17. maaliskuu 2017/ 1 Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 5.4 Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen Teemu Mäkinen A, Antti Pöyry B, Joni Kosamo C ja Heikki Kurki D A Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Aikuiskoulutuskampus,Talonpojankatu 6, 67100 Kokkola, teemu.makinen(at)kpedu.fi B Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, tekniikka, Kotkantie 2, 90250 Oulu, antti.poyry(at)osao.fi C Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja luonnonvara, Kotkantie 1, 90250 OULU, joni.kosamo(at)oamk.fi D Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja luonnonvara, Kotkantie 1, 90250 OULU, heikki.kurki(at)oamk.fi Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen, jonka tekijät ovat Teemu Mäkinen, Antti Pöyry, Joni Kosamo ja Heikki Kurki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä..
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 17. maaliskuuta 2017 / 1 This work is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License. 5.4 Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittämien 1. Tehtävän kuvaus ja tavoite Tavoite oli luoda yritysten ja oppilaitoksen välinen koulutuksen kehittämistyön dokumentoitu yhteistyömalli. Mallin tuli sisältää toimintamallin ja -kokeiluja kouluttajien työelämäjaksojen toteuttamisesta ja ydinvoima/-suurhankeosaamisen valmentajana toimimisesta, toteutusmallin opiskelijoiden työssäoppimisen ja työharjoittelun toteutuksesta alan yrityksissä, työpaikkakouluttajan / -ohjaajan koulutuksen mallin sekä yhteistyömallin rakentamisen yritysten kanssa, jossa tavoitteena on toteuttaa mm. asiantuntijavaihtoja ja kouluttaa työpaikka-arvioijia tutkintotilaisuuksia varten sekä järjestää säännöllisiä tapaamisia. Tavoite oli tehdä kirjallinen suunnitelma/malli, mutta ei tehdä vielä itse mallin käytännön toteutusta. Tuloksena syntyi malli, joka on vielä siinä määrin väljä, että yrityskohtaiset eroavuudet pystytään ottamaan helposti huomioon. Malli pohjautuu paljolti nyt ja aiemmin synnytettyyn yhteistyöhön oppilaitosten edustajien välillä. Tällöin mallin vaatimia tapaamisia ym. asioita pystytään toteuttamaan ilman, että konkreettisia tapaamisajankohtia on tarvinnut kirjata itse malliin.
17. tammikuuta 2017 / 2 Tuotoksena on syntynyt kuvien 5.4.1 5.4.7 mukainen tarkastelu. Tehtävässä on tarkasteltu 4 teemaa ja 71 polkua. Kuva 5.4.1 Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen - toimintamallit ja kokeilut. Malli sisältää kouluttajien työelämäjaksoja yhteistyöyrityksissä. Näistä työelämäjaksoista sovitaan luonnollisesti yritys-/tapauskohtaisesti oppilaitosten edustajien ja ko. yrityksen edustajien välillä. Lisäksi toteutetaan suurhankeosaamisen valmennuksia kouluttajille yrityksen ja oppilaitoksien yhteistyönä. Valmiuksien parantamiseksi kulloisienkin hankkeiden toteutuksen kannalta keskeiset oppilaitoksen tai kouluttajien henkilökohtaiset sertifikaatit/pätevyydet päivitetään tarpeen ja oppilaitoskohtaisten puutteiden mukaan. Oppilaitosten edustajien kesken käydään säännöllisesti keskusteluja ja sovitaan tapaamisia noin puolivuosittain. Tässä yhteydessä jaetaan kokemuksia mm. parhaiksi koetuista käytänteistä yritysten kanssa.
17. tammikuuta 2017 / 3 Tässä hankkeessa työelämäjaksoille oli aikaisemmasta kokemusta, mutta hanketta ohjattiin normaalien toimintatapojen mukaisesti. Opetusvelvollisuuteen perustuvien tuntien lisäksi hanketta tehtiin muuna työnä, mikä ei mahdollistanut muulla resurssirahalla varattua työelämäjaksoa. Raha oli, mutta muutamalle viikon päivälle opetustyön ohessa ei löytynyt yhteistyöyrityksiin työpäivän mittaisia ajanjaksoja. Parhain tapa estää hankkeessa työelämäjaksot oli sijoittaa opetusvelvollisuustunnit klo 10-14 välille. Tällöin työelämän liukumat estivät toteutuksen. Tarja Friskin toimittamassa, Opas ammatillisten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen, ISDN 978-952-5047-65-3 (pdf), todetaan työelämäjaksojen olleen tärkeä osa jo vuodesta 2000 lähtien. Oppaassa esitetään kehitettyjä käytäntöjä. Opettajien kuvauksilla ja keskusteluilla on oppaassa keskeinen merkitys. Tulevissa hankkeissa tehtävät olisi voitava tehdä vähintään viikon jaksoina tai irrottaa muu työ pidemmälle ajanjaksolle. Ammatillisen koulutuksen reformin muutokset olivat myös taustalla. Hanketyö olisi voitava sijoittaa kerrointunteineen klo 08 16.30 väliselle ajanjaksolle. Nyt kokonaistyöajan kirjanpidossa työtunteja kerrointunteineen on kirjattu 08-22 väliselle ajalle. Hankkeen lopussa kerrointunnit on kirjattu klo 08-16.30 välille.
17. tammikuuta 2017 / 4 Kuva 5.4.2 Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen yritysten ja oppilaitosten toteutusmalli. Alan yritysten ja oppilaitosten välillä käytetään sovitun mallin mukaista harjoittelun/ työssäoppimisen toteutusta alan yrityksissä. Tästä on jo aiemmin sovitulta pohjalta laaja kokemus alan oppilaitosten ja yritysten välillä. Malli perustuu siihen, että yrityksen kanssa sovitaan heti alkuvaiheessa ensimmäisten asioiden joukossa tarkoista työssäoppimiskäytänteistä pohjautuen aikaisempiin hyviin kokemuksiin. Ammatillisella toisella asteella nuorten ja aikuisten koulutus on tarkoin määriteltyä ja systemaattista. Sopimukset, suunnitelmat, palautteet ja kyselyt ryhdittävät kasvatus, koulutusta, oppimista, osaamista työntekijätasoisiin ja esimiestehtäviin. Ammattikorkeakouluilla on erilaisia käytänteitä harjoittelujen suhteen. Pisimmällä innovatiivisesti opiskelijan tehtyä sähköisen harjoittelusuunnitelman ja -sopimuksen kouluttaja hyväksyy ne sähköisesti, ja tieto siitä on sekä älypuhelimessa että sähköpostissa. Opiskelija huolehtii yhteistyöyrityksen allekirjoitukset ja harjoittelun raportoinnin. Suunnitelma ja sopimus ovat hallinnon ja opiskelijahallinnon järjestelmissä. Yhteistyöyritykselle asiakirjassa on selkeät ohjeet korvaushakemuksineen. Toteutusmallissa ammattikorkeakoulun on nähty opinnäytetyön kautta pitävän jalkaa ovenraossa pitempään mahdollisen työpaikan saamiseksi. Ammatillisessa koulutuksessa 24 viikon työssäoppiminen vahvistaa työnantajan näkemystä opiskelijan sopivuudesta työtehtäviin. Toisen asteen työssäoppimisen ohjauksen aikana työnantajalla on mahdollisuus keskustella opettajan tunteman nuoren ja aikuisen työelämävalmiuksista enemmän kuin korkeakoulutasolla. Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluilla on enemmän luottamusta www-lomakkeiden käyttöön yritysten ottaessa yhteyksiä kouluttajiin ja suunnittelijoihin.
17. tammikuuta 2017 / 5 Kuva 5.4.3 Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen yritysten ja oppilaitosten yhteistyömalli - asiantuntijavaihto. Oppilaitosten kesken sekä yritysten ja oppilaitosten välillä tehdään asiantuntijavaihtoa keskinäisesti yrityksen kanssa erikseen sovitun mallin mukaisesti. Kaikissa tapauksissa yrityksen kanssa pyritään sopimaan asiantuntijavaihdosta kummankin osapuolen tarpeet huomioiden. Oppilaitosten ja yritysten välillä toteutetaan työpaikka-arvioijakoulutuksia pohjautuen jo olemassa olevaan Opetushallituksen ohjeistukseen ja määräyksiin. Osittain hyödynnetään jo luotuja malleja oppilaitosten ja yritysten välillä. Oppilaitosten kesken sekä yritysten ja oppilaitosten välillä laaditaan esim. puolivuosittainen säännöllinen tapaamismalli. Tarvittaessa tapaamisia voi olla enemmänkin, jos tämä koetaan tarpeelliseksi. Tämän toteuttamisessa hyödynnetään osittain jo sovittuja jo nyt olemassa olevia malleja oppilaitosten ja alan yritysten välillä. Nämä mallit perustuvat jatkuvaan keskusteluun ja muuttuviin tarpeiden huomioimiseen. Yritysten ja oppilaitosten välillä käydään tarpeen mukaan keskusteluja, joissa huomioidaan eri osapuolien tarpeet koulutuksen toteuttamisessa.
17. tammikuuta 2017 / 6 Oppilaitosten asiantuntijapalveluille on esitetty kuvassa 5.4.4 nykyisin jo käytetyt yhteistyömahdollisuudet. Eri alojen hyvinkin pitkälle erikoistuneet palvelut voivat tarjota toisen oppialan yhteistyömahdollisuuksia myös prosessitekniikkaan ja kemiaan. Opiskelijoille tärkeä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti tarjottavat neuvonta-, tiedotus- ja ohjauspalvelut voisivat toimia myös tulevaisuudessa enemmän yhteistyössä.
Kuva 5.4.4. Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen - palvelut 17. tammikuuta 2017 / 7
17. tammikuuta 2017 / 8 Kuvassa 5.4.5 esitetään työpaikka-arvioijakoulutuksen nykyinen toimiva malli, jolla ammatillisen toisen asteen nuorten ja aikuisten osaaminen arvioidaan. Työelämä aidosti osallistuu määräysten mukaiseen arviointiin ja sen dokumentointiin. Vakituisen työsuhteen työtodistusta osaamisen arviointi ei korvaa. Kuva 5.4.5. Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen työpaikkaarvioijakoulutus. Opettajan tehtäviin kuuluu kouluttaa työpaikalla tapahtuvaan arviointiin työelämän edustajia ennen työssäoppimisen alkua. Arvioijia valittaessa jääviysasiat ovat erityisen tarkastelun kohteena. Toiminta dokumentoidaan kaikille arvioijaosapuolille. Kuvassa 5.4.6 on esitetty ammatillisen toisen asteen opettajien ja kouluttajien säännöllisiä tapaamisia ammattialakohtaisten järjestöjen lisänä. Yrityksille tarjottavien koulutuksien rahoitusmallit on esitetty myös kuvassa.
17. tammikuuta 2017 / 9 Kuva 5.4.6. Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen tapaamiset Kuva 5.4.7. Kouluttajien ja opiskelijoiden työelämävalmennuksen kehittäminen työpaikkakouluttaja - ohjaajakoulutusmallit
17. tammikuuta 2017 / 10 Työpaikkakouluttajan / -ohjaajan koulutusmallissa tukeudutaan Opetushallituksen ohjeistukseen ja määräyksiin. Tähän on kehitetty jo aiemmin toimivia malleja yksittäisten oppilaitosten ja joidenkin suuryrityksien välille. Tätä toimintatapaa/-mallia pystytään kokemusten pohjalta monistamaan tulevien yritysten kanssa. Anne Lammin kirjoittamassa, Opas työpaikkaohjaajien koulutuksen toteuttamiseen, ISBN 978-952-5047-67-7 (pdf), työelämälähtöisesti on kehitetty ja toteutettu tutkinnoissa tarvittavia ohjaajia. Työpaikkaohjaajille on suositettu ja kirjoitettu 3 ov:n pituisen koulutuksen perusteet. Koulutuksen on nähty antavan valmiudet myös muiden koulutusasteiden opiskelijoiden ohjauksen. 2. Toteutus Mallin toteutus pohjautui työpaketin oppilaitosten edustajien ideointiin ja kokemuksiin käyttäen hyväksi kokemuksia aiemmista suurhankekoulutuksista ja yhteistyöstä. Mallin teko liittyi löyhästi myös muihin työpaketin tehtäviin. Työpaketin muitakin selvityksiä hyödynnettiin mallin teossa. Myös keskusteluja käytiin muiden työpakettien yhteistyömallien laatimisesta vastaavien henkilöiden kanssa. Pääosa selvitys- ja kehittämistyöstä tehtiin oppilaitosyhteistyössä. 3. Yritysten ja oppilaitoksen välinen koulutuksen kehittämistyön dokumentoitu yhteistyömalli Toimintamalli sisältää karkeahkon toteutusmallin kouluttajien työelämäjaksojen toteuttamisesta, toteutusmallin opiskelijoiden työssäoppimisen ja työharjoittelun toteutuksesta alan yrityksissä, työpaikkakouluttajan/-ohjaajan koulutuksen mallin sekä yhteistyömallin yritysten kanssa, jossa tavoitteena on toteuttaa mm. asiantuntijavaihtoja ja kouluttaa työpaikka-arvioijia tutkintotilaisuuksia varten sekä järjestää säännöllisiä tapaamisia. Mallin toimivuutta ei ehditty testata käytännössä, mutta tämä ei ollut tavoitteenakaan tässä vaiheessa.