Eurooppa, energia ja ilmasto Mepin tietopaketti
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka on murroksessa Tavoitteena on kilpailukykyinen Eurooppa 125 120 115 Kilpailukyky EU:n energiapolitiikan kolme keskeistä tavoitetta ovat pysyneet muuttumattomina pitkään. Sen sijaan niiden keskinäinen painoarvo on muuttunut ajan saatossa. Viime aikoina painopiste on liikkunut kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden suuntaan. 110 105 EU-27 USA Energiaturvallisuus 100 Ilmasto Toimitusvarmuus 95 2003 2005 2007 2009 2011 2013 EU:n reaalinen bruttokansantuote on nyt alle vuoden 2007 tason ja Eurooppa on jäänyt selkeästi jälkeen Yhdysvaltojen kasvuvauhdista viimeisten viiden vuoden aikana. Lähde: Eurostat Eurooppa-neuvosto vahvisti maaliskuussa 2007 energia- ja ilmastopolitiikan kolme EU-tason tavoitetta vuoteen 2020: kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite vuoden 1990 tasosta, uusiutuvan energian osuuden sitova 20 prosentin tavoite energian loppukäytöstä ja energiankäytön viitteellinen 20 prosentin tehostamistavoite vuoden 2005 tasosta. EU:n tiukka uusiutuvan energian tavoite on jaettu sitoviksi kansallisiksi tavoitteiksi jäsenmaille. Se on johtanut massiivisiin tukiin aurinko- ja tuulivoimalle, mikä on sekoittanut energiamarkkinat ja nostanut sähkön kuluttajahintaa. Vaikka Euroopan pörsseissä tukkusähkön hinta on laskenut, joutuvat kotitaloudet ja yritykset maksamaan yhä enemmän sähköstä ja lämmityksestä kasvaneiden verojen ja muiden säädeltyjen maksujen Päätökset tehtiin koko 2000-luvun alkupuolen jatkuneen myötä, mikä syö perustaa myös talouskasvulta. talouskasvun siivittämänä. Hyvässä taloustilanteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan, uusiutuvan energian lisäämiseen ja energiatehokkuuden kasvattamiseen tartuttiin väkevästi. Euroopan kilpailukyky ja talouskasvun edistäminen jäivät vähemmälle huomiolle. Edullisen liuskekaasun hyödyntäminen Yhdysvalloissa, ja lähivuosina myös Kiinassa, heikentää olennaisesti Euroopan kilpailuasemaa. Lisäksi Fukushiman onnettomuus oli takaisku Euroopan energiaomavaraisuudelle ja kilpailukyvylle, kun Saksa Taloustilanne muuttui dramaattisesti heikompaan päätti luopua ydinvoiman käytöstä. suuntaan vuoden 2008 loppupuolella. EU ei ole vieläkään toipunut taloutensa romahtamisesta. Reaalinen kansantuote laahaa edelleen alle vuoden 2007 tason. Euroopan on välttämätöntä saada talouskasvu käyntiin ja sen myötä työllisyys ja ihmisten hyvinvointi parantumaan. Euroopan komissio esittikin tammikuussa 2014 vuoteen 2030 tähtäävän ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksen, jossa Euroopan kilpailukyky sekä energiaturvallisuus ja -omavaraisuus on nostettu keskeisiksi lähtökohdiksi ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle. Perinteisesti EU:n energiapolitiikalla on tavoiteltu kilpailukykyistä Eurooppaa, energian saatavuuden varmistamista sekä energiantuotannon ja käytön aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämistä. Tavoitteiden painoarvo on vaihdellut riippuen toimintaympäristön kulloisestakin tilanteesta. Hyvä energiaturvallisuus merkitsee energiateollisuuden näkökulmasta kilpailukykyisen ja ilmastotavoitteita tukevan energian toimitusvarmuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Siten hyvällä energiaturvallisuudella voidaan ymmärtää EU:n ilmasto-, toimitusvarmuus- ja kilpailukykytavoitteiden harmonista yhteensovittamista. Ympäristökysymyksissä keskeisessä roolissa on ollut ilmastonmuutoksen torjunta. Se on hallinnut EU:ssa toteutettua energiapolitiikkaa. Muiden energiapolitiikan tavoitteiden jäädessä taka-alalle niitä koskevan lainsäädännön toimeenpano on ollut hidasta ja ponnetonta. Euroopan komissio esittää vuodelle 2030 sitovaksi tavoitteeksi 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistä vuoden 1990 tasosta. Päästökaupassa mukana olevien sähkön ja kaukolämmön tuottajien sekä energiavaltaisen teollisuuden olisi vähennettävä päästöjään 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolella olevien alojen 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästökaupan ulkopuolella tavoite jaetaan kansallisiksi tavoitteiksi ottaen huomioon jäsenmaiden vauraus ja toivon mukaan myös nykyiset lähtökohdat energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytössä. Sitova päästötavoite itsessään johtaa kustannustehokkaasti energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Päästötavoitteen lisäksi komissio esittää vuodelle 2030 EU-tasolla sitovaa 27 prosentin tavoitetta uusiutuvan energian osuudelle, mikä on linjassa päästötavoitteen kanssa. Energiatehokkuuden osalta komissio selvittää vuoden 2014 kuluessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon onnistumista. Tämän jälkeen se päättää, onko tarpeen ryhtyä uusiin toimiin energiatehokkuuden edistämiseksi. Mitään numeerista tavoitetta energiatehokkuudelle ei kuitenkaan esitetä. Uusi parlamentti saa ensitöikseen päätettäväkseen nämä keskeiset ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Energiateollisuus pitää komission esitystä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi vuosille 2020 2030 yleisesti tasapainoisena ja hyvänä. Siinä on otettu huomioon myös EU:n kilpailukyky. Sen sijaan kautensa 2014 päättävän parlamentin esitys kolmesta sitovasta ja korkeasta tavoitteesta olisi kustannustehoton ja Euroopan kilpailukykyä edelleen raunioittava päätös. 2 EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO 3
Tavoitteena on energiatehokas Eurooppa Tavoitteena on hyvä toimitusvarmuus Energiatehokkuus on usein edullinen ja järkevä tapa lisätä kilpailukykyä ja omavaraisuutta sekä vähentää päästöjä. Se myös parantaa kauppatasetta ja lisää energiaturvallisuutta. Energiatehokkuuden parantaminen on myös markkinaehtoinen tapa torjua energiaköyhyyttä, joka on todellinen ongelma useassa jäsenmaassa, kun perheillä ei ole varaa maksaa energialaskujaan. Eurooppa pärjää hyvin kansainvälisessä energiatehokkuusvertailussa. Kansantuotetta kohti käytämme noin 60 prosenttia siitä energiamäärästä, jonka maailma käyttää keskimäärin. EU tuottaa maailman kansantuotteesta 23 prosenttia, käyttää 14 prosenttia energiasta ja aiheuttaa noin 11 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Henkeä kohden laskettuna Euroopan energiankäyttö on kaksinkertainen maailman keskimääräiseen verrattuna. Yhdysvallat käyttää reilusti yli kaksinkertaisen määrän energiaa henkeä kohti Eurooppaan verrattuna ja Kiinan henkeä kohti laskettu kulutus lähestyy kovaa vauhtia Eurooppaa. Euroopan energiatehokkuutta voidaan vielä merkittävästi parantaa, joskin jäsenmaiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka kustannustehokkaasti mahdollisuuksia Maailma USA Kiina EU % Väkiluku Milj. 7080 314 1350 506 7,1 BKT Mrd. * 55780 12210 6400 12930 23 Primäärienergian käyttö Mtoe 11810 2390 2760 1680 14 Sähkön käyttö TWh 20400 4100 4500 3100 15 Polttoaineperäiset CO 2 -päästöt Milj. t 31300 5300 8000 3500 11 Energia/capita Toe/ Capita 1,7 7,6 2,0 3,3 Energia/BKT Toe/ Milj. 212 196 431 130 * 2012 keskikurssi 1 EUR = 1,28 USD Vertailulukuja suurilta talousalueilta vuonna 2012, CO 2 -päästöt ovat vuodelta 2011. Lähteet: STAT, Eurostat, EIA, IEA hyödynnetään. Energiatehokkuuden edistämisestä säädetään energiatehokkuusdirektiivillä, joka edellyttää jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista energian kulutuksessa. Komissio tarkastelee vuonna 2014 energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa ja tekee tarvittaessa muutosesityksiä siihen. Rakennusten energiatehokkuudessa on suuria säästömahdollisuuksia, joita edistetään erillisellä rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Myös kuluttajan käyttäytymistä ohjaavista laitteiden ja kotitalouskoneiden energiamerkinnöistä on hyvät kokemukset. Siirtymällä taajamissa kiinteistökohtaisista lämmitystavoista keskitettyyn kaukolämmitykseen tehostetaan energiankäyttöä ja vähennetään päästöjä. Euroopan sähköstä tuotetaan 11 prosenttia lämmön tuotannon yhteydessä. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP) päästään korkeaan hyötysuhteeseen ja sen lisääminen vähentäisi olennaisesti primäärienergian tarvetta ja päästöjä Euroopassa. Suomi on edelläkävijä yhteistuotannossa. Suomen kaukolämmöstä lähes 75 prosenttia ja sähköstä noin 30 prosenttia tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa. Öljy 35 % Kaasu 24 % Ydinvoima 14 % Hiili 17 % Uusiutuvat Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontienergiasta. EU:n yli 500 miljoonaan asukkaan talousalueen suuri riippuvuus vain muutamasta energian toimittajamaasta on sekä taloudellinen kysymys että turvallisuusriski. Nyt tuontienergian osuus kaikesta energiasta on lähes 55 prosenttia. Hiilestä tuodaan noin 40, kaasusta 67 ja öljystä 85 prosenttia. Venäjän osuus kaasun ja öljyn tuonnista on noin kolmannes ja hiilestäkin neljännes. Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat ovat edelleen lisänneet huolta Euroopan energiaturvallisuudesta. Siksi Eurooppa-neuvosto on päättänyt nostaa energian saatavuuden ja omavaraisuuden keskeiseksi painopisteeksi. Omavaraisuuden edistämistoimista huolimatta EU:n tuontiriippuvuus näyttää kasvavan ja lähestyvän 60 prosenttia jo vuonna 2020. Eurooppa-neuvosto esitti maaliskuussa 2014 arvion, jonka mukaan tuontiriippuvuus nousee 80 prosenttiin vuonna 2035, jos mitään ei tehdä. Energiaomavaraisuuden parantaminen ja toimitusvarmuuden turvaaminen onkin uuden parlamentin ja komission suuri haaste. Omavaraisuuden parantaminen on perustunut erityisesti bioenergian sekä aurinko- ja tuulivoiman tuntuvaan lisäämisen. Monissa maissa bioenergian Aurinko 0,4 % Vesivoima 1,6 % Tuulivoima 0,9 % Bio ja jäte 6,8 % Geoterminen 0,4 % EU-maat käyttivät primäärienergiaa kaikkiaan 1700 milj. ekvivalenttia öljytonnia (Mtoe) vuonna 2011. Päästöttömien energialähteiden osuus oli 24 prosenttia. Korkeimmillaan EU:n energiankulutus oli 1830 Mtoe vuonna 2006. Voimakas kulutuksen vähentyminen johtuu pitkään jatkuneesta heikosta taloustilanteesta. Suomen kulutus on noin 35 Mtoe. Lähde: Eurostat lisääminen perustuu kuitenkin tuontiin ja se on kohdannut lisääntyvää vastustusta ympäristösyistä. Aurinko- ja tuulivoiman ongelmat ovat puolestaan teknistaloudellisia, kun sään ja kellonajan mukaan vaihtelevalle tuotannolle on jatkuvasti oltava saatavilla nopeasti käynnistyvää korvaavaa tuotantoa. Lisäksi ne haittaavat merkittävästi sähkömarkkinoiden toimintaa. Omavaraisuuden kannalta keskeistä on monipuolinen energiarakenne, ja mahdollisuus käyttää hyväksi kaikkia energialähteitä kansallisista vahvuuksista lähtien. Liuskekaasu on uusi mahdollisuus myös Euroopalle. Tuontienergian saannin varmistamiseksi tuontia olisi hajautettava ja esimerkiksi nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontimahdollisuuksia on aktiivisesti kehitettävä. Aktiivisella energiaulkosuhteiden hoidolla poliitikot voivat merkittävästi myötävaikuttaa Euroopan energiaturvallisuuden edistämisessä. Komissio pyrkii edistämään myös ydinvoiman käyttöä. Ydinturvallisuutta koskeva direktiivi on parhaillaan uudistettavana ja ydinvastuudirektiiviä valmistellaan. Kaikki päästöttömät energialähteet ovat varmasti esillä tulevalla parlamenttikaudella. Suomelle erityisen tärkeätä on bioenergian käyttöedellytysten turvaaminen. 4 EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO 5
Tavoitteena on toimiva päästökauppa Maatalous Muut 5 % Energian tuotanto 31 % päällekkäiset ohjauskeinot, kuten tuet ja verot, heikentävät päästökaupan toimivuutta, vahingoittavat markkinoita ja aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia. Niistä tulisikin asteittain luopua. Tavoitteena on hiilineutraali sähkö ja kaukolämpö Kotitaloudet, palvelut 14 % Liikenne 21 % Teollisuus, rakentaminen 19 % EU:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 kaikkiaan 4550 milj. ekvivalenttia CO 2 -tonnia. Tästä polttoperäisiä hiilidioksidipäästöjä oli 3500 tonnia, mikä on 11 % maailman päästöistä ja EU:n päästökaupan piirissä on 5 % globaaleista CO 2 -päästöistä. Lähde: EEA Päästökaupan piiriin kuuluvat sähkön ja kaukolämmön tuottajat sekä energiavaltainen teollisuus. Ne aiheuttavat runsaat 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasujen päästöistä. Komission esityksen mukaan päästökauppasektorin tulisi vähentää päästöjään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU-laajuinen päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Se johtaa väistämättä haluttuun päästöjen vähentämiseen päästökauppasektorilla. Päästökaupan kanssa Pitkäjänteinen ja ennustettava päästökaupan ohjausvaikutus edistää energiatehokkuutta, uusiutuvan energian lisäämistä ja uuden teknologian kehittämistä. On kuitenkin osoittautunut, että päästöoikeuden hinta vaihtelee ennakoimattomasti etenkin taloustilanteen mukaan. Se vuoksi komissio esittää päästökauppadirektiivin korjaamista ottamalla sen osaksi vakausvarannon. Varanto muodostaisi päästöoikeuksille tarjontaputken, mikä vakauttaisi päästökaupan hintaohjausta vaikuttamatta itse päästötavoitteeseen. Energiateollisuuden näkemyksen mukaan esitetty mekanismi on tarpeellinen ja rakenteeltaan hyvä. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät koti- ja maatalouksien, liikenteen, palvelualojen ja vähän energiaa kuluttavan teollisuuden päästöt, yhteensä lähes 60 prosenttia kaikista päästöistä. Niille komissio esittää vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä 30 prosentin vähennystavoitetta, joka jaettaisiin kansallisiksi sitoviksi tavoitteiksi. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan myös poliittista ohjausta, kuten normeja, veroja ja tukia. Ohjauskeinot voivat vaihdella jäsenmaittain riippuen siitä, mikä on kustannustehokkain ratkaisu. EU:n yhteiselle lainsäädännöllä voidaan myös vaikuttaa näihin päästöihin esimerkiksi sektorikohtaisten tavoitteiden ja laitemääräysten avulla. Päästökaupan vaikuttavuuden lisäämiseksi sen kattavuutta olisi laajennettava koskemaan kaikkea kiinteistökohtaista lämmitystä. EU:n energiasta noin 40 prosenttia kuluu lämmitykseen. Kaukolämpö ja sähkölämmitys ovat päästökaupan piirissä, sen sijaan Euroopassa hyvin tavalliset öljy- ja kaasulämmitys eivät ole. EU:n osuus maailman kasvihuonekaasujen päästöistä on vähäinen, vain runsaat 10 prosenttia, ja päästöt kasvavat EU:n ulkopuolella. Siksi kansainvälinen yhteistyö on Euroopan ainut tie torjua ilmastonmuutosta menestyksellisesti. Pariisin ilmastokokouksessa vuoden 2015 lopussa olisi pystyttävä sopimaan kansainvälisesti riittävän kattavasta ja sitovasta ilmastosopimuksesta. Bio ja jäte 4 % Tuulivoima 6 % Vesivoima Muut 1 % Kaasu 22 % Öljy 2 % Aurinko 1 % Hiili 26 % Ydinvoima 28 % EU-maat tuottivat sähköä noin 3300 terawattituntia (TWh) vuonna 2011, josta päästöttömien energialähteiden osuus oli 49 %. Suomen sähkön kulutus oli 84 TWh, josta tuontisähköä oli 14 TWh. Suomen omasta sähkön tuotannosta päästöttömien energialähteiden osuus oli 65 %. Lähde: Eurostat Komission arvion mukaan sähkön ja kaukolämmön käyttö lisääntyvät Euroopassa. Suomessa sekä sähkön että kaukolämmön osuus energian loppukäytöstä on jo korkeimpia Euroopassa. Suomessa sähkön osuus kaikesta energian loppukäytöstä on 27 prosenttia, kun se koko EU:ssa on 22 prosenttia. Vastaavat osuudet kaukolämmön kohdalla ovat Suomi 11 prosenttia ja EU 3,5 prosenttia. Kaikkien selvitysten mukaan sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa. Komissio arvioi, että sähkön osuus energian loppukäytöstä nousisi nykyisestä 22 prosentista noin 40 prosenttiin vuonna 2050. Sähkön suuri etu on päästöttömyys loppukäyttäjän kannalta. Sähkön tuotannossa tavoitellaan päästöttömiä ratkaisuja ja korkean hyötysuhteen lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä erillisessä sähkön tuotannossa pyritään vähentämään ja korvaamaan ne päästöttömillä uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Biosähkön tuotannossa Suomi on EU:n ja kaikkien teollisuusmaiden kärjessä. Bioenergian lisäämisen ohella aurinko- ja tuulivoiman osuutta edelleen kasvatetaan. Komission arvion mukaan uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa nousee nykyisestä 21 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2030. Useissa EU-maissa myös ydinvoima on ilmastoja omavaraisuussyistä keskeisellä sijalla energiapoliittisissa ratkaisuissa. Ydinvoimaa lisäävät erityisesti maat, joilla jo on ydinvoimaa. Lisäämällä kaukolämmitystä ja lämpöpumppuja vähennetään lämmitykseen käytettävän öljyn tarvetta. Edistämällä liikenteessä hybridi- ja sähköautoja ja biopolttoaineita vähennetään sekä tuontiöljyn tarvetta että liikenteen päästöjä. Tehostamalla ja laajentamalla sähköistä raideliikennettä taajamissa ja kaukoliikenteessä päästöjä leikataan entisestään. Pitkällä aikavälillä vain vahva tutkimus- ja innovaatiotyö voi turvata energian saannin kestävästi ja tuottaa hyvinvointia kansantalouteen. Ilmasto- ja energiatukien painopiste olisikin siirrettävä tuotannon tukemisesta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja siellä panostus olisi moninkertaistettava. Tärkeimmät panostuskohteet suomalaisen energiateollisuuden näkökulmasta ovat bioenergia ja muut uusiutuvat energialähteet, ydinvoiman turvallisuus, puhdas liikenne, energian varastointi sekä kysyntää ohjaavat älykkäät energiajärjestelmät. 6 EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO EUROOPPA, ENERGIA JA ILMASTO 7
12 teesiä kestävään ja energiaturvalliseen Eurooppaan Mainostoimisto Laine/Kopijyvä huhtikuu 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Parannettava energiatehokkuutta ja energiansäästöä Edistettävä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman käyttöä Lisättävä tehokasta lämmön ja sähkön yhteistuotantoa Panostettava energia-alan uuteen teknologiaan ja innovaatioihin Varmistettava toimivat ja avoimet energiasisämarkkinat Asetettava päästöjen 40 prosentin vähennystavoite vuoteen 2030 Kehitettävä ja laajennettava päästökauppaa keskeisenä ohjauskeinona Käytettävä vahvaa poliittista ohjausta päästökaupan ulkopuolella Turvattava yritysten energian saanti kilpailukykyiseen hintaan Toteutettava aktiivista ulkopolitiikkaa energiansaannin turvaamiseksi Estettävä hiilivuoto Euroopasta huolehtimalla teollisuuden kilpailukyvystä Torjuttava energiaköyhyyttä kaikkialla Euroopassa EUROOPAN ON KANNETTAVA VASTUUTA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASTA. ENERGIATEOLLISUUDEN TAVOITE ON HIILINEUTRAALI SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO VUONNA 2050. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B 00100 HELSINKI PL 100, 00101 HELSINKI puh. 09 530 520 faksi 09 5305 2900 Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan etujärjestö. Se edustaa noin 260 suomalaista yritystä, jotka tuottavat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluita. ET on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto. Finnish Energy Industries Brysselin toimisto, ET Brussels Avenue de Cortenbergh 172 (2nd floor) 1000 Bruxelles, Belgium Tel. +358 9 172 85 301 Fax +32 2 223 0805 www.energia.fi