Vuoden 2015 talousarvio sekä taloussuunnitelma Kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginhallitus 3.11.2014
Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 28 Yhteenvetotaulukot 37 KÄYTTÖTALOUSOSA 43 1 Yleishallinto 45 2 Sosiaali- ja terveystoimi 61 3 Sivistystoimi 95 4 Tekninen ja ympäristötoimi 139 Tilakeskus-liikelaitos 165 Suurpellon taseyksikkö 175 Tapiolan taseyksikkö 181 J Palveluliiketoimen toimiala 187 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 201 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 207 Espoo Logistiikka -liikelaitos 213 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 219 Espoo Catering -liikelaitos 225 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 231 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 237 TULOSLASKELMAOSA 243 INVESTOINTIOSA 257 RAHOITUSOSA 271 LIITTEET 275 (1 Valtuuston päätökset) 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina 2015-2019 Kannen kuva: Espoo-tarina/RED
1 ESIPUHE Espoo jatkaa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa, joka parantaa kaupungin tuottavuutta niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa suunnitelmakaudella. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittämiseen kuuluvat myös omistaja-tilaaja-tuottajamenettelyjen ja kaupungin nykyisen liikelaitosmallin uudistaminen ja uuden ICT-toimintamallin käyttöönotto vuoden 2015 alussa. Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015 nykyisestä 14 100 työntekijästä. Koska työvoiman tarve kasvaa useissa kaupungin palveluissa, on muissa toiminnoissa henkilöstömäärän pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Tämä merkitsee huomattavaa tuottavuuden paranemista koko kaupungin tasolla. Espoon kaupunki solmii henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa henkilöstösopimuksen yhteistyöstä työn tuottavuuden parantamiseksi ja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Länsimetro muodostaa Espoon ja koko Suomen kannalta merkittävän kasvu- ja kehityskäytävän, joka määrittää kaupungin kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetro ja valtion kanssa tehty sopimus asuntokaavoituksen lisäämisestä tulevat tiivistämään kaupunkirakennetta, parantamaan palvelutarjontaa ja mahdollistamaan uusien yritysten sijoittumisen ja työpaikkojen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Suomen on Aalto-yliopistoon, Otaniemen tiedeyhteisöön ja alueen yrityksiin tukeutuvassa Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävässä voitettava takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat. Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kaupungin talouden kannalta Länsimetron varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja ovat merkittävä tulolähde tulevina vuosina. Kasvaminen on kallista Espoossa palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikaisesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Espoon väestönkasvu on vauhdittunut vuonna 2014 ja elokuun lopussa espoolaisia oli 263 705. Väestö kasvaa noin 4 000 asukkaalla vuosittain. Espoo on tehnyt valtion ja metropolialueen kuntien kanssa sopimuksen maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, ja kantaa näin oman vastuunsa seudun asuntotuotannosta myös jatkossa. Muita Espoon suuria kokonaisuuksia ovat koulujen peruskorjausohjelma, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, kaupunkikeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväylien ja joukkoliikenteen parannukset. Peruskaupungin investoinnit ovat noin 325 milj. euroa vuonna 2015. Tästä rahoitetaan tulorahoituksella 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Koko kaupunkikonsernin investoinnit ovat yli 700 milj. euroa vuonna 2015. Vuodesta 2016 alkaen peruskaupungille on asetettu vuosittainen 180 milj. euron investointikatto, joka suunnitelmissa ylittyy vuosina 2016-2019 yhteensä 38 milj. eurolla. Kattoajattelun ulkopuolelle on rajattu metron rakentaminen sekä kunnallistekniikan sopimusrakentaminen sekä Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden investoinnit, joiden menot katetaan kohdealueiden maankäyttötuloilla. Kaupunki ottaa vuonna 2015 uutta lainaa 213 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 436 milj. euroa eli 1 621 euroa/asukas. Koko Espoo-konsernin lainakanta kasvaa suuren investointiohjelman myötä vuonna 2015 yhteensä vajaalla 500 milj. eurolla ja on 2,8 miljardia euroa vuoden lopussa. Sekä peruskaupungin että konsernin lainamäärä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Metron osuus kasvusta on noin puolet. Verot ja henkilöstömäärä pysyvät ennallaan Kaupungin toimintakulut kasvavat 2,5 prosenttia vuonna 2015 ja niiden kokonaismäärä on 2,2 miljardia euroa. Menoista 43 prosenttia käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin, 40 prosenttia sivistystoimeen ja 13 prosenttia tekniseen ja ympäristötoimeen. Palveluliiketoimen ja yleishallinnon osuus on 5 prosenttia.
2 Espoon kunnallisveroprosentti säilyy ehdotuksen mukaan ennallaan 18 prosentissa. Valtio nostaa vuoden 2015 alussa vakituisen asunnon ja yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja, mutta tämä ei tuo Espoolle lisätuloja. Verotulot kasvavat yhteensä noin 4,3 prosenttia vuonna 2015 ja niitä kertyy 1,39 miljardia euroa. Valtionosuuksien määrä putoaa lähelle nollaa, mikäli hallituksen esittämä tapa kiinteistöveroprosentin noston aiheuttaman lisätulon perimisestä valtiolle toteutuu. Tällöin verorahoituksen kokonaiskasvu on 2,5 prosenttia. Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireällä. Vuonna 2015 vuosikate jää 101 milj. euroon ja tulos on noin 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma käynnissä Keskeiset ohjelman projekti- ja toimenpidekokonaisuudet tähtäävät kaupunki- ja aluekeskusten vetovoiman kasvattamiseen sekä työllisyyden parantamiseen. Kaupungin maanluovutus- ja maankäyttösopimustulojen kertymistä edistetään siten, että samalla varmistetaan monimuotoinen asuntotuotanto ja tonttitarjonta. Kaupunkiympäristön ja toimitilojen hankinta- ja ylläpitoprosesseja parannetaan. Palvelutilojen käytön tehokkuutta ja sähköistä asiointia lisätään ja hankintojen ohjausta parannetaan. Espoo-tarinaa toteutetaan uudenlaisilla valtuustokaudeksi asetetuilla poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja
Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA Valtuuston 10.6.2013 hyväksymä
Espoo-tarina 4
Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina on konkretisoitu strategian muotoon ja se sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan erityisesti toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla, poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa. Tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinaa on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna 2025. Espoo-tarina hyväksyttiin 10.6.2013 valtuustossa. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi useita toivomuksia, mitkä otetaan huomioon Espoo-tarinaa toteutettaessa. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot, toimintaperiaatteet, sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa. Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota.
Espoo-tarina 6 Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle tulostavoitteelle/ tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO-TARINA: KUNINKAANTIEN VARRELTA KAUPUNKIKESKUSTEN VERKOSTOKSI Mistä olemme tulossa? Espoo täyttää 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti 20 000 asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin. 1960-luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.
Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama 260 000 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin yli 3 500 asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Vieraskielisen väestön kasvu on myös nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on lähes 30 000. Ennusteen mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kasvusta johtuen myös investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoossa luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja Rantaraittia, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aalto-yliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi. Sen ytimessä on Sellon kauppakeskus, jossa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia palveluita. Sellon kirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Espoon keskukseen. Etelä-Espoossa Länsimetron louhintatyöt alkavat valmistua. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty 14 000 työpaikkaa viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin tilojen ylläpitoon. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä- Suomen työssäkäyntialuetta.
Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunkikeskuksiin. Riittävästä pientalorakentamisesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo - Lohja -radan varrella. Kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot säilyvät. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona, tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa Elä ja Asu -seniorikeskuksissa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin.
Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Espoo on liikkuva kaupunki. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Kilpaurheilussa mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, Olarin voimistelijoiden näytöksissä, Bluesin, Hongan tai Oilersin otteluissa ja muissa erilaisissa harrastuksissa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaupunki on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Olemme onnistuneet yhdistämään vetovoimaiset kaupunkikeskukset ja innovaatiokeskittymät. Niissä panostetaan kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Espoo edistää yritystoimintaa avaamalla toiminnasta kerätyt tiedot kaikille sitä tarvitseville. Julkisesti tuotettu tieto on avointa myös kuntalaisille. Hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Espoon työllisyysaste on 75 %, ja työttömyysaste on korkeintaan 5 %. Nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Espoo-tarina 10 Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Valtuustokauden tavoitteet: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Espoo-tarina 11 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013 Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ohjelmittain ovat seuraavat: Osallistuva Espoo Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorten elinvoimaisuus Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Elinvoimaa ikääntyville Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioiden hyödyntäminen Yrittäjyyden tukeminen
Espoo-tarina 12 Kehitysohjelmien ohjausryhmät jatkoivat valtuuston 10.6.2013 päätöksen jälkeen ohjelmien suunnittelua siten, että ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Ohjelmat toteutetaan osin osana kaupungin ja yhteistyökumppaneiden perustoimintaa, osin ohjelman budjetista tuetuin toimin sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kehitysohjelmien toteutumisesta ja tulevien vuosien projekteista raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti muun seurannan kanssa.
13 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT KANSANTALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2013 pudotus on noin 1,2 prosenttia. Myös ennakolliset tuotantoluvut vuoden 2014 alkupuolelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien ja kansainvälisen talouden heikon kehityksen lisäksi yksi syy alkuvuoden heikkoon talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palaavan vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet 3 prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 prosenttia samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014 lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän vuonna 2014 alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä.
14 Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2014 tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (Lähde: Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin 1 prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2015. HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON LÄHIVUOSIEN HAASTEITA Informaatioalan rakennemuutos jatkuu. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen laajaalaisesta informaatioalasta, joka on keskittynyt erityisesti Espooseen. Viestintäteknologian työpaikat ovat vähentyneet muutamassa vuodessa kolmanneksella. Vastaavasti työllisyys on kasvanut informaatio- ja viestintätoimialoilla, joihin viestintäteknologian osaamista ja henkilöstöä on siirtynyt. Murroksessa olevien alojen osaamispääoman kanavoitumista uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi kannattaa edelleen tukea. Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Nuorten työttömyys on myös kasvanut monista tukitoimista huolimatta. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan, kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta Helsingin seudulla asuminen hajautuu. Tämä johtaa investointi- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliiseen yhdyskuntatekniikkaan sekä palvelu- ja liikenneverkostoon. Työpaikka- ja asumistihentymien negatiivisia piirteitä ylikorostetaan, mutta hyötyjä ja kustannussäästöjä aliarvioidaan systemaattisesti. Uuden maankäytön ja liikenneverkon kustannukset: Uuden maankäytön edellyttämän liikennejärjestelmän ja perusrakenteen rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nopea kasvu ja niukkeneva rahoituspohja ovat entistä vaikeampi sovittaa yhteen. Nykyistä suurempi osa näistä kustannuksista tulisi rahoittaa hyvän saavutettavuuden ja kaavoituksen aikaansaamalla maan arvon nousulla. Kohtuuhintainen asuminen: Seudun tasolla asuntotuotannon volyymi on riittämätön vastaamaan väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aikaansaamaan asumiskysynnän kasvuun. Tämä heijastuu asuntomarkkinoille nopeasti nousevina hintoina ja vuokrina, jotka karkaavat asuntomarkkinoille tulevien ulottumattomiin, Espoossa mm. kotoa irtautuvat nuoret ja maahanmuuttajat. Tarvitaan uusia malleja tarjonnan lisäämiseksi, mm. vuokra-asuntosijoittajien potentiaalin hyödyntämistä, ARA:n toiminnan uudelleenarviointia sekä asumistukijärjestelmän kehittämistä. Espoo on tehnyt valtion ja metropolialueen kuntien kanssa sopimuksen maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, ja kantaa näin oman vastuunsa seudun asuntotuotannosta.
15 Työllisyysasteen nostaminen: Espoossa on potentiaalia nostaa erityisesti nuorten aikuisten, mm. maahanmuuttajataustaisten, sekä ikääntyvien työllisyysastetta, kun talous on enemmin tai myöhemmin kääntymässä uudelleen kasvuun. Länsimetron luomat mahdollisuudet. Länsimetro on merkittävä kehityskäytävä Espoolle ja koko Suomelle. Hanke vahvistaa ja tiivistäö Espoon kaupunkirakennetta ja luo erittäin suuren kasvupotentiaalin sekä yritystoiminnan että väestökehityksen ja uuden asuntotuotannon osalta. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta panostuksia ja vahvaa tahtotilaa ja yhteistoimintaa. Kaupunkirata muodostaa toisen kehityskäytävän, jonka potentiaali on merkittävä. ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2014 Espoo kasvaa edellisen vuoden tavoin yli 4 000 asukkaalla. Vuoden 2014 elokuussa espoolaisia oli yli 263 700. Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun merkittävää hidastumista. Uusimman vuoteen 2024 ulottuvan ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä olisi kyseisenä vuonna noin 298 000 eli kasvua vuodesta 2014 olisi noin 34 000 asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja vuonna 2014 myös lisääntynyt maassamuutto. Väestönkasvu sekä väestörakenteen muutos on keskeinen syy siihen, että kaupungin investointiohjelma on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erittäin suuri. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Erityisen nopeasti kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä, noin 10 000 asukkaalla seuraavien 10 vuoden aikana. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä noin 32 000 ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 52 000:een, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 17 prosenttia. Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisten osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Päätös Länsimetron jatkamisesta Kivenlahteen ja sopimus asuntotuotannon kasvattamisesta tiivistää merkittävästi uusien metroasemien lähialueiden ja koko Länsimetron kehityskäytävän rakennetta. Kehityskäytävä mahdollistaa uusien yritysten sijoittumisen ja työpaikkojen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Asuntotuotannon ja palvelurakentamisen näkökulmasta rakenteen tiivistäminen vahvistaa kaupunkikeskusten toiminnallisuutta ja parantaa palvelutarjontaa. Nämä kaikki rakenteelliset toimet tukevat osaltaan kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. 3. Ilmastostrategian vaatimukset Hallitustenvälisen ilmastopaneelin viimeisimmässä raportissa todetaan, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava merkittävään laskuun jo ennen vuotta 2020 ja puoliintumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii rohkeita ja vastuullisia päätöksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
16 Espoon ilmastotyön painopistealueita ovat olleet energian käytön suunnittelu ja uusiutuva energia, monipuolinen ja kestävä liikkuminen sekä päätöksenteon elinkaariperusteisuus (Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2012 2014). Espoo-tarinassa todetaan myös, että kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Tällä hetkellä Espoon päästöt eivät laske tavoiteuran mukaisesti. Espoon ilmastotyötä tulee tehostaa. Kestävä kehitys -poikkihallinnollisen kehitysohjelman kuudesta hyötytavoitteesta kolme liittyy suoraan ilmastoasioihin ja ohjelmaan liittyvillä projekteilla vauhditetaan tärkeimpiä ilmastotoimia. Espoon ilmastotoimien vaikuttavuus arvioitiin vuonna 2014. Kaupungin ilmastotoimenpiteet priorisoidaan tämän työn perusteella ja ilmastotoimenpiteiden ohjelma päivitetään vuonna 2015. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja mm. liikenneja kulutuskäyttäytymisen ohjaamista kestävälle pohjalle. Länsimetron kehityskäytävä sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ovat keskeisiä hankkeita. Espoo haluaa olla edelläkävijä raide- ja sähköautoliikenteen kehittämisessä ja siihen tarvittavan infrastruktuurin luomisessa. Rakentamisessa ja rakennusten käytössä parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta. Kaupungin tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa. Omaa uudis- ja korjausrakentamista kehitetään toteuttamalla pilottikohteita. Kustannuksia tulee arvioida koko elinkaaren ajalta ja investointien ilmastovaikutukset arvioida ja ottaa huomioon budjetoinnissa. Sähköisen asioinnin edistämisellä vähennetään liikkumistarvetta ja päästöjä. Kaupungin omista ilmastotoimista viestitään aktiivisesti ja kuntalaisten tietoisuutta lisätään. Myös kaupungin henkilöstöä koulutetaan ilmastoasioissa ja omaa asiantuntijuutta kehitetään. Väestö Vuoden 2014 alussa Espoossa oli 260 753 asukasta. Määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 3 929 hengellä eli 1,5 prosenttia. Väestön lisäys oli noin 450 asukasta pienempi kuin vuotta aiemmin. Muuttovoittoa lisäyksestä oli 1 735 henkeä, mikä oli 44,2 prosenttia kasvusta. Vuoden 2013 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto väheni 22 henkeen. Ulkomailta muuttovoittona saatiin yli 1 700 asukasta. Väestö suuralueittain vuodenvaihteessa 2013/2014, 1.1.2017 ja 1.1.2023 2014 2017 Muutos 2014-2017 2023 Muutos 2017-2023 Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Suur-Leppävaara 64 314 24,7 66 238 24,3 1 924 16,4 69 827 23,7 3 589 16,6 Suur-Tapiola 43 989 16,9 45 750 16,8 1 761 15,0 50 418 17,1 4 668 21,6 Suur-Matinkylä 37 338 14,3 40 023 14,7 2 685 22,9 43 404 14,8 3 381 15,7 Suur-Espoonlahti 52 465 20,1 54 475 20,0 2 010 17,1 57 170 19,4 2 695 12,5 Suur-Kauklahti 7 998 3,1 9 265 3,4 1 267 10,8 11 265 3,8 2 000 9,3 Vanha-Espoo 39 031 15,0 40 497 14,9 1 466 12,5 43 435 14,8 2 938 13,6 Pohjois-Espoo 11 175 4,3 11 752 4,3 577 4,9 13 781 4,7 2 029 9,4 Muut 4 443 1,7 4 500 1,7 57 0,5 4 801 1,6 301 1,4 Espoo 260 753 100,0 272 500 100 11 747 100,0 294 100 100,0 21 600 100,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun 2014 lopussa 263 705 asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi 2 952 henkeä, josta muuttovoittoa oli 1 540 ja syntyneiden enemmyyttä 1412 henkeä. Väestönkasvun vauhti näyttäisi olevan edellisvuotta selvästi korkeampi. Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2017 alussa väestöä tulee olemaan 272 500. Tämä edellyttää lähes 4 000 asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien 2014-2017 väestökasvusta yli viidennes tulee Suur-Matinkylään ja lähes yhtä suuri osuus Suur-Espoonlahteen. Vuoden 2023 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan 294 100 asukasta. Tämä edellyttää 21 600 hengen lisäystä vuosina 2017-2023, mikä merkitsee 3 600 hengen vuosittaista lisäystä.
17 Väestö ikäryhmittäin vuosina 2009, 2014 ja ennuste* vuosille 2017 ja 2023 Ikä Väestö 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ yhteensä 2009 23 522 27 337 12 362 53 241 99 674 15 196 10 233 241 565 2014 25 137 28 499 12 731 55 915 104 169 21 701 12 601 260 753 2017* 25 845 30 118 12 226 57 317 107 643 24 274 15 076 272 499 2023* 26 549 32 629 13 829 58 281 114 979 25 654 22 181 294 102 Osuus väestöstä % 2009 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4,2 100 2014 9,6 10,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 100 2017* 9,5 11,1 4,5 21,0 39,5 8,9 5,5 100 2023* 9,0 11,1 4,7 19,8 39,1 8,7 7,5 100 Seuraavalla väestöennustekierroksella Länsimetron kehityskäytävän sekä valtion kanssa sovitun asuntokaavoituksen 25 prosentin lisäyksen vaikutukset väestökehitykseen arvioidaan ja otetaan huomioon. Näin ollen Espoon tavoitteellinen väestönkasvu tulee todennäköisesti olemaan enemmän kuin 3 600 asukasta asukasta/vuosi ajanjaksolla 2017-2024. Espoon väestö pohjautuu suurelta osalta sodan jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin ja väestön ikärakenne vanhenee nopeasti näiden tullessa eläkeikään lähes samanaikaisesti. Vuoden 2014 alussa yli 65- vuotiaiden osuus espoolaisista oli 13,2 prosenttia, mutta vuoden 2017 alussa heitä on arvioitu olevan 14,4 prosenttia ja vuoden 2023 alussa jo 16,3 prosenttia asukkaista. Vuoteen 2023 mennessä yli 65- vuotiaiden lukumäärä kasvaa nykyisestä yli 13 500 henkilöllä eli noin 40 prosenttia. Samanaikaisesti lasten ja nuorten työikäisten aikuisten osuus laskee. Kaikki ikäluokat kasvavat lukumääräisesti. Espoon ennustetut* ikärakenteet vuosina 2017 ja 2023 Kieliryhmät Vuoden 2014 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia 22 398 henkeä eli 8,6 prosenttia. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, 31 949 ja heidän osuutensa väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 12,2 prosenttiin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat viro ja venäjä, molemmissa oli puhujia lähes 5 000 sekä englanti ja somali, joissa puhujia oli yli 2 000. Ruotsinkielisiä Espoossa oli 20 275 ja heidän osuutensa oli laskenut 7,8 prosenttiin.
18 Espoon vieraskielisten määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2012 tehdyn vieraskielisen väestön projektion mukaan Espoossa olisi vuonna 2017 vieraskielisiä 14 prosenttia väestöstä ja vuonna 2030 heitä olisi jo 20 prosenttia. Työpaikat Uudenmaan työpaikkaprojektion yhteydessä laaditun ennakkoarvion mukaan Espoossa on vuonna 2014 noin 123 500 työpaikkaa. Tuorein virallinen työpaikkaluku on vuodelta 2011 (121 055 työpaikkaa). Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan lähivuosina noin 1 400 työpaikan vuosivauhdilla, ja vuonna 2024 Espoossa olisi noin 138 000 työpaikkaa. Vuoden 2014 toisella neljänneksellä Espoossa sijaitsevista työpaikoista 16 prosenttia on tukku- ja vähittäiskaupassa, 13 prosenttia teollisuudessa, 12 prosenttia ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, 11 prosenttia informaatio- ja viestintäalalla, 11 prosenttia terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 8 prosenttia koulutusalalla. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten kiinteistöalan, rakentamisen ja muun palvelutoiminnan toimialoja. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin tukku- ja vähittäiskaupassa (-4 800 tp), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (-2 900 tp) ja rakentamisessa (-2 900 tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten teollisuudessa (+2 000 tp) sekä sähkö-, lämpö- ja vesihuollon toimialalla (+1 700 tp). Teollisuudessa työpaikkojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna eniten tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla työpaikkojen määrä pieneni merkittävästi lakiasiainja laskentatoimen palveluissa, pääkonttorien toiminnassa ja liikkeenjohdon konsultoinnissa. Työpaikkojen määrä kasvoi arkkitehti- ja insinööripalveluissa sekä toimialalla muut erikoistuneet liike-elämän palvelut.
19 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Vuonna 2011 Espoon työpaikoista 36,5 prosenttia sijaitsi Suur-Tapiolassa, 25 prosenttia Suur- Leppävaarassa ja 10 prosenttia Vanha-Espoon alueella. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2011 muilla suuralueilla, paitsi Suur-Matinkylän alueella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, joka on ajantasaisin luotettava osa-alueittainen työssäkäyntiaineisto. Työpaikat suuralueittain 31.12.2006 2011 Muutos 2010-2011 Suuralue 2006 2007 2008 2009 2010 2011 lkm % Suur-Leppävaara 28 196 28 889 28 664 28 558 29 224 30 163 939 3,2 Suur-Tapiola 39 713 42 190 43 580 41 816 42 949 44 186 1 237 2,9 Suur-Matinkylä 9 222 9 656 9 775 9 443 9 347 9 042-305 -3,3 Suur-Espoonlahti 9 160 9 436 8 928 8 657 8 905 9 139 234 2,6 Suur-Kauklahti 1 800 1 877 1 646 1 631 1 675 1 774 99 5,9 Vanha-Espoo 12 474 12 963 12 171 12 734 12 377 12 405 28 0,2 Pohjois-Espoo 4 867 5 085 4 943 4 654 4 581 4 963 382 8,3 Muut 6 912 6 125 9 205 8 131 9 527 9 383-144 -1,5 Yhteensä 112 344 116 221 118 912 115 624 118 585 121 055 2 961 2,5 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Lähteet: Kaupunkitutkimus TA Oy: Uudenmaan työpaikkaprojektiot 2014. Työttömyys ja työllisyys Elokuun 2014 lopulla Espoossa oli 12 838 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 9,5 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. (TEM, työnvälitystilasto). Työttömyys on kasvanut vuoden 2014 aikana voimakkaasti. Elokuun lopulla Espoossa oli työttömiä 19,9 prosenttia (2 132 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Espoossa 23,1 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 57,2 prosenttia vuodentakaista enemmän. Työttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien ja kasvu jatkui edelleen elokuussa 2014, joskin hitaampana kuin edellisvuonna. Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopusta alkaen ja määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna edelleen elokuussa 2014. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa. Kasvu jatkui koko vuoden 2013 ja edelleen elokuussa 2014, tosin hidastuneeseen tahtiin. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2014 elokuussa 9,9 prosenttia vuodentakaista enemmän. Espoon luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin. Valtionvarainministeriön mukaan vuoden 2012 lopussa alkanut työllisyyden heikkeneminen on hidastunut Suomessa. Vaikka työllisyyden ennakoidaan alkavan hitaasti parantua vuoden 2014 lopulla, työllisten määrä jää Suomessa koko vuonna 0,2 prosenttia edellisvuotta alemmalle tasolle. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan vuonna 2014. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosina hyvin vaisua. Vaikka työllisyystilanteen heikkenemisen pahin vaihe näyttää olevan ohi, työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat.
20 Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 2013 2014 Muutos 2013-2014 elokuu elokuu elokuu Työttömyysaste, % 8,1 9,5 1,5 %-yksikköä 15-24-vuotiaat 8,9 11,0 2,1 %-yksikköä 25-49-vuotiaat 7,2 8,6 1,4 %-yksikköä 50-74-vuotiaat 9,7 11,0 1,3 %-yksikköä Työttömät työnhakijat 10 706 12 838 19,9 % 15-24-vuotiaat 1 189 1 464 23,1 % 25-49-vuotiaat 5 908 7 167 21,3 % 50-74-vuotiaat 3 609 4 207 16,6 % Yli vuoden työttömänä 2 398 3 770 57,2 % Osuus työttömistä, % 22,4 29,4 7,0 %-yksikköä Avoimet työpaikat 1 244 1367 9,9 % Rakennus- ja asuntotuotanto Tammi - syyskuussa 2014 Espooseen valmistui uutta kerrospinta-alaa 218 000 k-m 2: ä. Asuntoja valmistui lähes 1 700, eli yli 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uutta kerrosalaa alettiin rakentaa noin 320 000 k-m 2 :ä. Asuntoja aloituksissa oli runsas 1 600, eli suunnilleen vuodentakainen määrä. Uusia rakennuslupia myönnettiin tammi - syyskuussa 2014 hieman vuodentakaista pienemmälle kerrosalalle. Uusia asuntoja myönnetyissä rakennusluvissa on lähes 1 500, eli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 Espoon asuntotuotanto täytti asetetun tavoitteen. Valtion tukeman valmistuneen asuntotuotannon määrä pysyi Espoossa edellisten vuosien tasolla. Vuokra-asuntoja valmistui 527 (josta Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa 257 asuntoa) ja asumis-oikeusasuntoja 195. Lyhyen korkotuen (ns. välimallin) tuotantoa valmistui 54 asuntoa. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui 303 ja omistusasuntoja 1 473. Valtion tukemaa tuotantoa alkoi vuokra-asuntoina 258 asuntoa, josta kaupungin omaa tuotantoa 198 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 63 asunnon verran ja välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa 113 asuntoa. Vuonna 2014 aloitettaneen kaikkiaan noin 200 kaupungin vuokraasuntoa. Vuosina 2014-2023 arvioidaan Espooseen valmistuvan keskimäärin tavoitteen mukainen 2 500 asuntoa vuodessa. Rakentaminen tulee painottumaan Länsimetron ja sen jatkeen sekä rantaradan ja kehäteiden tuntumaan. Länsimetron lähialueille arvioidaan valmistuvan noin 20 000 asuntoa vuosina 2015-2024.