Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa
Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi 2 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Esimerkkitila / lähtöoletuksia Kotieläintila, jolla omaa peltoalaa 100 ha, viljelyssä kevätohra Kerääjäkasveja 1/4 tilan pelloista 25 ha, jolle saadaan ympäristötukea 100 / ha Kerääjäkasvien viljelyä varten tilan kylvölaitteeseen hankitaan lisälaite: Tume Nova Comb 3,0 m, 1950 (alv 0) Kerääjäkasvien satotietoina kesän 2016 koeruutujen satoja Sato (kg ka / ha) 2015 2016 Laidun B8, valko- ja alsikeapila + italianraiheinä, mineraalilannos 731 (vain valkoapila) 2 557 2 325 A4, monivuotinen heinäseos, karjanlanta 1 254 2 024-3 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Korjuu rehukäyttöön B8: Viljatilan lohko, jolle kylvetty valko- ja alsikeapila sekä italianraiheinä sama siemenseos kuin lammaslaitumella sato 2557 kg ka / ha (yht. 64 t ka = 256 t tp, ka 25 %) vähennys ohran jyväsatoon 555 t / ha (ka 86 %) Korjatun rehun arvo: 25 / t tp (vastaa lampaille vaihtoehtoisesti syötettyä paalirehua) ka 25 % 0,10 / kg ka Korjuukustannus: pyöröpaalain (Lötjönen ja Niemeläinen 2014) 0,07 / kg ka 2000 kg ka / ha raja-arvo, tämän jälkeen kustannus suoraan verrannollinen korjattavan sadon määrään (Seppälä ym. 2014) 4 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Korjuu rehukäyttöön Ympäristötuki 2 500 Muuttuvat tuotot ja kulut 1 083 Siemenkustannus -1 670 Kiinteät kulut -253 Kylvökoneen lisälaite, annuiteetti -253 Vuosittainen hyöty 830 Vähennys ohrasatoon -1 665 Vuosittainen hyöty ilman ympäristötukea Korjuukustannus -4 475 Sadon arvo 6 393-1 670 5 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Laidunnus lampailla B8: Viljatilan lohko, jolle kylvetty valko- ja alsikeapila sekä italianraiheinä sama siemenseos kuin rehukäytössä Kerääjäkasviviljelyyn valittujen peltolohkojen keskimääräinen koko 5 ha voidaan käyttää viljan puinnin jälkeen lammaslaitumina Peltolohkot aidataan käyttäen lasikuitutolppia, aitalankaa ja sähköpaimenta Laidunnuksen tuotto Painon lisäys kerääjäkasvilaitumella: 10,3 kg / lammas Teuras-% (teuraspaino vs. elopaino): 44 % Teuraspainon lisäys: 4,56 kg Teuraskilohinta: 3,52 / kg Arvonnousu laidunnuksen aikana: 16,06 / lammas 6 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Laidunnus lampailla Ympäristötuki 2 500 Muuttuvat tuotot ja kulut 2 354 Siemenkustannus -1 670 Kiinteät kulut -860 Kylvökoneen lisälaite, annuiteetti -253 Vuosittainen hyöty 1 494 Vähennys ohrasatoon -1 665 Vuosittainen hyöty ilman ympäristötukea Aitaus, työkustannus -826 Aitaus, annuiteetti -608 Laidunnuksen tuotto 4 015-1 006 7 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Korjuu biokaasun raaka-aineeksi A4: Karjatilan lohko, jolle kylvetty monivuotinen heinäseos paras energiantuotto hehtaaria kohti sato 2024 kg ka / ha (yht. 51 t ka = 202 t tp, ka 25 %) vähennys ohran jyväsatoon 407 t / ha (ka 86 %) Tilalla biokaasulaitos, jonka pääsyötteenä lietelanta Kerääjäkasvuston hyödyntämistä varten hankittiin syöttösuppilo ja ruuvi (10 000 ) Kerääjäkasvibiomassan Teoreettinen energiantuottopotentiaali 6,4 MWh / ha Laitoksen metaanintuotto 90 % 5,8 MWh / ha CHP-laitteen hyötysuhde 85 %: lämpöä 50 % (60 / MWh) sähköä 35 % (100 / MWh) 8 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Korjuu biokaasun raaka-aineeksi Ympäristötuki 2 500 Muuttuvat tuotot ja kulut 5 556 Siemenkustannus -1 600 Kiinteät kulut -1 548 Kylvökoneen lisälaite, annuiteetti -253 Vuosittainen hyöty 4 008 Vähennys ohrasatoon -1 221 Vuosittainen hyöty ilman ympäristötukea Korjuukustannus -3 542 Syöttösuppilo ja ruuvi, annuiteetti -1 295 Sadon energiasisältö 9 419 Lannoitushyöty puuttuu Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös sisältää enemmän liukoista typpeä kuin lanta, jolloin lisätyppilannoituksen tarve pienenee. Taloudellinen hyöty lasketaan mukaan loppuraporttiin. 1 508 9 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä
Yhteenveto Kaikki hyödyntämistavat lisäsivät kerääjäkasviviljelyn taloudellista kannattavuutta Ilman ympäristötukea kannattavaa oli kuitenkin vain sadon käyttö biokaasun raaka-aineena Biokaasukäytössä oletettiin, että tilalla on biokaasulaitos, joka voidaan muuntaa käyttämään lisäsyötteenä kasvibiomassaa Jos lampaiden laidunnuskustannuksiin ei lasketa mukaan aitaukseen menevää työaikaa tai aitaustarvikkeita, laidunnuksesta saatiin positiivinen taloushyöty myös ilman ympäristötukea Hankkeen loppuraporttiin tullaan lisäksi laskemaan eri hyödyntämisvaihtoehtojen ravinteiden talteenotto sekä biokaasukäytön lannoitushyöty ravinteiden kierrätyksestä 10 RAVINNERESURSSI-koulutuspäivä