Koko koulun kestävä kehitys?



Samankaltaiset tiedostot
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

tripod research ethos elämä 2011 LOHAS

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

Aikuisten perusopetus

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

1. Ympäristökasvatus Inkoossa

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Ympäristöoppia opettamaan

Yleissivistävä koulutus uudistuu

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Kestävä kehitys autoalalla

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Tietoturvan osaaminen yläkoulussa. Erkki Mauno

Biologia. Maantieto Maantiede

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

eops Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

SEMINAARI: Innovaatioita ja uutta kasvua kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä Osaamisen kehittäminen - koulutuspilotti

Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Turvallisuus opetussuunnitelmassa. Pekka Iivonen OPH

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Keke päiväkodissa ja koulussa

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

04/2019. ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( )

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Koululaisten oma yhteiskunta

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Rajattomasti kestävä kehitys

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Miltä maailma näyttää?

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

1. Oppimisen arviointi

Transkriptio:

Koko koulun kestävä kehitys? Tutkimus oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen käsityksistä ja arvoista sekä opetuksen toteutumisesta Oulun normaalikoulussa Järvelä Maija¹, Rannanpää Heidi¹ & Jeronen Eila² Oulun yliopisto, Maantieteen laitos¹, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö²

Sisältö Johdanto Suomen kansallinen kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen aihekokonaisuus Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmassa Nuorten ympäristökäsitykset ja arvot Tutkimuskysymykset Aineisto ja menetelmät Tulokset Pohdinta Yhteenveto Lähteet

Johdanto YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa aihekokonaisuutena Tutkimuksen lähtökohtana Oulun normaalikoulun kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistelu

Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Ohjeistot, säädökset Jatkuva seuranta Ekologinen kestävyys Toimeenpano ja seuranta Tavoitteet Taloudellinen kestävyys Suomen kansallinen kestävän kehityksen ohjelma Hankkeet Laaja-alainen arviointi Seurannan indikaattorit Luonnonvarat ja ympäristö -julkaisu Kohti kestäviä valintoja, Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. 2006. Arvioinnin kriteerit Kansainväliset ja kansalliset arvioinnit

Kestävän kehityksen aihekokonaisuus Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmassa 1/2 Tavoitteena on, että oppilas oppii herkästi havaitsemaan ympäristönsä ilmiöitä ja tapahtumia sekä reagoimaan niihin alkaa tiedostaa ympäristöön kytkeytyviä asioita sekä ympäristön tilaa ja muutoksia oppii tietojen ja taitojen avulla havainnoimaan ympäristön syyseurauksellisia tapahtumia, suhteita ja kokonaisuuksia oppii ekologisten elämäntapojen mukaista toimintavalmiutta ja -kykyä hyvinvoinnin edistämiseksi oppii toiminnassaan rakentavasti, kauaskantoisesti ja laaja-alaisesti ottamaan vastuuta ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Oulun normaalikoulun perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004.

Sisällöt Kestävän kehityksen aihekokonaisuus Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmassa 2/2 Ympäristökasvatuksen laajoja sisältöalueita ovat: Luontoympäristö Rakennettu ja kulttuuriympäristö Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ympäristö Esteettinen ympäristö ja Eettinen ympäristö. Myös muita näihin teemoihin integroituneita sisältöjä käsitellään eri oppiaineissa. Oulun normaalikoulun perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004.

Nuorten ympäristökäsitykset ja arvot 1/2 7-12-vuotiaat, n=100 (Jeronen & Kaikkonen, 2002): Tietävät ja osaavat käyttää ympäristöä koskevia faktoja ja käsitteitä Ovat kiinnostuneita luonnosta, kasveista ja eläimistä Pitävät luontoympäristöä puhtaana ja kauniina Pohtivat ihmisen vaikutusta luontoon Haluavat suojella luontoa ja pitää siitä huolta 11-12-vuotiaat, n=25 (Jeronen & Lehto, 2007): ymmärtävät luontoon kuuluvan sekä elollisia että elottomia osia. ymmärtävät myös, mikä ero on rakennetulla ja rakentamattomalla ympäristöllä. Oppilaiden käsitykset ympäristöstä perustuvat pääasiassa henkilökohtaisiin kokemuksiin, jotka liittyvät rauhoittumiseen ja elämyksiin. Samanlaisia tuloksia: Kuru, 1996; Kaikkonen, 2000; Rickinson, 2001. Ympäristöasioihin vaikuttamismahdollisuuksiaan oppilaat pitävät vähäisinä Tärkeimpinä keinoina omat valinnat ja oma toiminta (roskaamisen välttäminen ja roskien lajittelu) Samanlaisia tuloksia: Palmberg & Kuru, 2000.

Nuorten ympäristökäsitykset ja arvot 2/2 Tärkeimmät arvot muistuttavat aikuisten arvoja Lukiolaiset ja BG-aineenopettajaopiskelijat, n=176 (Jeronen, Anttila-Muilu & Jeronen, 2006): Tärkeimmät: terveys, ystävyys ja rakkaus (vrt. Puohiniemi, 1993: terveys ja ihmissuhteet tärkeimpiä eri ikäryhmissäkin) Vähemmän tärkeitä: taloudelliset arvot, avuliaisuus, viisaus, luovuus, hyvinvointi, mielihyvä, vastuullisuus, valta, kilpailu, maine ja kulttuuriarvot Suomalaiset nuoret (Helve, 1993, 1999, 2001; Kallio, 2005): Tärkeitä: Demokratia, ihmisoikeudet ja tasa-arvo

Tutkimuskysymykset Tietävätkö nuoret, mitä kestävään kehitykseen sisältyy? Millaisia kestävään kehitykseen liittyviä arvoja nuorilla on, ja ovatko he valmiita toimimaan arvojensa mukaisesti? Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu?

Aineisto ja menetelmät Kyselytutkimus Aineisto: yht. 341 vastaajaa yläkoulu: 228/256, lukio: 113/243 Vastausprosentti 68% Kvantitatiivinen jakaumien tarkastelu

Tulokset 1/5 1) Tietävätkö nuoret, mitä kestävään kehitykseen sisältyy? Ekologinen ja taloudellinen kestävyys korostuivat Viisi eniten mainintoja saanutta vaihtoehtoa: vähän energiaa kuluttavien laitteiden ja kulkuneuvojen käyttö luonnonsuojelu tulevien sukupolvien hyvinvoinnista huolehtiminen raaka-aineiden uusiokäyttö ja raaka-aineiden säästäminen

Tulokset 2/5 2) Millaisia kestävään kehitykseen liittyviä arvoja nuorilla on ja ovatko he valmiita toimimaan arvojensa mukaisesti? arvot kestävän kehityksen mukaiset toimintahalukkuus epävarmaa

Tulokset 3/5 3) Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu? Kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvien asioiden käsittely yläkoulussa % 100 80 60 40 20 yläkoululaiset (n=197) lukiolaiset (n=101) 0 BI GE TT FY/KE HY KO kielet muut ei vastausta

Tulokset 4/5 3) Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu? Käsitelläänkö ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita riittävästi? Yläkoulun oppilaiden vastaukset (n = 224) % 100 80 60 40 20 63 34 74 24 kyllä ei ei vastausta 0 alakoulu 3 2 yläkoulu

Tulokset 5/5 3) Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu? Käsitelläänkö ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita riittävästi? Lukion opiskelijoiden vastaukset (n = 112) % 100 80 60 40 58 58 59 40 39 39 kyllä ei ei vastausta 20 2 3 2 0 alakoulu yläkoulu lukio

Pohdinta Opetuksen painottuminen luonnontieteisiin ekologinen ulottuvuus korostuu (Ojanen ja Rikkinen 1995, Kestävän kehityksen edistämisohjelma 2002) Monitieteinen maantiede helpottaa eri ulottuvuuksien huomioon ottamista Ympäristömyönteisyydestä aktiiviseen kansalaisuuteen (Cantell & Larna 2006) (myönteiset esimerkit ja toimintaympäristö) (Cantell 2005) motivointi Maantieteen ja biologian opetuksen suuri vastuu Ympäristöasioita käsitellään riittävästi (vrt. Cantell & Larna 2006) Aihetta pitäisi käsitellä laajemmin eri oppiaineissa Opetuksessa pitäisi kiinnittää huomiota kaikkiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin

Yhteenveto 1. Nuorten käsitykset kestävästä kehityksestä painottuvat eniten ekologiseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. 2. Oppilaiden ja opiskelijoiden arvot ovat kestävän kehityksen kannalta myönteisiä, mutta arvot eivät aina toteudu käytännön toiminnassa. 3. Normaalikoulussa kestävää kehitystä ja ympäristöasioita käsitellään enemmistön mielestä riittävästi. Opetus painottuu kuitenkin luonnontieteisiin.

Lähteet Cantell, H. (2005). Ympäristökasvatus biologian opetuksessa eri luokka-asteilla. Teoksessa Cantell, H. (toim.): Ympäristökasvatuksen käsikirja. s.254 260. PS-kustannus, Jyväskylä. Cantell H. & R. Larna (2006). Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa. Helsingin kaupungin opetusvirasto. http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/eb888201bbde70a/2_julkaisu%20a1_2006.pdf (Luettu 1.4.2007) Jeronen, E., Anttila-Muilu, S. & Jeronen, J. 2006. Young People s Values And Geographical Education In An Upper Secondary Level School And A Department Of Teacher Education In Northern Finland. In K. Purnell, J. Lidstone & S. Hodgson (Eds.) 2006. Changes in Geographical Education: Past, Present and Future. Proceedings of the International Geographical Union, commission on geographical Education symposium. Brisbane Australia. 221-227. Jeronen, E. & Kaikkonen, M. 2002. Thoughts of Children and Adults about the Environment and Environmental Education. International Research in Geographical and Environmental Education. 11, (4), 341-363. ISSN 1038-2046. Jeronen, E. & Lehto, A. 2007. Luontokoulutoimintaan osallistuneiden oppilaiden käsityksiä luonnosta ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Natura 3, 27-31. Kestävän kehityksen edistämisohjelma (2002). Opetushallitus, Helsinki. http://www.edu.fi/teemat/keke/keke_s.pdf (Luettu 1.4.2007) Kohti kestäviä valintoja, Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi (2006). Kansallinen kestävän kehityksen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=53983&lan=fi (Luettu 23.10.2007) Ojanen, S. & H. Rikkinen (1995). Lukijalle. Teoksessa Ojanen, S. & H. Rikkinen (toim.): Opettaja ympäristökasvattajana. s9 10. WSOY, Helsinki. Oulun normaalikoulun perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. https://norssiportti.oulu.fi/docs/templates/uusi_3_palstaa.php3?page_id=2192 (Luettu 23.10.2007)

KIITOS! KIITOS