Kansliapäällikkö Hannele Pokka hallintotuomioistuinpäivillä 27.1.2017 Ollaanpa mitä mieltä ollaan, Sipilän hallituksen uudistuksista, niiden sisällöstä ja annetuista aikatauluista, nykyhallitus on pannut liikkeelle tarpeellisia rakenneuudistuksia valtionhallinnossa. Me virkamiehet olemme tottuneet siihen, että uusi hallitus työnsä aloittaessaan pitää kiirettä kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Ennen hallituksen puoliväliä, kaikki tärkeimmät uudistukset ja muutokset on saatava joko päätettyä tai ainakin valmistelu käyntiin. Näin myös nyt. Nykyhallituksen tapana on myös perätä meiltä virkamiehiltä numeroita ja arvioita, tehtyjen uudistusten vaikutuksista. Tämän vaalikauden aikana on aloittanut työnsä myös lainsäädännön arviointineuvosto. Neuvosto on ryhtynyt ahkerasti työhönsä laajakantoisten lakiesitysten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiselle. Pääpaino näyttää neuvostolla kuitenkin olevan taloudellisissa vaikutuksissa. Hyvä lainvalmistelu ja lakien suhde perustuslakiin on aika ajoin ollut kiivaan keskustelun kohteena. Sinänsä siinä ei ole mitään uutta, että kiire ja hyvä lainvalmistelu eivät ole veljiä keskenään. Hyvän lainvalmistelun eteen on kuitenkin tehty kaikissa ministeriöissä kovasti työtä. Olen myös sitä mieltä, että lainvalmistelun laatu on parantunut, mutta toki on parantamisen varaa. Erityisesti kaikissa ministeriöissä kannattaa satsata peruslakikysymysten huolelliseen arviointiin, kun uutta lainsäädäntöä valmistellaan. Meillä Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Lakien perustuslain mukaisuus ratkaistaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. mielestäni valiokunta on vaalikaudesta toiseen pystynyt keskittymään oikeudellisiin kysymyksiin päivän politiikan paineista huolimatta. Tästä syystä en kaipaa erillistä perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan pitäisin hyvänä, että ministeriön
2 keskeiset lainvalmistelijat, valiokunta ja tiedemaailma voisivat enemmänkin keskustella perustuslain ja muun lainsäädännön rajapinnoista, siis muulloinkin kuin virallisesti asiantuntijoina jonkin hallituksen esityksen yhteydessä valiokunnan kokouksessa. Tällaista epävirallista keskustelua toki käydään, mutta sitä voisi olla enemmän. Päivään pääasiaan: Maakunta- ja aluehallintouudistus on luultavasti koko itsenäisen Suomen historian merkittävin aluehallintouudistus. Maakuntaitsehallinnon perustamisesta on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt siitä tulee totta. Hallituksen 6.4. 2016 linjaus Hallituksen viime huhtikuussa tekemä linjaus alue- ja maakuntahallinnon uudistamisesta oli ympäristötehtävien kannalta hyvä. Linjauksen mukaan oikeusturvaan, yleisen edun valvontaan sekä lupa-asioiden käsittelyyn ja lupien valvontaan liittyvät tehtävät keskitetään perustettavalle valtakunnalliselle virastolle. Kehittämistehtävät menevät 18 maakunnalle. Hallituksen linjauksen pohjana oli ministeri Lauri Tarastin laatima selvitys. Hallituksen linjaus 21.12. 2016. Hallitus täsmensi linjaustaan joulun alla muun muassa siten, että ELY:jen luonnonsuojelutehtävistä luonnonsuojelun edistäminen on jatkossa maakuntien tehtävä. Luonnonsuojelun viranomaistehtävät kuten rauhoitusmääräykset ja lunastusasiat pysyvät valtion tehtävänä. Maakuntien ympäristötehtävät. Nyt perusteilla oleva aluehallinto tulee rakentumaan 18 maakunnallisen itsehallintoyksikön perustalle. Siellä tullaan tekemään aluekehityksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä päätöksiä. Maakunnat ovat tähänkin saakka vastanneet maakuntakaavoituksesta. Nyt niille siirtyy ELY:istä muukin alueiden käytön ohjaus sekä vesien- ja meren hoidon tavoitteiden suunnittelu ja toimeenpano. Luonnonsuojelun edistämistehtävä on ehkä vaikeasti avautuva sanapari, mutta ympäristöministeriössä lähdemme siitä, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen on jokaisen maakunnan tehtävä läpäisyperiaatteella kaikessa elinkeinojen edistämistyössä, jota ne tekevät
3 Maakunnat saavat myös edistää vapaaehtoista luonnonsuojelua kuten METSO-hankkeita. Kun maakunnat jatkossa vastaavat alueiden käytön suunnittelusta ja saavat myös kuntakaavoitukseen sen konsultoivan roolin, joka lain muutosten jälkeen ELY:illä näissä asioissa on, on selvää, että kaikki 18 maakuntaa hoitavat tätä tehtävää, samoin kuin ELY:istä ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia vesitehtäviä. Jos maakunnat haluavat tehdä joitakin asioita yhdessä, on maakuntien asia päättää siitä. Voimavarat, joita meillä on ollut osoitettuna ELY:ille, siirtyvät yleiskatteellisina maakunnille. Valtakunnallisen viraston ympäristötehtävät Valtion ympäristötehtävistä tehty linjaus mahdollistaa lyhemmät lupakäsittelyt, tehokkaamman valvonnan ja paremman asiantuntemuksen yksittäisen lupaasian ratkaisuun. Valtakunnallisessa virastossa voidaan nykyistä paremmin kohdentaa resursseja sinne, missä on akuutti tarve. Kun suuren tai keskikokoisen lupahankkeen ympäristölliset menettelyt YVA:sta, mahdollisesta Natura-arvioinnista ympäristä ja vesitalouslupiin sekä niiden valvontaan, ovat samassa viranomaisessa, yhden luukun mallille on luotu hyvät käytännön edellytykset. Yhden luukun menettelyjä koskevan hallituksen esityksen valmistelu on parhaillaan ympäristöministeriössä työn alla. Sähköiset menettelyt ovat aivan keskeisiä, jotta valtion palvelut saadaan pelaamaan paremmin niin luvan hakijoille kuin erilaisille intressitahoille. Elupa alkaa olla vihdoinkin valmis. Evalvonta valmistunee kevään aikana. Kunnilla ympäristöasioissa säilyy keskeinen asema. Alueidenkäytön suunnittelussa kunnat säilyttävät tärkeän asemansa kaavoituksessa, rakentamisen ohjauksessa ja maapolitiikassa. Kunnille on jo siirretty ja tullaan siirtämään ympäristönsuojelulakia muuttamalla lisää pienehköjä ympäristön käyttöön liittyviä lupia, joista osan osalta siirrytään vaalikauden aikana ilmoitusmenettelyyn. Pääossa kuntien myöntämistä ympäristöluvista koskee kotieläinrakennuksia.
4 Uudistuksella muutetaan rakenteita. Uudistuksella hallinto, toimintatavat ja ohjausjärjestelmät muuttuvat mutta aineellinen lainsäädäntö pysyy entisellään. Uudistus ei myöskään muuta muutoksenhakujärjestelmää. Aluehallintoviranomaisena toimineen AVIn sijaan tulevan valtakunnallisen viraston päätöksistä valitetaan hallintolainkäyttölain 12 :n 2 momentin mukaisesti siihen hallinto-oikeuteen jonka tuomiopiiriin päätös olennaisimmin liittyy. Myös Vaasan hallinto-oikeuteen valittaminen YSL:n ja vesilain mukaisissa asioissa ei muutu. Eräät ympäristölainsäädännön uudistukset edistävät ja tukevat maakuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamista. YSL:n menettelyjen sujuvoittaminen, YVA-lain uudistaminen, MRL:n muutokset (KARALUSU) Yhden luukun palvelut toteutuvat valtion viranomaisen osalta Valtakunnallisen viraston perustamisella. Lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan hallituksen esitys vuoden loppuun mennessä. Valtion viranomaisen ohella myös kunnalle kuuluviin lupa-asioihin ulotetaan yhden luukun palvelut. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää sähköistä menettelyä. Valituslupamenettely laajenee. Valituslupamenettelyä laajennetaan ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisiin asioihin sekä valituslupamenettelyä koskevat säännökset päivitetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Hallitusohjelman pohjalta selvitettiin mahdollisuutta siirtyä kaavoituksessa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Valituslajin muutoksen ei nähty olevan perusteltua, joten siitä on luovuttu. Vastaavasti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksenhakusäännöksiä uudistetaan eräiltä muilta osin eduskunnan käsittelyssä olevan maankäyttö- ja rakennuslain muutospaketin (KARALUSU) yhteydessä ja edellä mainitsemassani valituslupaa koskevassa hallituksen esityksessä.
5 Hyvä yhteistyö valtion, maakuntien ja kuntien välillä on välttämätöntä. Kaikki kertomani merkitsee, että tarvitaan tiivistä ja hyvää yhteistyötä maakuntien, kuntien ja valtion viranomaisten välillä sekä avoimet tietoverkot.