Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi
Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja, professori Ossi V. Lindqvist, Kuopion yliopisto Varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jäsenet hallintojohtaja Sirkka Hagman, Nokian Renkaat koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola, SYL ry kehitysjohtaja Irene Isohanni, Oulun seudun ammattikorkeakoulu laatupäällikkö Kirsi Levä, Turvatekniikan keskus koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen, SAMOK ry vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto dekaani, professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto VTT, dos. Pertti Vuorela, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö Pääsihteeri Ossi Tuomi Suunnittelija Helka Kekäläinen (yo) Suunnittelija avoin (amk) Suunnittelija Kirsi Mustonen (eol) Suunnittelija ja KKA:n sihteeri Pirjo-Liisa Omar Osastosihteeri Arja Bilund Projektisuunnittelija Karl Holm Projektisuunnittelija Matti Kajaste Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Projektisuunnittelija Seppo Saari Projektisuunnittelija Hannele Seppälä Projektisuunnittelija Kati Isoaho
KKA:n arvioinnit Arviointityypit Arvioinnit 1996-2003 Arvioinnit 2004-2007 Korkeakoulukohtaiset arvioinnit -20 yliopistoa - 4 ammattikorkeakoulua - 16 amk:ien laatutyön arviointia -seuranta-arvioinnit - laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Akkreditointityyppiset Koulutusala-arvioinnit KK-poliittiset ja muut teema-arvioinnit Laatu/huippuyksiköt - 66 amk:ien toimilupa-arviointia - 77 erikoistumisopintojen akkreditointia - 11 arviointia -5 arviointia - 10 arviointia - erikoistumisopintojen akkreditointi - valittuja teemoja - enemmän vastuuta korkeakouluille itselleen - valittuja teemoja - laatu/huippuyksiköiden valinta 4
Lähtökohtana Bolognan prosessi Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen, kaupallistuminen ja liikkuvuuden lisääntyminen Euroopan korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä Bologna-prosessi käynnistyi vuonna 1999 Kuusi tavoitetta 1. ymmärrettävät tutkintorakenteet 2. yhdenmukaiset tutkintorakenteet (BA-, MA-rakenne) 3. opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto (ECTS) 4. liikkuvuuden lisääminen 5. laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus (ENQAlla keskeinen rooli) 6. korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus (verkostoituminen)
Laadunvarmistuksen kansainvälisiä ratkaisuja 1. Laadunvarmistusjärjestelmiä systemaattisesti auditoivia maita ovat esim. Ruotsi vuosina 1995-2001, nyt käynnistymässä uudelleen Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003 Norja vuodesta 2004 alkaen Suomi vuodesta 2005 alkaen 2. Korkeakouluja akkreditoivia maita Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia 3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, koulutusohjelma-arvioinnit, teema-arvioinnit, benchmarking
ENQAn suositukset www.enqa.net ENQAn suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle 1. Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle 2. Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle 3. Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten arviointielinten toiminnalle
Suomen toimintalinja korkeakoulujen laadunvarmistuksessa Perinteisesti laatu "varmistettu" lailla tai toimiluvalla Laadunvarmistuksen seuraava askel on välttämätön Lähtökohtana muu kuin koulutuksen ulkoinen akkreditointi Yleisenä lähtökohtana ratkaisumalli, joka sopii kansalliseen korkeakouluperinteeseen on kansainvälisesti pätevä ja uskottava soveltaa kehittävän arvioinnin traditiota täyttää eurooppalaisen kehityksen edellyttämät vaatimukset, sen eri ulottuvuudet
Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 1/2 Keskustelu käynnistynyt aiemmin: tarvitaanko vai ei? pelkoja: irrallista, tuottaa byrokratiaa, kahlitsee luovuuden nyt: mitä on laatu korkeakoulussamme? millainen laadunvarmistusjärjestelmä toimii parhaiten korkeakoulussamme? Erilaisia organisointitapoja osa korkeakouluista perustanut laadunvarmistusyksikön tai -työryhmän koordinoimaan toimintaa osalla on laatupäällikkö useat korkeakoulut yhdessä (esim. taidealan)
Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 2/2 Makrotaso = koko korkeakoulun taso erilaisia lähestymistapoja: 1. valmiit mallit laatujärjestelmän perustana; esim. EFQM, ISO, BSC, EQUIS, VM:n tulosprisma 2. korkeakoulujen itsensä kehittämät mallit; fokuksena esim. opetuksen laatu Mikrotaso = oppiaineet, koulutusohjelmat, laitokset, tiedekunnat osalla yksiköistä on jo laatukäsikirja, toisissa yksiköissä laaditaan parhaillaan prosessikuvauksia, osassa työ ei ole vielä käynnistynyt ollaan luomassa osista järjestelmää: "filling the gaps", prosessien yhteydet
Laadunvarmistukseen liittyviä haasteita korkeakoulujen näkökulmasta 1. Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan kattavaksi? 2. Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? 3. Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? 4. Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet ja opiskelijat saadaan osallistumaan laatutyöhön? 5. Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytketään osaksi toiminnan ohjausta? 6. Kenelle laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto välittyy ja miten sitä käytetään hyväksi kehittämisessä?
Auditoinnin tavoitteet arvioida miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin: tuoda esiin vahvuuksia, hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia ja tehdä päätös läpäiseekö korkeakoulu vai edellyttääkö uusinta-auditointia
Auditoinnin kohteet 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely) 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus tutkintotavoitteinen koulutus tutkimus/tukimus- ja kehitystyö yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö tuki- ja palvelutoiminnot henkilöstön kehittäminen 5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen
Auditoinnin kriteerit Skaalattu neljälle kehitysvaiheelle: puuttuva alkava kehittyvä edistynyt
Auditointiprosessi Korkeakoulun ilmoittautuminen auditointiin KKA:n päätös auditointiohjelmasta Auditointiryhmän valinta KKA:ssa Auditoinnin toteuttamista koskeva neuvottelu Auditointiaineiston kokoaminen korkeakoulussa Auditointiryhmä tutustuu auditointiaineistoon Auditointivierailua valmisteleva tapaaminen Auditointiryhmän vierailu korkeakoulussa Analysoiva arviointi ja auditointiraportti Tulosten julkistus ja palautekeskustelu KKA:n päätös auditoinnin lopputuloksesta
Auditoinnit 2005-2010 2 pilottia kevät 2005 KyAMK, Piramk 4 käynnissä syksy 2005 JAMK, MAMK, KPAMK, KuY 6 auditointia vuosi 2006 LAMK, Savonia, TTY, SeAMK, Hanken, Svenska YHS 6-7 auditointia vuosittain 2007-2010 JY toivonut ensisijaisesti v. 2008 Korkeakouluille ilmoitetaan aikataulusta
Auditointikäsikirja Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005 http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/kka_405.pdf