Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017
Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998 Näyttötutkinnot Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998 Työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt Tutke
mutta mihin menemme? Suomen väestö keskittyy alueellisesti ja ikääntyy. Uudet teknologiat leviävät arjessa ja työssä. Työn tekeminen ja organisointi muuttuvat. Useimmat ammatit, myös opettajan työ, muuttuvat. Maailma muuttuu ympärillämme: Reformi on mahdollisuus. Koulutusleikkaukset pakottavat ajattelemaan asioita uusiksi.
Mihin kiinnitämme huomion? -190 miljoonaa euroa 1 723 miljoonaa euroa
Valitsemme itse tulevaisuuden suunnan Koulutuksen on pakko uudistua yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa. Vähentynyt rahoitus murtaa perinteisen koulumallin opetusryhmineen. Opettajia ja heidän työtään on johdettava muutoksessa.
Nuorten työllisyysaste laskenut Nuorista aikuisista 12 % oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 2015. Suurimmalla osalla työttömistä 20 29-vuotiaista on keskiasteen koulutus. Nuorten miesten työttömyys on kasvanut voimakkaammin kuin naisten. Koulutuksen riittämättömyys voi taantuman ohella selittää 20 29- vuotiaiden miesten heikentynyttä työmarkkina-asemaa. Nuoret ja nuoret aikuiset eivät karta perinteisinä pidettyjä toimialoja. 25 34-vuotiaiden miesten osuus työntekijäammateissa kasvaa. Lähde: Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus TEManalyyseja 76/2017.
Työmarkkinat ovat jo muuttuneet Uusia työpaikkoja syntyy palveluihin, työpaikkoja katoaa tehtaista. Työntekijöiden osuus palkansaajista on vähentynyt. Vuonna 2013 työntekijöitä oli 29 %, kun vuonna 1977 heidän osuus oli 48 %. Naisten osuus palkansaajista on noussut 51 prosenttiin. Miehet tekevät yhä työtunneista suurimman osan.
Ammatillinen koulutus uudistuu säilyttääkseen merkityksensä yhteiskunnassa. Vuonna 2025 ammatillinen koulutus on osaamisen muutosvoima, joka tukee tasapainoista yhteiskuntaa ja rakentaa menestyvää taloutta.
Vuonna 2025 ammatillisen koulutuksen ratkaisut ovat entistä yksilöllisempiä, henkilökohtaisempia ja joustavampia. Keskiverto ja tasalaatuisuus eivät kelpaa työmarkkinoilla.
Ammattilaisuus tekee tulevaisuuden Uusi maailma vaatii uutta osaamista. I. Tavoitteena taito ylpeästi ammattilainen II. Keinona osaaminen alati yhteiskunnan pulssilla III. Lähtökohtana oppiminen kaikkialla ja kaiken aikaa Vain uudistumalla ammatillinen koulutus pysyy merkityksellisenä.
Ammattisivistys vie tulevaisuuteen Ammattitaito kehittyy työssä. Ammatillista koulutusta siirtyy työpaikoille myös teoriaa. Perustaidot ovat osa ammattiosaamista.
Reformi vaatii valintoja
Ketä koulutamme? Mihin kouluttamme? Missä koulutamme? Miten koulutamme?
Reformi tuo paljon hyvää Opiskelijoiden mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin vahvistuu. Yhteistyö työpaikkojen kanssa lisääntyy. Rahoitus palkitsee opiskelijoiden valmistumisesta ja työllistymisestä. Siirrymme yhteen tapaan suorittaa tutkinto. Tutkintotoimikuntien byrokratia katoaa.
Tuumasta toimeen Valitaan mitä tehdään eli erikoistutaan: alat, tutkinnot, asiakkaat ja opiskelijat. Valmistuvien työllistymisen tukemisesta oppilaitoksen ydintehtävä. Tehostaminen ei riitä - asioita on tehtävä uusin tavoin.
Ratkaistavia asioita Ammatillinen koulutus Uusi lainsäädäntö. Uusi rahoitusmalli. Laaja-alaisempia tutkintoja. Pienempi rahoitus. Entisenlaajuiset tehtävät. Koulutuksen järjestäjä Millainen strategia? Millainen organisaatio? Miten rahoitus varmistuu? Riittääkö oma osaaminen?
Opiskelijasta päähenkilö Opettajan työ muuttuu Tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Rakentaa henkilökohtaista oppimisen polkua. Mahdollistaa oppimista työtä tehden. Ohjaa, opettaa ja valmentaa yksilöitä ja yhteisöjä. Arvioi oppimista ja ammattitaidon saavuttamista. Kannustaa ottamaan vastuuta omasta kohtalosta. Yksittäisen opiskelijan tarpeiden huomioiminen entistä tärkeämpää.
Muutosta on johdettava Mitä koulutuksen järjestäjäorganisaatiossa johdetaan? Rakenteita ja rahoitusta. Oppilaitoksia ja toimipisteitä. Koulutuksen järjestämistä ja prosesseja. Henkilöstöä. Oppilaitoksia ja niiden pedagogista työtä on johdettava. Millaiseen johtamiseen organisaatio ja kulttuuri ohjaavat? Miten johdetaan koulutusta työpaikoilla? Miten asiakkuuksia tai kumppanuuksia johdetaan?
Järjestäjäverkko uudistuu Perho Liiketalousopisto syntyi Helmen ja Perhon yhdistyessä Suomen Diakoniaopistoon yhdistyi kolme koulutuksen järjestäjää. SASKY sai osakseen Tampereen palvelualojen oppilaitoksen. Seurakuntaopiston koulutustehtävä on vahvistunut usean kansanopiston koulutustehtävän siirtyessä sille. Omnia on luonut uuden sisäisen organisaation. Oulussa kaupunginhallitus esittää OAKK yhdistämistä OSEKK:ään. 165 koulutuksen järjestäjää, vuonna 2006 oli 234. Itäinen Uusimaa?
Maailma muuttuu työtä tehden.