1 OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA... 3 MITÄ ON OPISKELUHUOLTO?... 3 1.2 OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE ESEDUSSA... 3

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA... 3 MITÄ ON OPISKELUHUOLTO?... 3 1.2 OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE ESEDUSSA... 3 2 YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO ESEDUSSA... 4 OPISKELIJOIDEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN... 5 2.2. TERVEELLISYYDEN, TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN TARKASTAMISKÄYTÄNNÖT... 5 2.3. YHTEISTYÖTAHOT... 6 2.4 OPISKELUHUOLTORYHMÄT... 6 2.5 OPISKELU- JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN... 7 2.6 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 7 2.7 POISSAOLOJEN SEURANTA... 8 2.8 KOULUTUKSEN KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET... 11 2.9 ESTEETÖN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TAPATURMIEN EHKÄISEMINEN... 12 2.10 PÄIHTEET... 12 2.11 ASUNTOLATOIMINTA... 16 2.12 KOULUMATKAT... 16 2.13 KRIISISUUNNITELMA... 16 3 YKSILÖLLISEN OPISKELUHUOLLON PALVELUT... 16 3.1 MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ JA OPISKELUHUOLLON KERTOMUKSET... 16 3.2 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO... 17 3.3 AIKUISOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON PALVELUT... 18 3.4 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT... 18 3.5 OIKEUS SAADA OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUJA... 19 3.5.1 YHTEYDENOTTO OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUJEN SAAMISEKSI... 20 3.5.2 OPISKELUHUOLLON KURAATTORIPALVELUT... 20 3.5.3 OPISKELUHUOLLON TUKI KURINPIDOLLISISSA TOIMENPITEISSÄ... 20 3.6 YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA... 21 4 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ... 22 5 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA 24 LIITTEET... 26

2

3 1 OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa ja ammatillisten perustutkintojen perusteissa määrätään oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman tekemisestä: Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. (Laki oppilas- ja opiskeluhuollosta 1287/2013 13 ) MITÄ ON OPISKELUHUOLTO? Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuolto toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee olla opiskeluhuollon painopisteenä. (Oph:n määräys 7.3.2014 nro 10/011/2014). Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto kuuluu kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta. Opiskeluhuoltolain mukainen opiskeluhuolto ei koske näyttötutkintona tutkintoaan suorittavia aikuis- tai oppisopimusopiskelijoita. (1287/2013, 1, 3, 4, 6 ja 9 ). 1.2 OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE ESEDUSSA Etelä-Savon ammattiopisto Esedu on monialainen ammatillista perus- ja lisäkoulutusta antava toisen asteen oppilaitos. Etelä-Savon ammattiopisto toimii kolmella eri paikkakunnalla; Mikkelissä, Pieksämäellä ja Juvalla. Perustutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee vuosittain n. 1900 opiskelijaa. Esedussa annetaan koulutusta yhteensä seitsemällä eri alalla: Kulttuuriala Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Luonnontieteet Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Opetusta toteutetaan yhteensä 18 eri perustutkinnossa. Lisäksi tarjoamme neljää erilaista valmistavaa nivelvaiheen koulutusta. Opiskelijoita on Mikkelissä noin 1440, Pieksämäellä noin 400 ja Juvalla noin 60. Etelä-Savon ammattiopistossa jokainen henkilökuntaan kuuluva tukee ja kannustaa omalla toiminnallaan opiskelijoita opiskeluun. Opiskeluhuollon palveluita tarjoavat kuraattorit, terveydenhoitajat, koululääkärit ja

4 psykologit. Tämän lisäksi oppilaitoksen erityisopetuksen toimijat (laaja-alaiset erityisopettajat sekä alojen erityisopetusvastaavat), opinto-ohjaajat ja asuntolanhoitajat tukevat opiskeluhuollon toteutumista tiiviissä yhteistyössä. Alojen opettajat toimivat opiskelijoita lähellä joka päiväisessä työskentelyssä. Jokaiselle ryhmälle on nimetty ryhmänohjaaja, joka huolehtii ryhmänsä opintojen sujumisesta. Opiskelijoiden opinpolulla kohtaamiin haasteisiin pyritään vastaamaan eri asiantuntijoiden moniammatillisella yhteistyöllä. Opiskeluhuollon toimijoiden kokemusten mukaan ammattiin opiskelevan nuoren tai aikuisen haasteina opiskeluissa näyttäytyy esimerkiksi opintoihin sitoutuminen. Sitoutumattomuuden taustalla vaikuttavat monenlaiset asiat. Peruskoulusta siirtyvien haasteena on oman alan löytyminen sekä ammatillisten opintojen työelämän kaltainen opiskelu. Vastuunottaminen opinnoista ja omatoiminen opintojen hallinta on haasteellista. Lisäksi erityisen haastavia ovat opiskelijat, joiden terveydentila ei vastaa alalla vaadittavaa terveyttä, jolloin joudutaan moniammatillisesti pohtimaan opiskelijan sijoittumista alan työelämään tai suuntautumista jollekin toiselle alalle. Osalla ammatilliseen koulutukseen hakeutuvista opiskelijoista voi olla heikot oppimisen taidot peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Taustalla voi olla sitoutumattomuus peruskoulun aineiden opiskeluun tai oppimisvaikeudet. Opiskelijalla voi olla peruskoulun päättötodistuksessa mukautettuja oppiaineita muutamasta aineesta koko oppimäärän mukautukseen. Pienryhmistä tuleville opiskelijoille haasteen tuottaa ammatillisten opintojen suuret ryhmäkoot. Nämä yhdessä aiheuttavat alan kiinnostavuudesta huolimatta suuren haasteen opinnoissa menestymiselle. Sosiaalisia haasteita, joita opintojen aikana käsitellään, ovat yksinäisyys, itsenäistymiseen liittyvät haasteet, taloudelliset asiat (perheen tai opiskelijan) sekä lastensuojelulliset asiat. Nämä ovat selkeitä kuraattorin osaamiseen liittyviä asioita, mutta ne vaikuttavat usein myös opiskeluihin ja opintojen sujumiseen. Opiskelijoille tulee tarve keskustella asioistaan nopeasti ja tuohon tarpeeseen pitää pystyä reagoimaan pikaisella aikataululla. Jo muutaman päivän viive saattaa aiheuttaa muutoksia huonompaan; huolet kasvavat nopeasti ja pahoinvointi kärjistyy. Uuden opiskeluhuoltolain mukaan opiskelijan keskustelun tarpeeseen on kuraattorin vastattava viikon sisällä yhteydenotosta riippuen siitä kuinka akuutti tilanne on kyseessä. Kiireellisessä tilanteessa on apua saatava samana tai viimeistään seuraavana työpäivänä. Sekä opiskelijat että huoltajat toivovat, että opintojen sujumattomuuteen puututtaisiin pikaisesti. Kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä toivotaan ja yhteydenottoja kotiin pidetään aiheellisina. Ryhmänohjaajat ovat tässä yhteydenpidossa keskeisessä roolissa. Vaikka ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalta vaaditaan itsenäistä työskentelyä, on valtaosa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevista opiskelijoista alaikäisiä ja yhteydenpito huoltajiin siksi ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti yhteistyö huoltajien kanssa korostuu nivelvaiheessa eli peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Opiskelu kokonaisuudessaan muuttuu erilaiseksi peruskoulun jälkeen. 2 YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO ESEDUSSA Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä käytettävissä olevat yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut sekä niihin liittyvät toimenpiteet opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi.

5 Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on hyvinvoiva opiskeluyhteisö, jossa opiskelija tuntee kuuluvansa oppilaitosyhteisöön ja kokee tulevansa kuulluksi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että koko oppilaitoksen henkilökunta toimii opiskelijalähtöisesti. Yhteisöllisyyttä edistetään monin erilaisin tavoin. Opinnot alkavat kaksi päivää kestävillä orientaatiopäivillä, joiden tavoitteena on ryhmäytyminen ja oman ammatillisen kasvun käynnistäminen. Joka syksy järjestetään Esedulaisettapahtuma ensimmäisen vuoden opiskelijoille. He osallistuvat myös syyslukukauden aikana Hyvinvointivirtaa ammatilliseen koulutukseen -tapahtumaan, joka on osa valtakunnallista SAKU ry:n hyvinvointikampanjaa. Vastaavanlainen tapahtuma järjestetään Pieksämäellä keväisin. Opiskeluympäristön viihtyisyys, turvallisuus sekä olemassa olevien sääntöjen ja toimintamallien noudattaminen luovat omalta osaltaan hyvinvointia. Koko opiskeluympäristön (piha-alueet, yleiset tilat, luokkatilat) kehittämistä jatketaan edelleen. Tähän prosessiin otetaan myös opiskelijat mukaan esimerkiksi toiveita ja palautetta keräämällä. Olennaisen tärkeää on se, että henkilökunta näkyy ja on helposti saatavilla opiskelijan arjessa. Opiskelijalle tärkein viiteryhmä on oma opiskeluryhmä. Ryhmänohjaaja on ryhmänsä asioiden paras asiantuntija ja vastaa keskeisesti siitä, että ryhmässä on turvallinen ja opiskelua tukeva ilmapiiri. Ryhmädynamiikan tunteminen ja ryhmäytymiseen panostaminen erityisesti opintojen alussa kannattaa. Ryhmänohjaaja voi halutessaan pyytää apua tai tukea ulkopuoliselta taholta ryhmäytymiseen liittyviin asioihin. Myös aktiivinen ja toimiva opiskelijayhdistys sekä opiskelijatutortoiminta ovat tärkeitä voimavaroja yhteisöllisyyden kannalta. Näiden näkyminen oppilaitoksen arjessa entistä monipuolisemmin edistää oppilaitoksen yhteishenkeä. Myös huoltajien osallisuutta tullaan tiivistämään lukuvuoden 2014 2015 aikana. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuuksia osallistua erilaisiin turnauksiin ja tapahtumiin (esim. säbäturnaukset, digitaalinen kaupunkiseikkailu, NY-leirit, Esedun harrastetoiminta). Liikkuva Esedu ja Iskussa Inttiin hankkeilla kannustetaan opiskelijoita liikunnan pariin. OPISKELIJOIDEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Etelä-Savon ammattiopistossa toimii opiskelijayhdistys, Esedu ry. Yhdistys edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja toimii opiskelijoiden edunvalvojana sekä vaikuttamiskanavana. Opiskelijayhdistyksen tehtävänä on myös huolehtia, että opiskelijoita kuullaan heitä koskevissa asioissa. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat. Vuosittain valitaan syyskokouksessa hallitus, joka vastaa yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi Pieksämäen yksikössä toimii Esedu ry:n Pieksämäen jaosto, joka valitsee oman hallituksen syksyisin. Opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsenet tapaavat säännöllisesti Etelä-Savon ammattiopiston johtajia, rehtoreita ja koulutuspäälliköitä ja edustavat opiskelijoiden näkökulmaa erilaisissa oppilaitoksen työryhmissä. Lukuvuoden 2014-15 aikana tiivistetään myös huoltajayhteistyötä. 2.2. TERVEELLISYYDEN, TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINN IN TARKASTAMISKÄYTÄNNÖT Terveellinen ja turvallinen työympäristö on Esedun opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointitekijä, johon voi merkittävästi vaikuttaa työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin menetelmillä. Työ- ja opiskeluympäristöstä selvitämme tapaturmavaarat, siisteyden ja järjestyksen, työliikenteen oppilaitoksen alueella, sekä koneet, työvälineet, fysikaaliset ja biologiset tekijät. Fyysinen työkuormitus minimoidaan työn järjestelyillä, työasennoilla ja oikeilla työmenetelmillä, sekä ennakoivalla kuormituksen hallinnalla, mihin oleellisesti vaikuttaa omatoiminen työkyvyn ylläpitäminen. Psykososiaalinen työkuormitus minimoidaan työstressin hallinnalla ja pitämällä työ- ja opiskeluilmapiiri kannustavana.

6 Hyvällä työturvallisuudella lisäämme hyvinvointia ja parannamme tulosta, oli se sitten taloudellinen, tai opintojen menestymiseen liittyvä. Työturvallisuuslaki vastuuttaa työnantajan sekä velvoittaa työntekijän ja opiskelijan toimimaan yhteistoiminnassa työyhteisön turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toimintaohjeistus on kirjattu työhyvinvointisuunnitelmaan ja työsuojelutoimintaohjelmaan. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu arvioida opiskelun ja oppimisympäristön terveellisyyttä sekä yhteisö- että yksilötasolla. 2.3. YHTEISTYÖTAHOT Esedun kuraattorit, opinto-ohjaajat ja opiskelijaterveydenhuollon toimijat tekevät jatkuvasti yhteistyötä eri toimijoiden ja verkostojen kanssa sekä yhteisöllisen että yksilöllisen opiskelijahyvinvoinnin edistämiseksi. Eräs merkittävä yhteistyötaho on kunnissa toimiva etsivän nuorisotyön verkosto. Mikkelissä etsivä nuorisotyö toimii matalan kynnyksen nuorten tukipisteen Olkkarin alaisuudessa. Lastensuojelun kanssa teemme tiivistä yhteistyötä erityisesti sijoitettuna olevien nuorten verkostoissa. Koko henkilökunnalla on tilanteen niin vaatiessa velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Kuraattorit voivat tarvittaessa auttaa ilmoituksen teossa. Poliisi on oppilaitoksen arjessa näkyvillä. Esimerkiksi huumekoirakäynnit ovat jo vakiintuneet osaksi Esedun käytänteitä. Kuraattori on yhdyshenkilö poliisin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään myös työvoiman palvelukeskuksen ja seurakunnan kanssa. Oppilaitospastori tarjoaa opiskelijoille tarvittaessa tukea ja keskusteluapua eri elämäntilanteisiin liittyvissä haasteissa. Yhteistyötä edistetään mm. Hyvinvointi virtaa ammatilliseen koulutukseen -tapahtumassa, joka on osa valtakunnallista SAKU ry:n hyvinvointikampanjaa. Tapahtumassa ensimmäisen vuoden opiskelijat kiertävät toiminnallisilla rasteilla, joissa eri toimijat kertoivat opiskelijoille havainnollisesti hyvinvointiin liittyvistä asioista. Mukana ovat vuosittain vaihdellen mm. Liikenneturva, EsLi (Etelä-Savon Liikunta ry), Väkivallasta vapaaksi Viola ry, Sovittelu ry, Mikkelin Olkkari, etsivä nuorisotyö, nuorisopoliisi, oppilaitospastori, pelaamiseen liittyvät hankkeet sekä erilaiset terveyden ja hyvinvoinnin alueelliset hankkeet. 2.4 OPISKELUHUOLTORYHMÄT Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Lain mukaan opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä (L1287/2013, 14). Etelä-Savon ammattiopistossa opiskeluhuollon ohjausryhminä toimivat Mikkelin kaupungin oppilashuolenpidon ohjausryhmä ja Pieksämäen kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä. Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja (L1287/2013, 14). Opiskeluhuoltoryhmä toimii yhteisöllisen opiskeluhuollon ja opiskelijahyvinvoinnin asiantuntijaryhmänä, ja osallistuu opiskelijoiden keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävän suunnitelman ja toimenpideohjelman tekoon. Ryhmä sopii organisoitumisestaan sekä tiedottamisen ja yhteistoiminnan periaatteista opiskeluhuollossa sekä suunnittelee ja sopii oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden periaatteista opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuoltosuunnitelman päivittämisestä ja tarvittaessa

7 delegoi työtä opiskeluhuollon muille toimijoille. Myös opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän vastuulla. Esedun oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu noin neljä kertaa lukuvuodessa. Ryhmään kuuluvat kuraattorien, opiskeluterveydenhuollon, opettajien, opinto-ohjauksen, koulutuspäälliköiden, erityisopetuksen sekä opiskelijoiden ja huoltajien edustajat sekä työsuojelupäällikkö. Opiskeluhuollon kaikki toimijat kokoontuvat kerran lukukaudessa syksyllä ja keväällä - työseminaareihin. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön (L1287/2013, 14). Jos yksittäisen opiskelijan osalta esille tulee opiskelijahuollollisia tarpeita, sovitaan erikseen miten ja milloin tapauskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle ja pyydetään opiskelijalta/huoltajalta tapaamiseen yksilöity lupa. Monialaisen asiantuntijaryhmän koollekutsumisesta vastaa pääsääntöisesti ryhmänohjaaja tai opiskeluhuollon toimija. Tapaaminen kirjataan opiskeluhuollon kertomukseen. 2.5 OPISKELU- JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN Liikunnan ja terveystiedon opetuksessa opiskelijalle kerrotaan hänen oman tulevan työtehtävänsä kannalta merkittävistä terveysriskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä. Opiskelussa tähdätään siihen, että opiskelija osaa itsenäisesti ylläpitää omaa toiminta- ja työkykyään nyt ja tulevaisuudessa. Hän tietää terveellisen ruokavalion merkityksen terveyttä ja toimintakykyä edistävänä tekijänä. Ammatillisten tutkinnon osien työtehtävien tapaturmariskit käydään läpi, jotta opiskelija osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti työtilanteissa. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus aloittaa liikuntaharrastus mahdollisimman matalan kynnyksen kautta liikuntakerhossa. Kerhossa opiskelija voi löytää itselleen sopivan liikuntamuodon ja saada siitä pysyvän harrastuksen. Opiskelijoiden liikkumista edistetään myös erilaisissa kampanjoissa, tapahtumissa ja tempauksissa. 2.6 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Etelä-Savon ammattiopisto tiedottaa tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä vuosittain päivitettävässä Hakijan oppaassa sekä www-sivuilla (http://www.esedu.fi/hakuinfo/nuoret/terveysvaatimukset).

8 2.7 POISSAOLOJEN SEURANTA Etelä-Savon ammattiopistossa poissaoloja seurataan opiskelijahallintojärjestelmän Wilma-käyttöliittymän kautta. Opiskelijan pitää ilmoittaa äkillisestä poissaolosta välittömästi ryhmänohjaajalle tai opettajalle, jonka tunnilta hän joutuu olemaan poissa. Työssäoppimisen aikana poissaoloista on ilmoitettava välittömästi työpaikalle sekä ohjaavalle opettajalle. Poissaoloiksi ei lueta: opintojen suorittamista muualla (mm. urheiluakatemia, lukio-opinnot) osallistumista oppilaitoksen edustustehtäviin ja kehittämistehtäviin käyntejä opiskelijahuoltohenkilöstön vastaanotolla osallistumista tukiopetukseen osallistumista oppilaitosten pääsykokeisiin Opiskelijan on kuitenkin aina ilmoitettava näistä ryhmänohjaajalle sekä opettajille, joiden tunneilta joutuu olemaan poissa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaolon selvittää Wilmassa huoltaja. 18 vuotta täyttänyt opiskelija antaa itse selvityksen poissaoloista. Ryhmänohjaaja käy selvityksen läpi ja tarvittaessa pyytää opiskelijalta lisäselvityksen. Jos toistuvan (yli 70 tuntia) poissaolon syynä on sairaus, eikä opiskelijalla ole esittää sairaudestaan dokumentteja (esim. lääkärintodistukset), voidaan opiskelija velvoittaa jatkossa toimittamaan ryhmänohjaajalle sairaslomatodistuksen jokaisesta sairaspoissaolostaan. Poissaloihin puututaan oppilaitoksessamme seuraavasti: 1. vaihe: kun opiskelijalla on poissaoloja 35 tuntia TAI poissaolo ilman hyväksyttävää syytä on tapahtunut kahtena peräkkäisenä aamuna MITÄ TEHDÄÄN ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös opiskelijan huoltajaan ja pyytää selvitystä poissaoloista selvityksen perusteella ryhmänohjaaja käy keskustelua korjaavista toimenpiteistä: varmistetaan, että opiskelijalle on kertynyt riittävä määrä osaamista suhteessa tavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin selvitetään, kuinka opiskelija voi osoittaa osaamisen ja oppimisen aihealueeseen soveltuvalla tavalla uusintakoe muut mahdolliset toimenpiteet jos poissaoloille ei ole hyväksyttävää syytä, ryhmänohjaaja antaa suullisen huomautuksen, jonka hän kirjaa Wilmaan ja tiedottaa asiasta alaikäisen opiskelijan huoltajalle 2. vaihe: kun opiskelijalla on poissaoloja yhteensä 70 tuntia MITÄ TEHDÄÄN ryhmänohjaaja on yhteydessä opiskelijaan ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös huoltajaan ja pyytää selvityksen poissaoloista

9 ryhmänohjaaja järjestää ohjauskeskustelun, johon kutsutaan mukaan opinto-ohjaaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita tilanteen jatkoselvittelyä varten (esimerkiksi kuraattori, erityisopettaja, opiskeluterveydenhoitaja). Ryhmänohjaaja kysyy huoltajalta/täysi-ikäiseltä opiskelijalta suostumuksen. selvitetään opintojen tilanne ja tehdään tarvittavat tarkennukset opiskelijan opintosuunnitelmaan (HOPS / HOJKS) opiskelijalle tarjotaan vaihtoehtoja, jotka ovat toteutettavissa omissa opinnoissa: esim. o laajennettu työssäoppiminen o erityisopetusvastaavan tai laaja-alaisen erityisopettajan tuki o opiskeluhuollon palvelut (opiskelijan ja huoltajan suostumus) o ulkoisen verkoston tuki (opiskelijan ja huoltajan suostumus) o oman oppilaitoksen työpaja (Soppi, Jees-paja, Jelppari) ryhmänohjaaja ja opiskelija tekevät kirjallisen suunnitelman, jossa määritellään kuinka opiskelija hankkii poissaoloajalta puuttuvan osaamisen sovitaan tilanteen seurannasta (mm. opintojen eteneminen sovitusti, säännöllinen läsnäolo opetuksessa) jos poissaoloille ei ole hyväksyttävää syytä, ryhmänohjaaja antaa uuden suullisen huomautuksen, jonka hän kirjaa Wilmaan ja tiedottaa asiasta alaikäisen opiskelijan huoltajalle. 3. vaihe: kun opiskelijalla on poissaoloja yhteensä 105 tuntia MITÄ TEHDÄÄN ryhmänohjaaja on yhteydessä opiskelijaan ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös huoltajaan ja pyytää selvityksen poissaoloista ryhmänohjaaja järjestää ohjauskeskustelun, johon kutsutaan mukaan opinto-ohjaaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita tilanteen jatkoselvittelyä varten (esimerkiksi kuraattori, erityisopettaja, opiskeluterveydenhoitaja). Ryhmänohjaaja kysyy huoltajalta/täysi-ikäiseltä opiskelijalta suostumuksen. sovitaan korjaavat toimenpiteet ja mikäli poissaolot ovat selvittämättömiä, opiskelijalle tarjotaan vaihtoehtoina esim.: oman oppilaitoksen työpaja koulutuskokeilu tai siirto toiselle alalle tai ammattistartti-ryhmään laajennettu työssäoppiminen erityisopetusvastaavan tai laaja-alaisen erityisopettajan tuki opiskeluhuollon laajennettu tuki (opiskelijan ja huoltajan suostumus) ulkoisen verkoston tuki (opiskelijan ja huoltajan suostumus) Jos poissaolojen taustalla ovat opiskelijasta riippumattomat syyt (esim. sairaus), kyseeseen voi tulla opintojen määräaikainen keskeytys, jotta opiskeluaika ei kulu. Jos opiskelijan tilanne niin vaatii, voi ratkaisuna olla eroaminen oppilaitoksesta. Oppilaitos huolehtii opiskelijan jatko-ohjauksesta. Alle 29-vuotiaasta opintonsa keskeyttävästä nuoresta ilmoitetaan kotikunnan etsivään nuorisotyöhön. Mahdollisia muita jatko-ohjauspaikkoja voivat olla esim. kunnan sosiaalitoimi, työvoiman palvelukeskukset, TE-toimistot tai kaupungin työpajat. Jos poissaoloille ei ole hyväksyttävää syytä eikä opiskelija ole noudattanut tehtyä suunnitelmaa, rehtori antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Esityksen kirjallisesta varoituksesta valmistelevat ryhmänohjaaja ja koulutuspäällikkö.

10 4. vaihe: kun opiskelijalla on poissaoloja yhteensä 140 tuntia MITÄ TEHDÄÄN ryhmänohjaaja on yhteydessä opiskelijaan ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös huoltajaan ja pyytää selvityksen poissaoloista ryhmänohjaaja järjestää ohjauskeskustelun, johon kutsutaan mukaan opinto-ohjaaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita tilanteen jatkoselvittelyä varten (esimerkiksi kuraattori, erityisopettaja, opiskeluterveydenhoitaja). Ryhmänohjaaja kysyy huoltajalta/täysi-ikäiseltä opiskelijalta suostumuksen. Sovitaan korjaavat toimenpiteet (kts. edelliset vaiheet). Jos poissaoloille ei ole hyväksyttävää syytä eikä opiskelija ole noudattanut tehtyä suunnitelmaa, voi rehtori esittää opiskelijalle määräaikaista erottamista oppilaitoksesta. Päätöksen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta tekee seuraamustoimikunta (koulutuksen järjestäjän nimeämä monijäseninen toimielin). Ennen määräaikaisen erottamisen esittämistä tulee kuulla opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Määräaikaisen erottamisen pituus voi olla enintään yksi vuosi. Ryhmänohjaaja lähettää OLETKO KESKEYTTÄNYT OPINNOT -kirjeen opiskelijalle (alaikäisen kohdalla kopio myös huoltajalle), kun opiskelija on ollut kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti poissa ilman hyväksyttyä syytä. Jos opiskelija ei kahden viikon aikana reagoi kirjeeseen, hänet katsotaan eronneeksi oppilaitoksesta. Jos opiskelija ottaa yhteyttä määräajassa, mutta ei sitoudu opintojen säännölliseen suorittamiseen, katsotaan opiskelija eronneeksi oppilaitoksesta.

11 2.8 KOULUTUKSEN KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Etelä-Savon ammattiopistossa puututaan opiskelijan opintoihin liittyviin haasteisiin hyvissä ajoin. Tiedonsiirto peruskoulusta on järjestetty siten, että syksyisin pidetään yhdessä peruskoulun opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa tiedonsiirtopäivä, jossa peruskoulusta siirtyvät tiedot vastaanottavan oppilaitoksen ryhmä- tai opinto-ohjaajille. Myös hakeutumisvaiheessa ja jo opintojen alettua tehdään tarvittaessa ja nuoren luvalla tiedonsiirtoa tai muuta yhteistyötä peruskoulun toimijoiden kanssa. Ryhmänohjaajille on määritelty oma tehtävänkuva ja toimintamallit, joilla puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poissaoloihin tai muihin nuoressa havaittuihi huolestuttaviin merkkeihin. Ryhmänohjaajan tukena ovat opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Ryhmänohjaaja on kuitenkin se henkilö, joka ensimmäisenä yleensä havaitsee nuoren ongelmat. Jos ongelmana on väärä alavalinta, tarjoaa oppilaitos joustavia mahdollisuuksia kokeilla toista alaa. Siirtyminen kokonaan alalta toiselle on myös mahdollista vuosisuunnitelmien ja vapaiden opiskelupaikkojen puitteissa. Joissain tilanteissa opiskelija voidaan siirtää ammattistarttikoulutukseen, jossa hän pääsee vielä tutustumaan eri aloihin ja suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. Jos ongelmat ovat oppimisessa, oppilaitoksessamme on tarjolla kolmen laaja-alaisen erityisopettajan palvelut. Keskeyttämisvaarassa oleva opiskelija voidaan myös ohjata pajatyöskentelyyn. Pajoissa opiskelija saa yksilöllisempää pienryhmäohjausta esim. elämänhallintaan liittyvissä asioissa ja voi edistää opintojaan työssäoppimisen kautta. Pajoissa on tarjolla myös erityisopettajan tukea. Myös ammatillisen erityisopettajan lisäohjausta on tarjolla eri koulutusaloilla. Erityisesti erityisopetuksen resursseja on lisätty tekniikan ja liikenteen alojen koulutuksissa. JAKSOPALAVERI Etelä-Savon ammattiopistossa otetaan syksyllä 2014 käyttöön jaksopalaverit. Kukin koulutuspäällikkö kutsuu jaksopalaverin koolle kerran jaksossa. Palaveriin kutsutaan ryhmänohjaajia, opettajia, opinto-ohjaaja, erityisopetusvastaava ja mahdolliset muut tarpeelliset henkilöt aloittain sovitulla tavalla. Kokoontumisajat sovitaan syyslukukauden alussa koko lukuvuoden ajalle ja koulutuspäällikkö ilmoittaa ajankohdat myös rehtorille. Jaksopalaverissa käsitellään ainoastaan välttämättömästi opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita, kuten o o o o o o o o Päättyvän jakson arviointi Opiskelijapalautteet Tulevan jakson suunnittelua Opiskelijamääräkehityksen seuranta (eronneiden määrä, uudet opiskelijat) Poissaolot, erityisopetuksen tarve Hyvien käytänteiden jakaminen keskeyttämisen ehkäisemiseksi Muut pedagogiset asiat Muut ajankohtaiset asiat Jaksopalaverista laaditaan muistio. Jaksopalaverissa ei käsitellä yksilökohtaisia opiskeluhuollollisia asioita, eikä jaksopalaverissa käsiteltyjä asioita kirjata opiskelijahuollon kertomuksiin.

12 2.9 ESTEETÖN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TAPATURMIEN EHKÄISEMINEN Esedun tavoitteena on olla mahdollisimman esteetön opiskelu- ja oppimisympäristö. Esteettömyydellä ammattiopistossa tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden opiskelijoiden kanssa. Opintojen aikana esteettömyys tarkoittaa yhdessä opiskelijan kanssa sovittuja erityisjärjestelyjä, jotka tukevat opiskelijan edistymistä opinnoissaan. Erityisjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi opintojen monipuolisista suoritustavoista aina esteettömään liikkumiseen oppilaitoksen alueella, ovissa, hisseissä, portaissa, ruokalassa ja työsalityöskentelyssä. Erityisjärjestelyt kirjataan opiskelijan HOPSin liitteeksi. Opiskelijan pyynnöstä niistä voi tiedottaa opettajalle. Erityisjärjestelyt voivat tulla esille myös opiskelun aikana, jolloin niistä on laadittava opintoohjaajan ja opettajan johdolla tarvittavat asiakirjat yhdessä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Opiskelun aikana opettajat ja muut ao. henkilöt tekevät erityisjärjestelyjä opintojen tukemiseksi, arvioinnissa, opinnäytetyön ohjauksessa ja työssäoppimispaikalla. Työssäoppimiseen liittyvät erityisjärjestelyt suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelun jälkeen on opiskelijan kanssa keskusteltava työelämän haasteista, joissa erityistuen tarve tulee ottaa huomioon. Tapaturmien ehkäiseminen toteutetaan työturvallisuuslain ja työsuojeluvalvontalain velvoitteiden mukaisesti. Työturvallisuuden kannalta ennalta ehkäisevä toiminta toteutetaan Esedussa työolosuhteiden selvityksen ja seurantaohjelman mukaisesti. Tämä on osa vuosittain tarkistettavaa työsuojelusuunnitelmaa. 2.10 PÄIHTEET Esedussa on oma päihteidenkäytön vastainen suunnitelma, päihdeohjelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon henkilöstön ja sijaintikuntien päihdetyöntekijöiden kanssa. PÄIHDEOHJELMA Päihteiden käyttö, hallussapito tai niiden vaikutuksen alaisena oleminen on yksiselitteisesti kielletty Etelä-Savon ammattiopistossa. Yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, tupakkatuotteet, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Yleiseksi ongelmakäytöksi määritellään sellainen päihteiden käyttö, joka aiheuttaa vahinkoa tai haittaa käyttäjälle itselleen ja hänen lähiympäristölleen. Tämän määritelmän kautta tulee tarkastella jokaisen opiskelijan tilannetta, kun epäillään päihteiden väärinkäyttöä. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä tarkemmin on asiaan paneuduttava ja minimoitava vahinkoja ja haittoja nuoren psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Päihteet aiheuttavat turvallisuusriskin niin oppilaitoksessa kuin työpaikallakin. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneenä sattuneita tapaturmia. Myös asiakkailla on oikeus saada turvallinen palvelu päihteettömältä opiskelijalta. LAINSÄÄDÄNTÖ Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) antaa määräykset opiskelijaksi ottamisesta, alalle soveltumattomuudesta sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta, mm. päihteisiin liittyvissä asioissa.

13 Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perustelua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista; ja testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, harkinta- tai reagointikykyä; ja huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen ko. tehtävässä 1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai 2. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta tai 3. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, tai 4. merkittävästi lisää huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä. Huumausainetestaukseen liittyvä etukäteisselvitys- ja päätöslomake on tämän dokumentin liitteenä (Liite 1.) kuten myös Esedun prosessikuvaus päihtyneen opiskelijan kohtaamisesta (Liite 2.). Päätökseen huumausainetestaukseen määräämisestä voi hakea muutosta aluehallintovirastolta. L630/1998: 35, 35 a, 35 b KURINPITO Koulutuksen järjestäjällä on oikeus seuraaviin kurinpitotoimenpiteisiin: Kirjallinen varoitus, kun opiskelija - kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä - on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin Päättävä taho: rehtori Määräaikainen erottaminen max 1 vuosi, kun - teko on vakava tai opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käyttäytymistä (TULKINTA: Jos opiskelija jatkaa huumausaineiden käyttöä.) Päättävä taho: monijäseninen toimielin (seuraamustoimikunta) Opiskeluoikeuden pidättäminen (SORA-ALAT) - siihen asti, kunnes suostuu opiskeluoikeuden peruuttamisprosessiin liittyviin terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin Päättävä taho: monijäseninen toimielin (seuraamustoimikunta) Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden lain L630/1998:32 erikseen määrittämissä tapauksissa, kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

14 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTON TOIMINTAMALLI Etelä-Savon ammattiopiston järjestyssääntöjen mukaan päihteiden tai huumeiden hallussapito ja/tai niiden vaikutuksen alaisena oleminen on kielletty koulun alueella mukaan lukien asuntolat. Tupakointi on kielletty oppilaitoksen alueella, samoin oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa, vierailuilla ja edustustehtävissä. Alla luetellut piirteet voivat olla merkki päihteiden ongelmakäytöstä: työssä / opinnoissa selviäminen heikkenee rahantarve kasvaa ja ystäväpiiri mahdollisesti vaihtuu poissaolot lisääntyvät, varsinkin aamuisin ja maanantaisin henkilöllä on epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua henkilön luonne muuttuu henkilöllä esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta henkilössä on erilaisia fyysisiä merkkejä, jotka riippuvat käytetystä aineesta: laajentuneet silmäterät tai verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, painon muutos, uneliaisuus, tokkuraisuus tietyille aineille ominainen haju esim. tinneri, kannabis henkilöllä on hallussaan esim. piippu, veitset, aineenpalaset ulkonäkö ja olemus muuttuvat PÄIHDETILANTEISIIN PUUTTUMINEN Opiskelija ei voi olla päihtyneenä opetustilanteessa. Oppilaitoksessamme on alkometrejä, joiden käyttö on mahdollista päihteiden käytön ennaltaehkäisyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Kun havaitaan tai epäillään, että opiskelija on päihtynyt, tilanteeseen on puututtava välittömästi. Paikalle on hyvä saada toinen henkilökunnan edustaja. Opiskelijalla on oikeus puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihteiden vaikutuksen alainen. Opiskelijaa ei kuitenkaan voi pakottaa puhaltamaan alkometriin. Vapaaehtoinen puhalluttaminen toteutetaan joko oppilaitoksessa, opiskeluterveydenhuollon vastaanottotiloissa, tai terveyskeskuksessa. Huumeseula otetaan laboratoriossa ja lähetteen sinne tekee terveydenhoitaja. Opiskelijan on käytävä laboratoriotutkimuksissa hänelle varattuna aikana saman koulupäivän kuluessa. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, otetaan yhteys terveydenhuollon päivystykseen. Jos SORA-lain edellytykset täyttyvät (ks. kpl Lainsäädäntö), opiskelija ohjataan SORA-lain mukaiseen huumeseulaan. Mikäli seulan tulos on positiivinen, opiskelija ohjataan päihdepalveluiden piiriin. Oppilaitos velvoittaa opiskelijan seurantaseuloihin, jotka toteutetaan SORA-lain seuloina. Jos opiskelija ei suostu huumeseulaan tai vapaaehtoiseen puhallutukseen, opettajalla on oikeus ja velvollisuus sulkea päihtynyt opiskelija opetuksesta loppupäiväksi. Opettajan tulee arvioida, voiko päihtyneen opiskelijan laittaa yksin kotiin vai tarvitseeko hän esim. saattajan. Opetuksesta sulkemisesta seuraa poissaolomerkintä. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) antaa koulutuksenjärjestäjälle mahdollisuuden velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen (ks. yllä). Tarvittaessa koulutuspäällikkö voi pidättää opiskeluoikeuden enintään kolmeksi päiväksi. Päihteiden takavarikointioikeus on ainoastaan poliisilla.

15 Toimintamalli akuuttitilanteeseen opiskelija humaltuneena tai päihteiden vaikutuksen alaisena oppilaitoksessa/asuntolassa 1. Puutu tilanteeseen välittömästi havaitessasi päihtyneen tai huumaantuneen opiskelijan. 2. Huolehdi, ettei opiskelija tee itselleen tai muille vahinkoa. Muista huolehtia myös omasta turvallisuudestasi. 3. Pyydä apua. Pyri siihen, että tilannetta on käsittelemässä kaksi henkilökuntaan kuuluvaa. 4. Anna opiskelijalle mahdollisuus todentaa päihteettömyytensä puhaltamalla alkometriin, ellei opiskelija itse myönnä päihtymystään. 5. Alaikäisen opiskelijan osalta ota aina yhteyttä huoltajaan. Huomioi, että päihtyneestä alaikäisestä opiskelijasta pitää tehdä aina lastensuojeluilmoitus, ja ilmoituksentekovelvollisuus on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse kunnan sosiaalitoimeen (Mikkelissä 044 794 2394; Pieksämäellä 0400 855 743; Juvalla hälytyskeskuksen kautta) 6. Jatko-ohjaus oppilaitoksen kuraattorille/terveydenhoitajalle. 7. Kirjaa tapahtumat ja toimita selvitys ryhmänohjaajalle ja kuraattorille. HOITOONOHJAUS KUNNITTAIN Virallinen hoitoonohjauslomake on intrassa: (http://intra.esedu.fi/lomakkeet/ikaneutraalikoulutus/hoitosopimus.doc/view). Hoitoonohjauksen voi tehdä ryhmänohjaaja/opo/kuraattori/terveydenhoitaja/koulutuspäällikkö. MIKKELI Kuraattori varaa tarvittaessa alle 20-vuotiaille opiskelijoille tapaamisaikoja Mikkelin kaupungin päihdetyönohjaajalle. Päihdetyönohjaaja voi oppilaitoksen tiloissa tavata myös yli 20-vuotiaita ja seutusoten ulkopuolisista kunnista tulevia opiskelijoita. 20 vuotta täyttäneet opiskelijat ohjataan Mikkelin A- klinikalle. PIEKSÄMÄKI Pieksämäen Esedun yksikössä hoitoonohjauksen tekee terveydenhoitaja tai kuraattori Pieksämäen kaupungin päihdesairaanhoitajan vastaanotolle. Yhteistyötä tehdään myös päihdepoliklinikan ja lastensuojelun kanssa. JUVA Juvalla huolen herätessä voi yhteyden ottaa suoraan terveydenhoitajaan tai muuhun opiskeluhuollon työntekijään. KURINPITO PÄIHDETILANTEISSA Päihtyneenä esiintymisestä seuraa opiskelijalle rehtorin antama kirjallinen varoitus ja toistuvasta päihtyneenä esiintymisestä määräaikainen erottaminen. Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin (L630/1998, 35). Määräaikaisesta erottamisesta ja sen pituudesta sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää monijäseninen toimielin (seuraamustoimikunta). Myös asuntolasta erottamisesta päättää monijäseninen toimielin.

16 2.11 ASUNTOLATOIMINTA Etelä-Savon ammattiopistolla on asuntolat Mikkelissä ja Pieksämäellä. Asuntolat tarjoavat luonnonvara-alan opiskelijoille maksuttoman asumismahdollisuuden koulupäivinä, viikonloppuisin asuntolat ovat suljettuina. Kummassakin asuntolassa työskentelee asuntolaohjaaja, joka toimii asuntoloiden vastuullisena aikuisena ja järjestää ohjattua asuntolatoimintaa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Toiminta voi olla mm. pelejä, liikuntaa ja elokuvailtoja. Opiskelijoiden asumisturvallisuuden takaamiseksi Esedussa on laadittu yhteiset asuntolasäännöt. Vastaanottaessaan asuntolapaikan opiskelijat sitoutuvat noudattamaan asuntolasääntöjä. Tämän lisäksi oppilaitoksen järjestyssäännöt koskevat myös asuntolan asukkaita. 2.12 KOULUMATKAT Opiskelija on oppilaitoksen vakuutuksen piirissä koulumatkoilla, myös työssäoppimisjaksojen aikana, sekä koulun toimintaan liittyvillä retkillä. Poikkeuksena ovat koulumatkat moottoriajoneuvolla, jolloin opiskelija on liikennevakuutuksen piirissä. 2.13 KRIISISUUNNITELMA Etelä-Savon ammattiopistossa on laadittu kriisisuunnitelma, joka on päivitetty vuonna 2014. Uusin versio löytyy www.esedu.fi 3 YKSILÖLLISEN OPISKELUHUOLLON PALVELUT 3.1 MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ JA OPISKELUHUOLLON KERTOMUKSET Monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kutsuu koolle se henkilö, jonka huoli opiskelijan suhteen herää (pääsääntöisesti ryhmänohjaaja tai opiskeluhuollon toimija). Tämä henkilö pohtii opiskelijan ja huoltajan kanssa, keitä muita paikalle tarvitaan. Jos paikalle kutsutaan opiskeluhuollon toimijoita (kuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi ja/tai talon ulkopuolisia toimijoita), opiskelijalta ja huoltajalta kysytään lupa ryhmän koollekutsumiselle ja kokoonpanolle ensin suullisesti esim. puhelimessa ja kun kokoonnutaan, kirjallisesti erillisellä suostumuslomakkeella. Opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän asiat kirjataan opiskeluhuollon kertomukseen (opiskelijahallintojärjestelmä). Kirjaajana toimii asiantuntijaryhmän keskuudestaan valitsema vastuuhenkilö. Jos käsitellään pelkästään opetukseen liittyviä asioita, ja koolle kutsutaan ainoastaan opetusalan ihmisiä (opintoohjaaja, eritysopetusvastaava, ryhmänohjaaja), kyseessä ei ole opiskeluhuoltolaissa tarkoitettu monialainen asiantuntijaryhmä. Opinto-ohjaaja yleensä kirjaa opetukseen liittyvät asiat omalle välilehdelleen Primuksessa ja ryhmänohjaaja tekee kirjaukset HOPS-lomakkeelle Wilmaan. HOJKS-asiat kirjataan kuten ennenkin HOJKSiin. Nämä eivät ole opiskeluhuollon kertomuksia.

17 3.2 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen. Terveydenhoitaja tapaa nuoren ensimmäisen opiskeluvuoden aikana terveystapaamisessa. Kutsu terveystapaamiseen tulee pääsääntöisesti Wilma-viestinä. Mikäli lukukauden alussa opiskelija, opettaja tai esim. huoltaja huomaa tarvetta ajanvaraukselle jo ennen kuin terveydenhoitajalta tulee kutsu siihen, ajan voi varata jo aiemmin. Mikäli opettajalla on erityisiä toiveita tapaamista ajatellen, tulee niistä ilmoittaa terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja käy esittäytymässä aloittavien opiskelijoiden ryhmissä ja kertoo tuolloin lyhyesti opiskeluterveydenhuoltopalveluista. Myös Esedun verkkosivuilla ja opiskelijan oppaassa on tietoa palveluista ja mm. yhteystiedot opiskelualoittain. Tarvittaessa terveydenhoitajat laittavat palveluita koskien Wilmaan tiedotteita. Opiskelijan terveysneuvonta on yksilöllistä ja sillä tuetaan itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa, mielenterveyttä ja ehkäistään kiusaamista. Oppilaitoksen kanssa yhdessä jaetaan tietoa ammattiin liittyvistä edellytyksistä ja keskeisistä terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tavoista suojautua niiltä. Opiskeluhuollon tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelukykyä niin, etteivät opinnot keskeydy. Terveystapaamisessa on tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Terveyden edistämisen lisäksi terveystapaamisen tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat varhain. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi nuoren krooninen sairaus, mielenterveysja päihdeongelmat, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, vanhempien sairaus, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, läheisväkivalta ja vaikeudet perheen tai nuoren toimeentulossa. Tuen järjestämisessä tehdään yhteistyötä muun opiskelijahuollon, opettajien ja hoitotahojen kanssa koko opintojen ajan. Tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkäri on mukana yksittäisen opiskelijan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on myös tärkeä tuki nuoren selviytymisessä. Opiskeluterveydenhuolto tukee nuorta omalta osaltaan yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Salassapitosäädökset ohjaavat tietojen siirtokäytäntöjä. Terveydenhoitajan vastaanotto toimii päivittäin ilman ajanvarausta klo 8-10. Tyypillisiä tehtäviä avoimella vastaanotolla ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, tapaturmien ensiapu, rokotustoiminta ja ehkäisyneuvonta. Mikäli avoimen vastaanottoajan päätyttyä opiskeluterveydenhoidon palveluja tarvitaan akuutisti (esim. tapaturmatilanteet), tulee terveydenhoitajaan ottaa yhteys puhelimitse. Opiskelijalla tulee olla mukanaan sairautensa hoitoon koulupäivän aikana tarvitsema lääkitys. Mikäli opiskelijalla on tutkitusti todettu olevan tarve erityisruokavalioon, tulee opiskelijan ottaa yhteys terveydenhoitajaan opintojen alussa. Terveydenhoitajan vastaanotolla täytetään lomake koulun opiskelijaravintolan henkilökunnalle. Yhteisöllistä ennaltaehkäisevää työtä opiskeluterveydenhuolto tekee yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja muiden opiskeluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on mukana oppilaitoksen hyvinvointiohjelman ja erilaisten riskitilanteiden toimintaohjeiden laatimisessa sekä opiskelijahuoltoryhmän toiminnassa. Opiskeluympäristön ja yhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tehdään joka kolmas vuosi laajassa yhteistyössä oppilaitoksen, opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tarkastuksen tavoitteena on mm. tapaturmien ehkäiseminen ja esteettömän oppimisympäristön turvaaminen.

18 Lääkärin vastaanotto toimii ajanvarauksella opiskeluterveydenhuollon tiloissa. Ajanvaraus tapahtuu terveydenhoitajien kautta. Vastaanottotoiminta pitää sisällään sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn että niiden hoitoon sisältyvää toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään elämäntapoihin ja sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa uhkaa opiskelukyvylle. Tarvittaessa lääkärin vastaanotolle kutsutaan mukaan myös nuoren perhettä tai muuta verkostoa. Lääkärin kautta opiskelija voidaan ohjata jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Muina kuin vastaanottopäivinä lääkäri on tavoitettavissa terveydenhoitajien konsultaatioita varten. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään myös lääkärintarkastukset kutsunta- ja perhesuunnitteluasioihin liittyen. Lääkäri osallistuu omalta osaltaan koulun yhteisöterveyden edistämiseen. 3.3 AIKUISOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON PALVELUT Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei koske aikuisopiskelijoita, joten he eivät kuulu Esedun kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin on oikeutettu opiskelija, joka opiskelee tutkintoon johtavassa, opintotukilain mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa, myös työvoimakoulutuksessa oleva. Palvelujen piiriin eivät kuitenkaan kuulu oppisopimusopiskelijat, yksityisopiskelijat eivätkä työsuhteessa olevat opiskelijat. Aikuisopiskelijoiden kohdalla verkostoyhteistyötä voidaan tehdä TE-palveluiden, työvoiman palvelukeskus Reitin, mielenterveyspalveluiden, etsivän nuorisotyön ja muiden yhteistyötahojen kanssa, ja akuuteissa tilanteissa aikuisopiskelija ohjataan kunnan palveluiden piiriin. 3.4 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Kuraattori- ja psykologipalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Mikkelin seudullinen sosiaali- ja terveystoimi järjestää Etelä-Savon ammattiopiston psykologipalvelut. Psykologina toimii Olkkarin nuorten vastaanoton psykologi. Psykologille hakeudutaan pääsääntöisesti opiskeluterveydenhuollon kautta. Kuraattoripalvelut toisella asteella on tarkoitettu kaikille nuorisoasteen perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Työn keskeiset tehtäväalueet ovat ennaltaehkäisevässä, yksilöllisessä asiakastyössä ja moniammatillisessa yhteistyössä oppilaitoksen sisäisten ja ulkoisten verkostojen kanssa. Sosiaalialan asiantuntijana kuraattori tuo opiskeluhuollon toimintaan kokonaisvaltaisen näkemyksen opiskelijan elämäntilanteesta. Kuraattorityön tavoitteena on tukea ja edistää opiskelijoiden opintojen etenemistä ja ehkäistä niiden keskeytymistä. Kuraattorilla on tietämys erilaisista palvelujärjestelmistä, tukipalveluista, hoitoon ohjausmalleista sekä valmius vastata myös kriisitilanteisiin. Opiskelijoiden kanssa kuraattori kohtaa mm. kasvuun, kehitykseen ja identiteetin rakentumiseen liittyviä kysymyksiä, päihde- ja mielenterveysongelmia, ihmissuhde- ja parisuhdeongelmia, arkisen elämänhallinnan pulmia, kuten talous- ja velka-asioita, asumiseen liittyviä haasteita sekä erilaisia

19 rikosasioita ja väkivallan erilaisia muotoja. Kuraattorin työssä toimitaan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen rajapinnoilla. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen, arviointi ja niihin puuttuminen on olennainen osa oppilaitoksen sosiaalityötä. Kuraattorityössä kiinnitetään huomiota opiskelijoiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelijan etu oppilaitoksen sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja opiskelija tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Monet opiskelijat tarvitsevat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Kuraattorin tehtävänä on saada opiskelijaa tukevia resursseja ja verkostoja toimimaan yhdessä opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi. Kuraattori toimii oppilaitoksen kriisiryhmän jäsenenä ja on suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä. Kuraattori tukee yksittäistä opiskelijaa kriisitilanteessa. Turvallisen arjen toteutumista oppilaitoksessa ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja soveltamiseen. Opiskelijoiden osallisuutta kuraattori tukee olemalla mukana oppilaitoksen erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, jotka lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia esim. hyvinvointitapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuraattorityön painotus on varhaisessa tuessa. Kuraattorin tehtävänä on opiskelijoiden kokonaistilanteen arviointi sekä opiskelijan sekä opiskelijaryhmien tukeminen oppilaitoksessa mm. tukikeskustelujen ja toiminnallisten menetelmien avulla. Kuraattori toimii tiiviissä yhteistyössä huoltajien kanssa. Opiskelija voi hakeutua kuraattorin luo oma-aloitteisesti, huoltajien, opettajien, terveydenhoitajan tai muun tahon ohjaamana. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskusteluun kuraattorin kanssa henkilökohtaisesti viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä, kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä. Kuraattorilla on ammattieettinen vastuu omasta toiminnastaan. Kuraattorin työssä korostuu reflektiivinen työote ja reagoiminen yhteiskunnallisiin sekä nuorten elämässä tapahtuviin muutoksiin. 3.5 OIKEUS SAADA OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUJA Mahdollisuus keskusteluun opiskelijan pyynnöstä Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus keskusteluun muiden aloitteesta Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Oikeus tukeen ja ohjaukseen Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa.