Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Samankaltaiset tiedostot
Luento 16: Ääniaallot ja kuulo

Luento 16: Ääniaallot ja kuulo

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

16 Ääni ja kuuleminen

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

, tulee. Käyttämällä identiteettiä

Ihmiskorva havaitsee ääniaallot taajuusvälillä 20 Hz 20 khz.

Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

Aaltoliike ajan suhteen:

2 Mekaaninen aalto. Mekaaniset aallot kulkevat jossain materiaalissa, jota kutsutaan tässä yhteydessä väliaineeksi (medium).

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Luento 15: Mekaaniset aallot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

16 ÄÄNI JA KUULEMINEN (Sound and Hearing)

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Äänen eteneminen ja heijastuminen

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

Luento 14: Ääniaallot ja kuulo

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

Luento 14: Ääniaallot ja kuulo

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Luento 14: Periodinen liike, osa 2. Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi F t F r

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Luento 18: Kertausluento

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

3 ÄÄNI. Sovelletaan nytkin impulssiteoreemaa. Liikkuvaan nesteosaan vaikuttava A ja sen aiheuttama liikemäärän muutos, on nesteosan massa.

35. Kahden aallon interferenssi

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Kertaustehtävien ratkaisuja

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

2 AALTOLIIKKEIDEN YHDISTÄMINEN

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

3.1 PITKITTÄISEN AALLON NOPEUS JA ENERGIA

Tietoliikennesignaalit & spektri

YO-KYSYMYKSIÄ KURSSISTA FY3: Aallot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

7 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Luento 2. Jaksolliset signaalit

35 VALON INTERFERENSSI (Interference)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Soitinten fysiikkaa. Markku Pohjola. Pro Gradu -tutkielma. Oulun yliopisto Fysiikan koulutusohjelma 2016

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kuulohavainnon perusteet

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

Luento 11: Periodinen liike

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

= 0.175m, 0.525m, 0.875m,...

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Ääni, akustiikka. 1 Johdanto. 2.2 Energia ja vaimeneminen (1) 2 Värähtelevät järjestelmät

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on

Tarkastellaan kahta x-akselin suuntaan etenevää ääniaaltoa (huomaa esitystapa) ja kuunnellaan niiden summaa kiinnitetyssä kohdassa x = 0 :

π yd cos 2 b) Osoita, että lauseke intensiteetille sirontakulman funktiona on I

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

K = Q C W = T C T H T C. c = 1 dq. f) Isokoorinen prosessi: prosessi joka suoritetaan vakiotilavuudessa

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l

11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Transkriptio:

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä

Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä

Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa 2 aaltoa Ei tarvitse seisovaa aaltoa Lasketaan summaamalla aaltojen amplitudien y(x, t) lausekkeet Esimerkiksi jos kaksi lähdettä lähettää samalla taajuudella ja samassa vaiheessa Interferenssi tarkastelupisteessä P Konstruktiivinen (vahvistava), kun aaltojen matkaero lähteistä P:hen 0, λ, 2λ,... Destruktiivinen (sammuttava), kun matkaero λ/2, 3λ/2, 5λ/2,...

Interferenssi tarkemmin = Kahden tai useamman aallon superpositio jossain tietyssä paikassa Aaltojen amplitudit summataan Ilmiöt erottuvat parhaiten yhdistämälla sinimuotoisia aaltoja A sin(ω 1 t k 1 r 1 + δ 1 ) + A sin(ω 2 t k 2 r 2 + δ 2 ) (sama amplitudi yksinkertaisuuden vuoksi) Tarkastellaan kahta lähdettä S 1 ja S 2 b c S 1 S 2 a

Interferenssi ja matkaero b c r 1 = 4λ r 2 = 2λ S 1 S 2 a Vahvistava interferenssi kun (ω 2 ω 1 )t (k 2 r 2 + k 1 r 1 ) + (δ 2 δ 1 ) = mπ, m = 0, ±1, ±2,... Sammuttava interferenssi kun (ω 2 ω 1 )t (k 2 r 2 + k 1 r 1 ) + (δ 2 δ 1 ) = ( m + 1 2) π

Interferenssiehdot Jos lähteet identtisiä: amplitudit samoja, aallonpituudet samoja λ = 2π/k, taajuudet ω samoja ja alkuvaiheet samoja δ (Alkuvaihe vakio = koherentti lähde - näistä lisää kevään kurssilla) Interferenssiehdoiksi saadaan: r 2 r 1 = mλ r 2 r 1 = (2m + 1) λ 2 (Konstruktiivinen i.) (Destruktiivinen i.) Huomaa rajoitukset, jolla edellinen pätee!

Harjoitus Kaksi kaiutinta lähettää samanvaiheista sinimuotoista ääniaaltoa. Millä taajuuksilla pisteessä P syntyy konstruktiivinen ja destruktiivinen interferenssi? Äänen nopeus olkoon 350 m s 1.

Huojunta Tarkastellaan edelleen aaltojen interferenssiä Aaltojen amplitudit ovat samat Taajuudet hieman erilaiset x = 0 ja t = 0 aallot samassa vaiheessa = konstruktiivinen interferenssi Ajan kuluessa aaltojen välille syntyy vaihe-ero Lopulta vaihe-ero on π = destruktiivinen interferenssi Normaalin värähtelyn lisäksi syntyy toinen, matalammalla taajuudella tapahtuva amplitudin huojunta (beat) Huojuntaa voidaan käyttää vaikkapa soittimien tarkkaan viritykseen

Huojunnan matemaattista tarkastelua Lasketaan yhteen kaksi aaltofunktiota tietyssä pisteessä Aalloilla vaihe-ero δ = y 1 = sin(ω 1 t) ja y 2 = sin(ω 2 t + δ) Aaltofunktioiden summa y(t) = y a (t) + y b (t) = A [sin ω 1 t + sin(ω 2 t + δ)] Pienellä ähertämisellä [(ω1 y(t) = 2A sin( + ω 2 )t δ ] ) [(ω1 /2 cos( ω 2 )t δ ] ) /2

Huojunnan matemaattista tarkastelua [(ω1 Amplituditekijä 2A sin( + ω 2 )t δ ] ) /2 värähtelee pienellä taajuudella (f a f b )/2 Kosinitekijä värähtelee taajuudella (f a + f b )/2 Huojunnan aiheuttamien aaltojen taajuuden keskiarvo Korva reagoi intensiteettiin aaltomuodon neliöön, joten se kuulee huojuntaintensiteetin taajuudella f a + f b ja missä minimit ja maksimit toistuvat taajuudella f a f b Huojunta psykofyysinen reaktio, suuremmilla taajuuserotuksilla korva erottaa taajuudet toisistaan

Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä

Dopplerilmiö Aaltoliikkeen lähde ja havaitsija liikkuvat toistensa suhteen Muutos havaitussa aaltoliikkeen aallonpituudessa ja taajuudessa Tilanne: äänilähde ja havaitsija suoraviivaisessa liikkeessä samalla akselilla Havaitsijan L nopeus v L (> 0 havaitsijasta lähteeseen päin) Lähteen S nopeus v S (> 0 havaitsijasta poispäin) L v L + S v S

Havaitsija liikkuu Vain havaitsija liikkuu Havaitsijan mielestä aalto lähestyy nopeudella v + v L Äänen taajuus f L = v + v L λ = v + v L f S v Liiketilat Lähdettä kohti liikkuva havaitsija v L > 0 = f L > f S Lähteestä poispäin liikkuva: v L < 0 = f L < f S L v L + S

Äänilähde liikkuu poispäin Äänilähde liikkuu poispäin havaitsijasta Lähde emittoi siirtymämaksimin (esim) kun t = 0 paikassa x = 0 Seuraava siirtymämaksimi emittoituu ajan hetkellä t = T = 1/f S, mutta kohdassa x = v S T Edellinen siirtymämaksimi on tällä välin edennyt matkan vt Lähteen takana äänen aallonpituus λ = vt + v S T = v + v S f S L + S v S

Molemmat liikkuvat Havaitsija liikkuu kohti lähdettä Tällöin havaitsijan kuulee taajuuden f L = v + v L λ = v + v L v + v S f S Pätee kaikkiin tapauksiin lähteen ja havaitsijan liikesuunnasta riippumatta Nopeuksien merkit pitää mennä oikein! L v L + S v S

Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä

Esimerkki 1 Kaiuttimen lähettämä ääniaalto, jonka taajuus on 200 Hz, heijastuu lähes täydellisesti seinästä luoden seisovan aallon. Missä pisteessä ei ääntä kuulla lainkaan? Ratkaisu Ihmiskorva aistii painevaihtelut, eli ääntä ei kuulla kun paineella solmukohta = siirtymän kupukohta. Seinässä on siirtymän solmukohta, joten kupukohdat ovat (2m 1)λ/4 päässä seinästä. Ensimmäinen kupukohta: λ = v f = 1.72 m = ei ääntä, kun d = λ 4 = 0.43 m

Esimerkki 2 Poliisiauton sireenin taajuus on 300 Hz ja äänen nopeus 340 m s 1. Mikä on tarkkailijan kuuleman äänen taajuus kun 1. Tarkkailija paikallaan ja poliisiauto liikkuu nopeudella 30 m s 1 poispäin tarkkailijasta? 2. Poliisiauto paikallaan ja tarkkailija liikkuu nopeudella 30 m s 1 poispäin poliisiautosta? 3. Tarkkailija liikkuu kohti poliisiautoa nopeudella 15 m s 1 ja samalla poliisiauto liikkuu nopeudella 45 m s 1 poispäin tarkkailijasta?

Ratkaisut 1. v L = 0 ja v S = 30 m s 1. f L = v + v L f S = 340 300 Hz = 276 Hz v + v S 340 + 30 2. v L = 30 m s 1 ja v S = 0. f L = v + v L 340 30 f S = 300 Hz = 274 Hz v + v S 340 3. v L = 15 m s 1 ja v S = 45 m s 1. f L = v + v L 340 + 15 f S = 300 Hz = 277 Hz v + v S 340 + 45

Esimerkki 3: tupla-doppler Poliisiauton sireenin taajuus on 300 Hz ja äänen nopeus 340 m s 1. Poliisiauto liikkuu nopeudella 30 m s 1 kohti talon seinää. Sireenin aiheuttamat ääniaallot heijastuvat talon seinästä takaisin. Mikä on poliisiauton ajajan kuulema heijastuneen äänen taajuus?

Ratkaisu Ensimmäinen Doppler-siirtymä: seinä kuuntelijana. Merkkisäännöt = v W = 0 ja v S = 30 m s 1 f W = v + v W f S = 340 300 Hz = 329 Hz v + v S 340 30 Toinen Doppler-siirtymä: poliisi kuuntelee Merkkisäännöt = v W = 0 ja v L = 30 m s 1 f W = v + v L 340 + 30 f W = 329 Hz = 358 Hz v + v W 340