Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013-2016 raportointi
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lakisääteinen asiakirja, jonka avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa Päivitetty 2015 ja lisätty luku 4.5. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen Liitteet: Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Nuorten elinvoimaisuus ohjelman tavoite- ja toimenpidekokonaisuus Väliraportti hyväksytty valtuustossa 8.6.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015-2016 Uusi hyvinvointisuunnitelma uuden valtuuston päätettäväksi syksyllä 2017 Linkki lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2
Hyvinvoinnin edistämisen periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2013-2016 Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Palvelut ovat monipuolisia, laadukkaita ja vaikuttavia Lapsiperhepalveluja johdetaan yhteisen strategian mukaisesti 3
Valtuustokauden strategiset tavoitteet Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet vastaavat hyvin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä 13-17 -vuotiaat. - Tulostavoite: Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. - Tulostavoite: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. - Tulostavoite: Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja tukevaa toimintaa 4
Lasten ja nuorten hyvinvointityön painopistealueet 2015-2016 Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan - Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön 5
Strategisten tavoitteiden toteutuminen 6
Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä 13-17 -vuotiaat - Tulostavoite: Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Tavoite Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä 13-17 - vuotiaat. 102 kiireellistä sijoitusta. Kiireellisten sijoitusten tarve väheni 8,9 % edellisestä vuodesta. 13-17v. ikäryhmässä kiireellisten sijoitusten tarve oli 17 % edellistä vuotta pienempi. 111 kiireellistä sijoitusta. Kaikissa ikäryhmissä yhteensä 223. 141 kiireellistä sijoitusta. Päätökset koskivat 128 lasta, kasvua edelliseen vuoteen 30 %. Kaikissa ikäryhmissä yhteensä 225. 7
Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan - Tulostavoite: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Tavoite Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Kevään 2014 yhteishaun tulosten jälkeen ilman paikkaa jääneitä nuoria oli Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjauksesta kerättyjen tietojen mukaan 150. Kaikille kyettiin järjestämään opiskelupaikka 2. asteen koulutukseen, peruskoulun lisäopetukseen, ammattistarttiin tai ammattistartin starttipajatoteutukseen. Yhteishaun tulosten perusteella lukioon pääsy tiukentui. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystyttiin kuitenkin tarjoamaan kaikille peruskoulun päättäville nuorille, jotka eivät saa muuta toisen asteen koulutuspaikkaa. Kaikille peruskoulun päättäneille nuorille on kyetty tarjoamaan joko 2. asteen koulutuspaikka lukiossa /ammatillisessa oppilaitoksessa tai koulutuspaikka lisäopetuksessa / valmentavassa koulutuksessa. Peruskoulutuksen jälkeiseen opiskeluun jäi osallistumatta alle kymmenen nuorta vuonna 2016. Lukiokoulutukseen sijoittui 67,3 % ja ammatilliseen koulutukseen 30 %. 8
Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan - Tulostavoite: Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja tukevaa toimintaa Tavoite Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdolli -suuksia ja sosiaalisia verkostoja tukevaa toimintaa. Suomenkielisessä opetuksessa valtion tukemalla kerhotoiminnan rahoituksella on voitu lisätä koulujen kerhotoimintaa 65 %:sta 79 %:iin peruskouluista. Tämän rahan avulla on järjestetty 461 kerhoa, joihin on ollut mahdollisuus osallistua 5150 alakoululaisella ja 1200 yläkoululaisella. Tämän lisäksi on muiden tahojen järjestämää kerhotoimintaa. Harrastusmahdollisuuksia on lisätty myös mm. kumppanuuksia hyödyntäen. Tavoite toteutui myös kulttuurin tulosyksikön osalta. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty sivistystoimessa. Suomenkielisen opetustoimen kerhoihin osallistui alakouluissa noin 6000 ja yläkouluissa 1500 oppilasta yhteensä 500 kerhossa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa joulukuussa 2015 kerhotoimintaan osallistui 391 lasta, mikä on 130 lasta enemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Liikunta- ja nuorisopalveluissa toteutui sekä kevät- että syyskauden tarjonnassa. Lisätty vuodesta 2014 yhteensä 13 ryhmää. Koulut, kirjastot ja liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lisänneet lasten ja nuorten edullisia tai jopa kokonaan maksuttomia matalankynnyksen kerhotoimintoja. Sivistystoimen matalankynnyksen harrasteryhmät yhteensä: Harrastusryhmien määrä 701, osallistujia 50143. Vertaisryhmien määrä 27, osallistujia 152. Pop in - Pop out -ryhmien määrä 178, osallistujia ei laskettu. 9
Painopistealueiden 2015-2016 toteutuminen 10
Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan Toimenpide Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Kartoitetaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja määritellään kehittämiskohteet sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä Nuorisopoliklinikan (Nupoli), kouluterveydenhuollon ja ostopalvelujen yhteistyöprosessi päivitettiin ja otettiin käyttöön. Nuorisopsykiatrian konsultaatiot saatiin säännöllisiksi. Keväällä 2016 toteutettiin espoolaisten 13-22 vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitoketjujen ja kustannusten nykytilan analysointi. Selvitystyön perusteella todettiin, mm. että nuorten hoitoketjut ja ensikontaktipaikat ovat moninaiset ja saumaton hoito vaatii paljon koordinaatiota usealta organisaatiolta. Koulussa tarjottavia palveluja tulisi vahvistaa ensikontaktipisteenä ja varhaisen vaiheen tukemisessa. Selvitystyön pohjalta lähdetään kehittämään nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuoren odotusaika mielenterveys- ja päihdepalveluihin Yhteisiä ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpiteitä työstetään parhaillaan ja nämä tullaan viemään kaupunkitasoiseen hyvinvointisuunnitelmaan vuoden 2017 aikana. Nupolin asiakasmäärä 589, käyntimäärä 2451. Nupolin odotusaikoja ei tiedossa. Nupolin asiakasmäärä 837, käyntimäärä 4197. Nupolin odotusaikoja ei tiedossa, mutta palveluun pääsyä pyritty helpottamaan: 13-22-vuotiaille päivystys ma-to klo 12-14 ja keväästä 2017 alkaen Nupoli avoinna maanantaisin klo 18 asti. Nuori voi myös mennä ilman ajanvarausta Iso Omenan Palvelutorille, missä MTP-klinikan vastaanotto. Nuorten parempi mielenterveys hankkeessa 2016-2017 koulutetaan Espoon yläkoulujen oppilashuollon työntekijät (kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat) käyttämään uutta strukturoitua menetelmää (Interpersonal Counseling IPC) masennuksen ennaltaehkäisyyn. Hanke toteutetaan yhteistyössä HYKS:n ja THL:n kanssa. 11
Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin 1/2 Toimenpide Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset käsitellään ohjeistuksen mukaisesti ja viedään käytäntöön Kouluterveyskysely 2015 osittain epäonnistui tiedonkeruussa olleiden kapasiteettiongelmien vuoksi. Espoo sai tulokset 7 peruskoulusta (n=1117), 4 lukiosta (n=807) ja 3 ammattiopistosta (n=337). Tulokset on käsitelty ko. kouluissa. Kyselyn pohjalta toimenpide: perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetty koulutusta masentuneiden ja ahdistuneiden lasten ja nuorten varhaisemmasta tunnistamisesta ja palveluun ohjaamisesta. Espoo on ollut aktiivisesti mukana Kouluterveyskyselyn pääkaupunkiseudun työryhmässä kehittämässä kyselyä ja sen toteutusta. Vuoden 2017 kyselyn toteutukseen on valmistauduttu mm. päivittämällä ohjeistusta tulosten hyödyntämiseen. Ryhmätoiminnan tilastoinnin selkiyttäminen (yhteiset käsitteet ja tilastointi) ja asiakashyödyn mittaaminen Laaditaan Nuorten hyvinvointikertomus Valmistelutyötä Tilastointia yhtenäistetty sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa 1.1.2016 alkaen. Asiakashyötyä mitataan sotetin hoidollisissa ja kuntouttavissa ryhmissä asiakkaan arvioimana ennen ja jälkeen ryhmän. Toteutuneet ryhmät ks. seuraava dia. Ei ole toteutunut. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilan ja siihen liittyvien toimenpiteiden seurantaa kehitetään vuoden 2017 aikana osana kaupunkitasoista hyvinvoinnin raportoinnin kehittämistyötä. Tällöin selvitetään, miten raportointia voitaisiin täydentää nuorten subjektiivisella kokemustiedolla. Syksyllä 2016 pilotoitiin 8.-luokkalaisille Nuoren hyvinvointikartta -kyselyä, jonka avulla on mahdollista kohdentaa palveluja tarvelähtöisesti ja oikea-aikaisesti. 12
Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin 2/2 Toteutunut ryhmätoiminta vuonna 2016 Sivistystoimen harrastus-/ryhmätoiminnat Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä aikuisten mielenterveyspalvelujen ryhmätoiminnat 27 178 701 Harrastusryhmiä (osallistujia 50 143) Vertaisryhmiä (osallistujia 152) Pop-in-pop-out - ryhmiä (osallistujamääriä ei tilastoida) 164 8 90 1026 Hoidolliset ja kuntouttavat ryhmät (osallistujia noin 1600) Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ryhmät (osallistujia 12 435) Pop-in-pop-out - ryhmiä (osallistujia noin 7 550) Palvelujen kehittämisryhmät (osallistujia 27) 13
Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan Toimenpide Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Lisätään kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatien käyttöä eri toiminnoissa Asiakasraateja tai asiakkaita osallistavia palautetilaisuuksia 10 kpl. Noin 80 asiakasta osallistunut lastensuojelupalvelujen kehittämiseen vuosina 2015-2016. Asiakasraateja tai asiakkaita osallistavia palautetilaisuuksia 7 kpl. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen: Sosiaali- ja terveystoimessa yhtenäistetty käytäntöjä esim. palkkionmaksun osalta, sosiaalipalveluissa valmisteltu kokemusasiantuntijakoulutus yhteistyössä Laurean kanssa (käynnistyy vuonna 2017). Koottu video olemassa olevista lapsen osallistamisen tavoista ja osallisuuden lisäämisestä Espoossa. Lapsiasiakkailta kerätään arviota asiakastyytyväisyydestä lasten terapiapalveluissa Nuoret vaikuttavat ManiMiitti-toiminnalla vähintään nuorisopalvelujen budjettiin 2016 (osallistuva budjetointi) Seurattu kuukausittain tuloskortissa lasten asiakastyytyväisyyttä sekä vähintään vuositasolla lasten omaa arviota palvelun tuottamasta hyödystä heidän hyvinvoinnilleen. Pohjois-Espoo ja Espoon keskus kaikki 8.- luokkalaiset osallistuivat 5/2015. Vammaispalveluihin perustettu alueellinen osallisuusryhmä, jossa keskitytään alle 16- vuotiaiden lasten vammaissosiaalityöhön. Seuranta toteutunut suunnitellusti. Tulokset olleet hyviä ja ylittäneet tulostavoitteen. Toimenpiteistetty vuoden 2015 palautteiden perusteella, että tunne-elämän hoidoissa palvelusta kerrotaan lapsille vielä paremmin ymmärrettävällä tavalla. Nuorten ideoimat asiat vietiin ManiMiitti - äänestykseen Espoon keskuksen alueen yläkouluille. Toimintaehdotuksia (10 kpl) on toteutettu 2016 aikana, niiden tilanne löytyy nettisivuilta www.espoo.fi/manimiitti. Mm. nuorten ideoimaa klubitoimintaa on jo lähdetty toteuttamaan. ManiMiitti jatkuu ja laajenee 2017. 14
Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa Toimenpide Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Lasten ja nuorten tapahtumien määrä Kulttuuri- ja liikuntapolun (KULPS!) osallistujamäärät Kulttuurisen nuorisotyön yhteistyötapahtumien määrä Kulttuuritapahtumia / -tilaisuuksia / -opastuksia lapsille, nuorille ja perheille 6 941 (osallistujamäärä 289 351). Nuorisopalveluiden tapahtumat 40 kpl. KULPS!-käyntejä kulttuuri- ja liikuntapolulla 87 223 yksittäisen oppilaan käyntiä, joista ruotsinkielisiä käyntejä oli 8 766. Kulttuurisen nuorisotyön yhteistyötapahtumien määrä 20 kpl. Kulttuuritapahtumia / -tilaisuuksia / -opastuksia lapsille, nuorille ja perheille 6 281 (osallistujamäärä n. 228 000). Nuorisopalveluiden tapahtumat 45 kpl. Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen kulttuuritapahtumia 141 (osallistujamäärä 7 217). KULPS!-käyntejä kulttuuri- ja liikuntapolulla 83 233 yksittäisen oppilaan käyntiä, joista ruotsinkielisiä käyntejä 5 340. Kulttuurisen nuorisotyön yhteistyötapahtumien määrä 15 kpl. Työväenopiston nuorten (16-29 v.) kurssien osallistujamäärät (Omnia) 2339 opiskelijaa 3015 opiskelijaa Jaettujen Kaikukorttien määrä Noin 700 kappaletta. 1320 jaettua korttia (joista 202 jaettu 1987 tai myöhemmin syntyneille ja perheen aikuisen Kulttuuri kuuluu kaikille. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa hankkia lippuja esimerkiksi museoon. Ratkaisuksi tähän on kehitetty Kaikukortti. kanssa alaikäinen lapsi saa Kaikukortilla myös maksuttomat liput) Kulttuurineuvolatoimintaa järjestettiin vuonna 2016 viidessä neuvolassa 54 kertaa, osallistujia 979. 15
yksinäiset 181 Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön Toteutuminen vuosilta 2014 ja 2015, koska vuoden 2016 tietoja ei vielä käytössä Toimenpide Toteutuminen 2014 Toteutuminen 2015 Ylläpidetään ja kehitetään monikielisten lasten ja nuorten kielitaitoa Huolehditaan lasten ja nuorten suomen/ruotsin osaamisesta Huolehditaan nuorten koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta Maahanmuuttajalapsiperheiden asunnottomuus ja häädöt vähenevät Oman äidinkielen opetukseen osallistuvien osuus kaikista espoolaisista vieraskielistä lapsista ja nuorista: esiopetuksessa 25 % perusopetuksessa 48 % Suomi/ruotsi toisena kielen opetuksen toteutunut tuntimäärä opetukseen osallistuvaa oppilasta kohden perusopetuksessa: suomi 2,62 ruotsi 2,64 Vieraskielisten lasten osuus, joille on varhaiskasvatuksessa tehty yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma: suomenkieliset 57,9 % ruotsinkieliset 26,0 % Vieraskielisten nuorten osuus 18 19-vuotiaista espoolaisista nuorista, vieraskielisten osuus Omnian ammattiopistosta valmistuvista espoolaisista nuorista ja vieraskielisten osuus Espoon lukiosta valmistuvista espoolaisista nuorista: väestöstä 10,1 % lukiosta 4,7 % Omniasta 5,9 % Kaupungin asuntoa hakeneet asunnottomat maahanmuuttajat pitkäaikaisasunnottomat 93 kotitaloudet 20 Oman äidinkielen opetukseen osallistuvien osuus kaikista espoolaisista vieraskielistä lapsista ja nuorista: esiopetuksessa 30 % perusopetuksessa 50 % Suomi/ruotsi toisena kielen opetuksen toteutunut tuntimäärä opetukseen osallistuvaa oppilasta kohden perusopetuksessa: suomi 2,77 ruotsi 2,35 Vieraskielisten lasten osuus, joille on varhaiskasvatuksessa tehty yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma: suomenkieliset 96,0 % ruotsinkieliset 27,2 % Vieraskielisten nuorten osuus 18 19-vuotiaista espoolaisista nuorista, vieraskielisten osuus Omnian ammattiopistosta valmistuvista espoolaisista nuorista ja vieraskielisten osuus Espoon lukiosta valmistuvista espoolaisista nuorista: väestöstä 10,7 % lukiosta 4,8 % Omniasta 7,5 % Kaupungin asuntoa hakeneet asunnottomat maahanmuuttajat yksinäiset 141 pitkäaikaisasunnottomat 69 kotitaloudet 14 16
Sosiaalihuoltolain mukainen kehittäminen: Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelujen hakemisen kynnys matalaksi Toimenpide Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Palveluneuvonnan ja -ohjauksen kehittäminen, sähköiset matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuudet Tehtiin kattava nykytila-analyysi osana Lapsiperhepalvelujen palveluohjausmalli projektia yhteistyössä NHG:n kanssa. Analyysin perusteella konkretisoitiin toimenpiteitä, joita on lähdetty toteuttamaan vuosina 2016-2017. Lapsiperhepalvelujen nettisivu-uudistus, valmistuu 2017. Pyydä apua nappi, käyttöönotto 3/2017. Sähköinen sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi otettu käyttöön lastensuojelupalveluissa 1/2017 alkaen. Laajenee muihin sosiaalipalveluihin kevään 2017 aikana. Lastensuojelun palvelualue muuttuu 1.4.2017 alkaen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiksi. Projekti vammaissosiaalityön integroimiseksi vahvemmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Palvelutarpeen arvion ja suunnitelman sisällöllinen kehittäminen Omatyöntekijän tehtävän ja sisällön määrittely BBiC-malliin perustuva palvelutarpeen arviointi on otettu käyttöön perhe- ja sosiaalipalveluissa. Mallin käyttöön koulutettiin lastensuojelun, lapsiperheiden perhetyön, perheneuvolan, aikuissosiaalityön, vammaispalvelun ja oppilashuollon työntekijöitä. BBiC:n avulla arvioidaan laaja-alaisesti lapsen ja perheen tilannetta lapsen tarpeista lähtien. Mallissa korostuu monialainen verkostotyö. Malli perustuu tutkittuun tietoon ja se on käytössä mm. useissa Pohjoismaissa ja Iso- Britanniassa. BBiC:iin perustuvan arviointimallin käyttöä ja työntekijöiden osaamista vahvistettiin koulutuksin ja konsultoinnein. Omatyöntekijäkuvaus määritelty ja otettu käyttöön perhe- ja sosiaalipalveluissa alkuvuodesta 2016. 17
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön 1/2 Tavoitteet: - Opiskeluhuollon strateginen johtaminen vahvistuu - Yhteisöllinen oppilashuolto on vahvistuu - Tuen ja palvelujen saatavuus paranee - Palvelut tarjotaan määräajassa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2016 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arvioinnin.. Toimenpide Toteutuminen 2015 Toteutuminen 2016 Luodaan toimivat rakenteet oppilashuoltotyön kehittämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii opiskeluhuollon ohjausryhmänä. Oppilashuollollisia asioita on käsitelty lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmässä säännöllisesti. Keskeisinä sisältöinä ovat olleet yhteisöllinen ja yksilökohtainen työ sekä muut lain sisällön tuomat velvoitteet. Oppilashuollollisia asioita on käsitelty lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmässä säännöllisesti. Keskeisinä sisältöinä ovat olleet yhteisöllinen ja yksilökohtainen työ sekä muut lain sisällön tuomat velvoitteet. Lukuvuonna 2016-17 aloitetuista oppilaitosten monialaisista tarkastuksista raportoidaan jatkossa myös lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmälle. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa mainittuja toimenpiteitä on nostettu eri tulosyksiköiden tuloskortteihin. Oppilashuollollisia asioita on viety eri tulosyksiköiden tuloskortteihin ja siten osaksi johtamista ja seurantaa (esim. suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tuloskortissa opiskeluhuoltolaissa mainitut määräajat palveluun pääsyssä). Seurataan, että yhteisölliset oppilashuoltoryhmän kokoukset toteutetaan systemaattisesti kaikissa yksiköissä. Yhteisölliset oppilashuoltokokoukset ovat toteutuneet kaikissa yksiköissä. Kokouksien frekvenssi (1-32 kokousta/lukuvuosi) ja sisältö vaihtelevat eri yksiköissä. Kokonaisuudessaan yhteisöllinen työ on lisääntynyt, mikä on opiskelijahuoltolain keskeinen tavoite. 18
Toimenpide Oppilashuollon kuraattorien ja psykologien määräaikojen toteutuminen kohderyhmittäin (esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus). Neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa avokäyntien toteutuminen kouluilla/oppilaitoksissa, asiakasmäärät, määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset ja yksilöllisen tarpeen mukaiset käynnit, lukumäärä ja % kaikista käynneistä, terveystarkastuksista pois jäävät ikäryhmittäin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön 2/2 Toteutuminen lukuvuosi 2014-2015 Esiopetus ja ruotsinkielinen opetus: määräajat toteutuivat 100 %. Suomenkielisen opetuksen kuraattorit 95,9 % ja psykologit 93,1 % yhteensä 94,5 % (kiireelliset oppilasasiat 100 %). Avokäynnit terveydenhoitajalla 28 280 käyntiä (asiakasmäärä 13 858) koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Laajat terveystarkastukset, joissa oppilaan lisäksi ainakin toinen vanhemmista sekä terveydenhoitaja ja lääkäri: 1., 5. ja 8. luokkalaisten ikäluokista yhteensä toteutunut 64%. Terveydenhoitajan tarkastus toteutunut 91 %:lle 1-9. luokkalaisista. Toteutuminen lukuvuosi 2015-2016 Esiopetus ja ruotsinkielinen opetus: määräajat toteutuivat 100 %. Suomenkielisen opetuksen kuraattorit 99,7 % ja psykologit 94,7 % yhteensä 97,2 % (kiireelliset oppilasasiat 100 %). Avokäynnit terveydenhoitajalla 30 067 käyntiä (asiakasmäärä 14 731) koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Laajat terveystarkastukset, joissa oppilaan lisäksi ainakin toinen vanhemmista sekä terveydenhoitaja ja lääkäri: 1 lk. 80 %, 5 lk. 77 %, 8 lk. 36 % Terveydenhoitajan tarkastus toteutunut 92 %:lle 1-9. luokkalaisista. Kaikista käynneistä määräaikaistarkastuksia 38 % ja muita käyntejä 62 % (51 379 kappaletta) koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Kaikista käynneistä määräaikaistarkastuksia 38 % ja muita käyntejä 62 % (51 713 kappaletta) koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Konsultaatioiden määrä Suomenkielisen opetuksen psykologien ja kuraattorien Suomenkielisen opetuksen psykologien ja kuraattorien konsultaatioiden määrä 3840 kertaa. Ruotsinkielisen konsultaatioiden määrä 5273 kertaa. Ruotsinkielisen opetuksen psykologien ja kuraattoreiden opetuksen psykologien ja kuraattoreiden konsultaatiomäärät 94 kertaa. konsultaatiomäärät 325 kertaa. Lasten terapiapalveluissa esikoululaisille tuotetuissa Lasten terapiapalveluissa esikoululaisille tuotetuissa palveluissa annettujen konsultaatioiden määrä 303 kertaa palveluissa annettujen konsultaatioiden määrä 378 (vuosi 2015). kertaa (vuosi 2016). 19
Yhteenveto 1/2 Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden ja palvelujen sujuvuuden parantaminen Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen ja kustannusten nykytilan analysointia koskevaa selvitystä hyödynnetään palveluketjujen uudelleen muotoilussa asiakkaan hoidon saumattomaksi toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä jatkossa keskeinen tavoite. Seuranta- ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen Hyvinvointiraportointia kehitetään kaupunkitasoisesti. Tavoitteena oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lasten ja nuorten omia kokemuksia ja palautetta tulee kerätä systemaattisemmin. Lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Lasten ja nuorten omien kokemusten arvostetuksi ja huomioiduksi tuleminen ovat keskeinen tavoite kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Osallistamista on kehitetty ja toteutettu yhä enemmän ja sen perusteella kehitetty palveluja. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on lasten osallisuuden vahvistaminen. 20
Yhteenveto 2/2 Kulttuurin hyvinvointivaikutusten huomioiminen ja osallistavan ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavan toiminnan tehostaminen Erilaisilla toimintamuodoilla (esim. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kaikukortti) on lisätty kulttuurin saavutettavuutta. Tätä pidetään jatkossakin tärkeänä. Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön Vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Espoo mukana pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä (2017-2018), missä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä Kuluvalla valtuustokaudella saatu lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen toimivat ja hyvät rakenteet (ks. seuraava dia). Jatkossa pyritään siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma. 21
Lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet Tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa: varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, lähialueen kasvatusverkostot, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, seurakunnat, kolmannen sektorin toimijat Lasten ja nuorten hyvinvointityön alueryhmät Keski- ja Pohjois- Espoo Leppävaara Espoonlahti Matinkylä- Olari ja Tapiola Toisen asteen hyvinvointiryhmä Asiantuntijaryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä 22
KIITOS! Lisätietoja: Lasten ja nuorten hyvinvointityön asiantuntijaryhmä jenni.leinonen@espoo.fi (lasten terapiapalvelut) marika.lostedt@espoo.fi (svenska bildningstjänster) viula.pakka@espoo.fi (sivistystoimi, esikunta) elina.palojarvi@espoo.fi (terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö) terhi.pippuri@espoo.fi (sivistystoimi, esikunta) anu.ramo@espoo.fi (lastensuojelu) kaisa.saarinen@espoo.fi (aikuisten sosiaalipalvelut) merja-riitta.schantz@espoo.fi (suomenkielinen opetus) petra.sorvasto@espoo.fi (liikunta- ja nuorisopalvelut) hilla.sumanen@espoo.fi (mielenterveys- ja päihdepalvelut) anita.vataja@espoo.fi (suomenkielinen varhaiskasvatus) 23