VESISTÖTARKKAILU 2015 16X290125 17.8.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
2
Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 3 Sisältö 1 JOHDANTO... 6 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 6 2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia... 6 2.2 Turvetuotannon käsitteitä... 8 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 11 3.1 Lämpötila... 11 3.2 Sadanta... 12 3.3 Lumitilanne... 13 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS.. 14 4.1 Yleistä... 14 4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto... 14 4.3 Vesinäytteiden analysointi... 14 5 TURVETUOTANNON KUORMITUS VUONNA 2015... 15 5.1 Tuotantoalueet... 15 5.2 Ominaiskuormitussuot vuonna 2015... 16 5.3 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut... 16 6.1 Yleistä... 17 6.2 Kokonaiskuormitus... 17 7 VESISTÖTARKKAILUT VUONNA 2015... 18 7.1 Yleistä... 18 7.2 Vapo Oy:n turvetuotannon vesistötarkkailu Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015... 18 8 KYMIJOEN VESISTÖALUE 14... 19 8.1 Viitasaaren reitti... 23 8.1.1 Vehkaneva (Kinnula)... 23 8.1.2 Voimäensuo (Karstula)... 26 8.1.3 Veteläneva (Kivijärvi)... 27 8.1.4 Isoneva (Kivijärvi)... 28 8.1.5 Heinäsuo, Ihkajansuo ja Kolkunsuo (Viitasaari)... 29 8.1.6 Pyytneva (Pihtipudas)... 31 8.1.7 Purontausneva ja Oriräme (Pihtipudas)... 32 8.1.8 Kanasensuo (Pihtipudas)... 34 8.1.9 Talkkunasuo (Pihtipudas)... 35 8.2 Saarijärven reitti... 38 8.2.1 Suurensuonneva (Karstula)... 38 8.2.2 Hietamansuo (Äänekoski)... 39 8.2.3 Pirtti-Peurusuo (Multia)... 39 8.2.4 Mätässuo (Saarijärvi)... 41
4 8.2.5 Pajumäensuo-Rajasuo (Saarijärvi)... 43 8.2.6 Mahasuo (Saarijärvi)... 45 8.2.7 Ahvenlamminsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva (Saarijärvi)... 47 8.2.8 Peuralinnanneva (Kyyjärvi)... 51 8.2.9 Savonneva lohkot 1-4 (Kyyjärvi)... 52 8.2.10 Suoniemensuo ja Martinsuo (Karstula)... 53 8.2.11 Kaijansuo (Karstula/Soini)... 56 8.2.12 Savonneva (Karstula/Soini/Alajärvi)... 58 8.2.13 Puntarisuo, Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula)... 63 8.2.14 Heposuot (Karstula, Soini)... 65 8.2.15 Pirttiahonsuo (Karstula)... 66 8.2.16 Tynnörsuo (Karstula)... 67 8.2.17 Sammakkoneva (Karstula)... 68 8.2.18 Suljetunneva (Saarijärvi)... 70 8.3 Leppäveden-Kynsiveden alue... 71 8.3.1 Kivisensuo (Hankasalmi)... 71 8.3.2 Läyniönsuo (Hankasalmi)... 73 8.3.3 Tervasuo (Hankasalmi)... 75 8.4 Suur-Päijänteen alue... 76 8.4.1 Haapasuo (Joutsa)... 76 8.4.2 Kailasuo (Joutsa)... 78 8.4.3 Valkeissuo (Petäjävesi)... 79 8.5 Jämsän reitti... 80 8.5.1 Palosuo-Kurkisuo (Petäjävesi/Jyväskylä)... 80 8.5.2 Ukonmurronsuo (Keuruu/Petäjävesi)... 82 8.5.3 Umpilamminsuo (Petäjävesi)... 83 8.5.4 Lapsukansuo (Multia/Petäjävesi)... 85 8.5.5 Pohjansuo (Jämsä/Jämsänkoski)... 89 8.6 Sysmän reitti... 90 8.6.1 Höystösensuo (Joutsa)... 90 8.7 Mäntyharjun reitti... 92 8.7.1 Havusuo-Pajusuo (Joutsa)... 92 8.7.2 Mesiänsuo (Joutsa)... 95 8.7.3 Jokipolvensuo-Rääsysuo (Joutsa)... 96 8.8 Rautalammen reitti... 99 8.8.1 Vehkasuo (Viitasaari)... 99 9 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE 35... 99 9.1 Keuruun reitti... 101 9.1.1 Permisuo (Keuruu/Vilppula)... 101 9.1.2 Hirvisuo (Multia)... 102 9.1.3 Lehtosuo (Keuruu)... 104 9.1.4 Heposuo (Keuruu/Multia)... 105 9.2 Pihlajaveden reitti... 108 9.2.1 Riihi-Peuraneva (Ähtäri/Keuruu)... 108 9.2.2 Kalmuneva (Keuruu)... 109 10 YHTEENVETO... 113
Liitteet 5 Liite 1 Liite 2 Vapon Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun analyysitulokset vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat Vapo Oy:n tarkkailusuot vuonna 2015 Pöyry Finland Oy Jorma Keränen (FM) Yhteystiedot Paristotie 15 67900 Kokkola sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com puh. 010 33 28210 www.poyry.fi
6 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen Vapon turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2015 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n 23.12.2013 ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Vapon Läntisen alueen turvetuotannon vuoden 2015 vesistötarkkailuraportit on jaoteltu siten, että tarkkailualueen ELY-keskukset saavat vain oman alueen turvetuotantoa koskevat raportit. Osa tuotantoalueista kuuluu kuitenkin useampaan kuin yhden ELYkeskuksen alueeseen, ja niiltä osin tarkkailutulokset sisältyvät kaikkien asianomaisten ELY-keskuksien vesistöraportteihin. Vesistöraporttiin sisältyvä päästötarkkailuosio sisältää koko Vapon Länsi-Suomen yksikön tuloksien koosteita, jotka ovat yhteiset kaikilla ELY-keskuksilla. Vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 61 tuotantoalueella 142 vesistöhavaintopaikkaa. Vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatua tarkastellaan vuoden 2015 ja mahdollisten aiempien vuosien analyysituloksien perusteella. Vesistötarkkailutuloksien ja turvetuotannon päästötarkkailutuloksien perusteella arvioidaan kuivatusvesien vesistövaikutuksia. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja perustason laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. 2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia a-klorofylli µg/l Vedessä olevan kasviplanktonin ja levien määrää kuvastaa a-klorofyllipitoisuus. Keskimääräistä pitoisuutta käytetään vesistön rehevyystason arviointiin. Yleisesti käytössä olevan Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 3 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 3 7 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 7 40 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 40 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä.
Fosfori (kok-p) µg/l Kokonaisfosforilla tarkoitetaan veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärää. Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta merkittävä ravinne. Sisävesissä fosfori on yleensä minimiravinne, joten sillä on sisävesistöjen rehevöitymisen kannalta suurempi merkitys kuin typellä. Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 15 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 15 25 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 25 100 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 100 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä. Fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l Fosfaattifosfori on kokonaisfosforin liuennut, epäorgaaninen osa, joka on jo sellaisenaan leville käyttökelpoisessa muodossa. Veden korkea fosfaattipitoisuus on edellytys runsaiden leväesiintymien syntymiseen. Vesistöjen korkeat fosfaattifosforipitoisuudet kuvastavat yleensä maa- ja metsätalouden lannoitevaikutuksia, sillä turvetuotantoalueilta fosfaattifosforia tulee yleensä hyvin vähän. Typpi (kok-n) µg/l Kokonaistypellä tarkoitetaan veden sisältämää typen kokonaismäärää. Typpi on fosforin ohella vesien rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kokonaistypen pitoisuus on yhteydessä vesistön rehevyystasoon ja Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 400 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 400 600 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 600 1500 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 1500 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä. Ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l Ammonium on typen epäorgaaninen yhdiste. Vesistössä ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi, ja samalla kuluu happea alentaen samalla veden ph-arvoa. Ammoniumtyppi on suoraan leville käyttökelpoisessa muodossa, ja siten pitoisuudet pienenevät levien runsastuessa. Turvetuotannon kuivatusvedet sisältävät typpiyhdisteitä, ja usein ammoniumtypen pitoisuuksien nousu kuvastaa nimenomaan turvetuotannon vaikutuksia. Myös jätevesissä ja karjanlannassa on runsaasti ammoniumtyppeä. Kiintoaine mg/l Kiintoaine on vedessä kulkeutuvaa hiukkasmaista kiinteää orgaanista tai epäorgaanista ainesta. Kiintoaine voi siten koostua mineraalimaa-aineksista (mm. sora, savi, hiekka) tai eloperäisistä aineksista, kuten levistä ja hajoavasta kasvillisuusaineksesta. Turve kuuluu hajoavaan kasvillisuusainekseen. Kiintoaineen kulkeutuminen jokivesissä on luonnollista kiertokulkua, jossa maaperän ainesta kulkeutuu jokiuoman kautta alapuolisiin vesistöihin (eroosio). Virtavesissä kiintoainepitoisuudet ovat jokieroosion vuoksi suuria (usein yli 10 mg/l). Sen sijaan järvissä kiintoainepitoisuudet ovat yleensä pieniä (alle 5 mg/l), sillä virtavesien tuoma kiintoaines laskeutuu nopeasti järven pohjalle. Savimailla vesien kiintoainepitoisuudet ovat hyvin korkeita maaperästä liuenneesta savesta johtuen. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) mg/l O 2 Kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, mm. humusta ja eloperäistä kiintoainetta. Usein korkeat COD Mn -arvot kuvastavat valuma-alueen suoperäisyyttä, mutta myös jätevedet ja karjanlanta kohottavat vesien COD Mn -arvoja. Suomessa on runsaasti soita, joten meillä vesien COD Mn -arvot ovat korkeita, keskimäärin 15 mg/l. 7
Sähkönjohtokyky (ms/m) Sähkönjohtavuus ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää. Sisävesialueilla sähkönjohtavuutta lisäävät orgaaniset ainekset. Usein sisävesien korkeat sähkönjohtokyvyn arvot liittyvät jätevesiin. Sameus (FTU/FNU) Sameudella tarkoitetaan veden läpinäkyvyyden heikkenemistä, mikä johtuu vedessä olevien partikkelien vaikutuksesta. Tällaisia partikkeleita ovat mm. kasvi- ja eläinplankton sekä erityisesti saviaines, joka voi aiheuttaa voimakkaan samennuksen. Rauta (Fe) µg/l Vesien rautapitoisuus on sähkönjohtokyvyn ja kemiallisen hapenkulutuksen tavoin vesistöalueelle tyypillinen ominaisuus. Sisävesissä rauta on yleensä humukseen sitoutuneena, ja siten suoperäisten vesien rautapitoisuus on usein korkea. Happamuus eli ph-arvo Happamuusaste eli ph kuvaa vedessä olevien vapaiden vetyionien määrää. Luonnontilaisten pintavesien ph-arvo on yleensä lievästi hapan, ph 6 7. Kesäinen järvien voimakas leväkukinta voi nostaa pintaveden ph-arvon selvästi yli ph 7:ään. Humusvedet ovat happamia, ja siten suoperäisillä valuma-alueilla ph-arvot ovat usein alle ph 6:n. Happipitoisuus mg O 2 /l, % -kyll. Happi on tärkein veteen liuenneista kaasuista ja tärkeimpiä kaikista vesiympäristössä esiintyvistä aineista. Happi on osallisena monissa kemiallisissa ja biologisissa reaktioissa. Veden happipitoisuus ilmoitetaan milligrammoina happea litraa kohti tutkittavaa vettä (mg O 2 /l) sekä suhteellisena pitoisuutena, kyllästysprosentteina. Kyllästysprosentilla tarkoitetaan todettua hapen määrää prosentteina siitä määrästä, jonka vesi voisi enintään sisältää. Mitä lämpimämpää vesi on sitä vähemmän se voi sisältää happea. Rehevöitymisen seurauksena vesistöjen pohjalle kertyy enemmän kasvi- ja leväaineista, jotka kuluttavat hajotessaan vesistön happivaroja, ja siten happivajeet yleistyvät lopputalvella. Väriluku mgpt/l Veden väri on monien tekijöiden yhteistulos. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on humuspitoisuus, mutta myös rauta värjää vettä ruskeaksi. Suomessa humuksen antama ruskea väri on luonteenomainen piirre suurimmalle osalle vesistöistä. Vedet ovat kirkkaita, jos väriluku on alle 40 mgpt/l, ja ruskeita, jos väriluku on yli 100 mgpt/l. 8 2.2 Turvetuotannon käsitteitä Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus, joka koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Nykyisin käytössä on termi bruttopäästö. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä sekä veden puskurikykyä happamuutta vastaan. Turvetuotannon päästötarkkailussa veden humuspitoisuutta seurataan epäsuorasti veden kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja veden väriluvun avulla. COD Mn -arvoa ja värilukua nostavat kuitenkin myös muut tekijät, eikä näillä menetelmillä voida erotella, missä määrin kyse on humuksesta.
Jako-oja Oja, jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle. Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuden peittämä alue, jota käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kasvillisuuskentällä kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kasvillisuus käyttää veden ravinteita kasvuunsa, lisäksi vesi puhdistuu mekaanisesti ja maaperän biologisten prosessien avulla. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Keräilyoja Oja, joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne alapuoliseen vesistöön. Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat. Kosteikko Kosteikkoja käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kosteikko eroaa kasvillisuuskentästä siinä, että sillä on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän että matalan veden alueita. Kosteikoista käytetään myös nimitystä kasvillisuusallas. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle, joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesienkäsittelyratkaisut. Vesienkäsittelyrakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus (päästö) Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisimmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg/vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. Laskuoja Oja, jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoliseen vesistöön. Lietteenpidätin Sarkaojaan asennettava säleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan Lohko Useista saroista muodostunut, yleensä luonnonesteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala. 9
Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsämaalle, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Nykyisin käytössä on termi nettopäästö. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan fosforin ja typen sekä kiintoaineen kuormitusta (g/ha/päivä tai kg/km 2 /vuosi). Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Reunaoja (ympärysoja) Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta. Sarka Yleensä noin 20 metriä leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla. Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s/km 2 ) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuolista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä). Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s). Virtaamansäätöpato Yleensä kokoojaojiin asennettu virtaamia tasaava patolaite 10
Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostamiseksi. Ympäristölupa Turvetuotannolle vaaditaan pääsääntöisesti ympäristölupa, jos sen pinta-ala ylittää 10 ha. Luvasta päättää aluehallintoviraston (AVI) ympäristölupayksikkö. Lupaan liittyy yleensä erilaisia tarkkailuvelvoitteita. YVA YVA-prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. 11 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä ja Viitasaari sijaitsevat painopistealueella, joten turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2015 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen pitkänajan säätilastoja. Vuoden 2015 keskilämpötila (5,3 o C) oli Jyväskylässä 2,0 astetta vertailukauden 1981 2010 keskilämpötilaa korkeampi. Viitasaarella keskilämpötila oli 5,5, o C, mikä oli 2,0 astetta vertailukauden keskilämpöä korkeampi. Talvi 2014 2015 oli tavanomaista leudompi kuten myös kevät ja syksy 2015 (kuvat 1 2). Alku- ja keskikesä 2015 oli lämpötiloiltaan tavanomaista hieman viileämpi, mutta loppukesä lämpimämpi. Vuoden 2015 lämpimin kuukausi oli elokuu. Vuonna 2015 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa 5.5. eli viikon normaalia myöhemmin. Terminen kasvukausi päättyi 4.10. eli tavanomaiseen aikaan (Ilmatieteen laitos 2015). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelu Jyväskylässä vuosina 2014 2015 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981 2010.
12 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Viitasaarella vuosina 2014 2015 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981 2010. 3.2 Sadanta Vuonna 2015 Jyväskylässä saatiin sateita 688 mm/a, mikä oli enemmän kuin vertailujakson 1981 2010 keskiarvo (643 mm/a). Vuonna 2015 Viitasaarella satoi 696 mm/a eli hieman enemmän kuin Jyväskylässä ja enemmän kuin keskimäärin vertailukaudella (613 mm/a). Vuoden 2015 sateisin kuukausi oli heinäkuu sekä Jyväskylässä että Viitasaarella (kuvat 3-4). Lokakuu oli vähäsateisin kuukausi sekä Jyväskylässä että Viitasaarella. Leutojen talvien vuoksi viime vuosina sateet ovat olleet runsaita loppu- ja alkuvuonna ja niin myös vuosina 2014 ja 2015. Kuva 3. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Jyväskylässä vuosina 2014 2015 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981 2010.
13 Kuva 4. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Viitasaarella vuosina 2014 2015 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981 2010. 3.3 Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli talvella 2014 2015 sekä Viitasaarella että Jyväskylässä vähemmän kuin vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin (kuva 5). Lunta oli kuitenkin hieman keskimääräistä enemmän tammikuussa 2015, jolloin lumen syvyys oli noin 35 cm. Terminen talvi alkoi Keski-Suomessa 12.12.2014, mikä on noin kuukauden vertailujakson keskiarvoa myöhemmin. Terminen talvi loppui 25.3.2015 eli hieman keskimääräistä aiemmin. Kuva 5. Lumen syvyys Jyväskylässä ja Viitasaarella talvella 2014 2015 ja vertailuajanjaksona vuosina 1981 2010.
14 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty käyttötarkkailun puitteissa tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä. Käyttötarkkailun on hoitanut turvetuottaja. Kuormitustarkkailu (päästötarkkailu) käsittää virtaaman mittauksen ja vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Vesistötarkkailussa (vaikutustarkkailu) on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. 1.11. 31.1.2015 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. 1.2.2015 alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Vuonna 2015 Vapo Oy:n Läntisen Suomen vesistötarkkailussa seurattiin 225 turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä olleita vesialueita 446 havaintopaikalta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa oli mukana 61 eri tuotantoalueilta järvihavaintopisteitä 58 ja virtavesipisteitä 84 (taulukko 1). Taulukko 1. Vesistötarkkailupisteiden lukumäärät eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2015. ELY-keskus Vesistötarkkailupisteitä Joet Järvet Yhteensä Häme 20 10 30 Keski-Suomi 84 58 142 Varsinais-Suomi 62 4 66 Etelä-Pohjanmaa 106 39 145 Pirkanmaa 41 22 63 Yhteensä 313 133 446 Vesistötarkkailunäytteitä otetaan järvihavaintopaikoilta kahdesti vuodessa ja virtahavaintopaikoilta kolmesti vuodessa. - Järvipistenäytteet otetaan helmikuun puolesta välistä huhtikuun puoleenväliin ja heinä-elokuussa. - Joki- ja puropistenäytteet otetaan maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuussa ja syys-lokakuussa. 4.3 Vesinäytteiden analysointi Vesinäytteiden analysointi on tehty yleisten ja akkreditoitujen menetelmien mukaisesti. Järvipisteissä näytteenottosyvyydet määräytyvät vesistön kokonaissyvyyden mukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Mikäli kokonaissyvyys on suurempi tai yhtä suuri kuin 5 m, otetaan näyte myös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 m:n välein. Joki- ja puronäytteissä näyte otetaan pinnasta (0,1 m) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 m:n syvyydeltä.
Joki- ja järvinäytteiden vedenlaadun analysointiparametrit: 15 Järvipisteet Jokipisteet lämpötila lämpötila näkösyvyys sähkönjohtavuus happi (pitoisuus, kyll- %) kiintoaine (vain 1 m SS; F3;GVS) sähkönjohtavuus sameus kiintoaine (vain 1 m, SS; F3;GVS) ph sameus väri ph COD Mn (kaikki syvyydet) väri Kokonaisfosfori COD Mn (kaikki syvyydet) Fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla 1.6. 30.8.) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) Fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla 1.6.- 30.8.) NO 3 /NO 2 -typpi (vain 1 m, ajalla 1.6. 30.8.) Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) NH 4 -typpi (vain 1 m, ajalla 1.6. 30.8.) NO 3 /NO 2 -typpi (vain 1 m, ajalla 1.6. 30.8.) rauta NH 4 -typpi (vain 1 m, ajalla 1.6. 30.8.) rauta klorofylli-a (0-2 m, ajalla 1.5. 31.10.) 5 TURVETUOTANNON KUORMITUS VUONNA 2015 5.1 Tuotantoalueet Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2015 tuotantopinta-alaa 19 357 ha. Levossa oli 3 100 ha ja valmistelussa 755 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan 3 775 ha (taulukko 2). Taulukko 2. Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri ELY-keskusten alueilla vuonna 2015. Vapo Oy Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Poistunut Yhteensä Häme 601 71 49 720 Pirkanmaa 2 078 151 55 677 2 961 Varsinais-Suomi 3 473 9 81 640 4 203 Keski-Suomi 3 038 1 155 264 461 4 918 Etelä-Pohjanmaa 10 081 1 800 355 1 949 14 185 Yhteensä 2015 19 270 3 186 755 3 775 26 987 Tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella ja 17 eri vesistöalueella (taulukko 3). Vuonna 2015 Kokemäenjoen vesistöalueella tuotannossa olevan alan osuus (4 806 ha) oli Vapon läntisen Suomen tuotannossa olevasta pinta-alasta 24,8 %. Kyrönjoen vesistöalueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 354 ha) edusti 22,5 % Vapon läntisen Suomen tuotantoalasta, ja Kymijoen vesistöalueella vastaava osuus oli 15,6 %. Karvianjoen vesistöalueella oli 12,6 % Vapon läntisen Suomen tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 13 vesistöalueen osuus tuotannossa olevasta pinta-alasta oli 25,5 %.
16 Taulukko 3. Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2015. Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa ValmistelussaTuotannosta Yhteensä poistunut 14 Kymijoen vesistöalue 3 025 1 124 264 452 4 865 18 Porvoonjoen vesistöalue 27 27 27 Paimionjoen vesistöalue 66 0,7 67 28 Aurajoen vesistöalue 68 68 33 Lapinjoen vesistöalue 77 1,0 78 35 Kokemäenjoen vesistöalue 4 720 676 124 1 041 6 561 36 Karvianjoen vesistöalue 2 437 2,1 37 358 2 835 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 285 53 107 444 38 Teuvanjoen vesistöalue 138 0,8 139 39 Närpiönjoen vesistöalue 255 22 277 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 354 128 68 989 5 538 44 Lapuanjoen vesistöalue 804 529 390 1 723 46 Purmonjoen vesistöalue 145 96 242 47 Ähtävänjoen vesistöalue 776 109 0,7 164 1 049 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 618 329 44 37 1 028 49 Perhonjoen vesistöalue 972 288 68 208 1 536 83 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 504 7,2 511 Yhteensä 2015 19 270 3 186 755 3 775 26 987 5.2 Ominaiskuormitussuot vuonna 2015 Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vuonna 2015 Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannossa oli 61 ominaiskuormitussuota. Niiden mittapatojen valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 6 935 ha, mikä on 26 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta (26 987 ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pinta-ala sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat ja alle 5 vuotta sitten tuotannosta poistuneet alueet. Vuoden 2015 ominaiskuormitussoista 44 suolla oli käytössä pintavalutus, 2 suolla kasvillisuuskenttä, 12 suolla kosteikko ja 3 suolla vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi. Ominaiskuormitussoista tuotannossa tai levossa oli 59 ja valmistelussa 2. 5.3 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Vuonna 2015 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Muuttuneen taustapitoisuuden vuoksi vuosien 2014 ja 2015 kiintoaineen nettokuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2015 mittaustuloksia niiltä 61 ympärivuotiselta tarkkailuasemalta, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2015. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 72 g/ha/d, kokonaistypen 17,2 g/ha/d, kokonaisfosforin 0,52 g/ha/d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 455 g O 2 /ha/d (taulukko 4). Vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuoden tasoa. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat edellisvuotta pienempiä.
Taulukko 4. Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut vuosina 2005 2015. 17 Vuosi Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d ka 2015 (n = 61) 72 17,2 0,52 455 59 10,9 0,26 49 ka 2014 (n = 57) 69 16,9 0,56 447 58 11,4 0,34 96 ka 2013 (n=42) 117 14,4 0,48 346 107 9,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) 113 26,5 0,84 773 77 * 17,2 0,48 152 ka 2011 (n=25) 87 18,9 0,56 489 57 * 11,3 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19,2 0,57 43 * 13,7 0,35 ka 2009 (n=25) 95 20,5 0,79 69 * 14,0 0,53 ka 2008 (n=24) 123 27,7 0,85 81 * 17,2 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23,2 0,75 68 * 18,0 0,54 Ka 2006 (n=24) 126 28,4 0,95 93 * 20,1 0,61 Ka 2005 (n=24) 142 25,1 0,90 117 * 19,0 0,65 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l. 6 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2015 6.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy päästötarkkailuraporteista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan vuonna 2011, jolloin sille laskettiin jo bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 alkaen COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. 6.2 Kokonaiskuormitus Vuonna 2015 läntisen Suomen kuormitustarkkailun raportointiin kuuluvat Vapo Oy:n turvetuotantoalueet sijoittuvat laajalle maantieteelliselle alueelle. Eteläisimmät suot sijoittuvat lähelle Varsinais-Suomen eteläosia ja pohjoisimmat suot Keski-Suomen pohjoisosiin. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli tuotantoalueita viiden eri ELYkeskuksen alueella (taulukko 5). Suurin osa tuotantoalueista sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, jossa on myös suurin kuormitus ELY-keskuksittain verrattaessa. Taulukko 5. Läntisen Suomen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset ELYkeskuksittain vuosina 2007 2015. Vapo Oy Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kok-N Kok-P COD Mn Häme 29 5,1 0,14 114 3,5 0,073 10 Pirkanmaa 107 17 0,60 549 9,3 0,31 81 Varsinais-Suomi 139 29 0,98 701 19 0,57 55 Keski-Suomi 125 29 0,82 723 18 0,37 11 Etelä-Pohjanmaa 403 88 2,6 2 495 56 1,3 463 Yhteensä 2015 803 168 5,1 4 582 106 2,6 620 Yhteensä 2014 797 157 4,6 4 174 109 2,7 1 092 Yhteensä 2013 1 160 156 5,8 4 110 105 3,7 693 Yhteensä 2012 1 355 294 9,7 8 713 193 5,7 1 723 Yhteensä 2011 973 204 6,2 5 301 123 2,9 Yhteensä 2010 732 208 6,3 148 3,9 Yhteensä 2009 1 040 222 8,7 150 5,8 Yhteensä 2008 1 369 301 9,4 191 5,1 Yhteensä 2007 975 251 8,1 194 5,8
18 Vesistöalueista suurin bruttokuormitus aiheutui kiintoaineen osalta Kyrönjoen vesistöalueelle. Kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta suurimmat bruttokuormitukset tulivat Kokemäenjoen vesistöalueelle (taulukko 6). Seuraavaksi suurimmat kuormitukset kohdistuivat Kymijoen ja Karvianjoen vesistöalueisiin. Näillä neljällä päävesistöalueella sijaitsee suurin osa tarkkailualueen soista. Taulukko 6. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vesistöalueittain vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14 Kymijoen vesistöalue 125 29 0,80 727 103 17 0,36 18 18 Porvoonjoen vesistöalue 1,7 0,16 0,003 4,9 1,6 0,11 0,001 1,3 27 Paimionjoen vesistöalue 1,27 0,25 0,007 14,1 0,97 0,10 0,001 4,6 28 Aurajoen vesistöalue 3,35 0,56 0,017 23 3,1 0,41 0,011 13 33 Lapinjoen vesistöalue 4,1 0,63 0,015 11,4 3,8 0,49 0,009 2,7 35 Kokemäenjoen vesistöalue 203 40 1,4 1136 172 24 0,76 151 36 Karvianjoen vesistöalue 86 20 0,67 443 71 12 0,37-38 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 6,7 2,1 0,07 73 4,5 1,0 0,02 0,2 38 Teuvanjoen vesistöalue 3,2 0,84 0,03 21 2,6 0,56 0,016 3,0 39 Närpiönjoen vesistöalue 3,3 1,6 0,08 64 2,1 1,06 0,05 26 42 Kyrönjoen vesistöalue 210 35 0,96 990 186 23 0,48 228 44 Lapuanjoen vesistöalue 38 8,5 0,30 258 31 5,2 0,17 48 46 Purmonjoen vesistöalue 3,8 2,0 0,04 60 2,8 1,5 0,02 27 47 Ähtävänjoen vesistöalue 26 6,4 0,20 182 21 3,9 0,11 26 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 38 8,0 0,23 235 33 5,5 0,13 76 49 Perhonjoen vesistöalue 32 10,3 0,25 250 24 6,4 0,10 3 83 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 18 3,4 0,08 90 16 2,4 0,04 29 Yhteensä 2015 803 168 5,1 4582 679 106 2,6 620 7 VESISTÖTARKKAILUT VUONNA 2015 7.1 Yleistä Vuoden 2015 Läntisen Suomen vesistötarkkailuyhteenvedot on jaoteltu ELYkeskuksittain. Niiltä turvetuotantoalueilta, joiden alueet tai vesistöhavaintopaikat sijaitsevat useamman ELY-keskuksen alueella, sama tarkastelu on mukana kaikkien asianosaisten ELY-keskusten yhteenvedoissa. Vesistötarkkailussa mukana olevia tuotantoalueita on tarkasteltu havaintopaikkojen vedenlaadun osalta ja esitetty veden laatutulokset taulukkomuodossa. Kuivatusvesien vesistövaikutuksia on arvioitu veden laadun lisäksi myös kuormitustarkkailutietojen perusteella. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksien perusteella on laadittu kuivatusvesien aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisäystaulukot vesistö- ja valuma-alueittain kaikilta päästötarkkailussa vuonna 2015 mukana olleilta tuotantoalueilta. Pitoisuuslisäykset kullekin tuotantoalueelle ja valuma-alueelle on laskettu käyttäen vuoden 2015 tuotantoalueiden nettovesistökuormitustietoja ja vuoden 2015 keskivalumatietoja turvetuotantoalueen lähimmältä saman vesistöalueen virtaamahavaintopaikalta. Pitoisuuslisäyslaskelmat kattavat 1 3. jakovaiheen valuma-alueet, mutta pitoisuuslisäyslaskelmia on voitu tehdä myös suppeammalle valuma-alueelle, jos valuma-alueen pinta-ala on ollut tiedossa. Kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäyslaskelmat ovat teoreettisia ja eivät ota huomioon vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota tai muita ympäristömuutoksia. Kaikkien tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikkojen vuoden 2015 analyysitulokset löytyvät liitteestä 1, ja tuotantoalueiden sijaintikartat ovat liitteessä 2. 7.2 Vapo Oy:n turvetuotannon vesistötarkkailu Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015 Vesistötarkkailupisteiden vedenlaatua ja vesistövaikutuksia tarkastellaan turvetuotantoalueittain kaikilla niillä soilla, joilla on tehty tarkkailuohjelman mukaista vesistötarkkailua vuonna 2015. Aivan kaikki mukana olevat tuotantoalueet eivät sijaitse Keski-
19 Suomen ELY-keskuksen alueella, mutta ne ovat mukana tarkkailussa, koska vesistövaikutuksia kohdistuu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelle. Vehkasuolla (Viitasaari) on vesistötarkkailua ja sen kuivatusvedet johdetaan Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueelle. Vehkasuon tulokset on raportoitu Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailun puitteissa viimeksi vuonna 2013 ja seuraavan kerran vuonna 2016. Vuoden 2015 Vapon vesistötarkkailussa olivat mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta seuraavat suot: Suo Kunta Suo Kunta Suo Kunta Kivisensuo Hankasalmi Heposuo Keuruu Talkkunasuo Pihtipudas Läyniönsuo Hankasalmi Kalmuneva Keuruu Ahvenlamminsuo Saarijärvi Tervasuo Hankasalmi Lehtosuo Keuruu Mahasuo Saarijärvi Haapasuo Joutsa Permisuo Keuruu / Mänttä-Vilppula Pajumäensuo Saarijärvi Havusuo Joutsa Riihi-Peuraneva Keuruu/Virrat/Ähtäri Raatteikonsuo Saarijärvi Höystösensuo Joutsa Ukonmurronsuo Keuruu / Petäjävesi Rajasuo Saarijärvi Jokipolvensuo Joutsa Vehkaneva Kinnula Saarekeneva Saarijärvi Kailasuo Joutsa Isoneva Kivijärvi Mätässuo Saarijärvi Mesiänsuo Joutsa Veteläneva Kivijärvi Suljetunneva Saarijärvi Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa Voimäensuo Karstula Juuvinsuo Soini/Karstula Rääsysuo Joutsa Peuralinnanneva (Isoneva) Kyyjärvi Puntari-Konttisuo Soini Palosuo Jyväskylä Savonneva Kyyjärvi/Karstula/Alajärvi/Soini Heinäsuo Viitasaari Pohjansuo Jämsä Hirvisuo Multia Ihkajansuo Viitasaari Heposuot Karstula/Soini Pirtti-Peurusuo Multia Kolkunsuo Viitasaari Kaijansuo Karstula Lapsukansuo Multia Hietamansuo Äänekoski Martinsuo Karstula Kurkisuo Petäjävesi Pirttiahonsuo Karstula Umpilamminsuo Petäjävesi Sammakkoneva Karstula Valkeissuo Petäjävesi Suoniemensuo 1 Karstula Kanasensuo Pihtipudas Suurensuonneva Karstula Purontausneva Pihtipudas Tynnörsuo Karstula Pyytneva Pihtipudas 8 KYMIJOEN VESISTÖALUE 14 Kymijoen vesistöalue on Suomen kolmanneksi suurin vesistöalue. Kymijoen vesistöalueella (pinta-ala 37 159 km 2, järvisyys 18,3 %) sijaitsee suuria reittivesistöjä ja järviä. Pohjoisessa se ulottuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalle. Vesistön suurin järvi on Päijänne. Kymijoen vesistöalueen vedet laskevat Suomenlahteen Kotkan edustalla Kymijoen kautta. Vesistössä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja veden korkeuksia säädellään vesivoimaloilla ja padoilla useissa paikoissa. Peltojen osuus vesistöalueesta on noin 8 % ja turvetuotannon (9 400 ha) noin 0,2 %. Kymijoen vesistöalueella Päijänteen Kalkkisen keskivirtaama oli 240,3 m 3 /s 1.1.2014 31.10.2015, kun pitkänajan 1995 2005 keskivirtaama on ollut 159 m 3 /s. Päijänteen säännöstelystä johtuen Kalkkisen virtaamissa on vain vähän vaihtelua (kuva 6). Kuva 6. Kymijoen vesistöalueen Kalkkisen päiväkeskivirtaamat päiväkeskivirtaamat 1.11.2014 31.10.2015 ja vastaavalla vertailujaksolla vuosina 1995 2005.
20 Vuonna 2015 Kymijoen vesistöalueen Vapon turvetuotantoalueiden pinta-ala (tuotannossa, levossa ja valmistelussa) oli noin 4 400 ha eli noin 0,1 % Kymijoen vesistöalueen pinta-alasta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Kymijoen vesistöalueen Vapon tuotantoalueista oli yhteensä noin 4 300 ha. Kymijoen vesistön Vapon turvetuotantoalueet ovat keskittyneet Saarijärven reitille (taulukot 7 8). Taulukko 7. Kymijoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen Vapon turvetuotantoalueet ja niiden tuotantoalat vuonna 2015 (osa 1\2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. Vesistöalue Suo Kunta Pinta-ala 2015, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa 14 Kymijoen vesistöalue 3024,9 1124,1 264,4 14.1 Kymijoen alue 44,3 8,6 0,0 14.14 Ruotsalaisen alue 44,3 8,6 0,0 14.142 Myllyojan va Laviassuo Heinola 44,3 8,6 14.2 Suur-Päijänteen alue 144,4 47,5 0,0 14.23 Ristiselän alue 144,4 0,0 0,0 14.236 Rutajoen va Kailasuo Joutsa 50,2 0,0 0,0 14.236 Rutajoen va Haapasuo Joutsa 94,2 0,0 0,0 14.28 Muuratjärven valuma-alue 0,0 47,5 0,0 14.286 Vesankajärven va Valkeissuo Petäjävesi 0,0 47,5 0,0 14.3 Leppäveden-Kynsiveden alue 178,8 0,0 0,0 14.37 Kuuhankaveden valuma-alue 159,7 0,0 0,0 14.376 Vanajajärven va Kivisensuo Hankasalmi 77,8 0,0 0,0 14.378 Iso-Virmaksen va Tervasuo Hankasalmi 25,8 0,0 0,0 14.379 Tervajoen va Tervasuo Hankasalmi 13,1 0,0 0,0 14.379 Tervajoen va Läyniönsuo Hankasalmi 43,0 0,0 0,0 14.38 Niemisjärven valuma-alue 19,1 0,0 0,0 14.382 Niemisjärven a Läyniönsuo Hankasalmi 19,1 0,0 0,0 14.4 Viitasaaren reitin valuma-alue 156,8 264,7 82,3 14.44 Kivijärven-Vuosjärven alue 0,0 36,0 43,0 14.445 Viivajoen va Veteläneva Kivijärvi 0,0 0,0 43,0 14.448 Leukunjoen va Isoneva Kivijärvi 0,0 36,0 0,0 14.45 Isojoen-Jääjoen valuma-alue 0,0 199,7 0,0 14.453 Matkusjoen a Vehkaneva Kinnula 0,0 199,7 0,0 14.47 Koliman valuma-alue 28,1 0,0 0,0 14.474 Kolkunjoen va Kolkunsuo Viitasaari 0,0 0,0 0,0 14.475 Kolkunjoen va Ihkajansuo Viitasaari 28,1 0,0 0,0 14.476 Mustapuron va Heinäsuo Viitasaari 0,0 0,0 0,0 14.49 Saanijärven valuma-alue 128,7 29,0 39,3 14.492 Kortteisenkanavan a Purontausneva Pihtipudas 63,0 0,0 0,0 14.492 Kortteisenkanavan a Kanasensuo Pihtipudas 0,0 0,0 39,3 14.496 Peninginjoen va Pyytneva Kinnula 0,0 29,0 0,0 14.498 Liitonjoen va Talkkunasuo Pihtipudas 65,7 0,0 0,0 14.5 Jämsän reitin valuma-alue 323,3 113,1 21,3 14.52 Iso Rautaveden alue 81,0 0,0 0,0 14.523 Salosveden-pettämän a Pohjansuo Jämsä 46,7 0,0 0,0 14.527 Pirttijoen va Umpilammensuo Petäjävesi 34,3 0,0 0,0 14.54 Pengerjoen valuma-alue 242,3 113,1 21,3 14.543 Pengerjoen yläosan a Lapsukansuo Petäjävesi 54,1 34,1 0,0 14.544 Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 66,3 0,0 0,0 14.546 Rajajoen va Lapsukansuo Petäjävesi 30,7 0,0 0,0 14.549 Merovenjoen va Palosuo Petäjävesi 91,2 1,9 21,3 14.549 Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 0,0 77,1 0,0
Taulukko 8. Kymijoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen Vapon turvetuotantoalueet ja niiden tuotantoalat vuonna 2015 (osa 2\2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. 21 Vesistöalue Suo Kunta Pinta-ala 2015, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa 14 Kymijoen vesistöalue 3024,9 1124,1 264,4 14.6 Saarijärven reitin valuma-alue 1682,0 623,7 160,8 14.61 Saarijärven alue 0,0 2,0 0,0 14.612 Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 0,0 2,0 0,0 14.62 Mahlunjärven alue 103,2 134,2 18,9 14.624 Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 103,2 0,0 0,0 14.625 Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 0,0 112,9 0,1 14.627 Humalalammen va Suurensuonneva Karstula 0,0 21,3 4,2 14.628 Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 0,0 0,0 14,6 14.63 Pääjärven alue 144,3 0,0 0,0 14.632 Puukonjoen va Sammakkoneva Karstula 41,1 0,0 0,0 14.633 Päällinjärven va Tynnörsuo Karstula 67,0 0,0 0,0 14.633 Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karstula 36,2 0,0 0,0 14.64 Kyyjärven valuma-alue 202,9 76,9 0,0 14.644 Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karstula 59,4 12,9 0,0 14.645 Nopolanjoen va Isoneva (Peuralinnanneva) Kyyjärvi 143,5 0,0 0,0 14.645 Nopolanjoen va Savonneva LO1 Kyyjärvi 0,0 64,0 0,0 14.65 Lanneveden valuma-alue 0,0 21,8 0,0 14.651 Lanneveden a Hietamansuo Äänekoski 0,0 21,8 0,0 14.66 Karankajärven valuma-alue 275,3 85,3 91,3 14.662 Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 52,0 0,0 0,0 14.662 Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 13,3 0,0 0,0 14.662 Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 27,7 0,0 0,0 14.663 Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 0,0 0,0 91,3 14.664 Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 79,3 0,0 0,0 14.664 Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 40,8 0,0 0,0 14.664 Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 24,1 0,0 0,0 14.665 Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 38,1 0,0 0,0 14.665 Luksanjoen va Martinsuo Karstula 0,0 85,3 0,0 14.67 Vahankajoen valuma-alue 956,3 303,5 14.671 Vahankajoen a Suoniemensuo Karstula 21,3 0,5 0,0 14.673 Valkkunan va Kaijansuo Karstula 267,1 137,4 0,0 14.673 Valkkunan va Heposuot Soini 25,0 82,3 0,0 14.674 Mustapuron va Juuvinsuo Soini 68,0 0,0 0,0 14.674 Mustapuron va Puntari-Konttisuot Soini 59,4 30,0 0,0 14.674 Mustapuron va Savonneva LO3 Karstula 315,6 1,4 0,0 14.674 Mustapuron va Kaijansuo Karstula/Soini 0,0 51,3 0,0 14.674 Mustapuron va Koirasuo Kyyjärvi 199,9 0,6 0,0 14.68 Pyhäjärven valuma-alue 0,0 0,0 50,6 14.687 Iso-Suojärven va Suljetunneva Saarijärvi 0,0 0,0 50,6 14.7 Rautalammin reitin valuma-alue 48,0 8,8 0,0 14.73 Nilakan alue 48,0 8,8 0,0 14.731 Nilakan la Vehkasuo Viitasaari 48,0 8,8 0,0 14.8 Sysmän reitin valuma-alue 52,3 56,9 0,0 14.82 Jääsjärven valuma-alue 0,0 56,9 0,0 14.812 Joutsjärven-Tainionvirran alue Jaakkolansuo Hartola 0,0 56,9 0,0 14.83 Rautaveden alue 39,0 0,0 0,0 14.838 Kostamonjoen va Haapasuo Joutsa 39,0 0,0 0,0 14.84 Ala-Suonteen alue 13,3 0,0 0,0 14.845 Vallasjoen va Höystösensuo Joutsa 13,3 0,0 0,0 14.9 Mäntyharjun reitin valuma-alue 395,0 0,8 0,0 14.95 Kälkäjoen valuma-alue 395,0 0,8 0,0 14.951 Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 53,2 0,0 0,0 14.953 Pajupuron va Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 135,1 0,0 0,0 14.953 Pajupuron va Havusuo Joutsa 94,6 0,8 0,0 14.954 Mustajoen va Jokipolvensuo Joutsa 21,9 0,0 0,0 14.954 Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 90,2 0,0 0,0 Vapon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamia teoreettisia pitoisuusvaikutuksia Kymijoen eri valuma-alueisiin vuodelle 2015 on arvioitu käyttäen Kymijoen vesistön eri osien keskivalumia ja valuma-alueiden pinta-aloja sekä niillä sijaitsevien turvetuotantoalueiden vuoden 2015 vesistökuormitustietoja. Vapon turvetuotannon nettovesistökuormitus Kymijoen vesistöalueella oli vuonna 2015 kiintoaineen osalta noin
22 102 t, typen osalta 17 t ja fosforin osalta 0,37 t. Näiden kuormitusten perusteella laskettu teoreettinen Vapon turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttama kiintoaineen lisäys oli Kymijoen vesistöalueella 0,01 mg/l, typen 1,6 µg/l ja fosforin 0,03 µg/l (taulukot 9 10). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon bruttokuormitus oli Kymijoen vesistöalueella noin 726 t O 2. Turvetuotantoalueelta tulevien vesien aiheuttaman COD Mn - arvon (brutto) lisäys Kymijoen vesistöalueella oli 0,07 mg/l O 2. 1 ja 2. jakovaiheen valuma-aluekohtaiset turvetuotannon aiheuttamat vesistökuormituslisäykset olivat pieniä. Keskivirtaamatilanteessa kuivatusvesien suurimmat vesistökuormitusvaikutukset esiintyivät 2. jakovaiheen valuma-alueista Saarijärven reitillä (14.6), kiintoaine (netto) 0,05 mg/l, Kok-N 7,4 µg/l ja Kok-P 0,16 µg/l sekä kemiallinen hapenkulutus (brutto) 0,37 mg/l O 2. Yksittäisistä tuotantoalueista suurimmat vesistövaikutukset vuoden 2015 keskivirtaamatilanteessa olivat kiintoaineen ja typen osalta Joutsan Paju-Havusuolla kohdistuen Pajupuroon, kiintoainelisäys 1,3 mg/l ja Kok-N lisäys 116 µg/l. Suurin fosforilisäys (Kok.P 2,9 µg/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen suurin bruttolisäys (4,5 mg/l O 2) tuli Saarijärven Mätässuolta kohdistuen Rautapuroon. Taulukko 9. Vapon turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset Kymijoen vesistössä Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015 (osa 1/2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. Vesistöalue Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P mg O2/l mg/l µg/l µg/l 14 Kymijoen vesistöalue 0,07 0,01 1,6 0,03 14.1 Kymijoen alue 0,0002 0,0002 0,02 0,001 14.14 Ruotsalaisen alue 0,0003 0,0002 0,03 0,001 14.142 Myllyojan va Laviassuo Heinola 0,24 0,16 26,5 1,0 14.2 Suur-Päijänteen alue 0,003 0,001 0,14 0,002 14.23 Ristiselän alue 0,003 0,001 0,14-0,0003 14.236 Rutajoen va Kailasuo Joutsa 0,06 0,03 3,0-0,03 14.236 Rutajoen va Haapasuo Joutsa 0,23 0,04 11,9-0,01 14.28 Muuratjärven valuma-alue 0,09 0,01 2,8 0,16 14.286 Vesankajärven va Valkeissuo Petäjävesi 0,6 0,04 18,9 1,1 14.3 Leppäveden-Kynsiveden alue 0,005 0,0003 0,1 0,001 14.37 Kuuhankaveden valuma-alue 0,14 0,01 2,9 0,0 14.376 Vanajajärven va Kivisensuo Hankasalmi 1,1 0,07 26,2 0,3 14.378 Iso-Virmaksen va Tervasuo Hankasalmi 0,1 0,004 2,1 0,03 14.379 Tervajoen va Tervasuo Hankasalmi 0,1 0,005 2,4 0,04 14.379 Tervajoen va Läyniönsuo Hankasalmi 0,2 0,01 1,2 0,02 14.38 Niemisjärven valuma-alue 0,02 0,001 0,2 0,003 14.382 Niemisjärven a Läyniönsuo Hankasalmi 0,03 0,002 0,2 0,003 14.4 Viitasaaren reitin valuma-alue 0,1 0,01 1,2 0,03 14.44 Kivijärven-Vuosjärven alue 0,02 0,004 0,4 0,03 14.445 Viivajoen va Veteläneva Kivijärvi 0,14 0,012 2,4 0,34 14.448 Leukunjoen va Isoneva Kivijärvi 0,15 0,07 5,3 0,06 14.45 Isojoen-Jääjoen valuma-alue 0,3 0,04 8,5 0,09 14.453 Matkusjoen a Vehkaneva Kinnula 0,4 0,06 13,8 0,2 14.47 Koliman valuma-alue 0,02 0,002 0,3 0,01 14.474 Kolkunjoen va Kolkunsuo Viitasaari 0,07 0,005 1,1 0,03 14.475 Kolkunjoen va Ihkajansuo Viitasaari 0,05 0,004 0,2 0,02 14.476 Mustapuron va Heinäsuo Viitasaari 1,11 0,078 18,0 0,4 14.49 Saanijärven valuma-alue 0,21 0,029 3,9 0,10 14.492 Kortteisenkanavan a Purontausneva Pihtipudas 0,09 0,016 3,6 0,05 14.492 Kortteisenkanavan a Kanasensuo Pihtipudas 0,07 0,005 0,4 0,01 14.496 Peninginjoen va Pyytneva Kinnula 0,26 0,015 1,6 0,06 14.498 Liitonjoen va Talkkunasuo Pihtipudas 0,22 0,040 2,5 0,14 14.5 Jämsän reitin valuma-alue 0,11 0,007 2,2 0,13 14.52 Iso Rautaveden alue 0,03 0,001 0,6 0,02 14.523 Salosveden-pettämän a Pohjansuo Jämsä 0,03 0,001 0,5 0,02 14.527 Pirttijoen va Umpilammensuo Petäjävesi 0,19 0,006 2,8 0,07 14.54 Pengerjoen valuma-alue 0,3 0,02 6,2 0,4 14.543 Pengerjoen yläosan a Lapsukansuo Petäjävesi 0,5 0,02 10,3 0,7 14.544 Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 0,1 0,07 4,8 0,2 14.546 Rajajoen va Lapsukansuo Petäjävesi 0,8 0,03 7,6 1,2 14.549 Merovenjoen va Palosuo Petäjävesi 0,3 0,02 6,7 0,6 14.549 Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 0,3 0,01 7,2 0,2
Taulukko 10. Vapon turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset Kymijoen vesistössä Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015 (osa 2/2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. 23 Vesistöalue Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P mg O2/l mg/l µg/l µg/l 14 Kymijoen vesistöalue 0,07 0,01 1,6 0,03 14.6 Saarijärven reitin valuma-alue 0,37 0,05 7,4 0,16 14.61 Saarijärven alue 0,0004 0,00003 0,01 0,0002 14.612 Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 0,0004 0,00003 0,01 0,0002 14.62 Mahlunjärven alue 0,06 0,01 0,9 0,06 14.624 Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 0,14 0,01 2,8 0,05 14.625 Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 0,95 0,04 13,3 0,42 14.627 Humalalammen va Suurensuonneva Karstula 0,45 0,67 14,0 0,76 14.628 Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 0,25 0,005 2,7 1,37 14.63 Pääjärven alue 0,05 0,01 1,5 0,05 14.632 Puukonjoen va Sammakkoneva Karstula 0,31 0,05 12,0-0,02 14.633 Päällinjärven va Tynnörsuo Karstula 0,15 0,02 4,3 0,26 14.633 Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karstula 0,14 0,01 4,5 0,12 14.64 Kyyjärven valuma-alue 0,2 0,03 7,8 0,09 14.644 Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karstula 2,1 0,20 45,9 0,82 14.645 Nopolanjoen va Isoneva (Peuralinnanneva) Kyyjärvi 0,2 0,04 4,5 0,04 14.645 Nopolanjoen va Savonneva LO1 Kyyjärvi 0,2 0,02 10,7 0,11 14.65 Lanneveden valuma-alue 0,03 0,002 0,5 0,01 14.651 Lanneveden a Hietamansuo Äänekoski 0,03 0,002 0,5 0,01 14.66 Karankajärven valuma-alue 0,51 0,04 11,0 0,22 14.662 Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 0,13 0,01 3,1 0,09 14.662 Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 0,03 0,003 0,7 0,02 14.662 Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 0,14 0,01 3,9 0,01 14.663 Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 4,47 0,26 76,6 2,85 14.664 Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 0,14 0,03 3,6 0,08 14.664 Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 0,11 0,01 2,1 0,07 14.664 Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 0,07 0,003 0,8-0,002 14.665 Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 0,28 0,04 5,4 0,05 14.665 Luksanjoen va Martinsuo Karstula 0,46 0,03 13,5 0,09 14.67 Vahankajoen valuma-alue 1,6 0,21 27,5 0,4 14.671 Vahankajoen a Suoniemensuo Karstula 0,03 0,001 0,5 0,01 14.673 Valkkunan va Kaijansuo Karstula 1,4 0,08 19,5-0,0005 14.673 Valkkunan va Heposuot Soini 0,4 0,07 5,7 0,36 14.674 Mustapuron va Juuvinsuo Soini 0,2 0,02 2,0 0,05 14.674 Mustapuron va Puntari-Konttisuot Soini 0,4 0,02 5,9 0,13 14.674 Mustapuron va Savonneva LO3 Karstula 0,8 0,26 20,6 0,26 14.674 Mustapuron va Kaijansuo Karstula/Soini 0,2 0,01 3,0 0,08 14.674 Mustapuron va Koirasuo Kyyjärvi 0,6 0,06 9,1 0,12 14.68 Pyhäjärven valuma-alue 0,1 0,01 1,2 0,14 14.687 Iso-Suojärven va Suljetunneva Saarijärvi 0,5 0,03 6,4 0,74 14.7 Rautalammin reitin valuma-alue 0,003 0,001 0,1 0,002 14.73 Nilakan alue 0,01 0,002 0,3 0,006 14.731 Nilakan la Vehkasuo Viitasaari 0,01 0,002 0,3 0,006 14.8 Sysmän reitin valuma-alue 0,03 0,01 1,2 0,002 14.82 Jääsjärven valuma-alue 0,02 0,010 0,9 0,005 14.812 Joutsjärven-Tainionvirran alue Jaakkolansuo Hartola 0,02 0,010 0,9 0,005 14.83 Rautaveden alue 0,02 0,003 0,7-0,003 14.838 Kostamonjoen va Haapasuo Joutsa 0,4 0,07 14,1-0,06 14.84 Ala-Suonteen alue 0,01 0,0003 0,1-0,004 14.845 Vallasjoen va Höystösensuo Joutsa 0,08 0,01 1,1-0,06 14.9 Mäntyharjun reitin valuma-alue 0,03 0,010 1,5-0,002 14.95 Kälkäjoen valuma-alue 0,97 0,27 41,3-0,04 14.951 Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 0,23 0,01 6,5-0,04 14.953 Pajupuron va Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 1,10 1,32 109,0-1,12 14.953 Pajupuron va Havusuo Joutsa 2,53 0,52 116,3-0,09 14.954 Mustajoen va Jokipolvensuo Joutsa 0,16 0,01 2,0-0,06 14.954 Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 0,69 0,02 13,0 0,57 8.1 Viitasaaren reitti 8.1.1 Vehkaneva (Kinnula) Vehkanevalla on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös nro 43/10/4, dnro 4/04.08/2010, myönnetty 12.5.2010). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-