja pyydämme yksikkötasolla pohtimaan tarvittavia kehittämistoimenpiteitä työssä jaksamisen osalta. Tämän jälkeen päätämme vastuualueen tasolla, miten voimme tukea yhteisillä toimilla työssä jaksamista. Yhteistyötä Työkunnon kanssa on tiivistettävä. Ennakoivan työterveyshuollon tarjoaminen ja henkisen terveyden tukeminen on nostettava keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Henkilöstöhallintoon palkattu työhyvinvointikoordinaattori tulee tukemaan vastuualueen kehittämistoimia, jotta henkilöstö voisi paremmin ja sairauspäivät vähenisivät Nuorisotoimi Nuorisotoimen työhyvinvointi kyselyn vastasi n. 85% henkilöstöstä (23). Viimeisen kahden vuoden ajalta vastanneiden osuus henkilöstöstä on ollut lähellä 90 %, joten vertailukelpoisuus on hyvä. Tulokset ovat parantuneet kaikissa arvioiduissa kategorioissa. Eniten on noussut suhtautuminen kunnan johtamiseen yleisesti 3,66 (+0,56), osaamisen kehittäminen Lappeenrannassa 4,05 (+0,40), sekä työhyvinvointi kuvaavat väitteet 3,94 (+0,40). Eniten viimevuodesta on laskeneet työyhteisön monimuotoisuuden hyödyntäminen 3,78 (-0,47), suosittelisitko kuntaasi työpaikaksi ystävälle 3,70 (-0,26), sekä arviot ammattitaitoa parantavista koulutuksista 3,64(-0,24). Yleisesti nuorisotoimen työhyvinvointi on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Lasten ja nuorten palveluissa on runsaasti määräaikaisia palvelussuhteita. Suurin osa määräaikaisista hoitaa vakinaisten viranhaltijoiden poissaolojen sijaisuuksia. Kaikki luokanopettajankaan tehtävät eivät ole samanlaisia, vaan erityisosaamista vaaditaan myös sijaiselta esim. musiikin tai kovien materiaalien käsityön opetuksen taitoa. Sen vuoksi myöskään kaikkia sijaisuuksia ei voida hoitaa samalla henkilöstöllä. Lasten ja nuorten palveluissa, erityisesti opetuksessa, on viime vuosina onnistuttu saamaan runsaasti erilaisiin painotuksiin perustuvaa hankerahoitusta, jolla on kehitetty toimintaa. Hankerahoitus on lyhytaikaista, yleensä määrärahan käyttöaika on 1-1,5 vuotta. Päätökset määrärahoista saadaan usein vasta touko-kesäkuussa, mikä on vaikeuttanut toiminnan suunnittelua ja henkilöstöresurssin ennakointia.

5 Esittelijän ehdotus Kevään 2019 aikana on tarkoitus selvittää tarkemmin minkä verran määräaikaista tehtävistä voidaan hoitaa esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin palkattavilla tuntiopettajilla. Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee edellä olevan henkilöstökertomuksen tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Vastuualuejohtajat