Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset

Transkriptio

1 Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja

2 Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Ymmärtääksesi rytmihäiriöitä ja niiden seurauksia, on tiedettävä, miten sydämen biosähköinen järjestelmä toimii Sydänsairaudet ja ikääntyminen aiheuttavat muutoksia, jotka altistavat rytmihäiriöille

3 Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Valtaosa rytmihäiriöistä ovat vaarattomia, mutta aiheuttavat oireita, - ovat häiritseviä lisälyöntejä tai tykytystä Vaaralliset ja invalidisoivat rytmihäiriöt tulee tunnistaa Nykyisin häiritseviä rytmihäiriöitä hoidetaan lääkkein tai kartoitus - ja poistotoimenpitein (ablaatio) tai tahdistinlaitteiden avulla

4 Miten tunnistan rytmihäiriön Tunne Pulssisi on Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on tiedottaa eteisvärinän hyvän hoidon merkityksestä aivo- ja sydänterveydelle. Tunne pulssisi/sydän.fi Kokeile valtimopulssia ranteesta: Laske lyöntimäärä / 15 s ja x 4 = pulssi - Lisälyönti tuntuu välilyöntinä +pieni tauko - (Humpsaus, jumpsaus, muljahdus, pompsahdus) - Hidaslyöntisyys, kun pulssi on alle 50/min - Tiheälyöntisyys > 80/min levossa - Eteisvärinä on epäsäännöllinen ja nopea - Teknisiä applikaatiota on olemassa, mm verenpainemittari

5 Miten tunnistan rytmihäiriön, apulaitteet! Näitä on muitakin, katso googlesta

6 Sydämen rytmi-/johtoratajärjestelmä on sydän pumpun ohjausjärjestelmä ohjaa rytmiä ja supistumista, n lyöntiä päivässä ja 4 16 litraa/min / 24t

7 Sydämen rytmi-/johtoratajärjestelmä ohjaa sydämen supistumista ja rytmiä 1. Sinus eli eteissolmuke: (tahdistajasolmuke) -AUTONOMINEN 2. Eteiskammiosolmuke: - Hidastaa johtumista - Varallaoleva tahdistaja 3 Hissin kimppu = jakorasia 4 oikea kammiohaara 5 vasen kammiohaara 6 lihaksistoon vievät johtoratasäikeet

8 Sydämen johtoratajärjestelmä ohjaa sydämen supistumista ja rytmiä 1. Sinussolmuke: (tahdistajasolmuke) -AUTONOMINEN 2. Eteiskammiosolmuke: - Hidastaa johtumista - Varallaoleva tahdistaja 3 Hissin kimppu = jakorasia 4 oikea kammiohaara 5 vasen kammiohaara 6 lihaksistoon vievät johtoratasäikeet EKG=Sydämen sähkökäyrä: 1 4,5,6 Biosähköinen palautumisaalto

9 Sydämen toimintaa ohjaavat eteissolmukkeen automaattisesti laukeavat solut, jotka säätelevät rytmiä yhdessä hermo- ja hormonaalisen säätelyjärjestelmän kautta Eteissolmukken solujen aktiopotentiaali toimii autonomisesti. Perusjännitetaso on -60mV. Solmukkeen solut laukeavat hitaan sisäänpäinsuuntautuvien Ca+2 ionien nostaessa aktiopotentiaali tasolle -40mv, jolloinka solukko aktivoituu. Sydämen hermosto, hormisäätely ja eteisen paineanturit vaikuttavat solukon laukeamistaajuuteen hidastavasti tai nopeuttavasti. Perussyke nuorilla on keskim. 60/min, mutta yöllä hitaampi ja rasituksessa nousee tasolle lyöntiä/min

10 Eteisissä ja kammioissa käskytys tapahtuu solusta soluun solujen välisten yhdistymislevyjen aukkoliitoksien kautta Kammiolihaksessa solujen biojännnite on korkeampi ja ne aktivoituvat nopean suolavirtauksen laukaisemana. Sydänlihassolun Kalsium ionit laukaisevat lihassolujen supistumisen

11 www. Designmate.com. tilattu Sydämen rytmin ja supistumisen ohjausjärjestelmä

12 RYTMIHÄIRIÖT, syyt ja seuraukset Rytmihäiriöt sotkevat pumppausta ja supistumista poikkeavasti käynnistyvä supistuminen tai tykytys aiheuttaa oireita; muljahdus, rintatuntemusta, huonoa oloa ja hankalimmillaan hengenahdistusta (vajaatoimintaa) Johtumishäiröt Lisälyönnit Eteistykytykset, eteiskammiosolmukkeen tykytykset Kammioperäiset rytmihäiriöt Eteisvärinä / Eteislepatus Perinnölliset rytmihäiriömekanismit

13 Johtumishäiriöt; haarakatkokset Oikea haarakatkos Kun venytys tai arpi katkaisee luonnollisen johtumisen, niin johtuminen oikeaan kammioon viivästyy ja nähdään EKG:ssä leveänä omanlaisena piikkinä Oireeton Vasen haarakatkos Vastaavasti, (arpi) kun vasemman haaran johtuminen häiriytyy niin johtuminen tapahtuu hitaammin vasempaan kammioon ja pumppausteho hieman alenee

14 Johtumishäiriöt : Eteiskammiokatkokset Sähköinen johtuminen hidastuu eteiskammiosolmukkeessa ja johtoradan alkupäässä aiheuttaen: I asteen johtumishäiriö, oireeton II - asteen johtumishäiriö, aiheuttaa epäsäännöllisen pulssin III - asteen johtumishäiriö, johtuminen eteisistä kammioon katkeaa, pulssi on matala n / min ja aiheuttaa huonovointisuuden pyörryttävä olo ( tahdistin hoito ), I asteen johtumishäiriö Pidentynyt, n 300ms Norm. < 200ms III - asteen johtumishäiriö (alaseinävaurio) Eteisen ja kammion aallot eivät seuraa toisiaan

15 LISÄLYÖNTISYYS Yleisin rytmihäiriö, - eteis- tai kammioperäisiä Lähes kaikilla nähdään yksittäisiä Aiheuttavat muljahtelua, epämiellyttävää oloa Eri potilaiden välillä oireet vaihtelevat, - joku ei tunne lainkaan ja toisella yksikin lisälyönti tuntuu voimakkaana, (selvää syytä ei ole miksi oireet vaihtelevat potilaittain) Lääkitys:- tehoaa huonosti, mutta vaimentaa - mikäli lisälyöntisyys liittyy stressiin, lääkitys saattaa vähentää niitä huomattavasti

16 1. Sydämen eteistason rytmihäiriöt Eteissolmukkeen häiriöt Pulssi on hidas (<50/min) ja nousee hitaasti Oireet: Väsyminen, ei jaksa, huimaus Ikääntyminen, sairas eteissolmuke, sick sinus sndr Perinnöllinen, liittyen rytmihäiriömekanismeihin Kilpirauhasen vajaatoiminta Vauriot, sepelvaltimotauti tms, Lääkkeet mm. beetasalpaajat Rytmi pitää taukoja, Oireet: Huimauskohtaukset, poissaolokohtaukset, kaatuminen > 2 sec. Poikkeuksellinen, > 3 s. harkitaan tahdistinta, Sairauteen liittyvä tai nopea (>80/min) Lepopulssi on korkea ja rasituksessakin nopea, hyperkinesia Kilpirauhasen ylitoiminta, tulehdus, hermostollinen

17 Eteisperäiset lisälyönnit Sydämen eteisessä on soluja, jotka aktivoituvat itsenäisesti: - Itsenäiset solurakenteet, mm. arpialueista, tai kiinnikkeistä eteisseinämiin Aiheuttavat eteislisälyöntejä OIRE: Epämiellyttävät muljahdukset, kun eteinen supistuu varhain, eikä johdetusti Oireena se on jopa voimakkaampi kuin kammiolisälyönti, koska sekä eteinen että kammio supistuvat varhain ja täyttöaste on vajaa

18 Eteisperäiset tykytykset (takykardiat) Sydämen eteisessä on soluja, jotka aktivoituvat itsenäisesti: Itsenäiset solurakenteet, tai arpialueista, tai kiinnikkeistä eteisseinämiin Ne voivat aiheuttaa myös kohtauksittaista eteistykytystä, yleensä pulssitaajuudella lyöntiä minuutissa, tai jopa >150 OIRE: Äkillinen häiriöllinen nopealyöntisyys, tykytys, hakkaa, Hoito: beetasalpaaja, tarvittaessa ablaatio

19 Potilasesimerkki SYKE 166/min Eteistakykardia: Eteisen solukon aiheuttama tykytys, - huono olo, painava tunne rinnassa - johtaa usein päivystykseen HOITO: Beetasalpaaja, kalkkisalpaaja, adenosiini akuutissa Rytmihäiriötutkimus ja poisto, katetrirablaatio,

20 2. Eteiskammiosolmukkeen rytmihäiriöt Eteiskammiosolmukkeessa on nopeita ja hitaita ratoja, joiden kesken www. saattaa kehittyä kiertoaktivaatio, käskytys kiertää solmukkeessa ja johtuu eteisiin ja kammioihin Designmate.com. tilattu aiheuttaen lisälyönnin tai tykytyksen, eteissolmuketakykardia, AVR-takykardia Eteiskammiosolmukkeen rytmihäiriöt

21 2. Eteiskammiosolmukkeen rytmihäiriöt Eteiskammiosolmukkeen hallitseva rytmi, Suht. Harvinainen, Tavallisin on nk. Eteiskammiosolmukkeen kiertoaktivaatioarytmia (pulssi /min) Sydän hakkaa, lyö lujaa, tulee huono olo tykytys Eteislisälyönti tai nopean johtumisen aiheuttama eteissolmukkeen kaiku Hoito: Beetasalpaaja Ca-salpaaja Poistotoimenpide (Ablaatio)

22 Eteiskammiosolmukkeen nk kiertoaktivaatiorytmihäiriö POTILASESIMERKKI

23 OIKORATA tykytykset (takykardiat) WPW Wolf-Parkinson-White oireyhtymä WPW MEKANISMIT ylimääräinen säie aiheuttaa kiertävän sähköhäiriön ja tykytyksen Oikorata, joka johtaa eteisestä kammioon tai kammiosta eteiseen aiheuttaa kiertoratajohtumisen takykardian Vastaavia ovat Lown-Cannong- Levine ja Mahaim radat

24 3. Eteisvärinä ja eteislepatus Eteisvärinän sydänsähkökäyrä Vapaasti käytettävä lähde, pixabay

25 ETEISLEPATUS, kohtauksittainen huono olo Eteislepatus aiheutuu satunnaisesti muodostuvasta oikean eteisen sisäisestä kiertoaktivaatiosta, joka johtuu kammioon 2:1, 3:1 taajuudella mm. eteisten arvista, leikkausten jälkitilat Aiheuttaa huonoa oloa, ja edellyttää usein rytminkääntöä tai poistoa ablaatiolla.

26 ETEISVÄRINÄ: TAUSTASAIRAUDET Sidekudos ja venytys (paine-ja tilavuuskuormitus) muuttavat eteisrakenteita ja altistavat eteisvärinälle: Verenpainetauti kuormittaa ja laajentaa vasenta eteistä Sepelvaltimotauti kuormittaa ja aiheuttaa vasemman eteisen sidekudoslisää Hiippaläpän vuoto kuormittaa ja venyttää vasenta eteistä Itsenäinen ikään liittyvä eteisvärinä sidekudosta, voimistunut keuhkolaskimoiden häiriökeskus Lisälyönnit voivat laukaista eteisvärinän Geneettinen muoto, jossa poikkeavuuksia Kalium- /magnesiumkanavissa (KCNQ1 gene - potassium voltage-gated channel subfamily Q member 1)

27 Eteisvärinän syyt ja seuraukset Eteisvärinän laukaisee omatoiminen sähköinen aktiivisuus keuhkolaskimoiden suualueen lihassäikeistä tai ja eteisseinämien keskuksista (osasyynä on eteisten seinämän sidekudoslisä)

28 Eteisvärinä hoito: Rytmihäiriöiden toimenpidehoito = Katetriablaatio Lämpö tai kylmäkäsittelyllä poistetaan rytmihäiriömekanismi Eteisvärinän poistopotilaat yleensä < 70v, - iäkkäillä, johtuen seinärakenteiden sidekudoslisästä tulokset huonot

29 ETEISVÄRINÄN TYYPIT Ajoittainen paroksysmaalinen alkaa äkisti, ja usein nopea Pulssi on korkea jopa 150/min, aiheuttaa ahdistusta, huonoa oloa, verenpaineen nousua, vajaatoimintaa Vaatii usein käyntiä päivystyksessä, lääkitys, kardioversio Vallitseva persistoiva, pitkittynyt > 48tuntia, voidaan kääntää alkuvaiheen verenohennushoidon jälkeen Pysyvä-permanent, krooninen, a) erityistapauksisssa voidaan kääntää tai yrittää ablaatiota, tai b) sovitaan taajuuden hallinnasta lääkkein Lone atrial fibrillation - alle 60v:aan eteisvärinä ilman syytä, usein taustalla periytyvä ominaisuus

30 4. Kammioperäiset rytmihäiriöt Lisälyönnit Usein itsenäisiä keskuksia, mm oikean kammio ulosvirtausalueelta tai liittyvät Sydäninfarktiarpiin tai Sydänlihastulehduksiin Paksuuntuvaan lihakseen (Verenpainetauti ja mm. sydänlihassairaudet) Liittyvät sidekudoskerääntymiin, mm. ARVD

31 4. Kammioperäiset rytmihäiriöt Lisälyönnit Usein itsenäisiä keskuksia, mm oikean kammio ulosvirtausalueelta tai liittyvät Sydäninfarktiarpiin tai Sydänlihastulehduksiin Paksuuntuvaan lihakseen (Verenpainetauti ja mm. sydänlihassairaudet) Liittyvät sidekudoskerääntymiin, mm. ARVD

32 Kammioperäiset lisälyönnit N. 90 %:lla on yksittäisiä lisälyöntejä tai jopa muutamia satoja, myös perättäisiä 1-2 tai 3 Kahvi, stressi, makuuasento, kun vatsa painaa ylöspäin, ylipaino jne lisäävät lisälyöntien esiintymistä, ja usein illalla kun menee nukkumaan Kun kammiolisälyöntejä on tuhansia, niitä hillitään lääkityksellä Ja mikäli kymmeniä tuhansia voidaan arvioida toimenpiteitä (ulosvirtauskanava)

33 Kammioperäiset lisälyönnit SOMESTA: Pallea potkii sydäntä hjärttanen :09 Poden välillä närästystä ja oireisiin liittyy pallean seudun turvotus. Tämä tuntuu vaikuttavan sydämeen, koska palleasta lähtee kramppauksen kaltaisia sykäyksiä ja niistä seuraa rytmihäiriöitä. Pahimmillaan ne ovat nukkumaan mennessä. Pallea jotenkin aiheuttaa painetta ylöspäin ja välillä sattuu oikealle ja välillä vasemmalle ja välillä ruokatorveen koskee. Terveyskirjasto Työterveyslääkäri ei tajua näistä vaivoista pätkääkään. Heti ohjaa EKG:hen ja sitten ihmetellään, kun sydän on kunnossa.

34 Sydämen kammioperäinen lisälyöntisyys Potilasesimerkki Sydänsähkökäyrästä (EKG) voidaan karkeasti arvioida rytmihäiriön lähtöpaikka Runsas kammiolisälyöntisyyshaittaa pimppaustehoa Laina: S. Yli-Mäyry, Sydänääni 2014

35 VAKAVAT KAMMIOPERÄISET RYTMIHÄIRIÖT Kammiotykytys kammio takykardia Syyt: Sydäninfarktin jälkitila Oikean kammio arpisuus Muu sydänlihassairaus ja runsas monipiste kammiolisälyöntisyys Pitkä QT aika, perinnölliset rytmihäiriöt (LQT 1,2,3, joiden taustalla useita ionikanavia sääteleviä geenimuutoksia) Oireet: Huono olo, Verenpaine laskee, puristava olo, pyörtyminen Kammioperäinen tykytys

36 VAKAVAT KAMMIOPERÄISET RYTMIHÄIRIÖT Kammiovärinä Vakavin usein kuolemaan johtava rytmihäiriö, koska verenkierto jumiutuu Syyt: Infarktien jälkitila, muut sydänlihasairaudet Perättäiset lisälyönnit aiheuttavat hallitsemattomasti ohjautuvan sydänlihassolujen aktivaation ja supistumisen Oireet: Ennuste huono

37 Perinnölliset rytmihäiriöt: - Pitkä QT aika, Esiintyvyys 1:7000, piilevänä n1:400? Pitkä QT oireyhtymää(lqt 1,2,3,,,,) aiheuttavat mutaatiot esimerkiksi vaikuttavat ionikanavien rakenteeseen tai määrään. [4] Tunnetaan kymmeniä erilaisia geenimutaatioita, jotka aiheuttavat n 15 eri periytyvää muotoa Yleisin LQT1 joka aiheutuu geenistä KCNQ1, - hidas kalium kanava, - hyvälaatuisin Yleisimmin aiheuttaa lisälyöntisyyttä, mutta Eräisiin muotoihin liittyy äkkikuoleman vaara QT aika > 500ms, (norm < 450ms) Channellopathy,

38 Muut perinnölliset rytmihäiriöt Synnynnäinen eteiskammiokatkos ARVD Katekoliamiiniherkkä polymorfinen kammiotakykardia (engl. catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia, josta usein käytetty lyhenne CPVT) on harvinainen, perinnöllinen rytmihäiriösairaus Perinnöllinen eteisvärinätaipumus Taipumus nopealyöntisyyteen Taipumus hidaslyöntisyyteen

39 Rytmihäiriöiden tutkiminen, miten tutkin? Hyvä haastattelu oireista ja niiden esiintymisestä sekä muut riskitekijät, sepelvaltimo-oireet?, verenpaine Esiintyvätkö istuessa/ illalla tai vaikuttaako kahvi? Liittyvätkö vatsaoireisiin? Ylipaino Lääkitys Kunnon potilastutkimus sydän - ja verisuonimuutosten toteamiseksi Laboratoriokokeet: mm kilpirauhaskokeet, Kalium, Natrium jne Tavallinen sydänsähkökäyrä, EKG tai ja 24 tunnin EKG Rasitus EKG Mikäli viitteitä rakenteellisesta viasta, sydämen UÄ harkiten Huomioi verenpaine, sepelvaltimotauti!

40 Rytmihäiriöiden hoito Lääkehoito Lääkkeet: Beeta- salpaajat keskeisin: rauhoittaa, esim. bisoprololi, metoprololi, Kalsiumsalpaajat esim. nopeisiin rytmihäiriöihin, kun kapea EKG:n kammiokompleksi Erikoislääkärin harkinnan mukaan rytmihäiriölääkkeitä: Flekainidi, Amiodaroni, sotaloli (Erityisesti eteisvärinän hoito) Veren Kalium pitoisuus normaaliksi (P-K mielellään yli 4,0 mmol/l) Kajoava hoito (-toimenpiteet): Tahdistinhoito, Eteiskammiosolmukkeen toimenpiteet Katetriablaatiot tai sydänleikkauksen yhteydessä tehtävä ablaatio

41 Yhteenveto Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Rytmihäiriöt voivat olla itsenäisiä tai aiheutuvat ikääntymisestä ja sydänsairauksista ( sepelvaltimotauti, verenpainetauti, läppäsairaudet, lihassairaudet), niiden ennaltaehkäisy on tärkeää Rytmihäiriöt (johtumishäiriöt, hidaslyöntisyys, lisälyönnit, tykytykset) aiheuttavat poikkeavuutta sydämen toiminnassa ja se tuntuu Useimmat rytmihäiriöt ovat hyvänlaatuisia, ja niitä voidaan hallita, elintapaohjauksella, lääkkein ja toimenpitein (ml. Tahdistimet), Vaikeat rytmihäiriöt (huimausta/pyörtyminen) tulee tunnistaa ja vaativat toimenpiteitä

42 Rytmihäiriöt syyt ja seuraukset Rytmihäiriöiden muodot: Lisälyönnit, tykytykset, tauot, johtumishäiriöt Syntypaikat: Eteissolmuke, eteisrakenteet, eteiskammiosolmuke, Kammioiden johtoratajärjestelmä Syyt: johtoratajärjestelmän rakennehäiriöt (ikääntyminen) Itsenäiset rytmihäiriökeskukset (venytys paine- tai tilavuuskuomritus, sidekudos, arpialueet)

43

44