Suomalainen media kansainvälisessä murroksessa Riikka Venäläinen, Helsingin Sanomat CGI:n Naisten päivän seminaari 7.3.2014
Suomalainen media kansainvälisessä murroksessa Digitalisoituminen Teknologian ja sisällön uudet mahdollisuudet Yhdensuuntaisesta viestinnästä yhteisöjen luomiseen Maineenhallinta mediassa Voiko toimittajia lobata?
KAIKKI KERTOVAT KOKO AJAN KAIKKIALLA, MITÄ TAPAHTUU JUURI NYT. JUURI NYT Ministeri kommentoi kohua, lumi yllätti autoilijat, JULKKIS EROSI OVET PAUKKUEN, kissa näyttää Hitleriltä, Putin lentää, Obama sanoo! Lue uutinen, tsekkaa twiitti, peukuta mun statusta, ota kantaa, katso kuvat!
Ennen ei ollut vaihtoehtoja nyt on ihana runsaudenpula! Kuluttajan elämä muuttuu Mihin aikani ja rahani käyttäisin: sanomalehti, sosiaalinen media, kansainvälinen laatumedia, Spotify, Netflix, älypuhelinten hauskat ja hyödylliset sovellukset? Kiireen kokemus, ajan pätkittyminen, tiedon sirpaloituminen, älypuhelinten ja tablettien sormeilu, median ristikkäis- ja päällekkäiskäyttö - en ehdi enkä jaksa keskittyä! Ilmainen vs. maksullinen sisältö: ostanko aikakauslehden vai tsekkaanko reseptin blogista? Suomessa on perinteisesti vahva lukemisen kulttuuri. Velvollisuuslukemisesta ja uutisjumalanpalveluksista liikutaan kohti omaehtoista median seuraamista katson ja luen silloin kun se sopii minulle parhaiten.
Mainostaja haluaa itsekin olla media, panokset kohti digiä Mainostajan elämä muuttuu Vaikea suhdanne yhdistyy monella toimialalla suureen rakennemuutokseen. Pienempi summa käytössä, mutta sillä pitää näkyä monikanavaisesti ja suunta on kohti digiä. Yleisöt entistä sirpaleisempia, tavoittaminen työläämpää ja kalliimpaa. Fiksujen ratkaisujen löytäminen monikanavamaailmassa on kimuranttia, mainostajat kaipaavat konsultointia siinä, mitä tehdä, missä ja miten. Media-asiakkaat haluavat yhteistyötä ja uudenlaisia ratkaisuja. Moni mainostaja haluaa itse olla media.
Vielä 1990-luvulla oli vain yksi tuote yhdellä tavalla. Nyt Hesari vastaa huutoon ja on Pohjoismaiden suurin tilattava 7-päiväinen paperinen sanomalehti Sähköinen sanomalehti ja digitaalinen uutispalvelu (still + stream, lukijan haluamalla tavalla: näköislehti, verkkolehti, tablettisovellukset, älypuhelinsovellukset) Kuukausiliite + viikkoliitteet Nyt, Torstai ja Lauantai HS Teema, HS-kirjat HS-TV verkossa HS-uutiset Nelosella Ilmaisjakelulehdet Metro ja Mesta Nyt.fi, Metro.fi Sosiaalinen media 6 10 March 2014 Presentation name
Yleisö lukee enemmän kuin koskaan. Mutta mistä se haluaa maksaa?
Median sekakäyttö lisääntyy digi kasvaa voimakkaasti Sanomalehtiä luetaan yhteensä kaikissa kanavissa enemmän kuin koskaan. 92 % suomalaisista lukee viikoittain paperilehteä, 60 % päivittäin printti on yhä ylivoimaisesti suosituin (KMT ). Printin käyttö on pysynyt tasaisena (HS:lla laskua viime vuonna 1,4 %, KMT ). Samalla digitaalinen puoli kasvaa voimakkaasti. Murroksen ydin: printin vs. digin ansaintalogiikka Kansa rynnii erityisesti mobiiliin. Matkapuhelimilta uutisluettavaa etsii 28 prosenttia ja tableteilta sekä lukulaitteilta 15 prosenttia suomalaisista.
Laadusta halutaan maksaa jo 45 % tilaajista maksaa HS:n digisisällöstä HS:n eri kanavien kokonaistavoittavuus on nyt ennätykselliset kaksi miljoonaa suomalaista (2 095 000 lukijaa) viikossa. Hesarin mobiilikäyttö ylitti juuri miljoonan käyttäjän rajan, kasvua vuodessa 62 prosenttia. HS:n verkossa 34 miljoonaa sivulatausta viikossa. Printissä 25-44-vuotiaiden lukijamäärä on kasvanut tabloid-muutoksen jälkeen. HS on ainoa lehti, jonka irtonumeromyynti kasvaa Suomessa. Yli 100 000 lukijaa lukee Hesaria digikanaviin sisäänkirjautuneena säännöllisesti. Yhdistelmätilaus on ollut menestyksellinen innovaatio jopa kansainvälisesti.
Maksullinen sisältö on innostanut myös digi-ilmoittajia 35000000 Maksumuurin lanseeraus Page views / week 30000000 25000000 20000000 15000000 10000000 5000000 0 2728293031323334353637383940414243444546474849505152 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324252627282930313233343536 Unique visitors / week 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 10 2728293031323334353637383940414243444546474849505152 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718192021222324252627282930313233343536 10.3.2014
Lukija määrittelee laadun Lukijoiden tarpeet ohjaavat tekemistä Lukijalle haluttavat sisällöt ja palvelut Tulot Kanavissa, joissa lukijat haluavat sisällöt ja palvelut kokea Mainostajalle haluttavat mediaympäristöt
Yhdensuuntaista viestintää vai yhteisöjä?
Yhteisöjen merkitys kasvaa. Media tulee alas lasitorneista. Halu osallistua, jakaa ja suositella: tahdon itse tehdä sisältöjä ja jakaa niitä, tahdon tietää mitä vertaiset ajattelevat, tahdon kertoa mitä ajattelen. Haluanko tilata lehden vai liittyä jäseneksi? Jäsenyys yhteisössä luo vahvemman siteen. Joukkoistaminen ja osallistaminen sisällöissä: yleisössä on aina toimittajaa parempi asiantuntija. Joukon keräämissä havainnoissa ja datassa on voimaa. Datajournalismi tuo uusia keinoja käyttää yleisön asiantuntemusta parhaan sisällön luomiseksi. Osallistuminen sitouttaa lukijoita osaksi yhteisöä. Digitalisoituvassa maailmassa tuntuu vahva virtuaalikohtaamisten vastatrendi: livekohtaamiset kasvokkain ovat yhä tärkeämpiä.
Toimittajan tehtävä on palvella ja olla osa yhteisöä. ENNEN TEHTIIN NÄIN EI ENÄÄ: Älä tänne soittele. Täällä tehdään lehteä. Joo hyvä pointti mutta olet väärää mieltä. Itse et osaa suomen kieltä. Katso vaikka. Mun työtä on hei vaan kirjoittaa juttuja. Tota en mä tiedä tosta jakelusta, ei kuulu mulle. Muuten kivaa duunia, mutta kun on nää lukijat!
Kohtauksista kohtaamisiin mittarit ja tavoitteet auttavat Jos mua kiinnostaa, tää kiinnostaa. Ei tää kiinnosta mua, ei tää kiinnosta ketään. Jos tää aihe on mulle tärkeä, se on tärkeä. Uusi kulttuuri, uudet menetelmät: Lukijapalautteen systemaattinen hakeminen. Uudet tavat tehdä lukijatutkimusta. Reaaliaikainen analytiikka kaikkien nähtäville. Mittaaminen. Lukijalähtöiset tavoitteet. Tieto tekemisen pohjana. Big data. Writers paper -> Editor s paper -> Reader s paper
Esimerkki analytiikasta: Milloin Hesaria käytetään mobiililaitteilla? Hesari on erityisen vahva heti aamusta, mutta myös illan viimeiset tunnit vetävät lukijoita kurkistelemaan, miten maailma makaa
Maineenhallinta mediassa Voiko toimittajia lobata?
ALALLA VALLITSEE TIUKKA ITSESÄÄNTELY Journalistin ohjeet määrittävät hyvän journalistisen tavan. Julkisen sanan neuvosto tulkitsee Journalistin ohjeita ja linjaa toimintaa. Lehdillä on myös omat eettiset ohjeet, esim. HS:lla periaatelinja ja arvot Lisäksi työtä ohjaa normaaliin tapaan lainsäädäntö: rikoslaki, sananvapauslaki etc.
Journalistin ohjeet vaalivat toimittajan ammattietiikkaa yleisön eduksi Journalistin ohjeet käsittelevät - toimittajan ammatillista asemaa - tietojen hankkimista ja julkaisemista - haastateltavan ja haastattelijan oikeuksia - virheen korjaamista - yksityisen ja julkisen rajaa. Journalistin ohjeiden johdantosanat Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.
Journalistin ohjeiden ensimmäinen kohta Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Fiksu viestintä ymmärtää median kohderyhmää ja tarkoitusta Mediaa kiinnostaa tieto, joka kiinnostaa median yleisöä fiksu viestintä ymmärtää viestimen kohderyhmää. Tieto, yllättävät näkökulmat, hyvin tehdyt tutkimukset ja uutiset kiinnostavat. Miten katsoisit tätä lukijan vinkkelistä? Millaisen otsikon tästä saisi? Tiedotteita ja sähköpostia tulee valtavasti. Miten erotut? Suorat kontaktit juuri tätä alaa seuraaviin asiantuntija- ja päällikkötoimittajiin toimivat paremmin kuin massapostitus. Tutun kanssa on aina helpompi asioida ja tuttuun on helpompi luottaa. Uniikki tieto kiinnostaa aina oma uutinen, pohdittu näkökulma, HShaastattelu, yksinoikeus, embargolla tekoaikaa -> suurempi huomio. Kiinnostavia näkökulmia kannattaa tarjota, geneerinen sisältö ei innosta. Kaikille samaa vai jokaiselle sopivaa? Kohdeviestimen valintaa kannattaa miettiä kohderyhmien kautta. Yksikin väärä fakta vie luottamuksen, mustaa ei kannata maalata valkoiseksi. Fiksu viestijä ymmärtää toimijoiden roolit: media ei ole viestinnän palveluksessa vaan tekee itsenäisiä ratkaisuja. Fiksu viestijä ei painosta eikä tuputa, ei raivoa eikä ole marttyyri.
Verkostoituminen tuottaa tietoa ja ymmärrystä lukijoiden hyväksi Verkostoituminen on journalistille välttämätöntä: ilman sitä ei tule uutisaiheita, synny ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, saa tietoa erilaisten toimijoiden näkökulmista. Hyvät ja luontevat välit helpottavat sekä viestijöiden että toimittajien työtä. Verkostoituminen ei tarkoita kädestä syömistä eivätkä vaaranna riippumattomuutta kunhan kaikki toimijat ymmärtävät roolinsa. Hyödyllinen tieto ja ymmärryksen lisääminen eri näkökulmiin on aina tervetullutta. Verkostoituminen ei saa vaarantaa riippumattomuutta eikä ohjata journalistisia valintoja. Verkostoitumisen pitää olla avointa ja reilua ja keskittyä oleelliseen ylenpalttinen kestitys on old school. Lehtitalojen omat linjaukset: HS:lla muun muassa matkustussääntö ja sääntö lahjojen vastaanottamisesta. Lobbaus on tervetullutta, mutta viime kädessä media valitsee näkökulman.
Hesarin arvot, kaiken tekemisen pohja Avoimuus, rakentava eetos. Luotettavuus, vastuullisuus. Moniarvoisuus, tasapuolisuus ja suvaitsevaisuus. Laatu, huolellisuus ja ammattitaito. Tietoa ja hyötyä, ei ylhäältä annettuja totuuksia. Päätä itse.
Halu tietää ja kuulla tarinoita on ikuinen. Highlight / Slogan / Quote Arial 30pt
Kiitos! riikka.venalainen@hs.fi Twitter: @RVenalainen