1 5.4.2017 KATSAUS KIRJASTOTOIMINTAAN 2017 Kirjastopalvelujen vastuualueen katsaus on laadittu kaupunginhallitukselle, joka päätöksessään 6.2.2017 ( 68) on käynnistänyt kulttuuri-, kirjasto- ja museotoimintaa koskevan selvitystyön. Katsaus on laadittu vuoden 2017 alun tietojen mukaisena. 1. Toiminnan perustelu Kokkolan kirjastopalvelut ja kirjastoverkko toimivat asukkaiden kulttuurisina kohtaamispaikkoina tukien asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta. Kirjasto- ja tietopalvelujen ja kirjastoverkon vaikuttavuudella edistetään tasa-arvoista tiedonsaantia sekä yhteiskunnan kansalaistaitoja. Kirjastopalvelut tukevat koulutusta, opiskelua ja elinikäistä oppimista tarjoamalla avoimia oppimisympäristöjä, ajantasaista ja monipuolista aineistoa ja tietoa sekä asiantuntevaa palvelua. Kirjaston verkkopalvelut ja sähköinen asiointi, lainaustoiminta ja lähipalvelut tukevat kestävää kehitystä ja kierrätystä. Kirjastot tulee nähdä olennaisena osana hyvinvointipalveluja, jotka edistävät terveyttä, aktiivisuutta ja yhteisöjen vireyttä. Kuntalaisten arviot käyttämistään kirjastopalveluista ovat aina olleet korkeat. Toiminnalla on siis merkitystä. Kirjastopalveluja käyttävät kokevat, että kirjasto parantaa heidän elämänlaatuaan ja hyödyttää heitä monella muullakin tavalla. Lainsäädäntö ja tehtävä Kirjastopalvelujen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Yleisten kirjastojen laissa (1492/2016) säädetään yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta edistämisestä, kirjastojen yhteistyöstä ja valtionrahoituksesta. Yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen, aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Kirjaston toiminnan järjestämisessä on huolehdittava, että kaksikielisessä kunnassa otetaan huomioon molempien kieliryhmien tarpeet samanlaisten perusteiden mukaan. Yleisen kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
2 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Muut lait ja asetukset Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Laissa säädetään mm. kirjastojen käyttökustannusten valtionosuudesta ja määräytymisperusteista. Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1732/2009). Asetuksessa säädetään mm. kirjastojen perushinnasta. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). Laissa säädetään mm. kirjastojen perustamishankkeiden, erityistehtävien ja kehittämishankkeiden valtionavustuksista. Valtionavustuslaki (688/2001). Laissa säädetään perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia eli tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Muut kansalliset ohjeet Kirjastopalveluihin vaikuttavat myös Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja ohjeistukset esim. hankerahoitusten kautta. Alla lista ministeriön strategioista ja ohjeista. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020 Kulttuuripolitiikan strategia 2020 Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013-2016 Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi Yleisten kirjastojen laatusuositus sisältää yleisten kirjastojen arvioinnin viitekehyksen, uudet laatukuvaukset ja yleisten kirjastojen laadunhallintasuosituksen. Kansalaisen kirjasto: yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 sisältää Yleisten kirjaston neuvoston linjauksia ja toimenpiteitä, jotka kertovat mihin suuntaan kirjastoja tulisi kehittää.
3 2. Kirjastopalvelujen tavoitteet, missio, visio ja arvot Missio Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto on kaikille avoin sivistyksen ja virkistyksen lähde. Kirjasto tarjoaa asianmukaiset tilat, monipuoliset ja uusiutuvat kokoelmat sekä ajanmukaiset palvelut. Visio Kirjastosta löytää iloa, virkistystä ja elämyksiä. Ihmiset kohtaavat kirjastotiloissa ja kirjaston verkkopalveluissa. Kirjasto ruokkii kaiken ikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua. Kirjastopalveluja ohjaavat arvot ja toiminnalliset tavoitteet Kirjastopalvelujen toiminta perustuu luotettavuudelle, tasa-arvolle ja yhteisöllisyydelle. Luotettavuus: Tarjoamme tietoa eri muodoissa luotettavasti ja ajantasaisesti. Tasa-arvo: Annamme mahdollisuuden samanlaisiin peruspalveluihin: kirjastoverkko on kaikkien käytettävissä. Yhteisöllisyys: Vahvistamme yhteisöllisyyttä tapahtumilla ja tiloilla. Mahdollistamme sisältöjen ja kumppanuuksien luomisen. Kirjastopalvelujen keskeisiä toiminnallisia tavoitteita päättyvälle valtuustokaudella ovat olleet: Tapahtumatoiminnan edistäminen: kiinnostavat näyttelyt, tapahtumat ja vierailut. Aktiivinen tiedottaminen kirjastopalveluasioista medioille sekä sosiaalinen media tiedotuskanavana: sanomalehdet, sosiaalinen media, kirjaston www-sivut, verkkokirjasto Asiakkaiden kuunteleminen entistä paremmin ja palvelujen kehittäminen asiakkaiden toiveiden mukaisesti: asiakaskysely ja asiakaspalaute, osallistava palvelujen arviointi ja aineiston valinta, asiakkaat mukaan ottavat palvelut esim. verkkokirjasto Kotipalvelun kehittäminen Kirjastopalvelujen tarjoaminen mahdollisimman lähellä kuntalaisia: lähikirjastot, kirjastoauto, yhteistyö varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen sekä nuorisopalvelujen kanssa Melinda, Suomen kansalliskirjaston vetämä kansallinen metatietovarantohanki Palvelujen arviointisuunnitelma Maakunnan kattava kokoelmapolitiikka Prosessikuvauksien laatiminen ja kirjastopalvelujen organisaatiorakenteen muuttaminen prosessitoiminnan tarpeiden mukaiseksi. Vanhojen palvelujen käytön kehittäminen sekä uusien sähköisten palvelujen käyttöönotto: verkkokirjasto, kirjastojärjestelmä ja e-aineistot. Asiakkaiden innostaminen aktiivisesti lukemaan, käyttämään ja ymmärtämään erilaisia medioita sekä löytämään haluamansa tiedon ja aineiston.
4 3. Kirjastopalvelujen vastuualueen järjestäytyminen Palveluverkosto ja toimitilat Kokkolan kirjastopalvelut koostuu pääkirjastosta, Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastoista ja kirjastoautosta. Laitoskirjastopalvelut lakkautettiin marraskuussa 2016. Pääkirjasto Pääkirjasto sijaitsee Kokkolan keskustassa, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja se toimii keskustan asukkaiden lähipalveluna. Kirjastoon on esteetön pääsy. Kirjastotalo valmistui vuonna 1999 ja siinä toimii myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Centria-kirjasto ja Luckan. Rakennus on tiloiltaan riittävä ja kirjasto tarjoaa vuokrattavia kokoontumis- ja näyttelytiloja kaupunkilaisten käytettäväksi. Pääkirjastossa on asiakkaiden käytössä langaton verkko. Asiakkaat voivat käyttää tietokoneita, skannata, tulostaa, kopioida sekä käyttää mikrofilmilukulaitetta ja digitointilaitetta. Pääkirjastossa hoidetaan kirjaston keskitetyt palvelut: hallinto, maakuntakirjastotoiminta, luettelointi, kirjastojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen. Pääkirjastolla on Anders-kirjastojen kokoelmapolitiikan mukainen laaja varastointivastuu. Lähikirjastot ja kirjastoauto Lähikirjastot sijaitsevat alueellisesti keskeisillä paikoilla. Niillä on hyvät paikoitustilat ja esteetön pääsy. Kaikki lähikirjastot tekevät yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa. Koivuhaan kirjasto Koivuhaan kirjasto sijaitsee Koivuhaan palvelukeskuksen tiloissa noin 4 kilometrin päässä pääkirjastosta. Koivuhaan kirjasto profiloituu kuitenkin Koivuhaan asuinaluetta laajemmalle: myös Nuolipuron, Ykspihlajan, Mesilän, Öjan ja muidenkin kaupunginosien asukkaiden lähikirjastoksi. Tiivistä yhteistyötä kirjasto tekee Koivuhaan alakoulun sekä muun muassa Koivuhaan ja Peurankadun päiväkotien kanssa. Asiakkailla on Koivuhaan palvelukeskuksen käytävältä esteetön pääsy kirjastoon, mikä mahdollistaa palvelun myös liikuntarajoitteisille ja vanhuksille. Koivuhaan kirjaston avoin tila jakautuu hyllyjen rajaamana aikuisten osastoon, lasten- ja nuortenosastoon sekä lehtilukusaliin. Asiakkaiden käytössä on kaksi tietokonetta, langaton verkko ja tulostusmahdollisuus. Kälviän kirjasto Kälviän kirjastosta on pääkirjastoon matkaa 19 kilometriä. Pisimmillään kälviäläisillä asiakkailla on matkaa pääkirjastoon yli 40 kilometriä. Kirjastoauto asioi kouluaikana kaksi kertaa kuussa lähimpänä Kokkolaa sijaitsevien kylien, Ruotsalon ja Peltokorven, kouluilla ja päiväkodeissa.
5 Kälviän kirjasto sijaitsee Kälviän keskustassa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja esteetön pääsy. Kirjastotalo valmistui vuonna 1981 ja on tiloiltaan riittävä. Kirjasto tarjoaa myös ilmaisia kokoontumis- ja näyttelytiloja. Asiakaskäytössä on tietokoneita, tablettitietokoneita, monitoimitulostin ja langaton verkko. Lohtajan kirjasto ja lainausasemat Lohtaja muodostuu Kirkonkylästä, Marinkaisista ja Viirrekylistä. Asiakkaat tulevat kaikilta kyliltä. Lohtajan kirjastoon tulee matkaa Väliviirteeltä 15 km ja Marinkaisista 12 km. Pääkirjastoon on Lohtajan kirjastosta 32 km, Väliviirteeltä 45 km. Lohtajan kirjasto toimii kirkonkylällä Tieto-Eemelin moderneissa ja valoisissa, 385 neliön tiloissa. Tilat ovat valmistuneet vuonna 1991 ja remontoitu 2014. Kiinteistössä on myös liiketiloja ja kaupungin vuokra-asuntoja. Tilat ovat esteettömät. Kouluja palvelevat lainausasemat koulun työaikoina Marinkaisten koululla. Asiakaskäytössä kolme tietokonetta ja ipad. Kirjastossa on langaton verkko. Asiakkailla on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita ja tulostaa sekä skannata. Ullavan kirjasto ja Rahkosen kirjasto Ullavan kirjasto sijaitsee Veikko Vionojan koulun yhteydessä, ja Rahkosen kirjasto Rahkosen monitoimitalolla. Kirjastot toimivat entisen Ullavan kunnan alueen lähipalveluna. Ullavan kirjasto sai uudet tilat vuonna 2002 ja Rahkosen kirjasto vuonna 1990.
6 Kirjastoauto Kanta-Kokkolan alueella liikennöi kirjastoauto, joka hankittiin vuonna 1999. Kirjastoauto täydentää kiinteiden kirjastojen palveluverkkoa Kanta-Kokkolan alueilla, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä. Kirjastoauton käyttöikä ei ole enää pitkä ja isojen remonttien riski kasvanut huomattavasti. Kirjastoautolla on 87 pysäkkiä ja se palvelee mm. 23 päiväkotia, 17 koulua. Kirjastoauton lainamäärä vuonna 2016 oli 69 941 lainaa. Kirjastoauto pyrkii kohdentamaan palvelunsa lasten, ikäihmisten ja erityiskohderyhmien tarpeita vastaaviksi. Kirjastoauto on kustannustehokas, reitit ovat muunneltavissa ja kokoelmat sovittavissa asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. Seudullinen toiminta ja maakuntakirjastotoiminta Kirjaston seudullinen yhteistyö käynnistyi jo 1990-luvun alussa. Nykyisin Anders-kirjastoihin kuuluu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven ja Toholammin kirjastot. Anders-kirjastoissa on yhteinen kirjastojärjestelmä aineisto- ja asiakastietokantoineen ja niissä käy sama kirjastokortti. Anders-verkkokirjastossa asiakkaat voivat mm. tarkistaa aineiston saatavuuden, tehdä varauksia ja uusia lainoja. Anders-kirjastojen seutukuljetukset mahdollistavat maksuttoman aineiston varauksen sekä aineiston palauttamisen joustavasti lähimpään Anderskirjastoon. Kirjastojen kannalta seutuyhteistyö on tuonut säästöjä mm. ylläpitokuluissa. Kulut jaetaan suhteutettuna kuntien asukaslukuihin. Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto on yksi Suomen 19 maakuntakirjastosta. Keski- Pohjanmaan maakuntakirjastoalueeseen kuuluvat Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Maakuntakirjastona Kokkolan kaupunginkirjastolla on erityinen vastuu kokoelmansa monipuolisuudesta ja ajantasaisuudesta. Maakuntakirjasto perehdyttää Keski-Pohjanmaan yleisten kirjastojen henkilökuntaa kirjastoalan toimintamuotoihin, kehittämishankkeisiin ja tulevaisuuden visioihin järjestämällä yhteisiä koulutus- ja maakuntakokoustilaisuuksia. Kokkolan kaupunginkirjasto toimii Keski-Pohjanmaan maakuntakirjastona vuoden 2017 loppuun saakka. Uusi kirjastolaki lakkauttaa maakuntakirjastot vuoden 2017 lopussa ja niiden tilalle tulevat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistehtävät sekä erityiset tehtävät. Se, myönnetäänkö Kokkolan kaupunginkirjastolle alueellinen kehittämistehtävän vuodelle 2018, ei ole vielä ratkennut. Henkilöstö ja toimintatapa Organisaatio
7
8 Kirjastopalveluissa työskentelee vuonna 2017 neljä virkasuhteista ja 37 työsopimussuhteista työntekijää. Kirjasto tarjoaa myös monipuolisen harjoittelu-, työkokeilu-, työllistymis- ja siviilipalveluspaikan useille henkilöille. Samalla vakituinen, ammattitaitoinen henkilökunta saa tarpeellista apua kirjaston arkeen. Kokkolan kaupunginkirjaston johtoryhmä suunnittelee kirjaston toimintaa. Johtoryhmään kuuluvat kirjastotoimen johtaja, erikoiskirjastonhoitaja, palveluesimies, lähikirjastojen johtajat sekä vaihtuva jäsen pääkirjastosta. Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016). Kirjastossa riittävä henkilöstömitoitus ja osaamistaso turvaavat eri asiakas- ja kieliryhmien tarvitsemat sekä erikoistumista edellyttävät palvelut. Asiakaspalvelun sujuvuus edellyttää, että kirjastopalveluissa useammalla työntekijällä on samoja tehtäviä ja taitoja, sillä palvelu ei voida jäädä odottamaan. Kirjasto toimii ja kehittää toimintaansa yhdessä muiden yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen ja erikoiskirjastojen kanssa. Kirjasto toimii myös yhteistyössä kaupungin päiväkotien, koulujen ja nuorisopalvelujen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Kirjasto on matalan kynnyksen kulttuuritila, jossa jokainen voi osallistua maksutta, tasapuolisesti ja ilman etäisyyksien tuomia ongelmia. Kokkolan kirjastopalvelut osallistuu useisiin Kansalliskirjaston vetämiin, koko valtakunnan kattamiin kehittämishankkeisiin, joista viimeisin on Melinda-hanke kansallisen metatietovarannon rakentamiseksi ja metatiedon laadun parantamiseksi. Sillä pyritään parantamaan kaikkien suomalaisten kirjastojen metatiedon tuottamista ja laatua. Tällöin kirjastojen asiakkaat löytävät haluamansa tiedon ja aineiston kattavammin ja nopeammin ja kirjastot osaavat tuottaa ja ylläpitää tuottamansa metatiedon laadukkaasti. Kirjastojärjestelmän- ja verkkokirjastontoimittaja Axiell Finland Oy:n kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston kehittämiseksi. Kokkolan kirjastopalvelut on pilotoinut järjestelmäntoimittajan ja verkkokirjaston toimittajan erilaisia kehityshankkeita, joissa tietotekninen asiantuntemus järjestelmäasiantuntijoineen on järjestelmäntoimittajalla ja käyttäjälähtöinen asiantuntemus kirjastopalveluilla. Pääkirjasto Aikuistenosasto Aikuistenosasto on kaupunginkirjaston osastoista suurin ja jakaantuu seuraaviin osastoihin: lainaus, tietopalvelu sekä hankinta- ja luettelointi. Lainausosasto huolehtii palautus- ja lainausautomaattien toimivuudesta, varatun aineiston käsittelystä, lainaajatietojen käsittelystä, palauttamattoman aineiston laskutuksesta sekä vastaa Anders-kirjastojen aineistokuljetuksen organisoinnista. Lainausosastolla työskentelee viisi virkailijaa, kirjastosihteeri ja toiminnasta vastaava palveluesimies. Lainausosastoon kuuluvassa lehtienlukusalissa työskentelee vakituisesti kaksi vahtimestaria ja kirjastovirkailija.
9 Pääkirjasto tarjoaa rajallisesti kotipalvelua niille asiakkaille, jotka eivät iän, sairauden, liikuntaesteen tai vamman takia voi itse asioida kirjastossa. Kotipalvelu tuo asiakkaan toivomat kirjat suoraan kotiin. Lukemisesteisille asiakkaille kirjastoon on hankittu Celia-äänikirjoja, joita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa, esim. luki- ja oppimisvaikeudet tai kehitysvamma. Kirjasto rekisteröi lukemisesteisiä Celian verkkopalveluun ja hoitaa palvelun opastamisen. Tietopalvelu vastaa asiakkaiden tiedonhakukysymyksiin sekä opastaa asiakkaita aineiston etsimisessä. Tietopalvelun henkilökunta osallistuu myös valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun. Asiakkaat voivat käyttää tietokoneita, skannata, tulostaa, kopioida sekä käyttää mikrofilmilukulaitetta. Tietopalvelun henkilökunta opastaa laitteiden käytössä. Pääkirjaston tietopalvelussa työskentelevät kirjastonhoitaja, neljä osastonjohtajaa ja erikoiskirjastonhoitaja valitsevat aikuistenosastolle tulevat painetut aineistot. Kaikki osallistuvat kokoelman arviointiin ja käytön seurantaan. Kullakin työntekijällä on lisäksi omat tehtäväalueensa, joita he hoitavat yksin tai yhdessä jonkun toisen työntekijän kanssa: Ruotsinkielisistä palveluista vastaava osastonjohtaja valitsee ja luetteloi myös lasten- ja nuortenosaston sekä musiikkiosaston ruotsinkielisen kirja-aineiston, viestinnästä vastaava osastonhoitaja vastaa kirjaston nettisivujen päivittämisestä ja kirjaston viestinnästä sekä näyttely- ja tapahtumatoiminnasta yhdessä kirjastotoimenjohtajan ja näyttelytyöryhmän kanssa, hankinnoista vastaava osastonjohtaja vastaa vaikeista erikoisaineistojen hankinnoista, luetteloinnista vastaavan osastonjohtajan toimi on avoinna ja siihen on haettu täyttölupaa siten, että se muutettaisiin kirjastonhoitajan vakanssiksi ja sen toimenkuvaa muutettaisiin, erikoiskirjastonhoitaja toimii kirjastonjohtajan sijaisena, kirjastojärjestelmän pääkäyttäjänä sekä osallistuu kirjaston Kansalliskirjaston sekä kirjastojärjestelmäntoimittajan kanssa tekemiin kehittämishankkeisiin, joissa vaaditaan erityisosaamista, kirjastonhoitaja osallistuu kirjaston kokoelmanhoitoon, näyttelytoimintaan ja sähköisten palvelujen kehittämiseen. Hankinta- ja luettelointiosaston tehtävänä on Kokkolan kaupunginkirjaston aineistonvalinnan ja - hankinnan organisoiminen sekä Anders-kirjastojen yhteisen tietokannan ylläpito ja kehittäminen. Osastolla työskentelee kolme kirjastovirkailijaa sekä kirjastoavustaja, joka vastaa aineiston muovituksesta ja korjauksesta. Hankinta- ja luettelointiosaston kirjastovirkailijat osallistuvat asiakaspalveluun lainauksessa. Hankinta- ja luettelointiosasto käsittelee myös kirjastoauton, Koivuhaan kirjaston ja Ullavan kirjaston aineiston. Pääkirjaston musiikkiosasto vastaa musiikin hankinnasta ja luetteloinnista. Aineisto luetteloidaan Anders-kirjastojen kokoelmatietokantaan. Tietokanta mahdollistaa asiakaspalvelun kaikissa Anders-kirjastoissa. Anders-verkkokirjasto on käytettävissä osoitteessa: https://anders.verkkokirjasto.fi/.
10 Lasten- ja nuortenosasto Lasten- ja nuortenosaston sekä musiikkiosaston henkilökunta palvelevat asiakkaita yhteisessä palvelupisteessä. Lasten- ja nuortenosastolla työskentelee osastonjohtajan lisäksi kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija. Osaston henkilökunta vastaa koululaisten luokkakäynneistä, osaston tapahtumien ja näyttelyiden järjestämisestä sekä suomenkielisen aineiston valinnasta, hankinnasta ja poistoista. Ruotsinkielisen palvelun osastonjohtaja vastaa ruotsinkielisen aineiston valinnasta ja hankinnasta. Osaston kirjastonhoitaja vastaa suomenkielisten koulujen koulukirjastotoiminnasta. Kirjastonhoitaja toimii myös pääkirjaston suomenkielisenä kirjavinkkarina. Kirjavinkkauksen tarkoituksena on esitellä luettua kirjaa mahdollisimman mielenkiintoisesti ja herättää muissakin halu lukea kyseinen teos. Osasto järjestää lasten ja nuorten tapahtumia. Yhteistyötä tehdään mm. nuorisopalvelujen kanssa. Toiminta koulujen kanssa on säännöllistä. Vuonna 2016 lasten- ja nuortenosastolla kävi 47 luokkaa tutustumassa kirjastoon ja opettelemassa kirjastonkäyttöä. Kokkolan kaupunginkirjasto on lisännyt varhaiskasvatuksen suuntaan tehtävää yhteistyötä. Pääkirjastosta saa tilata kiertävän kirjastolaisen varhaiskasvatusyksikköön, esim. päiväkotiin, perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäiväkotiin, pitämään satutuntia tai kertomaan lapsille ja henkilökunnalle kirjaston käytöstä. Mahdollista on myös pyytää satutuntia pidettäväksi tietylle ryhmälle hoitopäivän aikana pääkirjastossa. Vuonna 2016 varhaiskasvatustyöstä vastaava kirjastovirkailija teki 140 vierailua ja tavoitti 2 417 lasta. Osastolla sijaitsee myös Omppuhylly ja Maailmankoulu. Omppuhyllyssä on helppolukuisia kuvakirjoja lapsille. Kaikki voivat lukea näitä kirjoja, mutta ne ovat erityisen hyviä lapsille, joilla on erilaisia toimintahäiriöitä sekä vaikeuksia puhumisessa ja kielenkäytössä. Kuvakirjat sopivat hyvin myös niille, jotka opettelevat uutta kieltä esim. maahanmuuttajat. Maailmankoulu on opettajille ja kasvattajille suunnattu palvelu, jonka tavoitteena on tukea kouluissa tapahtuvaa globaalikasvatustyötä. Maailmankoulu tarjoaa opettajille materiaalia koulutyön tueksi, koulutusta, ohjausta sekä eri teemoista koostuvia lainattavia matkalaukkuja, jotka sisältävät kattavan oppimateriaalipaketin globaalikasvatuksen eri teemoista. Lasten- ja nuortenosasto kokoaa kouluille ja päiväkodeille kirjapaketteja. Musiikkiosasto Musiikkiosaston kokoelmat sisältävät musiikkia ja musiikkikirjallisuutta yhteensä yli 35 000 julkaisua, joista lähes 20 000 CD-levyä ja 7 500 nuottia. Osastolla työskentelee osastojohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa. Pääkirjaston digitointipiste sijaitsee musiikkiosastolla. Digitointipisteessä voi tallentaa vhskasetteja dvd-levylle tai siirtää C-kasetin sisällön tietokoneelle esimerkiksi MP3-muotoon ja tallentaa cd-levylle. Lisäksi digitointipisteessä on laitteet vanhojen vinyylilevyjen siirtämiseksi digitaaliseen muotoon. Myös kuvia, diakuvia tai filmin negatiiveja voi skannata tietokoneelle. Musiikkiosaston henkilökunta opastaa laitteiden käytössä.
11 Pääkirjaston tapahtumat vuonna 2016: Osallistujat 21 näyttelyä 26 satutuokiota 300 58 kirjavinkkausta 1 085 140 varhaiskasvatustapahtumaa 2 417 41 tapahtumaa aikuisille 2 354 21 tapahtumaa lapsille ja nuorille 806 11 ruotsinkielistä tapahtumaa 849 45 käyttäjäkoulutusta 970 35 pakohuonetta 100 Osallistujia yhteensä 8 881 Lähikirjastojen ja kirjastoauton erityistehtävät Koivuhaan kirjasto Koivuhaan kirjastossa työskentelee kirjastonjohtaja ja kirjastovirkailija. Kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 30 tuntia viikossa. Kaksi kirjastoammattilaista toimii kolmena iltapainotteisena päivänä kahdessa työvuorossa, jotta koululuokat voivat asioida kirjastossa aamupäivänkin koulutuntien aikana ja päiväkotiväki aamuisin. Koulukirjastotunteja ja vakituisia päiväkotien vierailuaikoja oli vuonna 2016 noin 20 viikossa. Kirjastotuntien aikana oppilaat lainaavat sekä osallistuvat kirjastonkäytön- ja tiedonhaun opetukseen. Koska Koivuhaan koulun kirjastotunteja on myös kirjaston aukioloaikoina, oppilaat oppivat toimimaan arkisessa ympäristössä myös muiden kuntalaisten kanssa. Kirjasto tarjoaa pedagogista tukea Koivuhaan opettajille. Uusi opetussuunnitelma näkyy kirjaston arjessakin: koulun oppilaat käyttävät kirjastoa aiempaa itsenäisemmin ja uusilla tavoilla hyödyntäen opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjastossa kokoontuu kevät- ja syyskaudella kuukausittain lukupiiri, jota vetää kirjastovirkailija. Kirjastovirkailija osallistuu myös verkkokirjaston sisällöntuotantoon. Muun toiminnan ohessa on koottu pitkin vuotta erilaisia kirjanäyttelyitä ja muita pienempiä aineiston esittelyjä sekä järjestetty poistokirjojen myyntiä. Kirjastovirkailijalla on pedagoginen pätevyys, eikä kirjastonjohtajakaan toimi pelkästään hallinnollisissa tehtävissä vaan toimenkuvaan kuuluu kaikki kirjaston työt kirjojen korjauksesta asiakaspalveluun ja talouden suunnitteluun. Kälviän kirjasto Kälviän kirjastossa työskentelee kirjastonjohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa. Koko henkilökunta osallistuu asiakaspalveluun ja kokoelmatyöhön. Henkilökunta on ammattitaitoista, ja selviytyy kaikista asiakaspalvelutilanteista tarvittaessa myös itsenäisesti. Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastossa työskennellään pääasiassa yksin.
12 Kirjastonjohtaja on kirjastovirkailijoiden lähiesimies ja vastaa aineiston valinnasta, kirjaston kehittämisestä, toiminnan ja tapahtumien suunnittelusta sekä tiedottamisesta. Kirjastonjohtaja on lisäksi Anders-kirjastojen e-aineistovastaava ja Celia-vastaava. Myös Anders-kirjastojen kokoelmapolitiikka ja sen päivitys on kirjastonjohtajan vastuulla. Toinen kirjastovirkailija vastaa lasten ja nuorten kirjastotyöstä ja toinen virkailija on luettelointi-, laskutus- ja kassavastaava. Kokkolan kirjastojen cd- ja dvd-levyjen hionta ja Anders-kirjastojen e- aineiston luettelointi kuuluu myös vastuualueeseen. Kirjaston asiakaskunta koostuu lähinnä kälviäläisistä ja Kälviällä opiskelevista tai työskentelevistä. Merkittävä asiakasryhmä on lapsiperheet sekä varhaiskasvatus- ja koululaisryhmät. Myös eläkeläiset sekä monet erityisryhmät ovat asiakaskunnan perustaa. Lisäksi Kälviän kirjasto tarjoaa kotipalvelua, siirtokokoelman ja Celian äänikirjapalvelua liikunta- tai lukemisesteisille asiakkaille. Kotiseutukokoelmaan on kerätty Kälviää ja kälviäläisiä koskevaa aineistoa. Kirjasto tarjoaa tiloja näyttelyille ja tapahtumille ja organisoi yhdessä eri toimijoiden kanssa niiden järjestelyjä. Kirjasto järjestää päävastuullisena säännöllisesti satutuokioita, lukupiirejä, neulekerhoja ja kirjailijavierailuja. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat kulttuuripalvelut, lasten ja nuorten parissa työskentelevät tahot sekä eri yhdistykset. Vuonna 2016 erilaisia tilaisuuksia oli 107 kpl ja näyttelyitä 10 kpl. Kirjastossa asiakkaiden käytettävissä on tietokoneita, tablettitietokoneita ja monitoimilaite (skannaus, tulostus ja kopiointi). Säännöllisesti myös lähikirjastojen välillä kiertävä digitointilaite on Kälviällä. Kirjastossa on hiljainen tila, joka on käytettävissä esimerkiksi opiskeluun ja ryhmien kokoontumiseen. Lohtajan kirjasto ja lainausasemat Koska Lohtajan kirjastossa työskennellään iltaisin ja sunnuntaisin yksin, kaksi kirjastovirkailijaa ja kirjastonjohtaja huolehtivat kukin vuorollaan koko asiakaspalvelusta ja kokoelman hoidosta sekä kirjaston kotipalvelusta, oheistapahtumien järjestelyistä ja muista kirjastoammatillisista töistä. Kaikki osallistuvat koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja palvelevat asiakkaita vuorollaan myös lainausasemilla. Kirjastonjohtaja on kirjastovirkailijoiden lähiesimies ja vastaa aineiston valinnasta sekä kirjaston kehittämisestä, toiminnan suunnittelusta, tiedottamisesta sekä tapahtumatuotannosta. Lisäksi kirjastonjohtaja on Anders-verkkokirjaston pääkäyttäjä ja vastaa sen sisällöntuotannosta. Toinen kirjastovirkailijoista vastaa kirjojen luetteloinnista, Celia-asiakkaista ja kotipalvelusta. Toisen virkailijan vastuualuetta ovat av-aineiston valinta ja luettelointi. Henkilökunnalla on alan koulutus ja pitkä työkokemus. Työ lähikirjastossa vaatii itsenäistä ja rohkeaa otetta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja, koska kaikista tilanteista asiakaspalvelussa on tilanteen vaatiessa selvittävä myös yksin.
13 Tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa Kirkonkylän koululaiset vierailevat säännöllisesti Lohtajan kirjastossa, Marinkaisten ja Viirrekylien koululaiset kouluilla toimivilla lainausasemilla. Niissä on omat kokoelmat, mutta uutuuksia henkilökunta kuljettaa Lohtajan kirjastosta. Oppilaat ja opettajat voivat myös varata lainausasemille tarvitsemaansa Anders-kirjastojen aineistoa. Säännöllisen yhteistyön ansiosta alueen lapset ja nuoret tutustuvat kirjastopalveluihin ja kirjasto voi edistää lukemisharrastusta tarjoamalla luettavaa, vinkkaamalla ja järjestämällä erilaisia kampanjoita. Koululuokat vierailevat Lohtajan kirjastossa pääsääntöisesti aukioloaikojen ulkopuolella aamupäivisin. Luokat saavat opastusta kirjastonkäyttöön ja yläkoululaiset myös verkkokirjaston e- aineistojen käyttöön sekä tiedonhakuun. Opettajat käyttävät kirjastoa opetuksen apuna vaihtelevasti. Käyttäjäkoulutuksia oli viime vuonna viidelle ryhmälle ja niihin osallistui 85 oppilasta. Päivähoidon ryhmät ja esikoululaiset vierailevat säännöllisesti Lohtajan kirjastossa ja Marinkaisten lainausasemalla. Oheistapahtumat ja yhteistyö Lohtajan muiden toimijoiden kanssa Lohtajan kirjastossa on vilkas tapahtumatuotanto ja yhteistyö alueen yhdistysten kanssa. Kerran kuukaudessa pyörivät pienten lasten perheille tarkoitetut Muksukirjastot sekä varttuneemman väen suosima Lukurinki. Neulekahvilassa kokoontuvat käsityöihmiset. Yksittäisiä tapahtumia, esimerkiksi kirjailijavierailuja tai toimintaviikkoja, järjestetään runsaasti. Yhteistyötä tehdään myös nuoriso- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Kirjasto pyrkii olemaan avoin alueen asukkaiden ja yhdistysten ideoille, tarjoamaan sekä tiloja että kumppanuutta järjestelyihin. Kirjaston näyttelytilat ovat suosittuja. Lohtajalaiset esittelevät harrastuksiaan ja muualta tulevat taidettaan tai valokuviaan näyttelyissä lohtajalaisten iloksi. Esimerkiksi vuonna 2016 Lohtajan kirjastossa oli 10 näyttelyä. Muita tapahtumia järjestettiin 41. Kirjasto on järjestänyt kotipalvelua yhteistyössä kotihoidon kanssa vuodesta 2006 (SOITE). Ullavan kirjasto ja Rahkosen kirjasto Kirjastoissa työskentelee yksi vakituinen kirjastovirkailija sekä osa-aikainen (10h/vko) kirjastovirkailija. Virkailijat huolehtivat molempien kirjastojen kaikesta asiakaspalvelusta, seutulainoista, sekä aineiston hankinnasta ja poistoista. Uudet kirjat tulevat luetteloituna ja muovitettuna pääkirjastosta. Kirjastojen kokoelma on yhteinen ja uutuudet sekä lehdet kulkevat virkailijan mukana kirjastosta toiseen. Kirjaston kokoelma on hankittu asiakaslähtöisesti. Hankinnat painottuvat lasten ja nuorten kirjoihin sekä aikuisten kertomakirjallisuuteen. Tietokirjallisuutta hankitaan kysynnän mukaan. Koska kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä, on yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa tiivistä. Koululaiset ja päivähoito käyttävät kirjastopalveluita viikoittain. Kirjastossa järjestetään satutunteja ja lukupiirejä lapsille ja aikuisille. Yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa järjestetään
14 lautapelikerhoja ja peli-iltoja kaiken ikäisille sekä erilaisia teemailtoja. Myös 4H:n kanssa on toimintaa. Vuonna 2016 tapahtumia oli yhteensä 69 ja osallistujia 788. Kirjastoauto Kirjastoautossa työskentelee kaksi kirjastovirkailijaa ja kirjastonautonkuljettaja. Nykyisellä henkilökunnalla pystytään palvelemaan vain Kanta-Kokkolan alueita. Kirjastoauton henkilökunta kerää valmiita kirjapaketteja päiväkodeille, kouluille ja vanhusten palvelutaloille näiden toiveiden mukaan. Lisäksi kirjastoautolla on kotipalveluasiakkaita. 4. Kirjastopalvelujen tehtävät ja keskeiset prosessit Kirjastopalvelujen käyttö Vuonna 2016 toteutetun kuntalaiskyselyn mukaan kirjastopalveluja piti hyvin hoidettuina 92 % vastaajista. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea ja kirjasto profiloituukin kaupunkilaisten arvioissa kaupungin parhaiten hoidetuksi palveluksi. (KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset). Vuonna 2016 kirjaston kokonaislainaus oli 741 362 lainaa. Kirjaston toimipisteissä kävi 455 326 asiakasta ja kirjaston verkkopalveluita käytettiin 244 849 kertaa. Vuoden aikana lainausoikeuttaan käyttäneiden määräksi kirjattiin 16 883, mikä on 35,5 % asukasluvusta. Kokkolalainen kävi kirjastossa keskimäärin 10 kertaa vuodessa. Tunnusluku Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Fyysiset käynnit vuodessa 508 831 472 733 477 121 455 326 käynnit/asukas 10,88 10,05 10,09 9,57 Lainaukset vuodessa 812 937 761 632 764 477 741 362 lainaus/asukas 17,38 16,19 16,17 15,58 Verkkokäynnit 228 798 229 668 244 320 244 849 Aktiiviset lainaajat 17 928 17 288 17 410 16 883 % asukkaista 38,33 36,76 36,82 35,49 Taulukko 1: Kirjastopalvelujen tunnuslukuja vuosina 2013-2016.
15 Toimipiste Lainat 2013 Lainat 2014 Lainat 2015 Lainat 2016 Pääkirjasto 534 121 495 768 500 033 480 983 Kirjastoauto 74 568 72 442 73 304 69 941 Koivuhaan kirjasto 46 860 43 029 41 749 41 232 Kälviän kirjasto 69 930 66 916 67 574 66 853 Laitoskirjasto 9 066 10 620 9 306 11 669 Lohtajan kirjasto 53 204 48 615 50 052 50 560 Ullavan kirjasto 23 792 23 721 21 867 19 005 Taulukko 2: Kirjastopalvelujen lainat toimipisteittäin vuosina 2013-2016. Toimipiste Kävijät 2013 Kävijät 2014 Kävijät 2015 Kävijät 2016 Pääkirjasto 385 548 351 983 356 092 336 854 Kirjastoauto 22 048 24 498 25 360 22 848 Koivuhaan kirjasto 33 712 40 540 38 805 35 957 Kälviän kirjasto 26 603 24 436 23 920 23 179 Laitoskirjasto 8 684 4 995 6 810 8 230 Lohtajan kirjasto 24 423 19 657 19 992 17 723 Ullavan kirjasto 7 813 6 624 6 142 10 535 Taulukko 3: Kirjastopalvelujen kävijät toimipisteittäin vuosina 2013-2016. Kirjastopalvelujen prosessit Kirjastopalvelujen ydinprosessit ovat asiakaspalvelu, hakeutuvat palvelut, lukemisen edistäminen ja kokoelmatyö. Asiakaspalvelu käsittää asiakkaan kanssa tehtävää perustyötä kirjastossa (esim. lainaus, palautus, tietopalvelu). Hakeutuvat palvelut lähestyy mahdollisia asiakkaita heidän omassa ympäristössään (esim. kotipalvelu, kirjastoautotoiminta, varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyö). Lukemisen edistämistä tehdään kirjastoissa, kouluilla ja verkkokirjastossa (esim. aineiston esittely kirjastotilassa ja verkkokirjastossa, kirjavinkkaus, kirjallisuuuspiirit). Kokoelmatyö käsittää sisältää aineiston elinkaaren: aineistonvalinta, hankinta, luettelointi, käyttökuntoon laittaminen (muovitus ja tunnistetarrat), aineiston esittely, käytön seuranta, aineiston varastointi tai poistaminen.
16 Viime vuosina on lisätty palvelujen etäkäyttöä, itsepalvelua sekä e-aineistojen hankintaa. Tämä on tarkoittanut verkkopalvelujen ja pääkirjaston itsepalvelun kehittämistä. Pääkirjaston itsepalvelua on lisätty ottamalla käyttöön lainaus- ja palautusautomaatteja. Myös Koivuhaan kirjastossa on lainausautomaatti. Automaattien avulla voidaan vähentää mekaanisen työn määrää, parantaa työergonomiaa ja vapauttaa henkilökunnan aikaa vaativampaan asiakaspalveluun. Käytetyimmät kirjaston verkkopalvelut ovat aineistonhaku, lainojen uusimiset ja varaaminen. Asiakas voi saada muistutuksen erääntyvistä lainoista sähköpostiinsa tai hänelle varatusta aineistosta noutoilmoituksen tekstiviestinä tai sähköpostiin. Vuonna 2016 pääkirjastossa otettiin käyttöön varausten itsepalvelunouto. Entisen asiakaspalvelupisteelle jonottamisen sijasta varaukset noudetaan omatoimisesti varaushyllystä. Anders-kirjastojen e-aineistot hankitaan pääosin Yleisten kirjastojen konsortion kautta. Yleisten kirjastojen konsortio perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen. Se mahdollistaa kirjastoille yhteistyön hankinnoissa ja luetteloinnissa sekä koulutuksessa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Tämä säästää kustannuksia.
17 5. Kirjastopalvelujen talous Kirjaston käyttömenot olivat vuonna 2015 noin prosentti koko kaupungin käyttötaloudesta. Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Toimintatuotot 180 031 182 739 156 797 168 100 Henkilöstökulut 1 650 877 1 698 545 1 689 090 1 658 246 Palvelujen ostot 246 612 277 176 273 317 280 770 Vuokrat 568 452 584 250 586 496 591 900 Aineet ja tarvikkeet 396 470 376 727 398 927 376 400 Muut toimintakulut 13 375 15 884 15 130 5 700 Kulut yhteensä 2 875 786 2 952 582 2 962 960 2 923 016 Netto yhteensä 2 695 755 2 769 843 2 806 163 2 744 916 Taulukko 4: Kirjastopalvelujen käyttötalouden kehitys vuosina 2014-2017. Tulot muodostuvat anottuihin projekteihin sekä maakuntakirjastotoimintaan saaduista tuista ja avustuksista, asiakkaalta perityistä myöhästymismaksuista, kirjastoaineiston myynnistä ja korvauksista, kopioinnista ja luentosalitilojen vuokrista. Valtio rahoittaa kirjastopalveluja peruspalvelujen valtionosuuslain ja -asetuksen mukaisesti. Maakuntakirjastoavustus vuonna 2015 oli 70 000 euroa ja 59 100 euroa vuonna 2016. Vuodelle 2017 on odotettavissa sama avustussumma kuin vuonna 2016. Vuonna 2015 kirjastopalvelujen toimintakuluista 56 % oli henkilöstökuluja, 11 % aineistokuluja, 20 % tilakustannuksia ja 13 % muita kuluja. 6. Kirjastopalvelujen haasteet Kokkolassa Kirjastojen palvelut ja koko toimintakulttuuri perustuu asukkaiden tarpeisiin. Asiakkaiden kannalta ratkaisevaa on aineiston löytyminen ja sen vaivaton saanti. Kirjastopalveluja pitää olla tarjolla siellä missä ihmiset liikkuvat, oli kyseessä sitten fyysinen tai virtuaalitila. Väestö- ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat toiminnan painotuksiin. Myös maahanmuuttajien palvelutarpeet ja monikulttuurisuus lisääntyy. Päiväkodit ja koulut käyttävät aktiivisesti kirjastoja. Kirjasto tukee toiminnallaan lasten ja nuorten tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittymistä uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjastotilan merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana kasvaa. Hyvä kirjasto tarjoaa tilat ja palvelut opiskeluun ja työskentelyyn. Kirjastojärjestelmiä ja digitaalisia palveluja tulee kehittää asukkaiden ehdoilla. Verkkopalvelut uudistuvat koko ajan. Suurin osa asioinnista hoidetaan verkossa ja tietotekniikkaa hyödynnetään yhä laajemmin. Verkkoaikana kirjastot tukevat aktiivista kansalaisuutta ja kansalaiset tarvitsevat kirjastoja yhä enemmän.
18 Kirjastopalvelujen tulevaisuuden haasteet: lainsäädännön muutokset (yleisten kirjaston tehtävien ja maakuntakirjastotoiminnan muutokset) kaupungin strategian, rakennemuutos- ja sopeuttamistoimien mukaiset tavoitteet ja vaatimukset määrittelevät mihin resurssit riittävät tulevaisuudessa kirjastoalan sisällä tapahtuvat valtakunnalliset asiat: luettelointistandardien ja kirjastojärjestelmien muutokset, sosiaalinen ja vuorovaikutteinen media, yhteisluettelo Anders-kirjastot: verkkokirjaston ja kirjastojärjestelmän mahdolliset muutokset, kimppa on olennainen osa kirjastopalvelujen kehittämistä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy jatkuvasti ja aiheuttaa muutospaineita kirjastopalvelujen kehittämiselle Centria-kirjaston mahdollinen muutto kampusalueelle.