BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Samankaltaiset tiedostot
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Puutiaisaivotulehdusrokotteen. Ahvenanmaalla vuosina Kansanterveyslaitoksen suositus 2006

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Rokotusten kirjaaminen ja valtakunnallinen rokotusrekisteri

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Pandemiarokotussuositus (H1N1 2009)

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Suomen rokotuskattavuus

THL HPV-rokotekampanja

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

HPV-rokotuskattavuusraportti

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

Käytännön asiaa rokottamisesta

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Rokotukset ja uusi lainsäädäntö

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Kirjaamisen haasteet käyttäjän näkökulmasta Jaana Kinnari Espoon kaupunki / Kehittämisyksikkö

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Valtakunnallinen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus ammattikorkeakouluissa

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

Rekisteri on perustettu Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelujen käyttöä varten.

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere,

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Uusi tartuntatautilaki

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Mikä rooli lääkärillä on rokotustoiminnassa?

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

Esityksen nimi / Tekijä

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla

Tutkimus odottaville äideille.

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Maahanmuuttajien rokotuksista

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

LEKTIO Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Onko rokotukset kunnossa?

Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA ROKOTUKSISTA

Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?

Influenssarokotuskattavuusraportti

Tartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I

Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?

Transkriptio:

BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006

ISSN 1238-5875

2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja terveysministeriö on muuttanut yleisiä rokotuksia ja tartuntatautien raskaudenaikaisia seulontoja koskevaa asetusta 421/2004. Tämän muutoksen 726/2006 mukaan kaikkien vastasyntyneiden BCG-rokotusten sijaan BCG-rokotus annetaan Kansanterveyslaitoksen määrittelemien rokotusaiheiden mukaisesti henkilöille, joilla on lisääntynyt vaara saada tuberkuloositartunta. Näihin riskiryhmiin kuuluvilla tuberkuloosia esiintyy edelleen merkittävästi ja heillä BCG-rokotteen hyödyt ylittävät rokotteen harvinaiset haitat. Muutos astuu voimaan 1.9.2006. 1 Rokotteen antamisen perusteet Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuberkuloosin ilmaantuvuus Suomessa on puolittunut. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2005 yhteensä noin 356 tuberkuloositapausta; näistä 258 oli keuhkotuberkuloosia ja 98 muita tuberkuloosimuotoja. Suomessa valtaosa tuberkuloosiin sairastuneista on ikääntyneitä henkilöitä, jotka ovat saaneet tartunnan nuoruudessaan, kun tuberkuloosi oli yleinen kansantauti. Pitkään piilevänä ollut infektio on heillä aktivoitunut vastustuskyvyn heikennyttyä iän myötä. Tautia esiintyy myös henkilöillä, jotka ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa tuberkuloosia on paljon. Ulkomailla syntyneiden tai heidän lastensa osuus tuberkuloosiin sairastuneista on lähes kaksinkertaistunut samaan aikaan kun suomalaisilla todettujen tuberkuloositapausten määrä on nopeasti vähentynyt. Tuberkuloosin vuotuinen ilmaantuvuus ulkomaalaisväestössä on yli viisinkertainen suomalaiseen kantaväestöön verrattuina. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla ilmaantuvuus on vielä suurempi. Lasten tuberkuloosi on Suomessa harvinainen. Viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa on todettu keskimäärin viisi alle 15-vuotiaan tuberkuloositapausta vuosittain. Keskimäärin yksi näistä viidestä tapauksesta on suomalaissyntyisten vanhempien lapsi. Suomalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntyvillä lapsilla on erittäin pieni vaara sairastua tuberkuloosiin. Heidän kohdallaan rokotteen aiheuttamat haitat katsotaan merkittävämmiksi kuin rokotteesta saadut hyödyt.

Riskiryhmiin kuuluvien lasten vaara sairastua tuberkuloosiin on Suomessa sen sijaan edelleen niin suuri, että BCG-rokotteen hyöty arvioidaan heillä edelleen haittaa suuremmaksi. Korkean tuberkuloosiesiintyvyyden maissa syntyneiden vanhempien lapsilla voi olla valtaväestöön verrattuna 10 15-kertainen riski sairastua tuberkuloosiin, vaikka lapset itse ovatkin syntyneet matalan tuberkuloosiesiintyvyyden maassa. 3 2 Rokotusaiheet Kansanterveyslaitos suosittelee lapselle yleisen rokotusohjelman osana annettavaa maksutonta BCG-rokotusta seuraavissa tapauksissa: 1. Lapsen äidillä, isällä, sisaruksella tai henkilöllä, jonka kanssa hän asuu, on joskus todettu tuberkuloosi 2. Lapsi itse, hänen äitinsä, isänsä, sisaruksensa tai henkilö, jonka kanssa hän asuu, on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi (ilmaantuvuus n 50/ 100 000/vuosi) 3. Lapsi on vuoden kuluessa muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi (ilmaantuvuus n 50/100 000/vuosi) Lisäksi lapsi voi joissakin tapauksissa hyötyä BCG-rokotuksesta, vaikka ei kuuluisikaan mihinkään edellä kuvatuista riskiryhmistä. Tällöin lapsella on yleensä muu säännöllinen ja läheinen kontakti korkean tuberkuloosiesiintyvyyden maasta kotoisin olevaan tai tuberkuloosiin sairastuneeseen henkilöön. Tällaisissa tapauksissa lapsen hyvinvoinnista vastaavan lääkärin tulisi yksilöllisesti harkita BCG-rokotustarve. Lapsi rokotetaan lääkärin kirjallisen suosituksen perusteella. Rokote voidaan antaa ennestään rokottamattomalle lapselle siihen saakka, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Rokotettaessa 6 kuukauden ikäistä tai sitä vanhempaa lasta, lapsen tuberkuliininegatiivisuudesta tulee varmistua ennen rokotusta. Kansanterveyslaitoksen verkkosivuilla internet-osoitteessa www.ktl.fi >Terveyden ammattilaisille >Rokottaminen >BCG-rokotukset on ohjeet riskiryhmiin kuuluvien tunnistamisesta. Sivustolta löytyy myös WHO:n tilastoihin perustuva luettelo maista, joissa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi.

Yksityiskohtaiset tiedot BCG -rokotteen annostuksesta, antotavasta, suojatehosta ja haittavaikutuksista löytyvät valmistajan ohjeista ja internet-osoitteista: www.ktl.fi >Terveyden ammattilaisille >Rokottaminen >Rokottajan käsikirja > Yleisen rokotusohjelman rokotteet>bcg-rokote www.ktl.fi > Terveyden ammattilaisille > Rokottaminen > BCG-rokotukset 4 3 BCG-rokotuksen kirjaaminen Annettu BCG-rokotus tulee kirjata asianmukaisesti. Kirjauksesta on käytävä ilmi rokotetun henkilötietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa (esim. i.d.) sekä rokottaja. Tieto synnytyssairaalassa annetusta BCG-rokotuksesta em. tietoineen tulee toimittaa lastenneuvolan terveydenhoitajalle, jotta rokotus tulee asianmukaisesti merkittyä lapsen rokotusten seurantalomakkeelle tai vastaavaan kohtaan terveyskeskuksen sähköisessä tietojärjestelmässä sekä vanhemmille annettavaan lapsuusiän terveyskorttiin. Helsingissä, 31 päivänä elokuuta, 2006 Pekka Puska Terhi Kilpi pääjohtaja ylilääkäri

5 4 Tiedoksi Sairaanhoitopiirit Lääninhallitukset STM STAKES Terveyskeskusten tartuntataudeista vastaavat lääkärit Terveyskeskusten tartuntatauti yhdyshenkilöt Sairaanhoitopiirien tartuntatautirekisteristä vastaavat Rokotusohjelman yhteyshenkilöt Suomen Lääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Työterveyslaitos Terveydenhoitajaliitto Terveydenhuollon oppilaitokset Ylioppilaiden terveydenhoitoyksiköt Lääkelaitos