Järven keskivedenkorkeuden nostaminen

Transkriptio

1 Järven keskivedenkorkeuden nostaminen Vesistökunnostusten neuvottelupäivä Helsingissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki

2 Vesilain (587/2011) 6 luku, Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen Järven tai lammen keskivedenkorkeuden nostaminen, uusi hanketyyppi Vesistön kunnostushankkeille keskivedenkorkeutta nostamalla aiempaa selkeämpi perusta Aina luvanvarainen (3:3.1 kohta 5)) Järven tai lammen keskivedenkorkeuden alentaminen, aiemmin vesistön järjestely Muutos sääntelyssä vähäinen, tavoitteena kuivatustilanteen parantaminen Vesistön järjestelystä hanketyyppinä on luovuttu, pykäliä 2 4, 7, 10 ja 11 sovelletaan myös rantojen pengerryksiin ja joen perkauksiin 2

3 Järven tai lammen keskivedenkorkeuden pysyvänä muuttamisena ei pidetä Hankkeita, joissa puututaan vedenkorkeuksiin muuttamatta keskivedenkorkeutta ja siirtämättä vesialueen rajaa Joen tai puron vedenpinnan nostoa tai alentamista Merenlahden vedenpinnan nostoa Uuden vesialueen kuten tekoaltaan tai lammikon rakentamista tai uuden uoman tekemistä Edellisiin sovelletaan vesilain yleisiä säännöksiä (2 ja 3 luku) Ojituksesta, säännöstelystä ja vesivoiman hyödyntämisestä säädetään omissa luvuissaan 5, 7 ja 8 3

4 Luvanhakija ja hakemuksen laadinta Lupaa voi hakea (6:3) yksityistä hyötyä saavan kiinteistön eli käytännössä rantakiinteistön tai vesialueen omistaja hyödynsaajien vesilain nojalla muodostama yhteisö yhteisen vesialueen osakaskunta tai osakas asianomainen valtion viranomainen tai kunta Lupahakemus on laadittava noudattaen vesilain nojalla annettua valtioneuvoston asetusta vesitalousasioista (1560/2011), erityisesti 1, 2 ja 6. 4

5 Luvanmyöntämisedellytykset (3:4, 6:5) Luvan myöntämisen yleiset edellytykset (haitattomuus tai intressivertailu, 3:4.1) sekä seuraavista 1. tai 2. (6:5) 1. Kannatusedellytys keskivedenkorkeuden nostamishankkeet: kirjallisia suostumuksia vähintään ¾ veden alle jäävästä maa-alueesta omistavilta tai luvanhakijalla omistusoikeus tai pysyvä käyttöoikeus yli puoleen veden alle jäävästä alueesta keskivedenkorkeuden alentamishankkeet kirjallisia suostumuksia vähintään ¾ järven tai lammen vesialueesta omistavilta 2. Yleisen tarpeen tai muun yleiseltä kannalta tärkeän tarkoituksen vaatima hanke. Yleiseltä kannalta tärkeä tarkoitus on laajempi kuin yleisen tarpeen käsite (mm. vedenhankinta, tulvasuojelu, vesistön virkistyskäyttö tai luonnonsuojelu). 5

6 Lupaa ei saa myöntää (erityiset edellytykset, 6:4) Jos aiheutuu rantakiinteistön käyttömahdollisuuksien olennainen huonontuminen (kohtuuton haitta tai vahinko, esimerkiksi kiinteistön muuttuminen alavuuden vuoksi huomattavan suurelta osin vesialueeksi, ei suostumusta alueen omistajalta) erityisen luonnonsuojeluarvon huomattava heikentyminen (esimerkiksi arvokkaan kosteikon muuttuminen vesialueeksi tai kuivuminen) Jos kyseessä yleisen tarpeen vaatima hanke, lupa voidaan em. seurauksista riippumatta myöntää. 6

7 Käyttöoikeus toisen alueeseen (6:6) Keskivedenkorkeuden nostamista tarkoittavissa hankkeissa käyttöoikeuden perustaminen veden alle jäävään maa-alueeseen kytkeytyy hankkeelle myönnettävään lupaan, eli jos lupa myönnetään, saa hankkeesta vastaava samalla päätöksellä tarvittavan käyttöoikeuden toisen alueeseen. Käyttöoikeus tulee perustaa niihin veden alle jääviin alueisiin, joita hakija ei omista tai hänellä ei ennestään ole pysyvää käyttöoikeutta. Muilta osin käyttöoikeussääntely ei muutu (esim. patoalue ja penkereet, 2:12 13). 7

8 Osallistuminen kustannuksiin (6:7 8) Keskivedenkorkeuden nostaminen hakemuksesta lupaviranomainen voi lupapäätöksessä velvoittaa yksityistä hyötyä saavan osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin (enintään hyötyä vastaavasti ja kertaluonteinen suoritus) Keskivedenkorkeuden alentaminen (ei muutoksia) jos kannatus on yli puolet yksityisestä hyödystä, muillakin on osallistumisvelvollisuus kustannuksiin muukin huomattavan edun saaja hakemuksesta (kohtuullinen ja enintään etua vastaava määrä) Kustannuksiin osallistumisesta tulee määrätä aina lupapäätöksen yhteydessä, ei jälkikäteen hakua. Yksityistä hyötyä (6:2) käytetään kustannusjaon perusteena. 8

9 Vesioikeudellinen yhteisö (6:9 12 ja 12:1 8) Vesioikeudellinen yhteisö on perustettava keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista varten aina silloin, kun luvanhakijoita on enemmän kuin yksi. Vesioikeudellinen yhteisö voidaan perustaa myös mm. vesistön kunnostamista tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten. Aloitteentekijä kutsuu kaikki tiedossa olevat hyödynsaajat ja muut mahdolliset jäsenet kokoukseen (kutsukirje ja sanomalehti-ilmoitus). Perustavassa kokouksessa yhteisölle hyväksytään säännöt ja valitaan yksi tai useampia toimitsijoita tai hallitus. Äänestys suoritetaan perustavassa kokouksessa pääluvun mukaan ja muissa yhteisön kokouksissa hyötyosuuden mukaan, ellei toisin sovita. Vesioikeudellisen yhteisön jäseniä voivat olla kaikkien hankkeesta hyötyä saavien kiinteistöjen omistajat, hankkeeseen liittyvien rakenteiden käyttäjät ja muut hyödynsaajat. Lupaviranomainen vahvistaa yhteisön säännöt lupapäätöksellä ja merkitsee perustetun yhteisön vesiyhteisörekisteriin. 9

10 Lunastuksesta ilmoittaminen (17:1) Lupaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtäviä merkintöjä varten päätöksestä, jolla on annettu oikeus tai määrätty velvollisuus lunastaa kiinteistö tai sen määräala, kiinteistöjen yhteinen alue tai sen määräala taikka kiinteistörekisterilain 2 :n 2 momentissa tarkoitettu liitännäisalue. Kun lunastusta koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi ja päätöksessä määrätty korvaus on maksettu omistajalle tai talletettu asianmukaisesti, lupaviranomaisen on ilmoitettava asiasta kirjaamisviranomaiselle. 10

11 Tietojen merkitseminen kiinteistötietojärjestelmään (17:5) Lupaviranomaisen on huolehdittava sellaisen lainvoiman saaneen päätöksen merkitsemisestä kiinteistötietojärjestelmään, jolla on myönnetty oikeus mm. tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma tai saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi veden alle. Kiinteistötietojärjestelmään on lisäksi merkittävä mm. luvan myöntämistä varten tarpeellinen kiinteistökohtainen sopimus, jonka perusteella luvanhakijalla on oikeus saattaa toiselle kuuluva alue pysyvästi veden alle. Päätöstä ei merkitä kiinteistötietojärjestelmään, jos oikeus koskee ojaa, vesijohtoa tai viemäriä, pienehköä laitetta tai rakennelmaa tai muuta käyttöoikeutta, joka kohdistuu vain vähäiseen osaan kiinteistöstä. 11

12 Kiinteistötoimitus (17:6) Jos 17 luvun 5 :ssä tarkoitettuja tietoja ei voida merkitä kiinteistötietojärjestelmään ilman erityistä selvitystä, Maanmittauslaitoksen on lupaviranomaisen hakemuksesta annettava määräys kiinteistötoimituksen suorittamiseen. Toimituskustannuksista vastaa pääsääntöisesti se, jolle kiinteistötietojärjestelmään merkittävä oikeus on myönnetty tai jonka hakemuksesta kiinteistön käyttöä on rajoitettu. Toimituskustannukset voivat olla merkittäviä. 12

13 Tilusjärjestely (17:11) Lupaviranomaisen on toimitettava lainvoiman saanut lupapäätös Maanmittauslaitokselle, jos päätöksellä annetaan 6 luvun 6 :n mukainen keskivedenkorkeuden nostamista koskeva käyttöoikeus tai hankkeen toteuttaminen aiheuttaa tilusten pirstoutumista tai supistumista, kulkuyhteyksien katkeamista tai vaikeutumista tai muuta vastaavanlaista haittaa. Jos 6 luvun 6 :ssä tarkoitettu veden alle jäävä alue rajoittuu eri rekisteriyksikkönä olevaan yhteiseen vesialueeseen, veden alle jäävä alue on liitettävä osaksi siihen rajoittuvaa vesialuetta. ei koske yleistä aluetta tai muuta yhteistä aluetta kuin yhteismetsää eikä jo ennestään yksityistä vesialuetta Mahdollisesti määrättävästä tilusjärjestelytoimituksesta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia. 13

14 Hankkeen keskeyttäminen (3:19) Keskivedenkorkeuden muuttamista tarkoittava hanke on saatettava loppuun, jos sen toteuttamistoimenpiteisiin on ryhdytty. Lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa luvan hankkeen keskeyttämiselle, jos se ei merkittävästi loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta vastaava on päätöksessä määrättävä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen estämiseksi sekä korvaamaan keskeyttämisestä aiheutuvat vahingot. 14

15 ESAVI:N VEDENNOSTOPÄÄTÖKSET Uuden vesilain (587/2011) nojalla annetut ESAVI:n päätökset järven keskivedenkorkeuden nostamisesta Mustialanlammin keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Tammela; nro 264/2013/2, lainvoimainen Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen; nro 25/2014/2, lainvoimainen Tarkeelanjärven ja Niemilammen keskivedenkorkeuden nostaminen ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Lohja; nro 26/2014/2, lainvoimainen 15

16 Keskivedenkorkeuden nostamishankkeiden lupakäsittelyissä havaittuja ongelmia Vesioikeudellinen yhteisö luvanhakijana, veden alle jäävien maa-alueiden omistus (VL 6:5.2) Hyötyjen ja edunmenetysten kiinteistökohtainen arviointi Suostumusten sisältö ja maininta korvausvaatimuksesta Käyttöoikeuden perustaminen vesialueiksi muuttuviin maa-alueisiin sekä kyseiset alueet kiinteistöittäin pinta-alana ja karttapiirroksella; KTJ:n vesirajatietojen luotettavuus ja isojaon aikainen vesiraja eli rantaviiva? Käyttöoikeuden perustaminen vesioikeudellisen yhteisön jäsenien ja suostumuksen antaneiden omistamiin vesialueiksi muuttuviin maa-alueisiin Perustetun vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen sisältö (VL 12:4 5) Lupaviranomaisen tekemä perustetun vesioikeudellisen yhteisön merkintä vesiyhteisörekisteriin (VL 12:6 8) Kiinteistöoikeudelliset säännökset (VL 17 luku) tietojen merkitseminen kiinteistötietojärjestelmään (VL 17:5) kiinteistötoimitus (VL 17:6), hakeminen ja toimituskustannukset tilusjärjestely (VL 17:11), tilusjärjestelytoimituksen kustannukset 16

17 Vesilain 1:5:n mukainen vesiraja Tätä lakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Jos vedenkorkeus tai vesi- ja maa-alueen keskinäinen asema muuttuu tai on muuttunut, vesialueen raja määräytyy muutoksen jälkeisten vedenkorkeuksien mukaan. Meren ja maa-alueen rajana on Suomen aluevesien rajoista annetun lain (463/1956) 3 :n mukainen aluevesien maanpuoleinen raja. 17

18 Maanmittauskäytännön mukainen vesiraja eli rantaviiva (kiinteistöoikeus) Oikeuskäytännössä (KKO) on vahvistunut, että isojaon aikainen rantaviiva on lähtökohta esimerkiksi vesijättöjä lunastettaessa, ellei kylässä ole jaettu vesijättöjä tai tehty uusjakoa, jolloin uusjakoon on otettu vesijätöt ja uusjaon aikainen rantaviiva on ratkaiseva. Kiinteistön rantaviivan sijainti on voinut myöhemmin muuttua kiinteistötoimituksessa. Isojakoja on tehty kylittäin ja Etelä-Suomessa ne ajoittuvat yleensä vuosien 1750 ja 1850 väliseen aikaan. Isojaon aikainen järven keskivedenkorkeus ei ole tiedossa ja korkeustietoja onkin alettu käyttää vasta 1800/1900-lukujen vaihteessa. Isojaon jälkeen on tehty uusjakoja (isojaon järjestelyjä) 1900-luvun alkupuolella. Kiinteistönmuodostamisasetuksen (1189/1996) 54 :n mukaan vesialueiksi luetaan vesilaissa tarkoitetut vesistöt. Vesialueen ja maan välinen raja määräytyy siis nykyisissä kiinteistötoimituksissa vesilain tarkoittaman keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan ja meren rannalla teoreettisen keskivedenkorkeuden perusteella. 18

19 KTJ:n vesirajatietojen luotettavuus Kiinteistörekisterillä ei ole julkista luotettavuutta. Ennen vuotta 1997 lohkojan ei tarvinnut rantatontin lohkomisessa selvittää rantarajan paikkaa eli ranta saatettiin mitata käymättä sitä. Kiinteistörekisterikartan tarkkuus vaihtelee suuresti ja sitä käytetään indeksikarttana eikä se yleensä sovellu suoraan maastoon merkitsemiseen. Vesirajan sijainnin selvittäminen vaatiikin usein Maanmittauslaitoksen suorittamia arkistotutkimuksia. Kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) saatavan kiinteistörekisterin karttaotteen kiinteistön rantaviiva eli vesiraja ei näistä syistä ole luotettava, mikä on tullut selkeästi ilmi em. ESAVI:n vedennostopäätösten antamisen jälkeen. 19

20 Johtopäätökset vesirajatiedoista Erityisesti järven keskivedenkorkeuden nostamishankkeissa hakijan on ennen hakemuksen ja siinä esitettävien selvitysten laatimisen aloittamista hankittava Maanmittauslaitokselta luotettava selvitys järven rantakiinteistöillä mahdollisesti suoritetuista vesijätön lunastustoimituksista ja laillisen vesirajan eli rantaviivan nykyisestä sijainnista kaikilla järven rantakiinteistöillä. Tämä rantaviiva sekä järven nykyinen vedenkorkeushavaintoihin perustuva keskivedenkorkeus ja uusi hakemuksen mukainen laskennallinen keskivedenkorkeus on piirrettävä riittävän tarkassa mittakaavassa olevalle kiinteistötietokartalle (asetus vesitalousasioista 1560/2011, 6 ). Maanmittauslaitoksen selvitykseen ja em. keskivedenkorkeustietoihin perustuen hakijan on laadittava selvitys hankkeen kiinteistökohtaisista hyödyistä ja edunmenetyksistä (mm. vettymisvahingot) sekä hanketta varten tarvittavista kiinteistökohtaisista pysyvistä käyttöoikeuksista keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueiksi muuttuviin maa-alueisiin sekä tehtävä ehdotus käyttöoikeuksien ja edunmenetysten korvaamisesta. 20