Laukaan lukion opetussuunnitelma 2005
Sisällysluettelo 1 LAUKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2 LAUKAAN LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA... 6 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 6 2.2 Arvoperusta... 6 2.3 Toiminnan arviointi ja kehittäminen... 7 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 3.1 Oppimiskäsitys... 8 3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat... 8 3.3 Toimintakulttuuri... 9 3.4 Opintojen rakenne... 10 3.5 Kieliohjelma... 12 3.6 Itsenäisen opiskelun periaatteet... 13 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 14 4.1 Kodin ja lukion yhteistyö... 14 4.2 Ohjauksen järjestäminen... 14 4.3 Opiskelijahuolto... 15 4.4 Opiskelun erityinen tuki... 17 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 18 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 21 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet... 21 5.2 Aihekokonaisuudet... 21 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus... 27 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä... 27 5.4 Toinen kotimainen kieli... 34 5.4.1 Ruotsi... 34 Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)... 36 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)... 37 5.5 Vieraat kielet... 39 Perusopetuksen vuosiluokilla 3 ja 5 alkanut oppimäärä... 41 Perusopetuksen vuosiluokalla 8 alkanut oppimäärä (B2)... 44 1
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)... 45 Muut lukiossa alkavat kielet... 47 5.6 Matematiikka... 48 Matematiikan pitkä oppimäärä... 49 Matematiikan lyhyt oppimäärä... 56 5.7 Biologia... 59 5.8 Maantiede... 66 5.9 Fysiikka... 72 5.10 Kemia... 76 5.11 Uskonto... 80 5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto... 81 5.11.2 Ortodoksinen uskonto... 85 5.11.3 Muut uskonnot... 87 5.12 Elämänkatsomustieto... 87 5.13 Filosofia... 90 5.14 Historia... 94 5.15 Yhteiskuntaoppi... 101 5.16 Psykologia... 106 5.17 Musiikki... 111 5.18 Kuvataide... 114 5.19 Liikunta... 118 5.20 Terveystieto... 121 5.21 Opinto-ohjaus... 125 5.22 Tietotekniikka... 128 5.23 Yrittäjyyskasvatus... 128 5.24 Kansainvälisyyskasvatus... 129 5.25 Draama ja teatteri-ilmaisu... 130 5.26 Projektityöskentely... 130 5.27 Tekstiilityö... 131 5.28 Mentortoiminta... 131 5.29 Opiskelijakuntatoiminta... 132 5.30 Urheiluakatemia... 132 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 133 6.1 Arvioinnin tavoitteet... 133 2
6.2 Kurssisuorituksen arviointi... 133 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi... 135 6.4 Lukion oppimäärän suoritus... 136 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 136 7 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 138 LIITTEET... 139 LIITE 1 - Kielen opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio... 139 LIITE 2 - Kielitaidon tasojen kuvausasteikko... 140 LIITE 3 - Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaoista... 141 LIITE 4 - Nuorten lukiokoulutus/ Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi... 148 LIITE 5 Tietostrategia... 151 3
1 LAUKAAN LUKION OPETUSSUUNNI- TELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Laukaan kunnan lukion opetussuunnitelma on laadittu edellä mainittujen lukiolain ja -asetusten sekä lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Laukaan kunnan opetustoimi nimesi syksyllä 2002 kunnallisen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän, joka organisoi koulujen opettajien työn. Työhön käytettiin vuosina 2003-2005 neljä vesokoulutuspäivää, joihin osallistuivat molempien lukioiden kaikki opettajat. Lisäksi työhön käytettiin koulukohtaisia vesopäivän puolikkaita ja työryhmien erillisiä kokoontumisia. Opettajat osallistuivat kaikki ainekohtaiseen suunnittelutyöhön sekä jakautuivat useampaan työryhmään, joilla oli tehtävänä laatia opetussuunnitelman yleisen osan kuntakohtainen ja koulukohtainen sisältö. Opiskelijat ovat tutustuneet opetussuunnitelmaan ja saaneet ohjeet kommenttien antamiseen. Koteihin lähetetyssä viestissä pyydettiin myös tutustumaan opetussuunnitelmatyöhön Peda.netissä. Opiskelijakunnan hallitus antoi suunnitelmasta lausunnon 13.4.2005. Suunnitelman laadinnassa on saatu asiantuntija-apua Laukaan kunnan sosiaali- ja terveystoimelta sekä seurakunnalta. Myös laukaalaiset yritykset, kotiseutuyhdistys ja Kasvatusyhteistyö ry. ovat osa yhteistyöverkostoamme. Laukaan lukioiden johtokunnat ovat käsitelleet ja hyväksyneet opetussuunnitelman kohdat 5 ja 6. Muut osat Laukaan kunnan koulutuslautakunta käsitteli 20.4.2005. Laukaalaisten lukiolaisten mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa turvataan järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Opetussuunnitelman laadinnassa otettiin erityisesti huomioon kunnan kahden lukion välisen yhteistyön tiivistäminen paremman valinnaisuuden mahdollistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Näitä 4
tavoitteita palvelevat tieto- ja viestintätekniikan tehokas käyttö, Jyväskylän seudun toisen asteen koulutusyhteistyö sekä pienten lukioiden verkko, johon kuulumme. Lievestuoreen lukio yhdistettiin hallinnollisesti Laukaan lukioon lukuvuoden 2006-2007 alusta, jolloin saatiin lupa toimia kahdessa opetuspisteessä. Vuoden kuluttua tämä lupa kuitenkin peruuntui ja sen jälkeen lievestuorelaisille nuorille on järjestetty kuljetus kirkonkylälle lukioon. Opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, niin opettajilla kuin opiskelijoillakin on oikeus esittää siihen lisäyksiä ja muutoksia, jotka vuosittain käsitellään opettajien ja johtokuntien kokouksissa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelma sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Laukaan lukio järjestää tarvittaessa etäopetusta videoneuvottelulaittein sekä verkko-opiskelun työvälineitä käyttäen ja mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita. Näitä selvitetään kohdissa 3.2. ja 5.17-19 sekä 5.25 ja 5.27. 5
2 LAUKAAN LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laajaalainen yleissivistys. Se antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, yliopiskelijatutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetus tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Laukaan lukio on innovatiivinen yleislukio, joka kokee uudet asiat haasteena. Arvostamme yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja kansainvälisiä kontakteja. Tarjoamme opiskelijoillemme laajan kurssivalikoiman, ja hyödynnämme virtuaaliopetuksen mahdollisuuksia. Haluamme kehittää opiskelijoidemme yksilöllisiä vahvuuksia, vastuuta omasta opiskelusta ja vuorovaikutustaitoja. Annamme heille riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin. 2.2 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä opitaan vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa otetaan huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan saa lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetus kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaista yhteiskuntaa ja kansainvälistä kehitystä. Opiskelija saa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan 6
unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukio korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Laukaan lukion arvoperustana on paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen, arviointi ja uudistaminen, mikä on lähtökohtana eurooppalaisen ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ymmärtämiselle. Pidämme tärkeänä, että opiskelija kasvaa ottamaan vastuun omasta henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan sekä toimimaan vastuullisena yhteisön jäsenenä. Kannustamme opiskelijaa rakentavaan kriittisyyteen. Lukiomme toiminta perustuu kouluyhteisön jäsenten keskinäiseen sekä ympäröivän yhteiskunnan väliseen yhteistyöhön ja lukion toimintakulttuurin kunnioittamiseen. Nämä periaatteet ja arvot ovat keskeisiä sekä opiskelijoiden että opettajien toiminnassa. 2.3 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lukion toiminta-ajatuksen toteutumista arvioidaan vuosittain. Arviointi kohdistetaan vuorotellen yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan kanssa, kansainväliin kontakteihin, kurssivalikoiman ja virtuaaliopetuksen toteutumiseen sekä opetuksen käytännön järjestelyihin. Myös resurssien riittävyys ja henkilöstön hyvinvointi otetaan arvioinnin kohteeksi. Lukio-opetuksen onnistumista seurataan selvittämällä opiskelijan menestymistä yliopiskelijatutkinnossa ja sijoittumista jatkokoulutukseen. Arviointiin osallistuvat aineenopettajat, rehtori, opiskelijat ja heidän huoltajansa. Opiskelijoiden ja henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia seuraavat myös koulu- ja työterveyshuolto. Arvioinnin pohjana käytetään Laukaan koulutoimen yhteistä lukuvuoden suunnitelmassa olevaa arviointia, yliopiskelijatulosten koulukohtaisia ja valtakunnallisia tilastoja sekä koulukohtaisia ja henkilökohtaisia keskusteluja ja kyselyjä. Kehitettävät painopistealueet valitaan vuosittain kerätyn palautteen pohjalta. 7
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. A.W. Combsin ajatelmassa tiivistyy koulujemme oppimiskäsitys: "Oppiminen koostuu aina kahdesta osasta: Ensiksikin - on oltava avoin uudelle tiedolle ja uusille kokemuksille. Toiseksi - on löydettävä asioille oma ja yksilöllinen merkitys." 3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukio luo sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille annetaan tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa huomioidaan, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi työtavat ovat monipuolisia, mitä tuetaan perehdyttämällä opiskelijat erilaisiin oppimistyyleihin opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoille tarjotaan välineitä tietojen ja taitojen hankkimiseen ja soveltamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä käyttämään kullekin oppiaineelle luonteenomaisia työtapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Projektityöskentelyä voidaan toteuttaa aihekokonaisuuksien sisällä suunnittelemalla ajankohtaisia ja paikallisesti kiinnostavia koulutuskokonaisuuksia ja hankkeita. Osa kursseista voidaan opiskella etäopiskeluna (esim. videoneuvottelu- tai verkko-opetuksena), itsenäisenä opiskeluna ja monimuoto-opiskeluna (esim. eri oppiaineitten integraatio). Kursseja voidaan suorittaa myös muissa oppilaitoksissa. Toisen asteen koulutuksen sisäinen yhteistyö Laukaan lukio on mukana Jyväskylän seudun koulutusyhteistyössä. Käytössä ovat sekä kahden että kolmen tutkinnon mallit. Lisäksi lukiolaisilla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa ammatillisen opiskelun kokonaisuuksia. Tavoitteena on auttaa lukiolaisia jatko-opintojensa suunnittelussa sekä antaa tilaisuus monipuolistaa lukioaikaisia opintojaan ja tutustua erilaisiin opiskeluympäristöihin. 8
Laukaan lukio on mukana Keski-Suomen lukioiden verkkokurssiyhteistyössä. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Jyväskylän yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä tarjoutuvien mahdollisuuksien sekä opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Vuosittain fysiikan ja kemian laitokset tarjoavat aineesta kiinnostuneille lukiolaisille laboratoriokurssin. Lukiomme opettajat tekevät yhteistyötä yliopiston kanssa myös osallistumalla pyydettäessä opettajaksi opiskelevien kenttäharjoittelun ohjaukseen, välittämällä osaamistaan tieto- ja viestintätekniikan sovelluksissa opettamisessa, virtuaaliopettamisen taidoissa sekä auttamalla opiskelijoita heidän opiskeluunsa liittyvissä kyselyissä ja testeissä. Muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista luetaan lukiolaiselle kursseja hyväksi joko täysimääräisesti tai soveltavin osin opiskelijan kanssa sovittavalla tavalla. Myös muiden seutukuntien ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville annetaan mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja vaihtojaksoperiaatteella kotikunnan lukiossa, mikäli opintojen tavoitteena on yliopiskelijatutkinto. Jatko-opintojaan suunnitteleville lukiolaisille järjestetään tilaisuuksia tutustua seutukunnan korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitoksiin. Yhteistyö ympäröivän lähiyhteisön kanssa Lukio tekee aktiivista yhteistyötä paikkakunnan yritysten ja yhteisöjen kanssa opetuksen monipuolistamiseksi sekä työelämäyhteyksien ja -kokemusten luomiseksi. Laukaan lukion yhteistyökumppanit ovat myös koulun tukijoita tapa- ja juhlakulttuurin kehittämisessä. Yhteistyötä tehdään seurakunnan ja kunnan eri hallintokuntien kanssa niin opetuksen yhteydessä kuin opiskelijahuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen yhteistyö Laukaan lukiolla voi olla vuosittain kansainvälisiä hankkeita, joiden tavoitteena on solmia ja ylläpitää yhteyksiä sekä toteuttaa vierailuja eri maihin. Lukio välittää opiskelijoilleen myös tietoa nuorille tarjolla olevista mahdollisuuksista yksilöllisiin ratkaisuihin vaihto-opiskelun tai kansainvälisissä kouluissa suoritettujen opintojen parissa. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelman mukainen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa opiskelijakuntatoiminnan kautta. 9
Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuudet konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Laukaan lukion toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen sekä toimintaa ohjaavien arvostusten ja käsitysten kokonaisuus, joka muodostaa opiskeluympäristön perustan. Sitä muovaavat sekä koulun sisäiset että ulkopuoliset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristön rakenteisiin, pedagogisiin käytäntöihin ja koulun ilmapiiriin. Kouluyhteisön kaikki jäsenet osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen. Toista kunnioittava ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta kaikessa vuorovaikutuksessa on hyvän toimintakulttuurin ydin. Laukaan lukiossa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä kouluyhteisön jäsenten terveyttä ja työssä jaksamista edistävä avoin, myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Lukiossamme kehitetään käytänteitä, jotka tukevat yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista, osallisuutta ja rakentavaa kriittisyyttä sekä vastuullisuutta itsestä, omasta toiminnasta ja yhteisestä työskentelystä. Laukaan lukiossa opiskelijat pääsevät monipuolisesti vaikuttamaan koulun toimintaan. Osallistumisella tuetaan hyvää oppimista sekä ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laukaan lukion toimintakulttuurin runkona ovat opetussuunnitelman lisäksi järjestyssäännöt, kriisisuunnitelma, lukuvuosisuunnitelma, arviointiohjeet, valintaopas ja opinto-opas, jotka kaikki takaavat sekä opiskelijoille että opettajille pelisäännöt, joiden mukaan koulussamme toimitaan. Opinto-opas, jaksoarvostelut, vanhempainillat, koulun nettisivut, Wilma-hallinto-ohjelma ja opettajien yhteydenotot vanhempiin välittävät tietoa koulun ja kodin kesken. Koulun terveydenhuolto ja opiskelijahuolto toimivat yhteistyössä, jotta ongelmatapaukset selviävät mahdollisimman nopeasti ja myönteisesti niin opiskelijan kuin koulunkin kannalta. Opiskelijoiden osallistuminen koulun päätöksentekoon taataan opiskelijakuntatoiminnan avulla. Opiskelijakunta kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua yhteistoimintaan. Opiskelijakunta toimii kanavana opiskelijoiden ja opettajien sekä ympäröivän yhteiskunnan välillä. Se myös huolehtii osaltaan koulun ilmapiiristä järjestämällä vuosittain erilaisia tilaisuuksia ja puuttumalla epäkohtiin. Laukaan lukiossa erityisesti uusien opiskelijoiden viihtyvyydestä vastaavat mentorit. Mentortoiminnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että jokaisella opintojaan aloittavalla on opiskelijoiden keskuudessa tukihenkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä tarvittaessa. Mentorit tukevat koulumme toimintakulttuuria luomalla lukion ilmapiiristä avoimen ja kannustavan uudelle opiskelijalle. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden 10
pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi Laukaan lukiossa on useimmissa aineissa koulukohtaisia syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Viidessä taito- ja taideaineessa voi Laukaan lukiossa suorittaa lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit on määritelty lukiomme opetussuunnitelmassa. Useassa oppiaineessa on tarjolla kursseja, jotka voidaan toteuttaa videoneuvottelu/verkko-opetuksena. Etäopiskelun eri kanavien kautta opiskelijan mahdollisuus valinnaisuuteen laajenee edelleen. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa ja se on esitettynä lukion valintakortissa. Tuntijako Aineet Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet pakolliset Syventävät Koulukoht. Suositus 1. vuoden kursseiksi 6 3 5 1,2,3,(10,11) A1-englanti 6 2 4½ 1,2,3,(13) B1-ruotsi 5 2 2½ 1,2,3,(8) B2-saksa 8 ½-1 1,2,3 B3-saksa 8 2½-3 1,2,3,4,5 B2-ranska 8 ½-1 1,2,3 B3-ranska 8 2½-3 1,2,3,4,5 B3-espanja 8 2½-3 1,2,3,4,5 B3-venäjä 8 2½-3 1,2,3,4,5 Italia 1 Matematiikka Pitkä oppimäärä 10 3 5 1-4,(11,14) Lyhyt oppimäärä 6 2 2 1,2,3 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia 2 3 2½-3 1,(2) Maantieto 2 2 1½-2 1,(2) Fysiikka 1 7 2 1,(2,3) 11
Kemia 1 4 1½-2 1,(2) Terveystieto 1 2 2½-3 (1) Katsomusaineet Uskonto/Elämänkats. 3 2 1½-2 1,(2,3) Filosofia 1 3 1 (1) Psykologia 1 4 3½-4 1,(2) Historia 4 2 1½-2 1,2,(5) Yhteiskuntaoppi 2 2 1½-2 (5) Taito- ja taideaineet Musiikki 1-2 3 3 1,(2) Kuvataide 1-2 3 4 1,(2) Liikunta 2 3 5 1,(3,5,7,9) Draama ja teatteri-ilm. 3 1 Tekstiilityö 3 Opinto-ohjaus 1 1 1,(2) Muut aineet Tietotekniikka 3 (1) Kansainvälisyyskasv. 5 Yrittäjyyskasvatus 2 1 Mentortoiminta 1 Opiskelijakuntatoiminta 1 Projektityöskentely 2 Urheiluakatemia x (1) 3.5 Kieliohjelma Laukaan lukion kieliohjelma jatkaa perusopetuksen kieliohjelmaa siten, että oppilaat voivat jatkaa perusopetuksessa aloittamiaan kieliä. Lisäksi heillä on mahdollisuus valita uusia opiskeltavia kieliä. Laukaan lukiossa opetettavat kielet: A englanti B1 ruotsi B2 ranska 12
B2 saksa B2 venäjä B3 espanja B3 ranska B3 saksa B3 venäjä Lisäksi tarjotaan lyhempi oppimäärä italiassa. Itsenäisesti on mahdollista suorittaa A-oppimäärät ruotsista, ranskasta, saksasta ja venäjästä. Opinto-ohjelmaan voidaan sisällyttää myös muita vieraita kieliä tai niiden johdantokursseja mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. B2- ja B3 -tasoisia kieliryhmiä voidaan yhdistää opiskelijamäärästä ja tuntiresursseista riippuen. Erittäin pienten opetusryhmien opetus voidaan toteuttaa naapurikuntien kanssa yhteistyönä tai mahdollisesti pienten lukioiden verkoston avulla esimerkiksi videoneuvotteluopetuksena. Jos opiskelija on lukiolain 13 :n nojalla vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta, tulee opiskelijan valita sen tilalle muiden aineiden kursseja. 3.6 Itsenäisen opiskelun periaatteet Opiskelijalle annetaan perustelluista syistä mahdollisuus suorittaa kursseja itsenäisesti. Yleensä suoritetaan itsenäisesti opiskellen koko kurssi ja vain tietyin edellytyksin sen osa. Ainekohtaisista opetussuunnitelmista ilmenee, mitä kursseja eri oppiaineissa ei voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus aineen opettajalle ennen kurssin alkua. Luvan myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta opiskelijan ja opettajan kanssa. Opettaja laatii kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opiskelija hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeää on, että opiskelija ymmärtää oman vastuunsa merkityksen itsenäisestä suorittamisesta. Itsenäisesti opiskeltava kurssi suoritetaan yleensä siinä jaksossa, jossa kyseistä kurssia opetetaan. Suoritus on jätettävä arvosteltavaksi yleensä kyseisen jakson loppuun mennessä. Ellei näin tapahdu, kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista normaalisti opetukseen. Itsenäisen opiskelun tavoitteet ovat samat kuin lähiopetuksessa suoritettavan kurssin. Opettaja selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin myös opintojen edistymisen havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa arviointikeskusteluja. Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti esim. etäopiskeluna tai verkkokurssina. 13
4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja lukion yhteistyö Tavoitteena yhteistyössä huoltajan kanssa on tukea opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö jatkuu koko lukio-opintojen ajan. Yhteistyö huoltajan kanssa tukee opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittymistä ja antaa välineitä tukea tarvitsevan opiskelijan huolenpitoon. Lukio tarjoaa huoltajille mahdollisuuden monipuoliseen yhteydenpitoon: Koulun kotisivuilla, kirjallisilla tiedotteilla ja vanhempainilloissa kerrotaan yleisestä koulutyöstä. Opintoihin ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa huoltajat voivat olla yhteydessä rehtoriin, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai aineenopettajaan. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan opiskelijahuoltoryhmän tarjoamista toimintatavoista. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tehtävänä on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta toteutetaan oppitunneilla sekä henkilökohtaisena että pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Rehtori turvaa ohjaukselle riittävät resurssit sekä vastaa yliopiskelijatutkinnon suorittamiseen liittyvästä tiedottamisesta. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä yhdessä rehtorin kanssa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaaja pitää pääasiassa opinto-ohjauksen oppitunnit, antaa henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta sekä lukio-opintojen suunnittelussa että jatko-opintoihin ohjaamisessa. Hän toimii myös tiedottajana uusille lukiolaisille sekä yhteyshenkilönä toisen asteen koulutusyhteistyössä ja muussa etä- ja verkko-opiskelussa. Opinto-ohjaaja toimii myös linkkinä työvoimaviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Ryhmänohjaajat ovat keskeisiä henkilöitä opiskelijoiden ryhmäytymisessä. Heidän ohjauksessaan opiskelijat ylläpitävät koulun juhlaperinteitä ja yhteisöllisyyden kasvua. He myös huolehtivat opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta yhteistyössä kotien kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen suunnittelua ja edistymistä ja on ensisijaisesti yhteydessä opiskelijahuoltoryhmän jäseniin ja koteihin. Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja rehtori tarkistavat opiskelijoiden opinto-ohjelmat säännöllisesti sekä seuraavat heidän opintojensa etenemistä. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Näin opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Tarvittaessa ja perustellusta syystä opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelija saa opinto- 14
ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi, jotta hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan Laukaan kunnan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, opiskelijanohjaajille ja opettajille. Lukion rehtori, opintoohjaaja ja opiskelijat käyvät 9. luokkalaisten tunneilla useampaan otteeseen vuoden aikana. Tällöin alkaa lukio-opintojen suunnittelu, joka syvenee asteittain. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin tarkemmin ensimmäisen lukukauden aikana (OP2-kurssi, jonka toteutukseen osallistuvat pääasiassa rehtori, opinto-ohjaaja ja aineenopettajat). 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Opiskelija- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 ) Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi opiskeluhuolto varmistaa opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ) Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. 15
Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Opiskelija- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Opiskeluhuollon ohjausryhmä Laukaassa opiskelija- ja opiskeluhuollon työtä ohjaa monialainen kunnan yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka vastaa opiskelija- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kokoaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman opiskelijahuolto-osuuden sekä toimeenpanee ja toteuttaa päätettyjä suunnitelmia. Ryhmän kutsuu koolle sivistystoimenjohtaja. Oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltoryhmä Lukiossa toimii oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, jonka kokoonpano määritellään koulun toimintasuunnitelmassa. Ryhmää johtaa rehtori tai suunnitelmassa nimetty henkilö. Ryhmä suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi lukion yhteisöllistä opiskeluhuoltoa sekä seuraa opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen edistymistä. Ryhmä laatii kokouksistaan muistiot, jotka säilytetään arkistossa. 16
Asiantuntijaryhmä Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän asioita käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä, joka selvittää yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen ja palvelujen järjestämisen. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmä laatii kokouksistaan muistiot. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä, ja koulut ylläpitävät opiskelijahuoltorekisteriä, jossa on opiskelijakohtaiset opiskeluhuoltokertomukset ja muut opiskeluhuollolliset yksilökohtaiset asiakirjat. Opiskeluhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi Oppilaitoksen opiskeluhuollon toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa muun toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Laukaan opiskeluhuollon ohjausryhmä seuraa koulujen opiskelijahuoltosuunnitelmien toteutumista. Ohjausryhmä hyödyntää koulujen toimintasuunnitelmien arvioita ja muita hyvinvoinnin ja terveyden mittareita kootessaan tietoa opiskeluhuollon toteutumisesta. Turva- ja kriisisuunnitelma Laukaan lukiolla ja Sydän-Laukaan koululla on yhteinen turva- ja kriisisuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Tukiopetusta ja erityisopetusta järjestetään tarvittaessa opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisen tuen jatkuvuuden varmistamiseksi peruskoulusta siirtyy lukiolle tieto opiskelijan opiskeluun liittyvästä erityisen tuen tarpeesta. Ylioppilastutkintolautakunta voi myöntää ylioppilaskokeissa erityisjärjestelyjä tai lieventää yhden kokeen osalta arviointia sellaisten kokelaiden kohdalla, joista lukio lähettää vaaditut lausunnot lautakunnan ilmoittamassa aikataulussa. 17
Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskeluhuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romani-kieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä - oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Opetusta järjestetään tarvittaessa oppilaitosten välisenä yhteistyönä Jyväskylän seutukunnan suunnitelmien mukaan. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja 18
yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. Romanit Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. 19
Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan yliopiskelijatutkinnossa. 20
5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISA LLO T 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja - hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintä-taitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. 21
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu, kun lukio pitää yhteyttä koulun ulkopuolelle, esimerkiksi kunnan päättäjiin, ja reagoi ajankohtaisiin tapahtumiin, esimerkiksi vaaleihin. Nuorisovaalit ja vaalipaneelit ovat käyttökelpoisia keinoja aktiivisen kansalaisen rooliin kasvamisessa. Laukaan kunnassa on usean vuoden ajan ollut tavoitteena perustaa nuorisovaltuusto, joka toteutuessaan tarjoaisi nuorille vaikuttamismahdollisuuksien 22