Nuorten profiileja nuorisotutkimuksessa Kaija Sepponen KT 29.09.2016
Nuorten syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä Mikään yksittäinen tekijä ei johda syrjäytymiseen, vaan se on useiden peräkkäisten tapahtumien ketju. Rahaköyhien ja aikaköyhien lapset reagoivat vanhempien ahdistukseen. Myös ns. tavallisten perheiden lapset saattavat oireilla. Sukupolvien ylittävää huono-osaisuuden perimää on nähtävissä.
Lapsuus Varhaisen hoivan puute: Vanhempien työttömyys/liiallinen kiire, alkoholinkäyttö ja perheväkivalta, taloudelliset vaikeudet. Vanhemman menetys joko eron tai kuoleman tapauksen vuoksi. Pojilla isän kaipuu. Kiusaaminen Seksuaalinen väkivalta Huostaanotot
Peruskoulu Heikot kouluvalmiudet Oppimisvaikeudet Kognitiiviset kehityshäiriöt Heikko itsetunto ja minäkuva- kielteinen noidankehäsosiaaliset pelot Masennus Kiusaaminen Päihteiden käyttö, poissaolot Alisuoriutuminen
Palvelujärjestelmä Palvelujärjestelmän voimavaroja ovat erikoistuneet ammattilaiset, jotka ovat oman alansa erityisosaajia. Järjestelmä toimii silloin kun on kysymys selkeästä omaan toimivaltaan kuuluvasta ongelmasta. Pirstaleinen palvelujärjestelmä viipaloi asiakkaan ja tarkastelee omaa siivuaan. Järjestelmä ei toimi silloin, kun kyseessä on moniongelmaisuus tai ongelma on vaikeasti määriteltävissä. Kuka näkee kokonaisuuden, jossa vielä tietosuojat varmistavat, että tieto ei kulje toimijoiden kesken? Kuka yhdistää laajat asiakkaasta kertyneet aineistot ja osaa niistä poimia oleellisen ja tehdä synteesin, jonka turvin päästään eteenpäin? Palveluprosessit jäävät kesken ja nuori voi joutua odottamaan seuraavaa palvelua kuukausia. Kuka on vastuussa nuoren palveluprosessista? Nuorten palveluista puuttuu toiminnan yhteinen viitekehys. Kuka määrittää ongelman tai sen ratkaisutavan? Määrittely ei välttämättä ole yhteneväinen asiakkaan kanssa. Tiukat tulostavoitteet, säästötoimet, palvelujen puute (esim. TE toimistojen organisaatiouudistus)
Palvelutarveselvitys; viitekehys Taustalla kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tarkastelemme nuoren elämäntilannetta kokonaisuutena koko elämänhistorian ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne suuntautuminen tulevaisuuteen Oleellista on myös tunnistaa lahjakkuusrakenteet ja selviytymiskeinot Sen lisäksi tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa tunnistaa niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee: vahvaa itsetuntoa ja tervettä minäkuvaa, vuorovaikutustaitoja, oppimis- ja ongelmaratkaisutaitoja, luovuutta, muutosvalmiutta Tärkeä on myös selvittää nuoren kiinnostumisen kohteet ja kyky sitoutua toimintaan sekä aktivoida nuoren voimavarat tavoitteenmukaisesti
Mikään yksittäinen tekijä ei johda syrjäytymiseen, vaan se on useiden peräkkäisten tapahtumien ketju Rahaköyhien ja aikaköyhien lapset reagoivat vanhempien ahdistukseen Myös ns. tavallisten perheiden lapset saattavat oireilla Sukupolvien ylittävää huono -osaisuuden perimää on nähtävissä Riskitekijöistä huolimatta on onnellisia tarinoita
Vanhempien alkoholin käyttö näkyy perheen arjessa. lapsi alkaa pelätä Lapsuus Ala asteella esitelmien pito oli vaikeaa Alaaste Talouskoulu Meni hyvin pienryhmässä Yläasteella pelkotilat lisääntyivät, koulu vaihtui, kaverit vaihtuivat. Poissaoloja, pelkoja lievennettiin alkoholilla. Tupakointi alkoi. Välit vanhempiin kireät, yrittivät pitää rajoja Yläaste Asumaan poikaystävän kanssa opiskelemaan vieraalle paikakunnalle Masennus ja paniikki lisääntyi Opiskelu keskeytyi Ero,sosiaaliset pelot kasvavat Toinen aste Sairaslomalla Masennuksen takia. Unirytmit sekaisin raha asiat sekaisin Ei jaksa huolehtia asioistaan, asiointi vaikeaa, kärsii paniikista Tarjottu harjoittelua, jossa asiakaskontakteja. myöhästeli, sai potkut Neuvola: Terve, normaalisti Kehittynyt lapsi Neuvola: terve, normaalisti kehittynyt lapsi Kouluterveydenhuoto Keskustellaan Tupakasta ja alholista Ei terveydellisiä esteitä ammatinvalintaan Asiakkuus mielenterveys toimistossa Palvelu tarveselvitys Terveyspalvelujen prosessi Koulutuspalvelujen prosessi Ala aste Yläaste mennyt hyvin, ka n. 8,00 Ylä-aste Ka 6,5 ka 6,5 Talouskoulu AK 1,5 v, kesken Ak 2 vk, kesken Te toimisto Tarjotaan harjoittelua joissa kontaktit asiakkaisiin, lähetetään Pth:n, mistä on kyse? TE toimiston prosessi Sosiaalitoimen prosessi Välitystiliasiakkuus Kelan prosessi Sv katto täynnä, kuntoutustarveselvitys. Lähetetty lomakkeet kuntoutuksen hakua varten.ei palauttanut
Mallin kehittelyn taustat Oulaisissa on Pat- pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy hankkeessa (Taukokangas, ESR -hanke) kehitetty palveluohjausmalli, jota nyt sovellettiin Virta Oulaisten Koski hankkeessa (Kaste). Hankkeen aikana on tehty tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että hyvin tehty palvelutarveselvitys auttaa kohdentamaan täsmätoimia. Se parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta, edistää sitoutumista ja vähentää turhautumista. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös nykyisen palveluohjauksen aukot. Jokainen sektoritoimija tarkastelee asiakkaan tilannetta oman ydinosaamisensa näkökulmasta ja silloin asiakkaan palvelu viipaloituu ja pirstoutuu. Tiukat salassapitosäädökset estävät tiedon kulkemisen toimijalta toiselle. Kun asiakas kohtaa uuden palvelutuottajan, prosessi alkaa uudelleen ja aikaisemmin asiakasta hyödyttävä tieto jää hyödyntämättä.
Menetelmäkuvaus Moniammatillinen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. Sisältö: Valtakirjalla hankitut luvat tietojen hankkimiseen ja vaihtamiseen Haastattelu (tukilomakkeet) Terveydenhoitajan tarkastus (lääkäri-hoitaja työpari työskentely) Laboratoriotutkimukset Psykologin resurssikartoitus Työryhmässä (psykiatrinen sairaanhoitaja, yksilövalmentaja, sosiaalityöntekijä, työpajaohjaaja, psykologi ja työelämäasiantuntija) aineiston analyysi ja palvelusuunnitelman tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelusuunnitelman toteuttaminen, seuranta ja arviointi
Mallinprosessikuvaus Pyydetään valtakirja, jolla hankitaan nuoresta palvelujärjestelmään kirjautuneet tiedot. Kartoitetaan nuoren nykyiset ja viime aikaiset asiointipaikat. Pyydetään nuorta kertomaan, minkälaisia suunnitelmia eri instituutioissa on tehty ja missä vaiheessa ne ovat. Valtakirjalla sovitaan instituutioiden välisten tietojen vaihdosta.
Mallinprosessikuvaus jatkuu Pirstaleinen tieto kootaan kokonaisuudeksi: Eri instituutioista (esim. neuvola, kouluterveydenhuolto, perheneuvola, perus- ja erikoissairaanhoito, armeija, yms) pirstaleinen tieto kootaan. Tiedot yhdistetään haastattelun kautta elämänkaarihaastattelu) saatuun tietoon. Yhdistämällä palvelujärjestelmän faktat ja elämäntarina saadaan kokonaisvaltainen käsitys nuoren nykyisestä tilaneesta. Se antaa moniammatilliselle työryhmälle pohjan jatkosuunnitelmien tekemiseen. Palvelujärjestelmän tietojen läpikäynti auttaa hahmottamaan faktoihin perustuvaa kuvaa asiakkaan tilanteesta. Kun tiedetään, millaisia interventioita on tehty ja mihin tuloksiin on päästy, vältytään turhilta tutkimuksilta ja kustannuksilta. Haastattelu tuo esiin nuoren oman käsityksen tilanteestaan.
Mallinprosessikuvaus jatkuu Työryhmän kokous: Muodostetaan kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta, sovitaan, mitä lisäselvityksiä tarvitaan. Terveydenhoitajan tarkastus + peruslaboratorion tutkimukset: terveydenhuoltolain mukaan työttömien terveystarkastukset ovat perusterveydenhuoltoon kuuluvaa työtä. Tässä mallissa hyödynnetään lääkäri-hoitaja toimintamallia. Psykologin rerussikartotus: Psyykkinen työ- ja toimintakyky, oppimisvalmiudet, psyykkinen hyvinvointi ja jaksaminen, aikaisempi elämänhistoria huomioiden, kognitiiviset resurssit eri ammatteihin ja muutosvalmiudet ammatilliseen kuntoutumiseen. Työryhmän kokous: Aineistojen yhteenveto ja jatkosuunnitelmat Palautekeskustelu nuoren kanssa: Suunnitelman konkretisointi, toteuttaminen ja seuranta sekä arviointi.
Toimintakonseptin toteutuksen haasteet Yhteisen toiminnan viitekehyksen omaksuminen Kykyä yhdistää erilaisia aineistoja ja poimia niistä olennainen Eri näkökulmista kyetään luomaan synteesi ja tehdä tarvittavat johtopäätökset, kuntoutussuunnitelma. Johtamista, sitoutumista, oman osaamisen tuomista ryhmän käyttöön Tukea käyttöönottovaiheessa Poliittisen ja virkamiesjohdon päätöksiä siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tuetaan Työryhmässä toimiville riittävää työajan resurssointia. Jokainen ryhmän jäsenen ydinosaaminen on riittävä. Jos kaikkea osaamista ei ole omassa kunnassa, varataan myös ostopalveluille rahaa
Lopuksi Liitetiedostona kaksi kyselylomaketta, joista voi olla apua, kun nuoren kanssa tehdään tulevaisuuden suunnittelua. Virta Oulaisten Koski hankkeen aikana tehtiin myös muita lomakkeita, jotka ovat vapaasti käytettävissä ja edelleen kehittettävissä. Lisätietoja kaijasepponen@gmail.com 040 7173750