Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II vån.

4/2014 1 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid 11.03.2014, klo/kl. 16:30-19:30 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II vån. Nimi/Namn klo/kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Oksanen Ari 16:30-19:30 pj / ordf. Lindqvist Kaj 16:30-19:30 I varapj / I viceprdf. Abrahamsson Anna 16:30-19:30 jäsen/medlem Björkell Rolf 16:30-19:30 jäsen/medlem Grönqvist Kjell 16:30-19:30 jäsen/medlem Kuntsi Eva 16:30-19:30 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:30-19:30 jäsen/medlem Manninen-Ollberg Marja 16:30-19:30 jäsen/medlem Rope Timo 16:30-19:30 jäsen/medlem Wiik Bengt 16:30-19:30 jäsen/medlem Virpiö Sami 16:45-19:30 varajäsen/ersättare 71-81 Muu/Övriga Vestman Heikki 16:50-19:00 valt.i v.pj./fullm. I v.ordf. Grannas Mikael 16:30-19:30 kunn.joht/kd Kokko Leena 16:30-18:30 Myllyvirta Ilari 16:30-19:30 Söyrilä Pekka 16:30-19:30 Laitasalo Pekka 16:30-18:50 Träskelin Heidi 16:30-19:30 pöytäk.pitäjä/protokol 4-74 Poissa/Borta Lindqvist Clara II varapj / II viceordf. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Ari Oksanen 68-81 Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Kaj Lindqvist 19.03.2014 Pöytäkirjanpitäjä/förare Heidi Träskelin Pöytäkirjantarkastaja/justera re Timo Rope

4/2014 2 Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 68 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 69 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 70 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 71 Lippuyhteistyötä koskevien sopimusten irtisanominen / Uppsägande av avtal gällande biljettsamarbete 72 Osallistuminen SILMU ry:n toimintaan vuosina 2014 2020 / Deltagande i SILMU rf:s verksamhet åren 2014 2020 73 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande om lagstiftning gällande ordnandet av social- och hälsovården 6 9 12 74 Operaatio Kattilankansi / Operation Grytlock 17 75 Lausunto pelastustoimen aluejaosta / Utlåtande angående räddningsverkets områdesindelning 76 Aloite koskien kunnan pysäköintiongelmia/bo Melander / Motion angående parkeringsproblem i kommunen/bo Melander 77 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö / Motion angående övergång till ett system med dubbla avlopp/sami Virpiö 78 Aloite kunnan kiinteistöihin asennettavista ilmalämpöpumpuista/pentti Sittnikow ym. / Motion om att installera luftvärmepumpar i kommunens fastigheter/pentti Sittnikow m.fl. 20 23 29 34 79 Ilmoitusasiat / Delgivningar 41 80 Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut 81 Kunnan pankkitilien käyttöoikeus (prokuraoikeus) / Rätt att använda kommunens bankkonto (prokurarätt) 43 44

4/2014 3 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 68 11.03.2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 68 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4/2014 4 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 69 11.03.2014 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 69 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Timo Rope ja Kaj Lindqvist. Beslut Till protokolljusterare valdes Timo Rope och Kaj Lindqvist.

4/2014 5 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 70 11.03.2014 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 70 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan ja lisälistan. Beslut Kommunstyrelsen beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan och tilläggslistan.

4/2014 6 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 71 11.03.2014 Lippuyhteistyötä koskevien sopimusten irtisanominen / Uppsägande av avtal gällande biljettsamarbete 141/08.00.00/2013 KH 71 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Valmistelija/Beredare: erikoissuunnittelija/specialplanerare Rita Lönnroth, liikennesuunnittelija/trafikplanerare Eva Lodenius Uudenmaan ELY-keskus on neuvotellut muiden itäuusmaalaisten sekä keskiuusmaalaisten kuntien kanssa uudesta lippuyhteistyösopimuksesta, joka korvaisi voimassa olevat kunnan ja ELY-keskuksen väliset sopimukset niiden vanhetessa. Voimassa olevat sopimukset vanhenevat sitä mukaa kuin siirtymäajan liikennöintisopimukset asteittain lakkaavat vuosina 2014 2018 ja uusi, yhtenäinen lipputuote otetaan lähivuosina käyttöön ympäri Suomea (HSL-aluetta ja suurkaupunkiseutuja lukuun ottamatta). Koska Sipoon kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkunta, Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut, ettei ELYkeskus neuvottele kunnan kanssa uudesta täydentävästä ja asteittain korvaavasta lippuyhteistyösopimuksesta. Sipoon kunnan olisi irtisanottava kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen väliset sopimukset sekä kunnan ja Oy Matkahuolto Ab:n väliset sopimukset, jottei kunta joutuisi juridisesti kestämättömään tilanteeseen, kun uusi ostoliikenne alkaa 11.8.2014. Irtisanottavat sopimukset: - Siirtymäajan lippuyhteistyötä koskeva sopimus, allekirjoitettu 25.10.2010 - Sopimusmuutos siirtymäajan lippuyhteistyötä koskevaan sopimukseen, allekirjoitettu 19.3.2012 - Keski-Uudenmaan seutulippua koskeva palvelusopimus, päivitetty 21.9.2011 - Itä-Uudenmaan seutulippua koskeva palvelusopimus, päivitetty 21.9.2011. Kyseisten sopimusten irtisanominen merkitsee muun muassa, etteivät sipoolaiset enää voi hankkia Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan seutulippuja. Vain KELAn tarjoamat opiskelijaseutuliput jäävät voimaan. HSL-lippujen käyttöönoton jälkeen seutulippujen suosio on

4/2014 7 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 71 11.03.2014 vähentynyt. Tällä hetkellä myydään noin 30 lippulatausta kuukaudessa. Kun Itä- ja Keski-Uudenmaan seutulippujen myynti päättyy, matkustajien on hankittava 2 3 kertaa kalliimmat liput, kunnes uusi, valtakunnallinen lipputuote otetaan käyttöön muutaman vuoden päästä. Voimassa olevien lippuyhteistyösopimuksien ehtojen vastaisesti valtio ei osallistunut seutulippujen rahoittamiseen vuonna 2013, vaan kunta joutui yksin maksamaan seutulippujen noin 26 000 euron suuruisen lippusubventoinnin (kunta valitti Helsingin hallintooikeudelle heinäkuussa 2013). Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut, että Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan ELY-keskus ei enää voi myöntää lipputukea Sipoon kunnalle, koska Liikennevirasto maksaa suurten kaupunkiseutujen valtionavustusta HSL:lle. Myös tästä syystä olisi tarkoituksenmukaista irtisanoa lippuyhteistyösopimukset, jotta vältyttäisiin sopimusehtojen erilaisista tulkinnoista johtuvista ristiriidoista. Itä- ja Keski-Uudenmaan seutulippujen käyttömahdollisuuksia rajoitetaan joka tapauksessa, kun 11.8.2014 lähtien kunnan sisäisessä liikenteessä saa käyttää ainoastaan HSL:n lipputuotteita. Muita lipputuotteita voi käyttää vain Helsinki Nikkilä Porvoo/ Pornainen/Järvenpää, Porvoo Nikkilä Pornainen Järvenpää ja Helsinki Västerskog Söderkulla Porvoo -reittien läpimenoliikenteessä. Kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen lippuyhteistyösopimusten irtisanomisaika on kuusi kuukautta, mutta kunta on alustavasti neuvotellut ELY-keskuksen kanssa lyhyemmästä irtisanomisajasta. Kunnan ja Oy Matkahuolto Ab:n välisten sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta, ja nämä sopimukset perustuvat voimassa oleviin kunta ELY-sopimuksiin. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää irtisanoa Sipoon kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen väliset sopimukset: Siirtymäajan lippuyhteistyötä koskeva sopimus ja Sopimusmuutos siirtymäajan lippuyhteistyötä koskevaan sopimukseen sekä Sipoon kunnan ja Oy Matkahuolto Ab:n väliset sopimukset: Keski-Uudenmaan seutulippua koskeva palvelusopimus ja Itä-Uudenmaan seutulippua koskeva palvelusopimus. Irtisanominen toteutetaan siten, että seutulippujen myynti päättyy 11.7.2014. Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan seutulippujen haltijat voivat käyttää lipussa olevaa matkustusoikeutta 10.8.2014 saakka edellyttäen, että Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy kuutta

4/2014 8 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 71 11.03.2014 kuukautta lyhyemmän irtisanomisajan. Muussa tapauksessa irtisanominen toteutetaan kuuden kuukauden irtisanomisajan mukaisesti. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kd:s förslag Kommunstyrelsen besluter säga upp avtalen mellan Sibbo kommun och NTM-centralen i Nyland: Siirtymäajan lippuyhteistyötä koskeva sopimus och Sopimusmuutos siirtymäajan lippuyhteistyötä koskevaan sopimukseen samt avtalen mellan Sibbo kommun och Oy Matkahuolto Ab: Keski-Uudenmaan seutulippua koskeva palvelusopimus och Itä-Uudenmaan seutulippua koskeva palvelusopimus. Uppsägningen förverkligas på så sätt att försäljningen av regionbiljetterna upphör 11.7.2014. Innehavare av Östra Nylands och Mellersta Nylands regionbiljetter kan använda kvarstående reserätt till och med 10.8.2014, förutsatt att NTM-centralen i Nyland godkänner en kortare uppsägningstid. I annat fall sker uppsägningen i enlighet med sex månaders tidsfrist. Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart. Liitteet/Bilaga 1-5/ 71.

4/2014 9 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 72 11.03.2014 Osallistuminen SILMU ry:n toimintaan vuosina 2014 2020 / Deltagande i SILMU rf:s verksamhet åren 2014 2020 578/00/2014 KH 72 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Valmistelija/Beredare: erikoissuunnittelija/specialplanerare Rita Lönnroth Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry pyytää kuntia ilmoittamaan osallistumisestaan SILMU ry:n toimintaan ohjelmakautena 2014 2020. SILMU ry on yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu yhdeksän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Ohjelmakaudella 2007 2013 SILMU ry on vastaanottanut 218 hakemusta hankerahoituksesta. 154 hankkeelle on myönnetty tukea, yhteensä noin 5 milj. euroa. Maaseudun kehittämishankkeisiin kohdistuvasta tuesta kuntarahoituksen osuus on 20 % ja maa- ja metsätalousministeriön osuus 80 %. Itäuusmaalaiset kunnat ovat maksaneet yhdessä noin 1 012 000 euroa. Maaseuturahaston osuus on ollut noin 4 047 000 euroa. Sipoon kunta on osallistunut SILMU ry:n toimintaan haja-asutusalueiden osalta. Vuosina 2007 2013 kunta on maksanut noin 19 200 euroa vuodessa SILMU ry:lle (hankerahoitus 16 000 euroa ja hallintokulut 3 200 euroa), yhteensä noin 134 000 euroa. Sipoolaisiin hankkeisiin on sidottu noin 510 000 euroa. Yli puolet näistä hankkeista on sellaisia, jotka koskevat useita kuntia. Sipoossa SILMU ry:n myöntämä tuki on ohjattu lähinnä yhdistysten toimintaan, muun muassa nuorisoseurantalojen kunnostamiseen. Muutama yrittäjä on saanut pienehköä tukea toimintansa kehittämiseen. Uutta ohjelmakautta varten SILMU ry on lokakuussa 2012 toimittanut maa- ja metsätalousministeriölle alustavan SILMUSTA KASVUA TILLVÄXT FRÅN SILMU 2014 2020 -strategian. Strategian tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja monipuolistaminen. Strategian toteuttamiseksi SILMU ry suunnittelee hakevansa 5,6 milj. euron tukea maaseuturahastosta, mikä edellyttää, että kunnat yhdessä maksavat 1,4 milj. euroa. SILMU ry:n alustavissa laskelmissa kuntien maksuosuudet olisivat 1,94 euroa/asukas. Sipoon kunnan vuotuinen maksuosuus olisi siten noin 37 000 euroa, yhteensä noin 257 000 euroa vuosina 2014 2020, edellyttäen, että koko kunnan alue otetaan huomioon eikä väestönkasvua lasketa mukaan (1,94 euroa x 18 881 asukasta

4/2014 10 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 72 11.03.2014 x 7 vuotta). Mikäli taajama-alueita rajataan pois, kunnan maksuosuus pienenee. Sipoo on osallistunut Etelä-Suomen kalatalousohjelmaan ESKOon vuosina 2008 2013. Kunnan vuotuinen maksuosuus on ollut 2 375 euroa, yhteensä 14 250 euroa kuuden vuoden aikana. Kuntien osuudet ovat perustuneet ammattikalastajien määrään. ESKO-kalatalousryhmä on rahoittanut yhteensä 53 hanketta vuosina 2009 2013, joista 26 on ollut laajempia yhteishankkeita ja 27 yrityskohtaisia hankkeita. Rahoitus tulee pääosin maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman Euroopan kalatalousrahaston kautta. Kalatalousohjelman budjetti on ollut 1,3 milj. euroa, josta kuntien rahoitusosuus on ollut 10 %. Mikäli Sipoo osallistuu Etelä-Suomeen kalatalousohjelmaan vuosina 2014 2020, kunnan vuotuinen maksuosuus olisi jatkossakin 2 375 euroa. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta osallistuu 21 000 euron vuotuisella maksuosuudella, yhteensä 147 000 euroa, SILMU ry:n toimintaan vuosina 2014 2020. Lisäksi kunta toivoo tiiviimpää yhteistyötä SILMU ry:n kanssa kylien kehittämisen osalta. Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta osallistuu 2 375 euron vuotuisella maksuosuudella, yhteensä 16 625 euroa, Etelä-Suomen kalatalousohjelmaan ESKOon vuosina 2014 2020. Kd:s förslag Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun deltar i SILMU rf:s verksamhet åren 2014 2020 med en betalningsandel på 21 000 euro/år, sammanlagt 147 000 euro. Härtill önskar kommunen ett närmare samarbete med SILMU rf beträffande byarnas utveckling. Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun deltar i Södra Finlands fiskeriprogram ESKO åren 2014 2020 med en betalningsandel på 2 375 euro/år, sammanlagt 16 625 euro. Bengt Wiik esitti, että Sipoon kunta osallistuu 33 230 euron vuotuisella maksuosuudella (1,76 euroa/asukas x 18 881 asukasta) SILMU ry:n toimintaan vuosina 2014 2020 olemassa olevan talousarvion puitteissa. Toimintaa tulisi markkinoida aktiivisesti kunnan taholta. Lisäksi kunta toivoo tiiviimpää yhteistyötä SILMU ry:n kanssa kylien kehittämisen osalta. Kicka Lindroos kannatti Bengt Wiikin ehdotusta.

4/2014 11 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 72 11.03.2014 Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Bengt Wiikin ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin 6 jaa -ääntä (Grönqvist, Kuntsi, Manninen-Ollberg, Oksanen, Rope ja Virpiö) ja 5 ei -ääntä (Abrahamsson, Björkell, Lindqvist K., Lindroos ja Wiik). Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 6 5 päättänyt hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Bengt Wiik föreslog, att Sibbo deltar i SILMU rf:s verksamhet åren 2014 2020 med en betalningsandel på 33 230 euro/år (1,76 euro/invånare x 18 881 invånare). Kostnaden täcks inom ramen för den befintliga budgeten. Verksamheten borde marknadsföras aktivt från kommunens håll. Härtill önskar kommunen ett närmare samarbete med SILMU rf beträffande byarnas utveckling. Kicka Lindroos understödde Bengt Wiiks förslag. Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg och att omröstning därför var påkallad. Han föreslog följande omröstningsförfarande: "ja" röstar de som understöder föredragandens förslag och "nej" de som understöder Bengt Wiik. Förslaget godkändes enhälligt. Vid omröstning genom handuppräckning gavs 6 "ja"-röster (Grönqvist, Kuntsi, Oksanen, Manninen-Ollberg, Rope och Virpiö), och 5 "nej"-röster (Abrahamsson, Björkell, Lindqvist K., Lindroos och Wiik). Ordföranden konstaterade att kommunstyrelsen med rösterna 6 mot 5 beslutat godkänna föredragandens förslag. Päätös Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6 5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen beslutade efter omröstning med rösterna 6 mot 5 att godkänna föredragandes förslag. Liitteet/Bilaga 1-4/ 72.

4/2014 12 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 21 03.03.2014 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande om lagstiftning gällande ordnandet av social- och hälsovården 550/00.01.01/2014 SOSTEVLK 21 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och hälsovårdsutskottet 3.3.2014 Valmistelija: Sosiaali- ja terveysjohtaja/social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko (at) sipoo.fi Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausunnot sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää järjestämislain lisäksi järjestämisen voimaanpanolain, jossa säädettäisiin esimerkiksi järjestämislaissa tarkoitettujen alueiden muodostamisesta. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. K-U selvityksen soteryhmässä on valmisteltu lausuntoehdotus, jota kunnat voivat hyödyntää omissa lausunnoissaan. Kuntien lausunnot pyydetään antamaan 13.3.2014 mennessä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Saadut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Sipoon kunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä liitteenä 1/21 /2014/sos-th. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta antaa liitteenä 1/21 /2014/sos-th olevan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag

4/2014 13 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 21 03.03.2014 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 73 11.03.2014 Social- och hälsovårdsutskottet beslutar föreslå för kommunstyrelsen att Sibbo kommun ger sitt utlåtande om lagstiftningen gällande ordnandet av social- och hälsovården enligt bilaga 1/21 /2014/soc-hv. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pykälä tarkastettiin heti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt. Paragrafen justerades genast. SOSTEVLK 21 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och hälsovårdsutskottet 3.3.2014 Valmistelija: Sosiaali- ja terveysjohtaja/social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko (at) sipoo.fi Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausunnot sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää järjestämislain lisäksi järjestämisen voimaanpanolain, jossa säädettäisiin esimerkiksi järjestämislaissa tarkoitettujen alueiden muodostamisesta. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. K-U selvityksen soteryhmässä on valmisteltu lausuntoehdotus, jota kunnat voivat hyödyntää omissa lausunnoissaan. Kuntien lausunnot pyydetään antamaan 13.3.2014 mennessä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Saadut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Sipoon kunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä

4/2014 14 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 21 03.03.2014 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 73 11.03.2014 koskevasta lainsäädännöstä liitteenä 1/21 /2014/sos-th. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta antaa liitteenä 1/21 /2014/sos-th olevan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och hälsovårdsutskottet beslutar föreslå för kommunstyrelsen att Sibbo kommun ger sitt utlåtande om lagstiftningen gällande ordnandet av social- och hälsovården enligt bilaga 1/21 /2014/soc-hv. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pykälä tarkastettiin heti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt. Paragrafen justerades genast. KH 73 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta antaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä sosiaalija terveysvaliokunnan ehdotuksen mukaisen lausunnon (liite 1) kuitenkin siten, että lause Ervalle suunnitellut tehtävät tulee hoitaa sosiaali- ja terveysministeriöstä käsin. muutetaan muotoon: Ervalle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä Erva-alueella. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kd:s förslag Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun ger som sitt utlåtande om lagstiftningen gällande ordnandet av social- och hälsovården enligt social- och hälsovårdsutskottets förslag enligt bilagan (bilaga 1) men dock så att meningen Uppgifterna som planerats för specialupptagningsområdena (Erva) bör skötas från social- och hälsovårdsministeriet. ändras enligt följande: Uppgifterna som planerats för specialupptagningsområdena (Erva) bör fastställas nationellt, inte av de fem specialupptagningsområdena.

4/2014 15 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 21 03.03.2014 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 73 11.03.2014 Paragrafen justeras omedelbart. Käsittelyn aikana Kaj Lindqvist teki seuraavat muutosehdotukset, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. (1) Kohtaan 7 lisätään sana "laissa" lauseeseen "Erityishuoltopiiri Kårkulla kuntayhtymän toimintaa pitää taata laissa myös tulevaisuudessa". (2) Kohtiin 9, 12, 15, 27, 40 ja 45 lisätään sana "kaikilla" lauseeseen "Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla kunnilla." (3) Kohtaan 22 vastataan "Ei". Under behandlingen gjorde Kaj Lindqvist följande ändringsförslag, som godkändes enhälligt. (1) Till punkt 7. tilläggs ordet "lag" i meningen "Verksamheten i specialomsorgsdistriktet Kårkulla samkommun bör garanteras i lag också i framtiden" (2) Till punkterna 9, 12, 15, 27, 40 och 45 tilläggs ordet "alla" i meningen "Ansvar för ordnandet ska inte ges åt det social- och hälsovårdsområde som omfattar hela Nylands landskap. Alla kommuner ska ha finansieringsansvar och ansvar för att ordna tjänster på basnivå. " (3) I punkt 22 är svaret "Nej". Päätös Kunnanhallitus päätti antaa Sipoon kunnan lausuntona sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä liitteenä (liite 1) olevan lausunnon seuraavin muutoksin: kohdissa 13, 15, 24 ja 27 lause Ervalle suunnitellut tehtävät tulee hoitaa sosiaali- ja terveysministeriöstä käsin. muutetaan muotoon: Ervalle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä Erva-alueella. Kohtaan 7 lisätään sana "laissa" lauseeseen "Erityishuoltopiiri Kårkulla kuntayhtymän toimintaa pitää taata laissa myös tulevaisuudessa" Kohtiin 9, 12, 15, 27, 40 ja 45 lisätään sana "kaikilla" lauseeseen "Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kaikilla

4/2014 16 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 21 03.03.2014 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 73 11.03.2014 kunnilla." Kohtaan 22 vastataan "Ei". Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen beslutade att som Sibbo kommuns utlåtande om lagstiftningen om ordnandet av social- och hälsovården ge det bifogade utlåtandet (bilaga 1) med följande ändringar: i punkterna 13, 15, 24 och 27 ändras meningen "Uppgifterna som planerats för specialupptagningsområdena (Erva) bör skötas från social- och hälsovårdsministeriet." till att lyda: "Uppgifterna som planerats för specialupptagningsområdena (Erva) bör fastställas nationellt, inte av de fem specialupptagningsområdena. Till punkt 7. tilläggs ordet "lag" i meningen "Verksamheten i specialomsorgsdistriktet Kårkulla samkommun bör garanteras i lag också i framtiden" Till punkterna 9, 12, 15, 27, 40 och 45 tilläggs ordet "alla" i meningen "Ansvar för ordnandet ska inte ges åt det social- och hälsovårdsområde som omfattar hela Nylands landskap. Alla kommuner ska ha finansieringsansvar och ansvar för att ordna tjänster på basnivå. " I punkt 22 är svaret "Nej". Paragrafen justerades omedelbart. Liite/Bilaga 1/ 73

4/2014 17 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 74 11.03.2014 Operaatio Kattilankansi / Operation Grytlock 570/02.00/2014 KH 74 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Valmistelija/Beredare: kunnanjohtaja/kommundirektör Mikael Grannas Operaatio Kattilankansi on toiminnan kehittämis- ja talouden sopeuttamisohjelma, jonka kokonaistavoitteena on saada aikaan vähintään 10 milj. euron edestä kustannusrakenteen parantamista. Toimenpiteet jakautuvat ajallisesti kahteen jaksoon. Osa niistä toteutetaan kuluvan valtuustokauden aikana. Lisäksi niistä rakenteellisista toimenpiteistä, jotka toteutuvat viimeistään vuoteen 2020 mennessä, on tehty sitovat päätökset. Ohjelman laadinta tulee käynnistää mahdollisimman nopealla aikataululla ja tavoitteena on, että yhteisen poliittisesti hyväksyttävän talouden sopeuttamisohjelman päälinjat valmistuvat talousarviokehyksen hallituskäsittelyyn mennessä. Lopullinen sopeuttamisohjelma valmistuu siten, että kunnanhallitus voi hyväksyä sen syksyn 2014 aikana. Toiminnan sopeuttaminen taloudellisen tilanteen mukaiseksi edellyttää, että kaikki toiminnot ja prosessit käydään läpi systemaattisesti ja kartoitetaan erilaisia ja erityyppisiä vaihtoehtoja, joilla talous saadaan paremmin tasapainoon. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on uusien, tehokkaampien toimintatapojen etsiminen, jotta voitaisiin välttyä lomautuksilta ja irtisanomisilta. Johtoryhmä on valmistellut asiaa kokouksissaan. Valmistelua ohjaamaan tulisi nimetä poliittinen ohjausryhmä. Kunnanhallitukselle ehdotetaan strategiatyöryhmän toimivaltaa laajennettavaksi siten, että sillä olisi toimivalta toimia Operaatio Kattilankannen ohjausryhmänä. Kunnan johtoryhmä toimisi työn johtoryhmänä ja johtaisi käytännön valmistelua toimialoilla. Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa käynnistetään yhteistoimintamenettely, jonka lopputuloksena syntyy yhteinen henkilöstöohjelma. Lomautuksia ja irtisanomisia lukuun ottamatta yhteistoimintaneuvotteluissa käydään läpi kaikki muut mahdolliset vaihtoehdot ja toimenpiteet. Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää 1. käynnistää Operaatio Kattilankannen laadinnan siten, että yhteisen poliittisesti hyväksyttävän talouden sopeuttamisohjelman päälinjat valmistuvat talousarviokehyksen hallituskäsittelyyn mennessä. Lopullinen sopeuttamisohjelma

4/2014 18 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 74 11.03.2014 valmistuu siten, että kunnanhallitus voi hyväksyä sen syksyn 2014 aikana 2. hyväksyä Operaatio Kattilankannen kokonaistavoitteen, joka on saada aikaan vähintään 10 milj. euron edestä kustannusrakenteen parantamista. Toimenpiteet jakautuvat ajallisesti kahteen jaksoon. Osa niistä toteutetaan kuluvan valtuustokauden aikana. Lisäksi niistä rakenteellisista toimenpiteistä, jotka toteutuvat viimeistään vuoteen 2020 mennessä, on tehty sitovat päätökset 3. nimetä ohjausryhmän 4. käynnistää yhteistoimintamenettelyn. Kd:s förslag Kommunstyrelsen beslutar att 1. inleda utarbetandet av Operation Grytlock så att huvudlinjerna i det gemensamma och politiskt godtagbara programmet för anpassning av ekonomin blir färdiga innan styrelsen behandlar budgetramen. Det slutliga anpassningsprogrammet blir färdigt så att kommunstyrelsen kan godkänna det under hösten 2014 2. godkänna det övergripande målet för Operation Grytlock, som är att åstadkomma en förbättring av kostnadsstrukturen på minst 10 miljoner euro. Åtgärderna är uppdelade i två tidsperioder. En del av dem genomförs under pågående fullmäktigeperiod. Dessutom har bindande beslut gjorts för de strukturella åtgärder som genomförs senast år 2020 3. utse en styrgrupp 4. inleda samarbetsförfarande. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen ja nimesi kunnan strategiatyöryhmän Operaatio Kattilankannen ohjausryhmäksi ja päivitti ryhmän kokoonpanoa seuraavasti: Jäsen Christel Liljeström Ari Oksanen Kaj Lindqvist Clara Lindqvist Jari Hursti Hanne Aho Heikki Vestman Sini-Pilvi Saarnio Varajäsen Bengt Wiik Marja Manninen-Ollberg Bengt Wiik Timo Rope Pentti Sittnikow Kjell Grönqvist Juha Salo Rauno Haapaniemi Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag och

4/2014 19 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 74 11.03.2014 utsåg kommunens strategiarbetsgrupp till styrgrupp för Operation Grytlock och uppdaterade gruppens sammansättning enligt följande: Medlem Christel Liljeström Ari Oksanen Kaj Lindqvist Clara Lindqvist Jari Hursti Hanne Aho Heikki Vestman Sini-Pilvi Saarnio Ersättare Bengt Wiik Marja Manninen-Ollberg Bengt Wiik Timo Rope Pentti Sittnikow Kjell Grönqvist Juha Salo Rauno Haapaniemi

4/2014 20 Tekninen valiokunta/tekniska 13 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 75 11.03.2014 Lausunto pelastustoimen aluejaosta / Utlåtande angående räddningsverkets områdesindelning 470/09.05/2013 TEKVLK 13 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet 24.2.2014 Valmistelija/Beredare: Tekninen johtaja / Teknisk direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa pelastustoimen järjestelmä organisoidaan uudelleen. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een. Sipoo kuuluu tällä hetkellä Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Sisäasiainministeriön muistiossa esitetyn aluejakoehdotuksen mukaisesti Itä- ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät. Sipoo kuuluisi näin uuteen muodostettavaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen yhdessä 14 muun kunnan kanssa. Sisäasiainministeriön muistio on liitteenä 2. Sisäasiainministeriö pyytää nyt kunnilta lausuntoa aluejakoehdotuksesta. Kaksikielisten kuntien osalta lausuntoaikaa on jatkettu 17.3. asti. Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen? 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Kuultuaan kuntia valtioneuvosto tekee päätöksen maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Aluejaon yhteydessä se asettaa määräajan voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Tässä yhteydessä neuvotellaan kustannusten jaosta, hallintomallista ja muista sopimusehdoista. Sipoo katsoo, että ehdotettu pelastustoimen aluejako on kunnan kannalta toimiva ratkaisu, joka palvelee kunnan sijoittumista nykyisten kahden pelastusalueen keskelle. Lausuntoesitys on liitteenä 3. Liitteet:

4/2014 21 Tekninen valiokunta/tekniska 13 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 75 11.03.2014 Liite 1/ 13 tekvlk, Lausuntopyyntö pelastustoimen aluejaosta Liite 2/ 13 tekvlk, Muistio pelastustoimen aluejaosta Liite 3/ 13 tekvlk, Lausuntoesitys pelastustoimen aluejaosta Teknisen johtajan esitys: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta liitteen 3 mukaisen lausuntoesityksen kunnanhallitukselle. Tekniska direktörens förslag: Tekniska utskottet beslutar ge en framställning om utlåtande åt kommunstyrelsen enligt bilaga 3. Teknisen johtajan muutettu esitys: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta liitteen 3 mukaisen lausuntoesityksen kunnanhallitukselle. Sopimusneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa nykyisten toimintavalmiuksien ja vapaapalokuntatoiminnan turvaamiseen. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekniska direktörens ändrade förslag: Tekniska utskottet beslutar ge en framställning om utlåtande åt kommunstyrelsen enligt bilaga 3. I kontraktförhandlingarna bör det fästas uppmärksamhet vid bland annat tryggandet av den nuvarande verksamhetsberedskapen och frivilliga brandkårsverksamheten. Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun esityksen. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Beslut Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. Paragrafen justerades på mötet. KH 75 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014 Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa pelastustoimen aluejaosta liitteen 3 mukaisen lausunnon. Sopimusneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa nykyisten toimintavalmiuksien ja vapaapalokuntatoiminnan turvaamiseen. Kd:s förslag Kommunstyrelsen beslutar ge utlåtande om räddningsverkets områdesindelning i enlighet med bilaga 3. I kontraktsförhandlingarna

4/2014 22 Tekninen valiokunta/tekniska 13 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 75 11.03.2014 bör det fästas uppmärksamhet vid bland annat tryggandet av den nuvarande verksamhetsberedskapen och den frivilliga brandkårsverksamheten. Käsittelyn aikana Bengt Wiik ehdotti, että lause "Sopimusneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa nykyisten toimintavalmiuksien ja vapaapalokuntatoiminnan turvaamiseen" lisätään lausuntoon. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Under behandlingen föreslog Bengt Wiik att meningen " I kontraktsförhandlingarna bör det fästas uppmärksamhet vid bland annat tryggandet av den nuvarande verksamhetsberedskapen och den frivilliga brandkårsverksamheten." tillfogas utlåtandet. Förslaget godkändes enhälligt. Päätös Kunnanhallitus päätti antaa pelastustoimen aluejaosta liitteen 3 mukaisen lausunnon siten, että lausuntoon on lisätty virke "Sopimusneuvotteluissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa nykyisten toimintavalmiuksien ja vapaapalokuntatoiminnan turvaamiseen". Beslut Kommunstyrelsen beslutade ge utlåtande om räddningsverkets områdesindelning i enlighet med bilaga 3 så att meningen "I kontraktsförhandlingarna bör det fästas uppmärksamhet vid bland annat tryggandet av den nuvarande verksamhetsberedskapen och den frivilliga brandkårsverksamheten" tillfogats utlåtandet. Liitteet/Bilaga 1-3/ 75

4/2014 23 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 76 11.03.2014 Aloite koskien kunnan pysäköintiongelmia/bo Melander / Motion angående parkeringsproblem i kommunen/bo Melander 725/08.00.00/2012 KV 125 Valtuusto 10.12.2012 Valtuutettu Bo Melander jätti aloitteen, jossa hän vaatii, että kunnan tulee pikimmiten hoitaa kuntoon pysäköintiongelmat, joita esiintyy erityisesti Nikkilässä. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/ 124. TEKVLK 15 Tekninen valiokunta 24.2.2014 Valmistelija: Kuntatekniikan päällikkö Risto Hautsalo, risto.hautsalo(at)sipoo.fi Valtuutettu Bo Melander jätti 10.12.2012 aloitteen, jossa hän vaati, että kunnan tulee pikimmiten hoitaa kuntoon pysäköintiongelmat, joita esiintyy erityisesti Nikkilässä ja sen jälkeen palkata kunnalliset pysäköinninvalvojat hoitamaan pysäköinninvalvontaa. Aloite on kokonaisuudessaan liitteenä 1. Kunnan pysäköintialueet Pysäköintitarpeet tulee ottaa riittävässä määrin huomioon jo maankäyttöön liittyvien ratkaisujen yhteydessä. Pysäköintitarvetta vastaavien riittävien tilavarausten osoittaminen taajamakuvan häiriintymättä niin yleisten pysäköintialueiden kuin katualueidenkin muodossa on tehokkain keino ehkäistä pysäköintiongelmia, koska pysäköintipaikkojen lisääminen jälkikäteen on vaikeaa tilanpuutteen ja maanomistussuhteiden takia. Sipoossa pysäköintiongelmia ilmenee ajoittain lähinnä Nikkilän keskustan alueella etupäässä kunnantalon ja terveysaseman lähiympäristössä. Söderkullassa pysäköintipaikkatarjonta on toistaiseksi osoittautunut riittäväksi lukuun ottamatta osittain liityntäpysäköintiin käytettävää Keskustatien pysäköintialuetta.

4/2014 24 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 76 11.03.2014 Nikkilän keskusta-alueella on yhteensä 340 merkittyä pysäköintipaikkaa, joista 194 paikkaa asemakaavan mukaisilla yleisillä LP-alueilla ja 146 merkittyä paikkaa muilla pysäköintiin varatuilla alueilla. Tämän lisäksi Nikkilän keskustan tuntumassa on käytettävissä noin 150 kadunvarsipaikkaa. Edellä mainittujen lisäksi koulukeskuksen (Nikkilän sydämen) alueelle on lähivuosina tulossa 127 autopaikkaa ja 50 mopoautopaikkaa. Nikkiläntien ja Martinkyläntien risteysalueelle on tulossa lähivuosina 23 autopaikkaa ja 6 mopopaikkaa. Nämä järjestelty parantavat merkittävästi pysäköintipaikkatarjontaa Nikkilän alueella. Nykyiset 30 liityntäpysäköintipaikkaa Mixintieltä linja-autoasemaa vastapäätä poistuvat, kun alue otetaan lähivuosina kaavanmukaiseen käyttöön. Söderkullassa Opintiellä, Keskustatiellä ja Neiti Miilin tien alueella on yhteensä 258 asemakaavan mukaista pysäköintipaikkaa. Nikkilän keskustan tiivistäminen uusien asuin- ja liiketilojen rakentamisen muodossa tulee todennäköisesti lisäämään pysäköintipaikkojen tarvetta lähivuosien aikana. Lähiaikoina käynnistyvän Nikkilän kehityskuvan päivittämistyön yhteydessä tulisikin arvioida ja huomioida riittävässä määrin myös pysäköinnin ja liityntäpysäköinnin tulevat tarpeet. Pysäköinninvalvonnan järjestäminen Lain pysäköinninvalvonnasta (727/2011) 10 :n mukaan poliisi huolehtii pysäköintiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä. Aluehallintovirasto voi kunnanvaltuuston esityksestä tai sen suostumuksella antaa luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii pysäköinninvalvonnasta mm. seuraavin edellytyksin; pysäköinninvalvojan kelpoisuusvaatimuksena kunnassa on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys liikennekysymyksiin, pysäköinnintarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on hänelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen tarpeellinen liikennettä

4/2014 25 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 76 11.03.2014 koskevien sääntöjen tuntemus, kunnallisen pysäköinninvalvojan ja pysäköinnintarkastajan on oltava virkasuhteessa julkisyhteisöön. Kunnallisen pysäköinninvalvonnan järjestäminen ja yllä mainittujen edellytysten täyttäminen vaatii Sipoon kunnan mittakaavassa siinä määrin huomattavia resurssilisäyksiä, ettei sitä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voida katsoa perustelluksi. Liitteet: Liite 1/ 15 tekvlk, Aloite koskien pysäköintiongelmia/bo Melander Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän esityksen. KFGE 125 Fullmäktige 10.12.2012 Fullmäktigeledamoten Bo Melander lämnade en motion där han yrkar på att kommunen med det snaraste vidtar åtgärder gällande de parkeringsproblem som finns speciellt i Nickby. Motionen antecknades för kännedom. Bilaga 1/ 124 TEKUTS 15 Tekniska utskottet 24.2.2014 Beredare: Kommunteknisk chef Risto Hautsalo, risto.hautsalo(at)sipoo.fi Fullmäktigeledamot Bo Melander lämnade 10.12.2012 en motion där han yrkade på att kommunen med det snaraste tar hand om de parkeringsproblem som finns speciellt i Nickby och sedan anställa kommunala parkeringsövervakare för att sköta parkeringsövervakning. Motionen i sin helhet följer som bilaga 1.

4/2014 26 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 76 11.03.2014 Kommunens parkeringsområden Behovet av parkeringsplatser bör tas i beaktande redan då beslut om markanvändning görs. Anvisande av tillräckliga utrymmen som motsvarar behovet av parkering i form av både allmänna parkeringsområden och gatuområden, utan att störa tätortsbilden, är det effektivaste sättet att förebygga parkeringsproblem. Utökande av parkeringsplatser i efterhand på grund av utrymmesbrist och förhållanden angående jordägande. I Sibbo förekommer det tidvis parkeringsproblem, främst i Nickby i närheten av kommunalhuset och hälsostationen. I Söderkulla har utbudet på parkeringsplatser hittills varit tillräckligt förutom parkeringsområdet på Centrumvägen som delvis används för anslutningsparkering. I Nickbys centrumområde finns det sammanlagt 340 parkeringsplatser, av vilka 194 platser ligger på allmänna LP-områden angivna i detaljplanen, och 146 ligger på övriga områden reserverade för parkering. Det finns även ca 150 platser för gatuparkering i närheten av Nickby centrum. Utöver det som nämnts kommer det under de närmaste åren att tilläggas 127 platser för bilar och 50 platser för mopeder på skolcentrumets (Nickby hjärtas) område. Vid området kring korsningen mellan Nickbyvägen och Mårtensbyvägen kommer det under de närmaste åren att tilläggas 23 parkeringsplatser för bilar och sex platser för mopeder. Dessa åtgärder kommer att avsevärt förbättra utbudet av parkeringsplatser i Nickbyområdet. De nuvarande 30 anslutningsparkeringsplatserna på Mixvägen försvinner, då området tas i bruk enligt detaljplanen under de närmaste åren. På Lärdomsvägen, Centrumvägen och Fröken Miilis väg i Söderkulla finns det 258 parkeringsplatser enligt detaljplanen. Då byggandet i Nickby centrum blir tätare i form av nya bostäder och affärsutrymmen, kommer behovet av parkeringsplatser sannolikt att öka under kommande år. I samband med den inom kort börjande uppdateringen av Nickbys utvecklingsbild bör också behov av parkering och anslutningsparkering bedömas och tas i beaktande i tillräcklig grad.

4/2014 27 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 76 11.03.2014 Organisering av parkeringsövervakning Enligt 10 i lag om parkeringsövervakning utövar polisen tillsyn över att bestämmelserna om parkering iakttas samt att felparkeringsavgifter påförs och andra i lag föreskrivna påföljder bestäms. Regionförvaltningsverket kan, på framställning av en kommuns fullmäktige eller med dess samtycke, bevilja ett tillstånd till att kommunen på sitt område eller en viss del av det vid sidan av polisen ska ta hand om parkeringsövervakningen, med bl.a. följande förutsättningar; parkeringsövervakarens behörighetsvillkor är annan högre högskoleexamen i juridik än magisterexamen i internationell och komparativ rätt och förtrogenhet med trafikfrågor, parkeringskontrollantens behörighetsvillkor är en sådan förtrogenhet i fråga om bestämmelserna om trafik som behövs för skötseln av hans eller hennes uppgifter, kommunala parkeringsövervakare och kommunala parkeringskontrollanter ska stå i tjänsteförhållande till ett offentligt samfund. Ordnande av kommunal parkeringsövervakning och uppfyllande av ovan nämnda förutsättningar kräver i Sibbo kommuns fall så ansenliga resursökningar, att det inte kan ses vara berättigat i den nuvarande ekonomiska situationen. Bilagor: Bilaga 1/ 15 tekuts, Motion gällande parkeringsproblem/bo Melander Tekniska direktörens förslag: Tekniska utskottet beslutar ge ett svar om saken åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige enligt ovan. Beslut Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 76 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 11.3.2014

4/2014 28 Valtuusto 125 10.12.2012 Tekninen valiokunta/tekniska 15 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 76 11.03.2014 Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus merkitsee teknisen valiokunnan antaman vastauksen tiedoksi ja antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kd:s förslag Kommunstyrelsen antecknar tekniska utskottets svar för kännedom och delger fullmäktige ärendet och föreslår att motionen härmed är slutbehandlad. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Liite/Bilaga 1/ 76

4/2014 29 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 77 11.03.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö / Motion angående övergång till ett system med dubbla avlopp/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään kaksoisviemäröintijärjestelmään, jossa harmaat vedet ja mustat vedet kerätään jo syntypaikoillaan erilleen. Tällä tavoin voitaisiin vähentää puhdistamoissa käsiteltävän jäteveden määrää huomattavasti. Myös viemäriverkostoon tehtävien investointien tarve pienenisi. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/108. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet 24.4.2014 Valmistelija/Beredare: Vesihuoltopäällikkö / Vattenförsörjningschef Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.fi Sami Virpiö, YSI, on jättänyt 9.9.2013 kirjatun aloitteen kaksoisviemäröintiin siirtymisestä. Aloitteessa ehdotetaan, että Sipoon kunnassa siirryttäisiin järjestelmään, jossa harmaat ja ruskeat vedet kerätään syntypaikoilla erilleen ja että harmaat vedet käsiteltäisiin paikallisesti. Aloiteessa todetaan myös, että Etelä-Sipoon pääviemärilinjan kapasiteetti on täysin käytetty vuoteen 2020 mennessä. Aloite löytyy kokonaisuudessaan liitteenä 1. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, jonne Sipoon vesihuoltolaitoksen vastaanottamat jätevedet johdetaan, on jo aloittanut uuden 9. käsittelylinjan rakentamisen kapasiteetin lisäämiseksi. Rakentaminen on edennyt aikataulun mukaan ja 9. linjan on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. 9. linjan rakentamisen investointikustannuksista Sipoon kunnan vesihuoltolaitos vastaa 1,5 % osuudellaan, eli noin 120 000 eurolla. Investointi tulee maksettavaksi kokonaisuudessaan vuosien 2013 ja 2014 aikana. Viikinmäen laajennusinvestointi toteutuu riippumatta

4/2014 30 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 77 11.03.2014 siitä, vähentääkö Sipoon vesihuoltolaitos käsiteltäväksi johtamaansa jätevesimäärää vai ei. Viikinmäkeen johdettavan jätevesimäärän pienentäminen on erinomainen tavoite. Tällä hetkellä Sipoon vesihuoltolaitos johtaa Viikinmäkeen käsiteltäväksi vuosittain noin 1,6 miljoonaa kuutiota jätevettä, josta vuosittain vaihdellen noin 30 % (n. 480 000 m3 ja n. 90 000 /vuosi) on vuotovesiä eli jätevesiverkostoon päässyttä sade- ja pohjavettä. Yksi toimenpide johdettavan jätevesimäärän pienentämiseksi voisi olla vuotovesimäärän pienentäminen. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetti Tällä hetkellä eteläistä siirtoviemärilinjaa pitkin viemäröidään Arla Ingmanin jätevesien lisäksi noin 5300 asukkaan jätevedet. Nykyisin siirtolinjan kapasiteetista on keskimääräisellä virtaamalla käytetty 32 l/s, sisältäen Arla Ingmanin jätevedet. Jättämällä Ingmanin jätevedet laskennasta pois, saadaan Etelä-Sipoon asukkaiden ominaisjätevesimääräksi 270 l/as/d sisältäen vuotovedet, Hartwallin jätevedet sekä Mömossenin ja Metsäpirtin jätevedet. Ingmanin sopimuksen mukainen maksimivaraus siirtolinjan kapasiteetista on 40 l/s. Tilastojen mukaan veden ominaiskulutus on laskenut vuodesta 1975 vuoteen 2008 noin 35 prosentilla. Tehtyjen ennusteiden mukaan Etelä-Sipoon ominaiskulutuksen arvioidaan tulevaisuudessakin pienenevän. Runkoviemärin (DN 400 PVC) kapasiteetti yltää aina 150 l/s asti suurimmalla siirtoviemärilinjalle sallitulla virtausnopeudella. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteettikapeikko on 120 l/s, johtuen Västerskogin pumppaamon mitoituksesta. Pumppaamon kapasiteetin nosto on pienehkö investointi. Eteläisen siirtoviemärin jäljellä olevan kapasiteetin riittävyyden tarkastelu Huipputuntikäytön jätevesivirtaama Jäljellä olevan kapasiteetin riittävyyden tarkasteluun tarvitaan se jätevesivirtaama, joka syntyy suurimman veden käytön hetken jälkeen. Tämä huipputuntikäytön jätevesivirtaama saadaan kaavasta: Q hmax = Q d x K dmax x K hmax, jossa

4/2014 31 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 77 11.03.2014 Q d = K dmax = K hmax = keskivirtaama (32 l/s) maksimivuorokausikerroin maksimituntikerroin Etelä-Sipoon viemäröintialueen siirtoviemärin huippuvirtaama on n. 2,0 kertaa suurempi kuin keskivirtaama. Eteläisen siirtoviemärin vapaa kapasiteetti Siirtoviemärin huomioiden Ingmanin maksimivaraus kapasiteetista vapaa kapasiteetti kapasiteettikapeikossa on: 150 l/s 32 l/s 40 l/s = 78 l/s Eteläisen siirtoviemärin kapasiteetti asukkaina Vapaa kapasiteetti asukasmääräksi muutettuna saadaan kaavalla:, jossa As = asukasmäärä, johon kapasiteetti vielä riittää 78 l/s = vapaa kapasiteetti, l/s om.kulutus = 270 l/as/d huippukerroin = 2,0 86400 = sekunteja vuorokaudessa Tämän perusteella asukasluku voi Etelä-Sipoossa kasvaa yli 12 000 asukkaalla. Eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetin riittävyys suhteessa kasvutavoitteisiin Sipoon kunnan valtuuston 7.10.2013 hyväksymän strategian kohdan 4 Kasvu- ja taloustavoitteet 2025 mukaan kunta tavoittelee seuraavan kaltaista kehitystä asukasmäärän kasvun suhteen: Vuosi Asukkaat

4/2014 32 Valtuusto 108 09.09.2013 Tekninen valiokunta/tekniska 16 24.02.2014 utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 77 11.03.2014 2013: n. 19 000 2017: n. 21 000 2020: n. 25 000 2025: n. 30 000 Strategian kohdan 5.2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne mukaan rakentamisen painopiste on suunnitelmakauden alkupuolella Nikkilässä ja Talmassa ja loppupuolella Etelä-Sipoossa. Strategian lukuja tulkitsemalla voidaan todeta, että suunnitelmakauden loppupuolella (2020 2025) tavoitellaan Etelä-Sipoossa alle 5000 asukkaan lisäystä. Tarkastelemalla edellä esitettyä laskentaa eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetin riittävyydestä sekä strategian mukaisia kasvu- ja maankäyttötavoitteita, voidaan todeta, että eteläisen siirtoviemärilinjan kapasiteetti riittää suunnitelmakauden loppuun asti. Harmaiden ja ruskeiden vesien erilliskäsittely Tällä hetkellä ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kiinteistöjä jakamaan harmaita ja ruskeita vesiä erikseen. Teknisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna vesien erittely ja harmaiden vesien kiinteistökohtainen käsittely puolestaan kasvattaisi tällä hetkellä niin Sipoon kunnan vesihuoltolaitoksen kuin kiinteistöjen omistajien kustannuksia. Kiinteistöille muodostuisi kustannuksia olemassa oleviin järjestelmiin tehtävistä muutoksista ja uusista laitehankinnoista. Uusille alueille rakennettavien viemäriverkostojen investointikustannukset nousisivat arviolta n. 30 prosenttia, koska viemärit voidaan toteuttaa samaan kaivantoon ja nykyisten alueiden kustannukset olisivat 3 4-kertaiset uusiin alueisiin nähden. Ylläpitokustannukset kasvaisivat kaksinkertaisiksi verkoston pituuden kaksinkertaistuttua. Harmaat vedet on puhdistettava erillisessä harmaan veden puhdistamossa. Harmaiden vesien puhdistamiseen suuressa mittakaavassa ei ole Suomessa koettua tekniikkaa, ja puhdistuskustannukset ovat lähes samat kuin mustien vesien puhdistaminen. Kaksoisviemäröinnistä aiheutuvat pääoma- ja ylläpitokustannukset nostavat merkittävästi (yli 50 %) viemärilaitoksen yksikkökustannuksia.