Lunns, YMPA 8.3.2017 18 liite 15 VIHDIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS
1 Sisällysluettel 1. Sveltamisala ja tavite... 2 1 Sveltamisala... 2 2 Tavite... 2 3 Rakennusvalvntaviranmainen... 2 4 Rakentamistapahjeet... 2 2. Timenpiteiden luvanvaraisuus... 2 5 Timenpiteiden vapauttaminen luvanvaraisuudesta... 2 6 Tapahtumien tilapäiset rakennelmat... 6 3. Rakentamisen sijittuminen ja sveltuminen ympäristöön... 6 7 Rakennusten sijittuminen... 6 8 Tntin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle... 6 9 Maisema ja ympäristö... 6 10 Oleva rakennuskanta... 7 4. Ympäristön hit ja valvnta... 7 11 Rakennetun ympäristön hit... 7 12 Rakennetun ympäristön valvnta... 7 5. Rakennuspaikan pihajärjestelyt... 7 13 Aitaaminen... 7 14 Rakennuspaikan kuivatus ja hulevesien jhtaminen... 8 15 Rakennusten ja Pihamaan krkeusasema... 8 16 Liikennejärjestelyt... 9 17 Ositemerkintä... 9 18 Maanalaiset jhdt ja rakenteet... 9 6. Rakentaminen asemakaava-alueiden ulkpulella... 9 19 Rakennuspaikka... 9 20 Rakentamisen määrä... 10 21 Eläinsujien rakentaminen... 10 22 Suunnittelutarvealueet... 11 7. Rakentaminen ranta-alueella... 11 23 Rakentamisen määrä, sijittuminen ja speuttaminen ympäristöön ranta-alueella... 11 8. Vesihulln järjestäminen ja phjavesialueilla rakentaminen... 12 24 Talusveden riittävyys... 12 25 Jätevesien käsittely viemäriverkstjen ulkpulella rakennettaessa... 12 26 Erityismääräyksiä phjavesialueille... 12 9. Määräysten valvnta, pikkeaminen ja vimaantul... 12 27 Määräyksistä pikkeaminen... 12 28 Vimaantul... 12 Rakennuskaava-aluetta kskevat lisämääräykset... 12
2 1. Sveltamisala ja tavite 1 Sveltamisala 2 Tavite Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttöä ja rakentamista kskevien säännösten ja määräysten lisäksi n Vihdin kunnassa nudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli ikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Sumen rakentamismääräyskkelmassa ei le asiasta tisin määrätty (MRL 14 4 mm.). Maankäyttö- ja rakennuslain tavitteena n järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä ludaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rakennusvalvntaviranmaisen tehtävänä n hulehtia yleisen edun vaatimusten humiinnista rakentamisessa. Näiden tavitteiden edistämiseksi rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista lista jhtuvia suunnitelmallisen ja spivan rakentamisen, kulttuuri- ja lunnnarvjen humin ttamisen sekä hyvän elinympäristön tteutumisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. 3 Rakennusvalvntaviranmainen Kunnan rakennusvalvntaviranmainen n ympäristölautakunta. Sen alaisena timii rakennusvalvnta. Päätösvallasta ja sen siirtämisestä viranhaltijille määrätään kunnan jhtsäännössä, sekä teknisen ja ympäristökeskuksen timintasäännössä. 4 Rakentamistapahjeet Rakentamisen hjaamiseksi vidaan antaa alueellisia tai kk kuntaa kskevia rakentamistapahjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen minaispiirteisiin ja paikallisiin erityislihin spivaa ja kestävää rakentamista. 2. Timenpiteiden luvanvaraisuus 5 Timenpiteiden vapauttaminen luvanvaraisuudesta Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a 1 mmentissa säädetään timenpidelupaa edellyttävistä timenpiteistä. Tällä rakennusjärjestyksen määräyksellä vapautetaan timenpiteitä kknaan luvanvaraisuudesta tämän pykälän khtien 1-8 mukaisesti. Luvanvaraisuudesta vapautettujen timenpiteiden tteutuksessa n kuitenkin aina humiitava asemakaavamääräykset, rakentamista kskevat muut säännökset, sekä timenpiteiden sveltuvuus ympäristöön ja levaan rakennuskantaan. 1 ) Rakennelman rakentaminen Piharakennelma, kuten esim. kats, vaja, huvimaja, kasvihune, tai muu kevytrakenteinen rakennelma, jka ei le lämpöeristetty ja jssa ei le kiinteää tulisijaa, hrmia, vesijhta tai viemäriä. Tai yhdyskuntateknisiä verkstja palveleva rakennelma, kuten puistmuuntam, pumppaam, laitetila, tms.
3 Kk kunnan alueella n luvan tarpeesta vapautettu leikkimökit, pienet jätekatkset, puupinjen sujat tai muut vähäiset rakennelmat, jiden kk n enintään 6 m2. Tätä suuremmat rakennelmat n vapautettu luvanvaraisuudesta seuraavin ehdin: Vapautettu asemakaava-alueella seuraavin ehdin: Rakennelman kk enintään 15 m2 Rakennelman etäisyys tntin rajasta, rakennuksista ja muista rakennelmista vähintään 4 m Rakennelma sijitetaan rakennuspaikaksi tarkitetulle tntille Vapautettu haja-asutusalueella seuraavin ehdin: Rakennelman kk enintään 30 m2 Rakennelman etäisyys kiinteistön rajista vähintään 5 m, etäisyys rakennuksista ja muista rakennelmista vähintään 4 m Rakennelma sijitetaan päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. Tämä eht ei kske maa- ja metsätaluden harjittamiseen liittyviä rakennelmia tai yhdyskuntateknisten verkstjen rakennelmia Vapautettu ranta-alueella ja ranta-asemakaava-alueella seuraavin ehdin: Rakennelman kk enintään 15 m2 Rakennelman etäisyys kiinteistön rajista vähintään 5 m, etäisyys rakennuksista ja muista rakennelmista vähintään 4 m, etäisyys rantaviivasta vähintään 15 m Rakennelma sijitetaan päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin 2 ) Yleisörakennelma, liikuntapaikka, kkntumispaikka Urheilu- tai liikuntapaikan tai -alueen, tai muun vastaavan yleisörakennelman tai kkntumispaikan tteuttaminen. Vapautettu kk kunnan alueella seuraavin ehdin: Alueen rakentamiseen ei sisälly laajaa ja merkittävää maastn ja ympäristön mukkaamista tai laajja maatäyttöjä. 3) Erillislaite Yleisesti nähtävillä lleeseen katu-, puist- tai liikuntapaikkasuunnitelmaan perustuvat timenpiteet n vapautettu luvanvaraisuudesta kk kunnan alueella em. ehdn estämättä. Alueiden rakennelmat, kuten katkset, vajat tms. n vapautettu luvanvaraisuudesta khdan 1) mukaisten pinta-ala- ja etäisyysehtjen täyttyessä. Tapahtumiin liittyvistä tilapäisrakennelmista säädetään erikseen khdassa 6. Erillislaite, kuten esim. mast, antenni, piippu, siil, tuulimylly, muistmerkki, tms. Vapautettu kk kunnan alueella, kun laitteen krkeus n enintään 20 m 4) Vesirajalaite Vesirajalaite, kuten esim. laituri
4 Vapautettu kk kunnan alueella lukuun ttamatta suuria venelaitureita (yli 5 venepaikkaa) Vapautus ei pista mahdllista vesilain mukaisen luvan tarvetta. 5) Säilytys-, varastinti-, tai pysäköintialue Muusta alueesta ertetun suurehkn varastinti- tai pysäköintialueen tai muun näihin verrattavan alueen perustaminen tai rakentaminen Vapautettu kk kunnan alueella seuraavin ehdin: Alueen rakentamiseen ei sisälly laajaa ja merkittävää maastn ja ympäristön mukkaamista tai laajja maatäyttöjä. 6) Julkisivutimenpiteet Tässä khdassa säädetyt vapautukset eivät kske asemakaavalla tai rakennussujelulain njalla sujeltuja rakennuksia. Rakennuksen julkisivun tai vesikatteen materiaalin tai värin muuttaminen, ikkuna- tai viaukkjen muuts, tai muu vastaava julkisivumuuts Vapautettu kk kunnan alueella seuraavin ehdin: ei tehdä merkittäviä muutksia rakennuksen kantaviin rakenteisiin eikä merkittävää lisäeristämistä materiaalit ja värit sveltuvat alueella nudatettuun rakentamistapaan ja asemakaava-alueilla vat asemakaavamääräysten mukaisia Aurinkpaneelien, aurinkkeräimien, lämpöpumppujen ulkyksiköiden, lautasantennien, rakennuksen väritystä nudattavan markiisin tms. laitteen asentaminen rakennuksen julkisivuun tai vesikatteeseen. Vapautettu kk kunnan alueella Parveke-/terassilasitus. Katetun parvekkeen tai katetun terassin lasitus avattavin liukulasein, niin ettei mudstu lämmitettävää hunetilaa. Vapautettu kk kunnan alueella seuraavin ehdin: parvekkeen/terassin ulkilmaan rajittuvista seinistä vähintään 30 % n avautuvaa liukulasitusta Katettu terassi. Rakennukseen liittyvän terassikatksen, sisäänkäyntikatksen tai muun vastaavan rakennukseen liittyvän katksen rakentaminen. Vapautettu asemakaava-alueella seuraavin ehdin: Katksen kk enintään 15 m2 Katksen etäisyys tntin rajasta ja etäisyys muista rakennuksista ja rakennelmista vähintään 4 m Katksen värit ja materiaalit vat rakennuksen julkisivumateriaaleihin ja väreihin sveltuvia
5 Rivitalissa tms. useampiasuntisissa rakennuksissa nudatetaan yhdenmukaista rakentamistapaa kaikkien rakennettavien katsten kesken ja humiidaan huneistjen väliset pal-sastinnit Vapautettu haja-asutusalueella seuraavin ehdin: Katksen kk enintään 25 m2 Katksen etäisyys kiinteistön rajista vähintään 5 m ja etäisyys muista rakennuksista ja rakennelmista vähintään 4 m Kattamattmat avterassit n kk kunnan alueella vapautettu luvanvaraisuudesta. 7) Mainstimenpide Rakennukseen kiinnitettävän tai tntille sijitettavan mainksen tai mainslaitteen pysyvä tai pitkäaikainen sijittaminen Vapautettu kk kunnan alueella seuraavin ehdin: Mains tai mainslaite n sijitettu niin, ettei se vaaranna liikenneturvallisuutta eikä sijitu risteyksen tai ajliittymän näkemäalueelle Valaistut mainkset vat valtehltaan ja suuntaukseltaan sellaisia, ettei niistä aiheudu humattavaa haittaa ympäröivälle asutukselle eikä häikäisevää vaikutusta liikenteelle. Rakennukseen kiinnitetyt mainkset ja ikkunateippaukset sveltuvat rakennuksen ulkasuun, väritykseen ja rakennuksessa j leviin mainksiin Lyhytaikainen, tilapäinen tai kausilunteinen (enintään 6 kk) mainsten asettaminen n vapautettu timenpideluvan tarpeesta. Tie-, katu- ja yleisten alueiden mainnta n vapautettu timenpideluvan tarpeesta. Asemakaava-alueilla katu- tai yleisille alueille sijitettavat mainkset vivat edellyttää sijittamislupaa tai vukraspimusta Vihdin kunnan ulkmainshjeen mukaisesti. Vapautukset eivät pista tarvetta maanmistajan/alueen haltijan luvan hankkimisen ja muiden mahdllisesti tarvittavien viranmaislupien tai ilmitusten salta. 8) Aitaaminen Kiinteän rakennetun aidan tai tukimuurin rakentaminen rakennuspaikan rajalle. Rakennuspaikan sisäiset aidat, kuten esim. rivitalpihjen väliaidat eivät edellytä lupaa. Luvanvaraisina, kiinteinä rakennettuina aitina ei pidetä pensasaitja, istutuksia tai tilapäisiä kevytrakenteisia verkkaitja. Aidan rakentamisessa ja kunnssapidssa tulee kuitenkin aina humiida 13 määräykset. Vapautettu asemakaava-alueella seuraavin ehdin: Aidan krkeus katualueeseen rajittuvilla sivuilla enintään 120 cm Aidan krkeus tiseen tnttiin tai muuhun kuin katu-alueeseen rajittuvilla sivuilla enintään 150 cm Vapautettu haja-asutusalueella
6 6 Tapahtumien tilapäiset rakennelmat Tapahtumien järjestämistä varten vidaan pystyttää yleisötelttja, myyntikjuja ja muita vastaavia tilapäisiä siirrettäviä rakennuksia, rakennelmia ja mainslaitteita ilman rakennusvalvntaviranmaisen lupaa niin, että ne vivat lla pystytettyinä paikallaan ja käytössä krkeintaan kuukauden ajan kerrallaan. Tämä määräys ei pista tarvetta maanmistajan/alueen haltijan luvan hankkimisen ja muiden mahdllisesti tarvittavien viranmaislupien tai ilmitusten salta. 3. Rakentamisen sijittuminen ja sveltuminen ympäristöön 7 Rakennusten sijittuminen Jllei asemakaavasta tai maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 :ssä säädetyistä rakennuksen etäisyyksistä asemakaava-alueiden ulkpulella muuta jhdu, n rakennukset mahdllisuuksien mukaan sijitettava sellaiselle etäisyydelle rajasta, että ne vat hidettavissa ja hullettavissa man rakennuspaikan pulella. Rakennuksen etäisyyden tiestä tai kadusta tulee lla sellainen, ettei rakennus vaaranna liikenneturvallisuutta tai haittaa tien tai kadun käyttöä tai kunnssapita. Maantielain mukaisista suja-alueista aiheutuvien tai yksityisistä teistä annetun lain vaatimusten lisäksi rakennusten sijittelussa ja etäisyydessä tiehen n humiitava liikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaikutukset rakennuksen ja rakennuspaikan käytölle. 8 Tntin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Mikäli rakennus tai rakennelma saadaan rakentaa tntilla kadun tai muun yleisen alueen puleiseen rajaan kiinni, vidaan erityisestä syystä sallia rajan ylittäminen maanalaisten perustusrakenteiden, katsten, räystäiden, parvekkeiden, teknisten laitteiden, lisäeristyksen tai muiden vastaavien rakennuksen julkisivulinjasta ulknevien ratkaisujen salta. Mahdllisuus ja edellytykset rajan ylittämiseen n selvitettävä tapauskhtaisesti rakennushankkeen suunnittelun aikana ja hankittava ylittämiseen tarvittava lupa tai sustumus yleisen alueen haltijalta. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle tai kunnssapidlle, eikä maanalaisten putkien tai jhtjen asentamiselle, käytölle tai kunnssapidlle. 9 Maisema ja ympäristö Rakentamisessa n mahdllisuuksien mukaan säilytettävä maiseman ja rakennuspaikan lunnnmukaisuus sekä säästettävä arvkkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, lunnn merkittäviä kauneusarvja ja erikisia lunnnesiintymiä. Asemakaava-alueen ulkpulella rakentaminen tulee khdistaa ntkelmien ja peltalueiden sijasta metsäsaarekkeiden tuntumaan, kumpareille ja levan asutuksen ja rakennuskannan läheisyyteen. Laajilla yhtenäisinä säilyneillä metsäalueilla rakentaminen tulisi sijittaa lemassa levan tiestön läheisyyteen ja pyrkiä metsäalueiden yhtenäisyyden säilymiseen.
7 Rakennettaessa ranta-alueille tai avimeen maastn tulee erityistä humita kiinnittää rakennuksen krkeusasemaan, mutn, ulkmateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa spivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vauriitunut tai muuten ympäristöä rumentava rakennuspaikan sa n saatettava kknaisuuteen spivaan asuun. Rakentamisessa n humiitava lisäksi kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvät tarpeet sekä muinaismuistlain vaatimukset muinaisjäännösten sujelusta ja tarvittavien lupien ja lausuntjen hankkimisesta js rakentaminen saattaa kskettaa muinaisjäännöstä. 10 Oleva rakennuskanta Rakentamisen n svelluttava ympäröivällä alueella yleisesti nudatettuun rakennustapaan ja lemassa levaan rakennuskantaan sijituksen, kn, mudn, ulkmateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn salta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee mudstaa ympäristökuvaltaan spusuhtainen kknaisuus. Rakennuksen krjaus- ja muutstyössä tulee humiida rakennuksen minaisuudet ja erityispiirteet, rakennuksen sveltuvuus aittuun käyttöön ja vaikutus rakennuksen käytön turvallisuuteen. Kaavassa tai rakennussujelulain njalla sujeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen sujeluarvt lennaisesti vähenevät tai sujelun tavitteet vaarantuvat. 4. Ympäristön hit ja valvnta 11 Rakennetun ympäristön hit Rakennus ympäristöineen n pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnssa, siten ettei se aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Ympäristöön lennaisesti vaikuttava varastinti- tai säilytys n tarvittaessa sujattava aidilla, istutuksilla tai muulla näkösujalla. 12 Rakennetun ympäristön valvnta Kunnan rakennusvalvntaviranmainen valv maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkitettua ympäristön hita ja vi pitää valvntatehtäviinsä liittyviä katselmuksia tai tarkastuksia. 5. Rakennuspaikan pihajärjestelyt 13 Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, krkeudeltaan ja muulta ulkasultaan sveltua ympäristöön. Aidan rakentamisen luvanvaraisuudesta säädetään khdassa 5 Yleistä aluetta vastassa leva kiinteä aita n tehtävä kknaan tntin pulelle. Katualueeseen rajittuvilla rajilla aita tulee sijittaa niin, että se n hidettavissa tntin pulella. Pen-
8 sasaita tulee istuttaa sellaiselle etäisyydelle rajasta, että aidan kasvaessa sen ksat eivät ultu katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Aita n tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan sijittamisessa, krkeudessa ja istutettujen aitjen hitamisessa n hulehdittava näkemäalueiden säilymisestä risteysten ja ajliittymien läheisyydessä. Rakennuspaikkjen välisen aidan sijittamisesta, rakentamisesta ja kunnssapidsta tulee pyrkiä spimaan tnttien tai rakennuspaikkjen haltijiden kesken. 14 Rakennuspaikan kuivatus ja hulevesien jhtaminen Tämän pykälän määräykset kskevat rakennetulle alueelle kertyvien sade- ja sulamisvesien, eli hulevesien lisäksi perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien jhtaminen n tteutettava siten, ettei lunnllisen vedenjuksun muuttamisesta aiheudu humattavaa haittaa naapurille, eikä kadun tai muun yleisen alueen käytölle tai kunnssapidlle. Hulevesiä ei saa jhtaa katualueelle, jllei vesien jhtamista katujaan le erityisesti sallittu. Hulevesiä ei saa jhtaa jätevesiviemäriin. Mikäli hulevesiä ei jhdeta hulevesiviemäriin, tulee ne imeyttää rakennuspaikalla mikäli maaperälsuhteet sen sallivat eikä siitä aiheudu haittaa tai vaaraa alueen rakennuksille. Mikäli jhtaminen hulevesiviemäriin tai imeyttäminen rakennuspaikalla ei le mahdllista ja hulevesiä vidaan jhtaa rakennuspaikan ulkpulelle muuhun hulevesijärjestelmään tai maastn, n erityisesti varmistettava vesien haitatn ja hallittu jhtaminen. Hulevedet tulee pyrkiä käsittelemään tai viivyttämään ennen hulevesiviemäriin tai muuta tntin ulkpulelle jhtamista malla tntilla siten, että huippuvirtaamat tasaantuvat, maaaineksen ja epäpuhtauksien huuhtutuminen vesien mukana vähenee ja hulevedet vidaan kta kk rakennuspaikalta yhteen purkupaikkaan. Liikenteeseen ja ajneuvjen pysäköintiin käytettäviltä alueilta kertyvien vesien salta n hulehdittava tarvittavista öljyn-/hiekanertinratkaisuista. Lukitelluilla phjavesialueilla n lisäksi varmistettava phjaveden sujelua kskevien muiden määräysten aiheuttamat vaatimukset hulevesien käsittelylle. Kiinteistön mistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Lupaviranmainen vi lupahakemuksen yhteydessä tai rakennustyön aikana edellyttää laadittavaksi hulevesien ja perustusten kuivatusvesien hallintaan liittyviä suunnitelmia tai selvityksiä. 15 Rakennusten ja Pihamaan krkeusasema Rakennusten ja pihamaan krkeusasemien tulee speutua ympäristön ja ympäröivän rakennuskannan krkeusasemiin. Pihamaan mutilu tulee tteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tntin rajan yli naapurin pulelle. Liittymissä sekä piha-alueen kulkuväylillä kaltevuudet tulee tteuttaa niin, että liikkuminen n turvallista eri säälsuhteet humiiden.
9 16 Liikennejärjestelyt 17 Ositemerkintä Luiskaaminen, pengertäminen ja tukimuurit n tteutettava kknaan man kiinteistön pulella, ellei sijittamisesta le naapurikiinteistön haltijan kanssa tisin svittu tai rakennusvalvntaviranmainen sijittamisesta tisin päättänyt. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä n humiitava liikenneturvallisuus. Pysäköintijärjestelyt ja liittymät tulee mahdllisuuksien mukaan tteuttaa niin, että ajneuvjen kääntäminen tntilla n mahdllista eikä aiheudu tarvetta peruuttaa kadulle tai tielle. Maantielle tehtävälle ajliittymälle n haettava lupa tienpitviranmaiselta. Rakennuspaikalle n järjestettävä tdelliseen käyttötarpeeseen nähden riittävä määrä autpaikkja ja niiden määrässä n humiitava rakennuspaikan pysyvän asumisen tai muun vakituisen käytön lisäksi myös vieraspysäköinnin tarpeet. Rakennuspaikalle n järjestettävä riittävä määrä tarkituksenmukaisesti sijitettuja plkupyöräpaikkja. Jllei tdellisen käyttötarpeen mukaista määrää muuten le sitettu, tulee pyöräpaikkja järjestää seuraavasti: - liike-, timist- ja yleiset rakennukset: 1 pyöräpaikka / 50 kem2 - asuinrakennukset: 2 pyöräpaikkaa / asunt Plkupyöräpaikista vähintään pulet n rakennettava katetuiksi. Pelastuslaitksen nstkalustlla n ltava vapaa pääsy klmikerrksisen tai sitä krkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustimenpiteet vat mahdllisia. Rakennukseen n asennettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan sitenumer ja prrashuneen tunnus. Ositemerkinnän tulee pastaa myös hälytys- ja hultaja sekä muuta liikennöintiä kiinteistölle. Ositemerkintä tulee asentaa myös tieltä tai kadulta rakennukselle jhtavan kulkuyhteyden risteys- ja haarautumiskhtiin. Ositenumerinnin n ltava tteutettuna ennen rakennuksen käyttööntta. 18 Maanalaiset jhdt ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä levat maanalaiset jhdt, putket ja muut rakenteet n suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 6. Rakentaminen asemakaava-alueiden ulkpulella 19 Rakennuspaikka Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista n säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, n uuden rakennuspaikan ltava pinta-alaltaan vähintään 5 000 m2. Olevan rakennuksen krvaava uudisrakentaminen, rakennuksen krjaus- ja muutstyö tai vähäinen laajentaminen saadaan surittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä n määrätty, js rakennuspaikka pysyy samana.
10 Tämän pykälän määräyksiä ei svelleta alueella, jlla n vimassa rakennuskielt kaavan laatimista varten. 20 Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntisen asuinrakennuksen tai enintään yhden lmarakennuksen. Rakentamisen määrän tulee kknaisuudessaan lla sellainen, että rakennukset kn, mudn, sijittelun ja ulkasun salta speutuvat ympäristöön ja alueella nudatettuun rakentamistapaan. Omaktitaln kerrsala saa lla kuitenkin enintään 300 m2 ja lmarakennuksen kerrsala enintään 150 m2, ellei edellä säädetyistä edellytyksistä aiheudu muuta rajitetta rakennuksen klle. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa päärakennuksen käyttötarkitusta palvelevia talusrakennuksia. Maataluden harjittamiseen käytettäville rakennuspaikille vidaan edellä säädetyn estämättä rakentaa taluskeskuksen yhteyteen tinen asunt sekä maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Vähintään 5 000 m2 suuruiselle maktitaln rakennuspaikalle vidaan rakentaa asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin rakennuspaikan mistajien maan yritystimintaan käytettäviä tilja, jiden kerrsala saa lla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Yritystimintaan käytettävän rakennuksen tulee speutua ympäristöön sekä rakennuspaikan muihin rakennuksiin, eikä sen käyttötarkituksen mukaisesta timinnasta saa aiheutua merkittävää pysyvää haittaa ympäröivälle asutukselle, ympäristöä pilaavaa tai rumentavaa varastintia, eikä merkittävää liikenteellistä haittaa. Muulle kuin asuinkäyttöön tarkitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkitukseen liittyviä rakennuksia. 21 Eläinsujien rakentaminen Rakennettaessa hevstallia, muuta vastaavaa eläinsujaa, tai maneesia, tulee rakennuspaikan pinta-alan lla vähintään 2 ha. Rakennuspaikan riittävä kk arviidaan aina tapauskhtaisesti rakentamisen määrän ja timinnan laajuuden perusteella. Hevstallin tai lantalan vähimmäisetäisyys naapurin rajasta tai asuinrakennuksesta tulee lla 50 metriä, ellei naapuri anna sustumusta rakentaa lähemmäksi. Muista humiitavista sujaetäisyyksistä säädetään mm. nitraattiasetuksessa, eli valtineuvstn asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataludesta peräisin levien päästöjen rajittamisesta (1250/2014). Rakennuspaikalla tulee sittaa riittävät ulktarha- ja laidunalueet, jtka tulee sijittaa riittävän etäälle rajista, av-jista, vesistöistä, phjavesialueesta sekä kiinteistön masta ja naapureiden kaivista.
11 22 Suunnittelutarvealueet Maankäyttö- ja rakennuslain 16 1 mmentissa tarkitettujen suunnittelutarvealueiden, sekä 16 2 mmentissa tarkitetun rakentamisen lisäksi määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 mmentin njalla kk Vihdin kunnan asemakaavittamatn alue suunnittelutarvealueeksi. 7. Rakentaminen ranta-alueella 23 Rakentamisen määrä, sijittuminen ja speuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee kiinnittää erityistä humita rakennusten krkeusasemaan, mutn, ulkmateriaaleihin ja väritykseen. Rakentaminen tulee sijittaa ja svittaa lemassa levaan maastn ja ympäristöön niin, että vältetään tarpeettmia krkeusasemien, maastnmutjen ja kasvillisuuden mukkauksia ja maiseman lunnnmukaisuus mahdllisuuksien mukaan säilytetään. Ranta-alueilla rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden lma-asunnn, enintään kaksi saunarakennusta ja lisäksi lma-asumista palvelevia muita talusrakennuksia. Rakentamisen määrän tulee kknaisuudessaan lla sellainen, että rakennukset kn, mudn, sijittelun ja ulkasun salta speutuvat ympäristöön ja alueella nudatettuun rakentamistapaan. Ellei näistä edellytyksistä aiheudu alhaisempaa rajitetta rakentamisen määrälle tai rakennusten klle, vi lmarakennuksen ja saunarakennusten yhteenlaskettu kerrsala lla kuitenkin enintään 150 m2 ja rakennuspaikan kknaiskerrsala talusrakennuksineen kuitenkin enintään 200 m2. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkrkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee lla vähintään 50 metriä. Yksikerrksisen saunarakennuksen saa kuitenkin rakentaa edellä mainittua lähemmäksi rantaviivaa. Saunarakennuksen vähimmäisetäisyys määräytyy rakennuksen kn perusteella seuraavasti: - rakennuksen kerrsala (m²) = etäisyys (m). - Saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee lla kuitenkin aina vähintään 20 m. Rakennusten alimman lattiatasn tulee lla vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa krkeammalla. Rakennusten maisemaan ja maastn sveltuvuuden tteutumiseksi lupaviranmainen vi ranta-alueilla tarvittaessa edellyttää tapauskhtaisesti edellä mainittuja suurempia etäisyyksiä tai vähäisempää rakentamisen määrää. Mikäli ranta-alueelle n sallittu maktitaln rakentaminen, svelletaan rakentamisen määrään ja sijittumiseen tämän pykälän määräyksiä. Mikäli ranta-alueella rakennuspaikan käyttötarkituksena n muu kuin lma-asuminen tai asuminen, arviidaan rakentamisen määrä ja sijittuminen tapauskhtaisesti.
12 8. Vesihulln järjestäminen ja phjavesialueilla rakentaminen 24 Talusveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee lla riittävästi laadultaan sveltuvaa talusvettä. 25 Jätevesien käsittely viemäriverkstjen ulkpulella rakennettaessa Ympäristönsujelulain ja talusjätevesien käsittelystä viemäriverkstjen ulkpulisilla alueilla annetun asetuksen lisäksi jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja rakentamisessa nudatettavia vaatimuksia n annettu kunnan ympäristönsujelumääräyksissä, jissa säädetään mm. jätevesien käsittely- ja purkupaikan sujaetäisyyksistä, sekä vaatimuksista phjavesialueilla. 26 Erityismääräyksiä phjavesialueille Lukitelluilla phjavesialueilla n suunnittelussa ja rakentamisessa humiitava phjaveden sujelua kskevan lainsäädännön sekä kunnan ympäristönsujelumääräysten vaikutukset rakentamiseen. Vedenttamiden suja-alueilla n humiitava lisäksi vedenttamiden suja-aluemääräysten vaikutukset rakentamiseen. 9. Määräysten valvnta, pikkeaminen ja vimaantul 27 Määräyksistä pikkeaminen 28 Vimaantul Rakennusjärjestyksen määräyksistä pikkeamisessa nudatetaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa n säädetty pikkeamisen timivallasta, edellytyksistä ja pikkeamismenettelystä. Lisäksi edellytyksenä n, ettei pikkeaminen saa merkitä määräyksen tavitteen lennaista syrjäytymistä. Tämä rakennusjärjestys tulee vimaan xx.xx.xxxx ja tällä rakennusjärjestyksellä kumtaan Vihdin kunnan 28.1.2002 hyväksytty rakennusjärjestys. Edellä kumtusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin vimaan seuraavat lisämääräykset kskien ennen 1.1.2000 hyväksyttyjä asemakaavja: Rakennuskaava-aluetta kskevat lisämääräykset (32 ) Omaktirakennusta tai muuta enintään kahden perheen tala AO (AO) tai maatilan taluskeskusta AM (AT) varten tarkitetun rakennuspaikan kerrsalaa saa lla enintään 25 prsenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omaktirakennusta tai muuta enintään kahden perheen tala palveleva talus-rakennus saa lla enintään 3,5 metriä krkea. (33 ) Asunt- ja kasvitarharakennusta AV (AV) varten tarkitetun rakennuspaikan tulee lla vähintään 3 000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrsala, mihin ei lueta kasvihuneita, saa lla enintään 10 prsenttia rakennuspaikan pinta-alasta.
13 (34 ) Mttriajneuvjen hultaseman LH (AM, LM) rakennuspaikan n ltava vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 30 prsenttia sen pintaalasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnn, ei kuitenkaan mttriajneuvjen hult- ja säilytystiljen ala- ja yläpulelle. Rakennuspaikalle saadaan sijittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketilja. (35 ) Yleistä rakennusta Y (Y) varten tarkitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 prsenttia. (36 ) Tellisuus- tai varastrakennuksen T (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee lla vähintään 1 000 neliömetriä. Rakennus-paikan kerrsala saa lla enintään 60 prsenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijittaa myös sen käyttöön liittyviä timist-, henkilökunnan rukailu ja muita vastaavia tilja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asunta, ei kuitenkaan tellisuus- tai varasttiljen ala- ja yläpulelle. Asunnn saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti tellisuusja varastrakentamisen kanssa. (37 ) Käsitellisuusrakennuksen (TK) sekä pientellisuusrakennuksen (TP) rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 60 prsenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijittaa myös sen käyttöön liittyviä timist-, henkilökunnan rukailu- ja muita tilja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asunta. Asunnn saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsite-lkisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. (38 ) Maanviljelys- tai metsätalusalueeksi kaavassa sitetulla M (MV, MM) sekä maatilan taluskeskuksen alueelle saa rakentaa ainastaan maanviljelystä, karjanhita tai metsätalutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan taluskeskukseen välittömästi liittyviä maa-tilamatkailuun käytettäviä tilja. Rakennuspaikan pinta-alan n ltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta vi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, js se n alaltaan vähintään yksi hehtaari. (41 ) Lma-alueen R (RL) rakennuspaikan pinta-alan n ltava vähintään kaksi hehtaaria ja lma-asuntalueen RA (RH) rakennuspaikan pinta-alan vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan rakennusten kerrsala saa lla enintään 10 prsenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainastaan lmanviettn suranaisesti liittyviä yksikerrksisia rakennuksia. Lma-alueelle tai lma-asuntalueelle rakennettaessa ei svelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja 81 84 säännöksiä. Rantakaava-aluetta kskevat lisämääräykset (suluissa levat merkinnät tarkittavat sisäasiainministeriön 10.10. 1969 päätöksen mukaisia merkintöjä): (66 ) Maanviljelys- ja metsätalusalueeksi M (MV, MM) määrätylle alueelle saa rakentaa ainastaan maanviljelystä, karjanhita tai metsätalutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan taluskeskukseen välittömästi liittyviä maatilamatkailuun käytettäviä tilja. Rakennuspaikan pinta-alan n ltava vähintään hehtaari. Ympäristölautakunta vi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle.