Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Samankaltaiset tiedostot
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen

Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9)

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Vesilainsäädännön muutoksia

Vesien tila ja vesiluvat

Säännöstelyluvan muuttaminen

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

Vesilainsäädännön muutoksia

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Sääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot. Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus Bank, Helsinki

OJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Järven keskivedenkorkeuden nostaminen

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp)

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Radanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013. Koulutusmateriaali

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

HAKEMUS. Ympäristölupa 716

Erkki J. Hollo Intressivertailu vaikutusindikaattorina. Prof. Erkki J. Hollo

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Inarijärven vesioikeudellinen lupa ja velvoitteet

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli vesilaissa. Mauri Keränen

Vesilaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. terveyshaittojen ehkäisemisestä terveydensuojelulaissa

Laki. vesilain muuttamisesta

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Vesilaki /264

Lupamääräysten yleinen muuttaminen

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Ympäristölautakunta Yj/

Salon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä

Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uudistunut vesilaki Järvisedimenttienergiahanke Alajärvi

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Vesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Perusasioita ojituksesta vesilain näkökulmasta

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus

Vesilain tarjoamat mahdollisuudet modenisoida kalatalousvelvoitetta. Matti Hepola

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Vesistöjen kunnostusverkosto

Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö puheenjohtaja Raimo Kainu

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 355/2010 vp. Hallituksen esitys vesilainsäädännön uudistamiseksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Transkriptio:

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet 2. Muita vesistökunnostushankkeita 3. Vesistöjen kunnostaminen - ajankohtaista MMM:ssä

Järvien nostot (1/3) Vedennostohankkeiden toteuttamista on helpotettu uudessa vesilaissa Erityinen hanketyyppi: järven tai lammen keskivedenkorkeuden pysyvä nostaminen Käyttöoikeuden veden alle jääviin maa-alueisiin voi saada myös maanomistajien suostumusten perusteella Kirjallisten suostumusten katettava vähintään 3/4 alueista Suostumuksiakaan ei tarvita, jos hanke palvelee yleistä tarvetta tai muuta yleiseltä kannalta tärkeää tarkoitusta Vedenhankinta, tulvasuojelu, vesistön virkistyskäyttö, luonnonsuojelu

Järvien nostot (2/3) Luvan myöntämisen muut perusteet ennallaan: Hyöty yleisille tai yksityisille eduille on huomattava verrattuna näille eduille aiheutuviin menetyksiin Jos luvanhakijoita on enemmän kuin yksi, lupa voidaan myöntää vain VL:n mukaiselle vesioikeudelliselle yhteisölle Hyödynsaajien helpompi järjestäytyä ja hallinnoida hanketta Uudet säännökset vesioikeudellisista yhteisöistä (perustaminen, päätöksenteko, hallinto, kirjanpito, purkautuminen) Jäseninä voivat olla kaikki hyötyä saavat Myös muunlaisten vesistökunnostustoimien yhteistä toteuttamista varten (ruoppaus, perkaus)

Järvien nostot (3/3) Osallistuminen kustannuksiin Jokaisen yksityistä hyötyä saavan on osallistuttava vedennostohankkeen toteuttamiskustannuksiin Osallistujat, kannattajat, vastustajat Muut kuin hankkeeseen osallistujat enintään saamansa hyödyn määrällä

Muita vesistökunnostushankkeita (1/4) Virtavesikunnostukset Toimenpiteiden sääntely pääosin ennallaan; esim. materiaalien siirrot ja lisäykset, ruoppaaminen, valtaväylän turvaaminen Muutos: ruoppauslupa vaaditaan myös pelkän massamäärän perusteella ( > 500 m3) Kalataloudellinen kunnostus: Hankkeesta vastaavalle määrättävät kalatalousvelvoitteet Uusi VL korostaa kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä perinteisen istutusvelvoitteen sijaan, esim. elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito

Muita vesistökunnostushankkeita (2/4) Kalatiet Sääntely ennallaan uusissa hankkeissa kalatien määrääminen kalatalousvelvoitteena jo toteutetuissa hankkeissa lupamääräysten tarkistaminen tietyin edellytyksin Vesistön kunnostusta haittaavat vanhat hankkeet Uusi säännös: hyötynsä menettäneen hankkeen lupa voidaan määrätä raukeamaan

Muita vesistökunnostushankkeita (3/4) Järven tilapäinen kuivattaminen, lisäveden johtaminen, hapettaminen Perusteet luvan tarpeelle ja luvan myöntämiselle ennallaan: vedenkorkeuden alentaminen, veden johtaminen vesistöstä, vesistöön rakentaminen Järven kemiallinen puhdistaminen Sovelletaan luvan tarpeen yleisiä perusteita; ei muutosta Oikeus käyttää toimenpiteisiin toisen vesialuetta (vrt. vanha VL 1:20 ); pelkän käyttöoikeuden myöntämisestä ei enää säännöstä

Muita vesistökunnostushankkeita (4/4) Kosteikot Informatiivinen sääntely kuten vanhassa VL:ssa: ojittaja ja muut asianosaiset voivat sopia mm. ympäristönsuojelua edistävän kosteikkoalueen muodostamisesta ja menetysten korvaamisesta Purojen luonnontilaisuuden säilyminen: Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma: kunnostaminen vaatii luvan kuten uusi ojitus Ei merkitystä, milloin (= minkä lain nojalla) ojituslupa on annettu tai ojitussuunnitelma on vahvistettu

Esitykseen liittyviä vesilain (587/2011) säännöksiä 6 luku Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen 2 Keskivedenkorkeuden alentamisesta tai nostamisesta saatava yksityinen hyöty 4 Keskivedenkorkeuden muuttamisen erityiset edellytykset 5 Alueen omistajien suostumus 7 Osallistuminen keskivedenkorkeuden alentamisen kustannuksiin 10 Keskivedenkorkeuden alentamista varten perustettava yhteisö 5 luku Ojitus 3 Ojituksen luvanvaraisuus 7 Ojituksen toteuttaminen 8 Ojan kunnossapito ja käyttäminen 3 luku Luvanvaraiset vesitaloushankkeet 2 Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus 3 Aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet 4 Luvan myöntämisen yleiset edellytykset 6 Yleisten hyötyjen ja menetysten arvioiminen 7 Yksityisten hyötyjen ja menetysten arvioiminen 21 Lupamääräysten muu tarkistaminen ja uusien määräysten antaminen 14 Kalatalousvelvoite ja kalatalousmaksu 24 Luvan määrääminen raukeamaan 19 luku Voimaantulo 4 Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten soveltaminen

Vesistöjen kunnostaminen - ajankohtaista MMM:ssä Vesitalousstrategia 2011-2020 Vesistöjen kunnostaminen perustuu paikalliseen vastuunottoon Valtion tukirahoitusta kohdennetaan vesihuollosta tulvariskien hallintaan ja vesistöjen hoitoon TTS -tavoite 2014: vesien tilaan vaikuttavien toimenpiteiden tukilainsäädäntö uudistetaan kokonaisuutena Tukitasot, ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen, valvonta, valtiontöistä luopuminen Maa- ja metsätalouden vesitaloushankkeet ja vesistökunnostukset tukevat toisiaan Mahdollisuus tukea myös esim. järjestöjen vesienkunnostustoimintaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen 2014 Uusia rahoitusmahdollisuuksia?

Yhteystiedot Pekka Kemppainen vanhempi hallitussihteeri Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen osasto / Vesitalousyksikkö puh. 040 173 0249 pekka.kemppainen@mmm.fi