URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00
URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA
RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT CPVT IVT Iskeeminen VT/VF SCD Non iskeeminen VT/VF AF Iskeeminen VT/VF Johtumishäiriöt Ikä
RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Vaaralliset Ensi ilmentymä (melkein) äkkikuolema Ennalta aavistamaton Ennustettavissa, jos löydetään sydänsairaus Sähköinen tai rakenteellinen sydänvika Rasituksen aikaiset vaarattomat SVT, WPW, IVT, AF Muut: AT, kammiolisälyöntisyys Oireet tuovat esiin
URHEILIJAN EKG Bradykardia Hidas syke 1. ja 2. asteen (Mobitz 1) eteis-kammiokatkos Aikainen repolarisaatio T-aallon muutos Kammiohypertrofia Vasemman kammion paksuuntuminen Oikean kammion paksuuntuminen Parikka H. EKG poikkeavuudet urheilijoilla. Heikkilä J, Mäkijärvi M, toim. EKG, Duodecim 2003
Nikus K, Parikka H. Kardiologia 2016
19 v huippu urheilija: 9000 12 000 VES/vrk, yöllä bigeminiaa Normaali sydämen rakenne uä:ssä, normaali suorituskyky Oireeton Rasituksessa VES loppuu Ei VT
Biffi A, et al JACC 2002;40:446-52 11
URHEILU JA KAMMIOPERÄISET RYTMIHÄIRIÖT Vaarallisia kammiovärinä ja osa kammiotakykardioista Rakenteellinen sydänsairaus (kardiomyopatia) Estää urheilun usein Ennustetta parantava hoito on, sydänsairautta parantava harvoin Terveen sydämen kammiotakykardia vähäriskinen Ei sydänsairautta Parantava hoito usein Kammiolisälyöntisyyden syy tutkittava tarkoin Hyvänlaatuinen, jos ei sydänvikaa Haittaavat oireet: katetriablaatio
ÄKILLINEN TYKYTYS RASITUKSESSA: SVT
AVNRT Eteis kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia Yleisin synnynnäinen SVT 1 2/1000 Teini iässä alkava Äkkialku, äkkiloppu 120 240/min Kapea QRS, joskus aberraatio Usein rasitus provosoi Paras hoito katetriablaatio
MUITA RASITUKSEN AIKAISIA ETEISPERÄISIÄ TAKYKARDIOITA WPW (oikorata) 1 4/1000 Teini iässä alkava Äkkialku, äkkiloppu Urheilijoilla yleensä hyvin nopea SVT Aberraatio Harvoin VF Eteistakykardia Eteisvärinä Parikka H. Kardiologia 2016
URHEILU JA ETEISVÄRINÄ Kestävyysurheilu > 45 vuotiailla 5.3% vs 0.9 % suunnistajilla (Karjalainen et al BMJ 1998) 2000 t kovatehoista kestävyysurheilua/elinikä > 3 t viikossa lisää eteisvärinäriskiä yleispopulaatiossa (Mont et al EHJ 2002) Eteislepatuksen katetriablaation jälkeen riski eteisvärinään 2 kertaistuu aktiiviurheilijoilla (Heidbuchel et al. Int J Cardiol 2006) Meta analyysi: kestävyysurheilu lisää eteisvärinäriskin 5 kertaiseksi (Abdulla et Nielsen Europace 2009) Toisaalta Eteisvärinää 0.2 %:lla 24±6 v aktiiviurheilijoilla (Pelliccia et al. JACC 2005) Primäärisyynä SVT tai WPW
URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖIDEN HOITO Syy tutkittava tarkasti ja nopeasti: riskiyksilöiden etsiminen (EKG seulonta) Ei spesifistä urheilijan rytmihäiriön hoitomuotoa Urheilijalla kyse ammatin harjoittamisen mahdollistamisesta Katetriablaatiohoito ensisijainen, kun sovellettavissa Mahdollisuus parantua Hoito toteutettavissa Riskitaso järkevä Rytmilääkehoito vaikea toteuttaa Bradykardia Sympatikotonia Kohtauslääkkeitä ei ole Usein erityishoitoa ei tarvita Tutkittu, oireeton, riskitön
AIHEUTTAAKO URHEILU RYTMIHÄIRIÖITÄ? Urheilu ei aiheuta äkkikuolemaan johtavaa rytmihäiriötä Sinusbradykardia: kaikilla Rasitus tuo helpommin esiin SVT:n Eteis-kammiosolmuke saattaa johtaa vireästi SVT, AFlu/AF Eteisvärinä yleistyy veteraani-ikäisillä (>46 v: 4.3-6.6 %) Kammiolisälyöntisyys (RV?) 21
URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli Urheilulaji Etninen tausta Autonomisen tonuksen muutokset Volyymikuormitus Painekuormitus HP: Sport EKG
+ + Tähän tekstiä Tähän tekstiä Tähän tekstiä
KIRJOITA OTSIKKO TÄHÄN Kirjoita tähän teksti http://www.diacor.fi jateksti jatkuujajatkuujajatkuu ja jatkuu ja jatkuu
EDISTÄMME IHMISEN TERVEYTTÄ JA TEEMME HYVÄN TEKEMISEN MAHDOLLISEKSI Kirjoita yhteystietosi tähän.
KIRJOITA OTSIKKO TÄHÄN 19 v huippu urheilija 9000 12000 VES/vrk Yöllä bigeminiaa Normaali sydämen rakenne uä:ssä Oireeton Rasituksessa VES loppuu Ei VT
URHEILIJANSYDÄN: ADAPTAATIO RASITUKSEEN Kammioiden koon kasvu Seinämien paksuuntuminen Sähkötoiminnan muutokset Muutokset palautuvat täydellisessä urheilemattomuudessa (detraining) Maron B. 2008
ETEISVÄRINÄ JA KESTÄVYYSURHEILU