Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti 2.10.2014 1
Tekijät: Jaakko Rousu ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2014 1
Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse?... 3 1.2 Opin ovet - koordinoituna ja verkostoituna... 4 1.3 Opin ovi -projektit Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueella... 4 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus... 5 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus... 6 3.1 Verkostot... 7 3.2 TNO-palvelumallit... 10 3.3 Strategiat/toimintasuunnitelmat... 16 3.4 Oppaat ja julkaisut... 16 3.5 TOKI-projekti... 16 3.6 Kansainvälinen yhteistyö... 19 4. Jatkokehittäminen ja opit... 20 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle... 21 6. Muuta esille tullutta... 22 7. Yhteenveto... 25 8. Lähteet... 27 Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 2
1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR 2008 2014) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) -palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi -OSAOH- JELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERI-koulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi -projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 3
1.2 Opin ovet - koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota ja levittää valtakunnallisesti niissä syntyviä tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: www.opinovi.fi/koordinaatioprojekti. 1.3 Opin ovi -projektit Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueella OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun 1 -projektin tavoitteina on tehostaa TNO-palveluiden saatavuutta aikuisten opiskelun suunnittelu- ja hakeutumisvaiheessa, edistää palveluiden koordinointia yhden luukun periaatteen mukaisesti ja mahdollistaa aikuisasiakkaiden tasapuoliset palvelut koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Toimenpiteinä projektissa laaditaan selvitys alueen olemassa olevista palveluista sekä niiden resursseista ja kehittämistarpeista, toteutetaan yhteisen toiminnan mallia testaavia pilotointeja, luodaan alueellisen TNOtoiminnan verkostomalli yhteistyössä OpinTori-projektin kanssa, laaditaan kehittämistyön alueellisia jatkosuunnitelmia, järjestetään seminaareja ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan valtakunnalliseen Opin ovi -kehittämistyöhön. Projektia toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Projektin toteutusaika on 1.10.2008 31.12.2014. OpinTori-projektin tavoitteena oli muodostaa Pohjois-Pohjanmaalle neljä alueellista ammatillisen aikuisopiskelun ja täydennyskoulutuksen hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluverkostoa Oulun seudulle, Raahen seudulle, Oulun eteläiselle alueelle ja Koillismaalle. Verkostojen avulla luotiin asiakaslähtöinen, yhden luukun periaatteen mukaisesti toimiva palvelumalli. Projektin muita tavoitteita olivat hakevan ja hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden saavutettavuuden parantaminen, ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien henkilöiden asiantuntemuksen lisääminen, työelämäyhteistyön tiivistäminen sekä uusien toimintatapojen luominen ja käyttöönotto. Projektia koordinoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ja sen toteutusaika oli 1.3.2009 30.4.2013. OSUMA- ja OpinTori-projekteista löytyy lisää tietoa osoitteesta www.opinovi.fi/pohjois-pohjanmaa. 1 Projekti käytti 31.1.2009 saakka nimeä OSUMA Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun. 4
TOKI Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojekti on tukenut aikuisväestön osaamisen kehittämistä, aikuiskoulutustietouden saatavuutta ja oman uran suunnittelua. Projektin tavoitteena on ollut kehittää työyhteisöjen uraohjaustoimintaan liittyvää osaamista ja toimintatapoja sekä kouluttaa työyhteisöjen henkilöstöhallinnossa ja esimiestasolla toimivia henkilöitä työntekijöiden ohjaamiseen. Määrällisenä tavoitteena oli, että koulutuksiin osallistuisi noin 95 työyhteisöä ja yhteensä noin 140 koulutettavaa henkilöä. Projektin toimintamuotoja ovat olleet Taitoa työelämäohjaukseen -koulutukset, konsultointi ja ohjaus, asiantuntijaseminaarit sekä projektin puitteissa toteutetut pro gradu -tutkimukset. Projektin tuloksena työssäkäyvät aikuiset ovat saaneet työpaikoillaan asiantuntevaa uraohjausta ja koulutusneuvontaa ja aikuiskoulutuspalvelujen hyödyntäminen työelämässä ja työssäkäyvän väestön keskuudessa on lisääntynyt. Projektia hallinnoi ja toteuttaa Oulun Aikuiskoulutuskeskus. Projektin toteutusaika on 1.3.2010 28.2.2015. www.tyoelamaohjaus.fi 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus Kuva 1. Pohjois-Pohjanmaan tilannekatsauskäynti toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tiloissa Oulussa 2.10.2014. Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutetaan kaikille ELY-alueille projektien päättymisen jälkeen. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä ja edustus ELY-keskuksen ELO-ryhmästä sekä TE-toimistosta. Ennen alueellista tapaamista kutsutuille lähetettiin ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Ennakkokyselyyn vastasi Pohjois-Pohjanmaan alueella kymmenen (10) henkilöä. Ennak- 5
kokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen hyödynnetään projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi -uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Pohjois-Pohjanmaan ELY-alueella: Karoliina Hautala Anna-Liisa Hietala Kati Korento Rauni Kurkinen Teea Oja Mikko Ojala Marjo Pekkonen Katja Pietilä Tuula Sivonen Helena Ylisirniö Haastattelijoina Koillismaan OpinTori, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ELO-ryhmän puheenjohtaja OpinTori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, koulutusneuvonnan asiantuntija TOKI-projekti, OpinTori-verkosto, Oulun Aikuiskoulutuskeskus OpinTori-verkosto, Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, palveluesimies OSUMA-projekti, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teknologiateollisuus ry, Pohjois-Suomen aluepäällikkö OSUMA-projekti, Iin Micropolis Auli Ryhänen ja Jaakko Rousu, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Tilannekatsauskäynnin ennakkokyselyn vastausten perusteella alueellisille projekteille oli monenlaisia tarpeita. Aikuisille tarjottavat ohjauspalvelut alueella koettiin hajanaisiksi ja puutteellisiksi ennen Opin ovia. Esimerkiksi koulutukseen hakeutumisvaiheessa asiakkaat eivät saaneet riittävästi tietoa ja ohjausta, todetaan eräässä vastauksessa. Toisaalta keskeisinä tarpeina mainittiin aikuisten ohjausosaamisen tarpeet työpaikoilla, ohjaus- ja neuvontaverkoston luominen, globalisaation eteneminen ja alueellinen kehitys sekä aikuisille suunnattujen palveluiden puutteellisuus. Kyselyyn vastanneiden mukaan alueen Opin ovi -projektien keskeisiä tuloksia olivat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste (7 mainintaa), alueellinen ohjaajien verkosto (6 mainintaa), selvityksiä kehittämistyöhön (6 mainintaa) sekä verkkosivusto (6 mainintaa). Sen suhteen, miten palvelut tänä päivänä näyttäytyvät asiakkaille, jotkut vastaajat olivat pessimistisiä. He kokivat alueen TNO-palveluiden olevan projektien jäljiltä edelleen sekavia, yhä näkymättömiä ja parempaa tiedottamista vaativia, hatarammalla pohjalla kuin projektin vielä toimiessa sekä työssä olevien aikuisten tarpeisiin puutteellisia. Eräs vastaaja totesi, että nuorten aikuisten osaamisohjelma olisi pitänyt kytkeä Opin ovi -projektin luomaan oppilaitosten yhteiseen OpinToripalveluun nyt osaamisohjelman puitteissa markkinoidaan oppilaitosten omia hakeutumispalveluita. 6
Osa vastaajista oli nykytilan suhteen toiveikkaampia. Heidän mielestään yhteistyö ja verkostoituminen ohjauspalveluissa olivat mahdollistaneet uusia joustavia käytäntöjä, ohjaushenkilöstö on tänä päivänä ammattitaitoista ja osaaminen päivittyvää. Ohjauspalvelut yleensä ottaen ovat paremmin saatavilla yhteisen palvelupisteen luomissa puitteissa. Merkittävimpinä projektituloksina pidettiin TOKI-projektin toteuttamia työelämäohjauksen valmennuksia sekä kerättyä tietoa työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen vaikuttavuudesta ja tarpeesta, OSUMA-projektin luomaa alueellista TNO-strategiaa, tyytyväisiä asiakkaita, yhteistyöverkostoa ja yhteistä tekemistä, yhteistä tiedottamista (esim. OpinTori-uutiset, yhdessä toteutetut tapahtumat) sekä uusien toimintatapojen kokeilemista. 3.1 Verkostot Ennakkokyselyn vastausten perusteella projektien luoma verkosto on kuin yhteisö nuotion äärellä, lammaslauma, varuillaan oleva jänis tai purjevene. Lammaslauma sopii yhteen ja osaa työskennellä yhdessä, mutta on projektin päättymisen myötä hukassa, kun lauman yhteen kokoava paimen puuttuu. Varuillaan olevan jäniksen tavoin jokainen verkoston jäsen on epävarma omista valtuuksistaan ja yhteistyöhön liittyvistä oikeuksistaan. Purjevene taas tarvitsee sopivaa tuulta toimiakseen, ja verkoston toiminta edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa sekä toiminnan joustavaa kehittämistä. Eräs vastaajista kiteyttää, että verkosto on elossa, mutta kaipaa tekohengitystä. OpinTori-projektissa rakennettiin maakuntaan neljä alueverkostoa: Koillismaan, Raahen seudun, Oulun seudun ja Oulun eteläisen alueen verkostot. Alueelliset verkostot ovat toimineet itsenäisesti ja rakentaneet palveluita nimenomaan oman alueensa tarpeisiin ja toiveisiin perustuen. Tietyt asiat ovat olleet yhteisiä koko maakunnan alueella. Olemme pyrkineet yhteiseen brändäykseen, eli esimerkiksi OpinTorin nimi ja logo ovat olleet yhteisiä. Näin oman alueen OpinToria markkinoitaessa on samalla tultu markkinoineeksi myös muiden alueiden OpinTori-palveluita. Myös yhteisen sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron kautta on voitu linkittyä, OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento sanoo. Asiakkaan näkökulmasta verkostoyhteistyöllä pyrittiin siis siihen, ettei ole suurta väliä, mihin alueeseen asiakas ottaa yhteyttä. Verkoston laajuuteen ja maantieteelliseen levinneisyyteen suhteutettuna olen projektipäällikkönä todella tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin. Tehtävän haasteellisuuteen nähden saimme projektin toiminnalle aikaan paljon näkyvyyttä, Kati Korento sanoo. Kuva 2. Rauni Kurkinen, Karoliina Hautala, Marjo Pekkonen, Tuula Sivonen ja Anna-Liisa Hietala Pohjois-Pohjanmaan tilannekatsauskäynnillä. Projektin ensimmäisissä kokouksissa tunnelmat oppilaitosten edustajien kesken olivat kireät. Keskinäinen yhteistyö ei ollut tuttua, ja muut organisaatiot nähtiin kilpailijoina. OpinTorin myötä otettiin kuitenkin äärettömän iso askel eteenpäin, melkeinpä vain puolessa vuodessa. Viime aikoina en 7
ole kertaakaan törmännyt samankaltaisiin tunnelmiin kuin tuolloin alkuaikoina. Halu toimia yhteistyössä myös kilpailijoiden kanssa on pysynyt, ja näen tätä asennetta nykyisin myös muissa projekteissa työskennellessäni. Verkoston ohjaajat ovat Korennon mukaan kokeneet yhteistyön helpoksi, mikä näkyy esimerkiksi vähän epävirallisempina yhteydenottoina: apua saatetaan kysyä muulloinkin kuin OpinTorin asioiden yhteydessä. Tätä lähentymistä Korento pitää koko projektin hienoimpana saavutuksena. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoiman OSUMA-projektin yli kuusivuotisen taipaleen varrella on ehtinyt tapahtua paljon kesällä projektikoordinaattorin tehtävät jättänyt Helena Ylisirniökin oli jo projektin toinen projektikoordinaattori. Projektisuunnitelmaa on muutettu matkan aikana kolmesti toimintaympäristön muutosten takia. OSUMA-projekti tarttui esimerkiksi Oulun seudulta paljon työntekijöitä irtisanoneen Nokian Bridge-ohjelmaan, jolla yhtiö pyrki tukemaan työnsä menettäneitä. Bridge-ohjelman myötä lisäsimme yritysyhteistyötä ja yrityksille suunnattujen TNO-palveluiden kehittämistä. Toinen projektisuunnitelman muutos liittyi elinikäiseen ohjaukseen. OSUMA-projektin työ oli aikaisemmin painottunut puhtaasti aikuisten ohjauksen kehittämiseen, mutta kun alueellisen elinikäisen ohjauksen koordinointi tuli ELY-keskusten tehtäväksi, myös OSUMAn toimenkuvaa laajennettiin vuonna 2012, Ylisirniö kertoo. Samalla myös OSUMA-projektissa on rakennettu verkostoa moneen eri suuntaan. Yhteistyökuvioihin on projektin myötä saatu mukaan myös kuntapuolen toimijat, puolustusvoimat ja kriminaalihuollon tuki. Jos yksi taho jäi puuttumaan, niin maahanmuuttajien ohjaushenkilöstö. Maahanmuuttajien parissa työskentelemiseen tarvitaan kuitenkin aivan omanlaisiaan ohjaustaitoja, ja tähän olisi ollut hyvä valmentaa verkostoa enemmänkin, Ylisirniö sanoo. Yhteistyötä tehtiin myös valtakunnallisten ja alueellisten Opin ovien kanssa. Teimme myös paljon yhteistyötä Keskuspuiston Ammattiopiston hallinnoiman valtakunnallisen Opin ovi -hankkeen, syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten ohjausta kehittäneen Osaava ohjaus - projektin kanssa. Heidän kauttaan järjestimme koulutuksia erillisryhmien ohjauksesta ja siihen liittyvästä verkostoyhteistyöstä, Helena Ylisirniö kertoo. OSUMA-projekti olikin järjestämässä alueverkostoille monenlaisia koulutuksia, esimerkiksi ohjauksellisesta otteesta päivittäisessä työnteossa TE-toimistojen henkilöstölle. Enpä tainnut sanoa yhdellekään koulutuspyynnölle ei. Aina me ne valmistelimme, kilpailutimme ja koulutukset alueelle hankimme, Helena Ylisirniö nauraa. Koulutusten ohella projekti järjesti yli 40 tapahtumaa, joista kerättiin myös runsaasti asiakaspalautetta. Aluksi tapahtumia oli harvassa, mutta OpinTorin verkostojen myötä niitä alettiin toteuttaa yhä enemmän. OpinTorin päätyttyä tapahtumien järjestäminen siirtyi yksin OSUMA-projektin harteille. Kuntien sosiaali- ja nuorisotoimen ohjaajat ovat olleet niissä kiinteästi mukana, Helena Ylisirniö kertoo. 8
OSUMA-projekti jatkuu vuoden 2014 loppuun. Viimeiset kaksi vuotta on käytetty toimintamallien ja toimintatapojen juurruttamiseen, ja tällä hetkellä projektin toiminnan pitäisikin olla vakiintunutta. Olemme pyrkineet tukemaan OpinTorin asiantuntijatyöryhmien työskentelyä. Itse olen esimerkiksi kiertänyt kokouksissa pitkin maakuntaa strategiatyökin jalkautettiin aikanaan maakuntaan. Tällä tavoin olemme pyrkineet kuulemaan myös ruohonjuuritasoa, saattamaan ELO-ryhmässä istuvan johdon ja alueilla toimivat verkostot yhteen, Helena Ylisirniö sanoo. OSUMA-projektin viimeiseen syksyyn mahtuu mm. Innostu oppimaan -viikolle osallistuminen ja siihen liittyen yhteistyössä TE-toimiston kanssa järjestetty Kuinka ohjaan nuoria työnhakuun ja ammatinvalintaan? -koulutustapahtuma opinto-ohjaajille. Koulutus toteutettiin fyysisesti Oulussa, mutta siihen voi osallistua videoyhteydellä viideltä eri paikkakunnalta. Koulutukselle on selvästi ollut tarvetta yhteensä siihen ilmoittautuneita on yli sata. OSUMA-projektin päätösseminaari järjestettiin marraskuun 2014 alussa yhteistyössä Työmarkkinatietous haltuun -hankkeen kanssa. Mikko Ojala, Oulun yliopiston edustaja OpinTorin Oulun alueverkostossa, on toiminut OpinTorissa vuodesta 2009 sekä kehittämässä ohjauspisteiden toimintamallia että ihan oikeasti ohjaamassa. Viimeksi tilannekatsauskäyntiä edeltäneenä keskiviikkona! Aika paljon olen joutunut näissä kuvioissa jumppaamaan yliopiston aikuiskoulutuksen roolia sen suhteen, mitä aikuiset itse asiassa kaipaavat yliopistolta. Vuosien varrella kertynyt tieto on meillä kyllä otettu korvan taakse, Ojala sanoo. Ojala kertoo miettineensä välillä myös verkoston kokoonpanoa. Mukana on ollut hirvittävän iso määrä oppilaitoksia voisi sanoa, että suurimmat, kauneimmat ja parhaat. Silti iso osa alueen aikuiskouluttajia puuttuu joukosta. Kun rinnalla sitten vielä puhutaan valtakunnallisuudesta ja ihmisten liikkuvuudesta ja vaikka mistä, ei voida oikein sanoa, että olisimme päässeet valtakunnalliseen kaikkialla samanlaatuiseen ja tasa-arvoiseen palveluun. Jos asiakas vaihtaa asuinpaikkakuntaa, vastaavaa palvelua ei välttämättä enää löydykään. Ei ole mitään yksittäistä konseptia, jonka mukaisen palvelun asiakas löytäisi mistä vain. Me ohjaajatkaan emme tiedä, minne asiakkaan neuvoa meille vieraalla alueella, Ojala sanoo. TOKI-projektin projektipäällikkö Teea Oja on ollut OAKK:n asiantuntijajäsenenä Oulun alueen OpinTori-palvelumallia kehittämässä vuodesta 2009 eteenpäin. Hänen mukaansa aikuiskoulutuksen puolella verkostomainen toimintatapa on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Olemme yhdessä paljon voimakkaampia, näkyvämpiä ja parempia kuin silloin, jos jokainen yrittää tehdä hakevaa toimintaa ja markkinointia erikseen. Toimijatasolla koen kuitenkin vielä haasteita elinikäisen ohjauksen verkostoitumisessa. Nuorten ohjaajia on kuitenkin niin paljon enemmän jos järjestämme yhteisen seminaarin, heitä istuu salissa 50 kun meitä aikuisten ohjauksesta huolta kantavia on viisi. Voimme siellä kyllä kommentoida ja esittää puheenvuoroja, mutta ei meidän äänemme silti nouse kuuluviin. On vielä täysin auki, pääsemmekö koskaan sellaisiin elinikäisen ohjauksen verkostoihin, jotka aidosti kattavat kaikenikäiset asiakkaat vai tulisiko erilaisten kohderyhmien parissa painivat ohjata omiksi verkostoikseen. Esimerkiksi yläasteelta eteenpäin ohjattavat 15-vuotiaat ovat oma selkeä nivelvaiheen ryhmänsä, joka vaatii omanlaisiaan palveluita, Teea Oja sanoo. 9
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yksikön päällikkö, alueellisen ELO-ryhmän puheenjohtaja Anna-Liisa Hietala näkee ongelman ratkaisemiseksi tärkeänä ohjaustyötä tekevien osaamisen kehittämisen. Osaamisen tulisi olla laaja-alaista ja ohjaajien olisi tiedettävä työmarkkinoista enemmänkin kuin vain sen seuraavan nivelvaiheen vaihtoehdot, Hietala sanoo. Helena Ylisirniö kertoo pitäneensä aikaisemmin huolta verkoston jäsenten vaihtuvuudesta. Ajan kanssa olen kuitenkin huomannut, että eivät verkoston ihmiset minnekään häviä he vain vaihtavat työpaikkaa. Aikaisemmin tietyssä organisaatiossa työskennellyt ihminen tuleekin vastaan jonkin toisen verkoston organisaation leivissä. Ei heidän osaamisensa siten mihinkään häviä eivätkä he verkostosta välttämättä katoa, Ylisirniö sanoo. Teea Oja nostaa esille nuorten aikuisten osaamisohjelman ja muistuttaa, että sekin on suunnattu itse asiassa aikuisille OpinTorin palvelupisteiden kohderyhmä pitää sisällään myös nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmän. Palvelupisteet eivät kuitenkaan ole saaneet osaamisohjelman paikkojen täyttämisessä pientä sivuroolia kummempaa osuutta. Myös Kati Korento on miettinyt osin samoja asioita. Hänenkin mukaansa OpinTorin ja nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmät ovat osin samat. Jos katsotaan OpinTorin palveluita käyttäneiden asiakkaiden ikäjakaumaa ja verrataan nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään, päällekkäisyyttä on hyvin paljon. Ei ohjausta etsivä asiakas valitse luukkua sen mukaan, kuuluuko hän aikuisten palveluiden vai nuorten aikuisten osaamisohjelman kohdejoukkoon. Opetus- ja kulttuuriministeriössä olisi jo alun pitäen täytynyt linjata, että Opin ovi -palvelupisteet on kytkettävä nuorten aikuisten osaamisohjelman toimintaan niillä alueilla, joilla palvelupisteitä vielä on, Kati Korento sanoo. TE-toimistoissa nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutusten alkaminen tapahtui samaan aikaan kuin TE-toimistojen oma organisaatiouudistus. Uudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan TEtoimistosta mm. katosi oma erillinen nuorten yksikkö. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohdejoukko on pitkälti TE-toimiston asiakkaita, ja meillä oletettiin, että he löytyisivät melko helposti. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, Rauni Kurkinen toteaa. 3.2 TNO-palvelumallit Jos verkostoyhteistyön toimivaksi saattaminen onnistui OpinTorilta hyvin, kehitettyjen ohjauspalveluiden juurruttamisessa ja eteenpäin viemisessä sen sijaan on ollut haasteita. Joka vuosi tulisi ottaa palveluissa askel eteenpäin, mutta tämä on haastavaa. Taustalla oppilaitokset muuttuvat, TE-toimisto muuttuu, ohjaustyötä tekevien tehtävät, roolit ja resurssit muuttuvat. Palvelukaan ei siksi voi pysyä täysin samankaltaisena, senkin on muututtava. Resurssia toiminnalle ei ole itsekin toimin OpinTorin puolesta lähinnä oman työni ohessa, Kati Korento listaa. Projektin tuottamat Opintori.info-verkkosivut ovat tällä hetkellä pääasiassa informatiiviset, ja esimerkiksi markkinointiin ja asiakkaiden kysymyksiin vastaamiseen käytetään enemmän projektin Facebook-sivuja (https://www.facebook.com/opintori). Facebook onkin tiedotuskanavana näinä päivinä selkeästi verkkosivuja aktiivisempi. 10
Verkkosivujakin olisi hyvä kehittää eteenpäin. Niiden kehittämisen ongelmana oli ensin Nuove, jonka tuottamia verkkopalveluja alueella odotettiin, mutta joita ei sitten koskaan tullutkaan. Nyt on kysymysmerkkinä tällaisten alueellisten sivustojen sitominen Opintopolku.fi-kokonaisuuteen, Kati Korento sanoo. Näkyvyyden kannalta ongelmaksi on muodostunut se, ettei projektin päätyttyä tule vuosittain enää uutta markkinointirahaa. Tämä muodostuu ongelmaksi sikäli, että esimerkiksi asiakasvirrat ovat joka vuosi uudet. Eivät he välttämättä tiedä, mitä edellisinä vuosina on mainostettu. Näiden uusien ihmisten kohtaaminen on ollut projektin päättymisen myötä iso haaste. Varsinaisia kehittämissuunnitelmia Opintopolku.info-sivuston suhteen ei tällä hetkellä ole. Sivustolla on omat alueelliset päivittäjänsä ja vastuuhenkilönsä. Facebook-sivuille on kaikilla verkostoyhteistyössä mukana olevilla opintorilaisilla päivitysoikeus, ja monet myös markkinoivat siellä itsenäisesti esimerkiksi omia tapahtumiaan. Ohjausta kaipaavien asiakkaiden yksityisviestejä ei Facebookin kautta juuri tule, tässä suhteessa sähköposti on aktiivisempi lähestymiskeino. Kati Korennon mukaan Facebookiin laitettuja sisältöjä käydään lukemassa paljon, mutta kommentoidaan harvemmin. Toisaalta Facebook-sivu on julkinen, joten esimerkiksi työtä hakevat ihmiset eivät välttämättä ala siellä tykkäämään sisällöistä, vaikka niitä lukemassa käyvätkin, Korento pohtii. Mikko Ojala ja Tuula Sivonen ovat samaa mieltä uranvaihtajat tai työttömät eivät välttämättä halua tietojaan OpinTorin Facebook-sivuille näkyviin. Rauni Kurkisen mukaan samaa ongelmaa oli aikoinaan TEtoimiston julkisessa CV-pankissa. Teea Ojan mukaan Facebook on hyvä väline myös verkostojen väliseen tiedonvaihtoon. Kun OpinTorin Facebook-sivuille laittaa sisältöjä, niitä myös jaetaan esimerkiksi työpajojen vetäjät saattavat laittaa niitä omille seinilleen. Näin yksittäisen postauksen lukijamäärät saattavat nousta jopa yli kolmensadan. Myös tykkäyksiä tulee paljon, Oja sanoo. Tänä päivänä päätään nostavat verkossa myös erilaiset chat-palvelut, joita löytyy Pohjois-Pohjanmaan alueella esimerkiksi Byströmin talon ja työvoiman palvelukeskuksen verkkosivuilta. Oulun seutu Oulun OpinTori-palvelupiste avattiin vuoden 2010 lopusta, Koillismaalla vastaava piste toimi maaliskuusta 2010. Meillä opastetaan asiakkaita kasvokkain ilman ajanvarausta. Nyt toimintaa on tosin kehitetty niin, että ajanvarauksellakin voi tulla. Kyselyitä tulee paljon myös sähköpostilla ja puhelimitse. Tietoa löytyy tänä päivänä paljon valmiina verkosta, joten silloin kun asiakkaat ottavat yhteyttä, kysymykset ovat yleensä hyvin vaikeita helppoihin kysymyksiin on jo löydetty vastaukset. Kaiken kaikkiaan aikuiskoulutuksen löytäminen on asiakkaille vielä tässä vaiheessa vaikeaa, TE-toimiston asiantuntija Rauni Kurkinen sanoo. Kuten jo edellä on mainittu, OpinTorin toiminnan juurruttaminen organisaatioiden sisällä herättää verkostossa huolta. Teea Ojan mielestä kyse on osin myös tahdosta organisaatioiden sisällä. Kaikki eivät ole ohjauksen kehittämistyön tuloksista ja tarpeellisuudesta yhtä innoissaan kuin projektihenkilöstö. 11
Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen nuorille työttömille suunnatun Omapolku-projektin ohjaajat esimerkiksi sopivat ohjauksensa Oulun OpinTori-palvelupisteelle. Tällöin sama palvelupiste linkittyy ohjaukseen monesta näkökulmasta. Kaikkien ei siis tarvitse häärätä omissa nurkissaan, kokonaisuuksia voidaan myös yhdistää, Oja sanoo. Kati Korennon mukaan Oulun alueen OpinTori-toiminnassa mukana oleville oppilaitoksille onkin pyritty tähdentämään, että fyysinen palvelupiste on vapaasti myös muiden ohjaukseen liittyvien projektien käytettävissä. Uuden projektin resursseja ei siis tarvitse käyttää palvelupistepaikan rakentamiseen. Teea Oja kertoo käyttäneensä OpinTorin palvelupistettä hyväkseen Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen aikuisopintoneuvojan toimessa. Minulla ei ole mitään kunnollista tilaa, jossa vastaanottaa ohjattavia asiakkaita, mutta he haluavat kuitenkin yleensä tavata kasvotusten. Siksipä olen kutsunut heidät OpinTorin palvelupisteelle. Näin käytämme hyväksi TE-toimistossa olevaa tilaa ja tarjoamme palvelun periaatteessa yhdeltä luukulta, Oja nauraa. Mikko Ojala huomauttaa, että vaikka Oulun palvelupisteen asiakasmäärät ovat tippuneet, tämä johtuu osittain myös palvelupisteen päivystysaikojen vähenemisestä. Toisaalta verkoston kautta löydetään yhä oikeat kanavat asiakkaan asioiden eteenpäinviemiseksi, vaikkei palvelupistettä välikätenä käytettäisikään. Opintori.info-nettisivuilta löytyy ohjaajien kalenteri, jossa on ajantasaista tietoa siitä minä päivinä ja mihin aikaan ohjaajat ovat pisteellä paikalla. Syksyllä 2014 pisteellä päivystetään lokakuun loppuun saakka kolmena päivänä viikossa, tämän jälkeen kahtena, sanoo puolestaan Teea Oja. Oulun palvelupisteen asiakasmääriin on vaikuttanut sekin, että ennen piste sijaitsi julkisemmalla paikalla esimerkiksi opiskelijat kulkivat pisteen ohi matkalla viereiseen lounasravintolaan, ja pysähtyivät pisteelle ohi kulkiessaan. Nykyisin ravintolaan mennään sisälle toista kautta, joten ohikulkijoiden määrät ovat koko lailla pienentyneet pisteellä ohjataan lähinnä ajanvarauksen kautta tulleita asiakkaita. Kati Korennon mukaan pisteen olosuhteet olivatkin aikaisemmin ihanteelliset. TE-toimistoilla on oma koulutusneuvontapiste, joten niiden toimesta ohjataan mieluummin sinne kuin OpinTorin pisteelle. Mikko Ojalan kokemusten perusteella rahoituspuolen keskustelut käydään useimmiten TE-toimiston omalla pisteellä, mutta jos asiakkaalla on yleisempiä eri koulutusvaihtoehtoihin liittyviä kysymyksiä, virkailijat tietävät neuvoa nämä OpinTorin pisteelle tai käydä itse kysymässä apua OpinTorin päivystäjältä. Tämä on sikäli helppoa, että Oulussa TE-toimiston neuvontapiste ja OpinTorin neuvontapiste sijaitsevat vierekkäin. Teea Ojan mukaan myös OpinTorin ohjaajat ovat voineet toimia vastaavasti, ja konsultoida tarvittaessa TE-toimiston pistettä. TE-toimistojen rakenneuudistuksen myötä on tosin käynyt niin, että nykyisin TE-toimiston pisteelle jonotetaan. Meillä on siis kaksi vierekkäistä pistettä, joissa tehdään samankaltaista työtä, mutta toiselle jonotetaan, toiselle ei. Alun visio yhdessä ohjaamisesta on joutunut jonkin verran jäämään taka-alalle, Teea Oja sanoo. Oulun eteläinen alue OSUMA-projekti tuki Oulun eteläisen alueen OpinTorin vuoden kestänyttä mainoskampanjaa Facebookissa. Kampanjan kohteeksi oli valikoitu ne Facebook-profiilit, joista ilmeni omistajan asuin- 12
paikaksi Oulun eteläinen alue ja joiden omistajat voitiin ikänsä puolesta lukea aikuisväestöön kuuluviksi. Mainoksen kuvaa klikkaamalla pääsi palvelun omille sivuille, ja näiden klikkausten määrää voitiin projektin puolelta seurata. Kun kampanja-aika oli kulunut umpeen, markkinointikokeilu voitiin Helena Ylisirniön mukaan todeta onnistuneeksi. Markkinointikampanja Facebookissa kesti vuoden, mutta tulokset näkyivät huomattavasti pidempään. Vuosimaksu ei ollut edes kovin kallis, samalla hinnalla tuskin olisi saanut kovin montaa sanomalehtimainosta valtamedioista. Facebookia voi siis käyttää tälläkin tapaa, ja tämän tyyliset sosiaalisen median markkinointikanavat on hyvä muistaa nyt, kun projektit ovat päättyneet. Suuri yleisö ei palvelupisteitä löydä, jos ei se palvelupisteistä tiedä, Ylisirniö sanoo. Teknologiateollisuus ry:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Tuula Sivonen suosittelee OpinTorin markkinointiin myös Twitter-tilin perustamista. Oulun eteläisellä alueella on käytössä kiertävän koulutusneuvojan konsepti. Kokeilu aloitettiin aikana, jolloin alueella oli vielä useampi TE-toimiston toimipiste. Kiertävä neuvoja otti asiakkaita vastaan ajanvarauksella vuoron perään kullakin paikkakunnalla TE-toimiston tiloissa. Palvelu-uudistuksen myötä vuonna 2013 suurin osa toimipisteistä kuitenkin lakkautettiin. Kiertävän koulutusneuvojan konseptia jouduttiin muuttamaan siten, että asiakkaiden vastaanotto siirtyi kuntien yhteispalvelupisteisiin. He siis ottivat käyttöön tämän mallin, joka moneen muuhun asiaan on vasta tulossa kuntien palveluiden keskittämisen yhteiselle palvelupisteelle. Konsepti toimi alueella oikein hyvin, vaikka vaatikin laajaa tiedottamista. Tiedottaminen taas tapahtui pääasiallisesti TE-toimistojen kautta. Toki alueella tiedotettiin aktiivisesti myös Facebookissa ja ostettiin paljon mainostilaa tiedotusvälineistä, Helena Ylisirniö sanoo. OpinTorin päätyttyä OSUMA-projekti on kustantanut alueiden mainoksia (esim. sanomalehtien mainosliitteet) palvelukokeilun juurruttamisen nimissä. Periaatteena oli, että maksamme mainoksesta puolet, loppu jää paikallisille toimijoille, Ylisirniö toteaa. Oulun eteläisellä alueella toteutettiin OSUMA-projektin toimesta asiakasselvitys, joka ruoti palvelun kysyntää ja tarjontaa. Kiertävän koulutusneuvojan tehoprosentit olivat huikeita. Hänen kalenterinsa olivat jatkuvaksi täynnä, eikä hän koskaan mennyt kierroksillaan tyhjiin toimistoihin. Myös puhelinneuvonta oli menestys sitä kautta tuli miltei 40 % asiakkaista. Puhelinneuvontaan oli panostettu alueellisesti siten, että Oulun eteläisellä alueella oli oma puhelinnumero OpinTorin yhteisen puhelinpalvelun lisäksi, Helena Ylisirniö kertoo. Asiakasselvityksen vastausten perusteella nuorisotakuun piiriin kuuluvat 20 30-vuotiaat miehet kokevat verkossa tai puhelimitse asioimisen haastavaksi. Siksi esille nouseekin kysymys siitä, kannattaako kaikkia palveluita muuttaa sähköisiksi. Joidenkin asiakkaiden kohdalla voisi toimia vaikka niin päin, että ensimmäiset kontaktit otetaan kasvotusten ja vasta sen jälkeen siirrytään asioimaan verkossa, Ylisirniö pohtii. 13
Koillismaa Koillismaalla OpinTori-alueverkoston puheenjohtajuus vaihtuu puolivuosittain, ja tällä hetkellä puheenjohtajana toimii TE-toimisto. Verkoston organisointi ja koolle kutsuminen on puheenjohtajan vastuulla. Kokoontumisia on noin kerran kuussa. Viimeaikaisesta toiminnasta voisin mainita Kuusamon torilla järjestetyn tapahtuman, jossa markkinoitiin oppilaitosten koulutuksia sekä TE-toimiston palveluita. OpinTori-uutiset eli aukeaman kokoinen ilmoitusliite Koillismaan Uutisissa ilmestyi syyskuussa. Liitteessä oli mainoksia sekä juttu jokaisesta verkoston organisaatiosta, TE-toimiston yhteyshenkilönä Koillismaan OpinTorissa toimiva Karoliina Hautala sanoo. Hänen mainitsemansa Koillismaan Uutiset on Kuusamossa, Taivalkoskella, Sallassa ja Posiolla ilmestyvä tilauslehti. TE-toimiston ja oppilaitosten yhteistyö niin Koillismaalla kuin Oulun alueellakin on sujunut erinomaisesti. Verkoston jäsenten palautteen perusteella TE-toimistojen tekemä käytännön työ on avautunut heille yhteistyön myötä aivan uudella tavalla. TE-toimiston kanssa tehtävän yhteistyön rajapinta ja käsitykset yhteisistä asiakkaista ovat paljon selkeämpiä kuin aikaisemmin, Kati Korento sanoo. Puheenjohtajana toimiva organisaatio koordinoi Koillismaan verkostoa sekä vastaa alueen OpinTorin puhelimeen ja sähköpostiin. Niiden kautta ei kuitenkaan juuri tule yhteydenottoja. Lehtimainoksen aiheuttamat kulut jaetaan organisaatioiden kesken, samoin puhelimen kustannukset. Käytännössähän puhelinmaksua ei kerry kuukaudessa muutamaa euroa enempää. Fyysistä palvelupistettä ei Koillismaalla enää ole, vaikka sellainen aikaisemmin sijaitsi näkyvällä paikalla Kuusamon keskustassa. Fyysisestä pisteestä luovuttiin Koillismaalla, koska asiakasmääriin nähden pisteen ylläpitäminen oli aika arvokasta. En usko, että tämä johtuu yksin markkinoinnin puutteesta. Koillismaa vain on alueena niin laaja ja harvaan asuttu, ettei esimerkiksi Taivalkoskelta tai Pudasjärveltä lähdetä noin vain Kuusamoon asioimaan. Puhelinpalvelun kohdalla sen sijaan on asiakkaan kannalta sama, vaikka ohjaaja vastaisi Oulusta, Kati Korento sanoo. Vaikka Koillismaan verkosto on hyvin juurtunut ja elinvoimainen, puhelin- ja sähköpostipalvelun käyttö on jäänyt vähemmälle. Tuula Sivonen näkee ongelman syynä sen, että luukkuja on edelleen useampia kuin yksi. Asiakas ei tiedä, koska olla yhteydessä OpinToriin, koska johonkin muuhun ihmiseen TE-toimistossa, hän sanoo. OpinTori-palvelun markkinointi on Korennon mukaan poikinut myös yhteydenottoja suoraan oppilaitoksiin, ei niinkään palvelun omaan puhelinnumeroon. Asiakkaiden yhteydenotot kohdistuvat helposti jo aiemmin tuttuihin kanaviin, eikä tämän muuttaminen ole välttämättä aivan helppoa, Korento sanoo. Koillismaalla puhelimeen vastasi alun perin tietty ohjaaja, kun taas myöhemmin vastausvuorot jaettiin ohjausringin kesken. Tällä oli Kati Korennon mukaan selkeä vaikutus yhteydenottoihin. Teea Ojan mielestä puhelunpalvelun ei toisaalta edes tarvitse olla kovin suosittu. 14
Kun mietin omaa käyttäytymistäni, niin silloin kun asialla on kiire, otan yhteyttä puhelimitse, muissa tapauksissa lähetän sähköpostia. Jos puhelunpalvelu on avoinna keskiviikosta perjantaihin, ja asiakkaalla tulee asia mieleen maanantaina, niin kuka odottaa keskiviikkoon ja tiettyyn kellonaikaan ottaakseen yhteyttä? Tällöinkin lähetetään sähköpostia, Oja sanoo. Kati Korento lisää, että puhelinpalvelun edullisiin ylläpitokustannuksiin nähden sitä voidaan pitää pystyssä, vaikka yhteydenottojen määrä olisi vähäinenkin. Helena Ylisirniö huomauttaa, että parhaimmillaan puhelinpalvelut voivat olla hyvinkin menestyksekkäitä. NUOVE-projektin kehittämästä uraohjauksen puhelinpalvelusta tehtiin asiakaskysely, jonka perusteella asiakkaat olivat palveluun erittäin tyytyväisiä. Asiakkaat kokivat, että puhelinpalvelussa päästiin nopeammin itse asiaan kiinni. Virkailijan kasvottomuus ei tähän vaikuttanut. Myös palvelua toteuttaneet ammatinvalintapsykologit kokivat sen onnistuneeksi. Tämän vuoksi palvelu myös vakinaistetiin, Ylisirniö sanoo. Pohjois-Pohjanmaalla palvelun käyttöaste on tosin jäänyt huomattavasti pienemmäksi kuin Etelä- Suomessa joko sitä ei tunneta tai maakunnan asukkaat eivät halua asioida puhelimitse samaan tapaan kuin etelämpänä. Tuula Sivonen muistuttaa, että myös sähköpostipalveluissa on omat haasteensa. Asiakkaan pitää osata laittaa viestiinsä kaikki ne taustatiedot, joita ohjaaja tarvitsee vastatakseen kysymykseen riittävän yksiselitteisesti, Sivonen sanoo. Teea Oja kokee positiiviseksi sen, että TE-toimistot ovat lähteneet mainostamaan palveluitaan esimerkiksi radion kautta. Hiukan ehkä kuitenkin kritisoin sitä päälinjaa, joka tässä valtakunnallisessa markkinointikampanjassa jokunen aika sitten oli. Siinä painotettiin, kuinka TE-toimistoon ei tarvitse enää mennä leimautumisen välttämiseksi kaiken asioinnin voi tehdä verkossa. Esimerkiksi työttömäksi jäänyt ihminen voi kuitenkin kokea tarvitsevansa juuri sitä kuuntelijaa, joka löytyy TE-toimistosta. Häntä pitäisi ennemminkin rohkaista asioimaan siellä, Oja pohtii. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palveluesimies Marjo Pekkosen mukaan TE-toimiston sisällä on huomattu, että esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksessa on ollut hiljaista, vaikka palveluita on markkinoitu niin oman talon sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Välillä kyllä sitten mietityttää, että eivätkö tarpeet kohtaa vai markkinoidaanko palveluita kuitenkin väärin. Palveluita on paljon, mutta käyttäjäkunta ei niihin löydy, Pekkonen sanoo. Mikko Ojalan mielestä OpinTori kesti projektina niin pitkään, että verkostossa tuudittauduttiin ajatukseen ohjaustarpeisiin vastaamisesta projektin avulla. Sitten eräänä päivänä projektia ei enää ollutkaan, ja toiminnan ylläpitäminen tuli oppilaitosten kukkaroille. Siinä sivussa oli mullistettu valtakunnan TE-palveluiden ja lähes kaikkien oppilaitosorganisaatioiden rakenteet. Ilman OpinTori-projektia tämänkaltaista toimintaa tuskin olisi näin pitkälle jatkettu, Ojala sanoo. 15
3.3 Strategiat/toimintasuunnitelmat Vastuu alueellisesta ELO-koordinoinnista sekä alueellisten ELO-ryhmien perustamisesta tuli ELY-keskusten tulossopimuksiin vuona 2013. Koska tämä oli valmiiksi kaikkien tiedossa, OSUMA-projektissa reagoitiin asiaan jo vuonna 2012, jolloin OSUMA-projektin tavoitteisiin lisättiin maakunnallisen tieto-, neuvonta- ja ohjausstrategian luominen. Strategian otsikot tulivat opetus- ja kulttuuriministeriön laatimista elinikäisen ohjauksen strategisista linjauksista. Emme siis tehneet mitään uutta paikallista keksintöä, vaan lähdimme toteuttamaan valtakunnallisia linjauksia alueen omilla eväillä. Strategian toimenpidesuosituksissa on hyödynnetty myös OpinTorin kokemuksia ja asiakaspalautteita, Ylisirniö kertoo. Kuva 3. Pohjois- Pohjanmaan aluestrategia. Strategia löytyy Opin ovi -kirjastosta osoitteessa www.opinovi.fi/kirjasto. 3.4 Oppaat ja julkaisut OSUMA-projekti alkoi isona selvitysprojektina. Alkuaikoina projektissa tehtiin nykytilaselvityksiä eri tahojen (mm. TE-toimistot, oppilaitokset, ammattijärjestöt) TNO-palveluista. Myös yritysneuvojat ja työnantajat olivat selvitysten kohteena projekti toteutti esimerkiksi mittavan kyselyn yrityksille. Viimeisin on maahanmuuttajien ohjauksesta tehty selvitys, joka on valmistunut vuonna 2014. Tämän viimeisimmän selvityksen tulokset olivat aika puhuttelevia. Vielä on parannettavaa maahanmuuttajien ohjauksen integroimisessa tiukemmin muuhun ohjaukseen. Haasteet ovat niin erilaisia, varsinkin aikuisten ohjauksen kohdalla. Nuoret integroituvat helpommin ja saavat esimerkiksi peruskoulun kautta saman opinto-ohjauksen kuin kaikki muutkin, Helena Ylisirniö sanoo. Maahanmuuttajien ohjausta koskevan selvitysraportin teki yliopistoharjoittelija Helena Ylisirniön ja maahanmuuton asiantuntijan ohjauksessa. Kaikki nämä selvitykset ja niiden pohjalta tehdyt raportit löytyvät OSUMA-projektin sivuilta Opinovi.fi:ssä (www.opinovi.fi/pohjois-pohjanmaa). 3.5 TOKI-projekti TOKI Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojekti käynnistyi maaliskuussa 2010 ja päättyy helmikuun loppuun 2015. Alun perin projektin oli tarkoitus kestää ainoastaan kolme vuotta, mutta monenlaisista resurssihaasteista johtuen sille haettiin lisää toteutusaikaa. Vuosien varrella myös rahoitusta tuli lisää noin 250 000 euron verran. Kyseessä on puhdasverinen koulutusprojekti, joka tuli rahoittajalta hakuun syksyllä 2009. Tuolloin toivottiin projekteja, joilla kehitetään työssä oleville aikuisille suunnattua työpaikoilla tapahtuvaa ohjaustoimintaa, projektipäällikkö Teea Oja kertoo. Me lähdimme valuttamaan ohjausta työelämän organisaatioihin vertikaalisella mallilla johtajien ja avainhenkilöiden kautta. Suomen toinen työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojekti, Opin- Verkko, on edennyt horisontaalisella vertaistukimallilla, jossa työntekijät tsemppaavat toinen toisiaan ja ammattiyhdistysaktiivit kouluttautuvat vapaaehtoisesti työelämän koulutusneuvojiksi. 16
TOKI-projektin tavoitteena oli, että projektin kouluttamille johtajille ja avainhenkilöille syntyisi ymmärrys aikuisten ohjauksesta, uraohjauksesta sekä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tavoitteena oli, että he toimisivat itse ohjauksellisemmin, mahdollistaisivat ohjauksen toteutumisen työyhteisöissä sekä tuntisivat alueensa palvelut ja ne organisaatiot, jotka saattaisivat ohjausta työyhteisöissä tehdä. Kohderyhmänä olivat niin kuntatyönantajat, valtio, kolmas sektori kuin kaikenkokoiset yrityksetkin. Toiminta-alueemme oli rajattu Pohjois-Pohjanmaahan, eli valtakunnallisesti emme lähteneet toimimaan missään vaiheessa, Teea Oja kertoo. Tavoitteena oli rakentaa koulutusohjelma vastaamaan esimiesten ja asiantuntijoiden tarpeita. Tässä myös onnistuttiin. Tarkoitus oli aloittaa pienellä porukalla vuonna 2011, mutta meille tulikin koulutettavia asiantuntijoita ovista ja ikkunoista käytännössä koulutuksessa aloitti tuolloin 125 ihmistä noin 20 eri työyhteisöstä Oulun ja Raahen seutukuntien alueella. Koulutusryhmiä muodostui kolme: kaksi Raaheen ja yksi Ouluun. Vuoden 2011 numeeriset tavoitteet toteutuivat erinomaisesti, ja tämä toi projektille lisärahoitusta. Vuonna 2012 Oulussa käynnistettiin toinen, noin 30 hengen koulutusryhmä. Projekti jalkautui tässä vaiheessa myös Koillismaalle: Kuusamossa järjestettiin muutamia yksittäisiä valmennuksia yhteistyössä alueellisen OpinTori-verkoston kanssa. Lisäksi projekti on toteuttanut erillisiä koulutuspäiviä ja koulutusohjelman koulutuspäivät ovat olleet avoimia myös ulkopuolisille osallistujille. Joillekin työyhteisöille on kohdennettu esimerkiksi puoli päivää kestäneitä valmennuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaiken kaikkiaan projektin järjestämään pitkäkestoiseen toimintaan on osallistunut 472 henkilöä. Kokonaisuudessaan koulutuksiin on osallistunut 988 henkeä, ja eri työyhteisöjä on ollut mukana 131. Numeeriset tavoitteet on siis ylitetty jo kauan sitten! Suunnitteluvaiheessa meillä ei ollut oikein käsitystä siitä, minkälaisen vastaanoton asiamme oikein saa. Tämä asia menee kuitenkin hyvin läheltä esimerkiksi kaikkea henkilöstöjohtamista asia on hankala ja koskettaa kaikkia työyhteisöjä. Kuinka ohjataan työntekijöiden uria? Kuinka kehitetään osaamista? Kuinka käydään kehityskeskusteluja? Näitä mietitään monessa paikkaa, Teea Oja sanoo. Jatkossa koulutusohjelma tulee jossakin muodossa osaksi Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen koulutustarjontaa. Melko pian projektin käynnistyttyä oli Ojan mukaan selvää, ettei voida puhua pelkästään aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista, koska näin spesifi käsite ei koulutusten kohderyhmää kiinnosta. Toki TNO-palvelut hyödyttävät aikuiskoulutusta, mutta hyödyttävätkö ne riittävästi työyhteisöjä? Hyvin äkkiä käsite laajentuikin työelämäohjaukseksi, joka kattaa kaikenlaisen työuran aikana tapahtuvan ohjauksen, oli kyse sitten vaikkapa työn ja perheen yhdistämisestä ja siihen liittyvistä ohjauksellisista toimenpiteistä ja keskusteluista työyhteisöissä. Uskon, että juuri tämän vuoksi me ylitimme tavoitteemme muokkasimme aihettamme siten, että alkuperäinen asia on siellä edelleen mukana, mutta sen rinnalle on tullut tämä ensisijaisesti työyhteisöjä hyödyttävä osuus, Teea Oja sanoo. 17
Keväällä 2014 Teea Oja kävi työparinsa Marja Keväjärven kanssa benchmarkaamassa Tanskan ja Islannin käytäntöjä. Islannissa on erityisesti kehitetty aikuisohjausta viime vuosina, ja siellä innostuttiin myös TOKI-projektin toiminnasta ja työelämäohjauksesta. Islantilaiset halusivat kahden vuoden Erasmus+ -hankkeen, joka käynnistyy marraskuussa. Hankkeessa ovat mukana Islanti, Itävalta, Ruotsi, Alankomaat ja Suomesta OAKK eli Oulun Aikuiskoulutuskeskus. Hankkeessa levitetään, jaetaan ja kehitetään työelämäohjauksen muotoja: sitä kuinka ohjausta, urasuunnittelua ja ammattitaitojen ylläpitämistä viedään työpaikoille. Islannista puuttui johtajiin ja päättäjiin vaikuttamisen malli siellä kyllä tehdään ohjausta työpaikoilla suoraan työntekijöiden parissa, mutta ei TOKI-projektin tapaan esimiehiä valmentaen ja työelämäohjauksen tärkeyttä heille painottaen. Erasmus+ -hanke on yksi TOKI-projektin keskeinen jatkotuotos. Toinen on Taitoa työelämäohjaukseen -koulutusohjelma, joka toteutetaan näillä näkymin osittain omakustanteisena, osittain valtion rahoituksella. Osia ohjelmasta on viety työpaikoille jo TOKI-projektin aikana. TOKI-projektin projektipäällikkönä toimiessaan Teea Oja on verkostoitunut erinomaisesti Opin- Tori-projektin kanssa. Tieto OpinTorista, OpinTorin palvelupisteistä ja yhden luukun toimintaperiaatteesta on yksi niistä keskeisistä sisällöistä, joita TOKI vie työpaikoille. Toisaalta tämän yhteistyön kautta on ollut mahdollista myös tuoda tietoa työelämän tarpeista OpinTorin toimintaan. TOKI-projektilla on laajat nettisivut (www.tyoelamaohjaus.fi), ja projektin puitteissa on tehty kaksi raporttia pro gradu -tutkimusten pohjalta. Teea Oja itse tekee väitöskirjaa työelämäohjauksesta, tosin tämä väitöskirja ei ehdi valmiiksi enää projektin aikana. Tammikuussa 2015 verkkosivuilla julkaistaan tutkimus, jossa kuvataan sekä esimiesten kokemuksia koulutusohjelmaan osallistumisesta että heidän alaistensa kokemuksia siitä, kuinka ohjaustoiminta työyhteisössä on muuttunut koulutuksen jälkeen. Projektin keräämä palaute on ollut erittäin positiivista asteikolla yhdestä viiteen vastausten keskiarvo on ollut nelosen yläpuolella. Koulutuksiin osallistuneet esimiehet ja asiantuntijat ovat siis olleet erittäin tyytyväisiä, mutta riittääkö tämä? Tapahtuuko työyhteisöissä tarvittavia liikahduksia, saavatko työntekijät ohjausta? Tätä on nyt Itä-Suomen yliopiston ohjausalan opiskelijan tutkimuksessa selvitetty, Teea Oja sanoo. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yksikön päällikkö, ELO-ryhmän puheenjohtaja Anna-Liisa Hietala kokee, että TOKI-projektissa on painittu ohjausosaamisen kehittämisen ydinasioiden äärellä. TOKI-projektin tulokset ovat todella monella tapaa mykistäviä! Paljon on saatu aikaiseksi. Itseäni kiinnostaa esimerkiksi se, kuinka työpaikalle uusina tulevat nuoret otetaan vastaan. Kuinka heitä ohjataan ja opastetaan? Nuorten eteneminen työelämään saattaa tyssätä pieniinkin tekijöihin heitä ei rekrytoida ja tästä nousee epäonnistumisen kokemuksia. Nuorten perehdyttäminen on nostettu esille myös Työelämä2020-hankkeen yhteistyölupauksessa, Hietala pohtii. Esimerkiksi maakuntaohjelmassa Pohjois-Pohjanmaa on halunnut profiloitua erityisesti nuorten maakuntana. Hietala haluaa nostaa esille myös kysymyksen työelämän laadusta, jonka kehittämiseen työelämän ohjausosaaminen monella tapaa limittyy. Tällä tavoin vaikutetaan niin työurien pituuteen kuin työssä viihtyvyyteenkin. Anna-Liisa Hietala on Työelämä2020-hankkeen yhteyshenkilö Pohjois- Pohjanmaalla, joten sitä kautta myös työelämän kehittäminen kytkeytyy konkreettisesti ELO-ryhmän toimintaan ja ohjauksen alueelliseen kehittämistyöhön. 18
Tuula Sivonen on vaikuttunut TOKI-projektin koulutuksiin mukaan lähteneiden organisaatioiden ja koulutettujen henkilöiden määristä. Sitä kautta vaikuttavuuttakin on ollut aivan toista luokkaa kuin monissa muissa projekteissa, etenkin kun osallistujamäärät eivät ole valtakunnan vaan maakunnan tasolla. Ja toivon mukaan projektin kautta aloitettu työ jatkuu ja leviää työyhteisöissä projektin päätyttyäkin, Sivonen kehuu. Työelämäohjaus.fi-sivustolta löytyy linkki Teea Ojan blogikirjoitukseen, jossa Oja pohtii tarkemmin työelämäohjauksen käsitettä. Sekään ei aina välttämättä ole ollut niin selkeästi linjattu. Otin esille kolme eri tapaa, joilla käsitettä on käytetty. Ensinnäkin siitä on puhuttu yliopiston oppiaineen nimenä, mutta tällöin oli kyse ehdotuksesta yliopiston pakolliseksi oppiaineeksi, jossa pohdittaisiin työelämään siirtymistä. Myös TE-toimistojen uudistuksen yhteydessä puhuttiin jossain vaiheessa TE-toimissa työskentelevistä työelämäohjaajista, vaikka en tiedäkään, miten tässä lopulta kävi, Oja kertoo. Alun perin käsite on peräisin Marjatta Vanhalakka-Ruoholta, joka toimii Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutukseen ja tutkimukseen erikoistuneena kasvatuspsykologian professorina. Vanhalakka-Ruoho puhui työelämäohjauksesta ensimmäisen kerran noin kymmenen vuotta sitten. Toisaalta itse ohjauksen käsite on aika epämääräinen ja laaja, sitäkin käytetään vaikka kuinka monessa yhteydessä, Oja pohtii. TOKI-projektin koulutusten osallistumismaksu oli noin 200 300 euroa per osallistuja eli ilmaisista koulutuksista ei ollut kyse. Koulutuksiin sisältyi 8-9 lähiopetuspäivää eli kallista osallistuminen ei sinänsä ollut. Yhteensä koulutuksista kertyi rahaa noin 60 000 euroa. Tuula Sivonen huomautti, että tällainen nimellinenkin osallistumismaksu sitouttaa koulutuksiin lähteviä työyhteisöjä aivan eri tavalla kuin ilmaisissa koulutuksissa. Jos koulutukseen valittu henkilö ei päässyt paikalle, yrityksillä ja työyhteisöillä oli mahdollisuus lähettää hänen tilalleen sijainen. Useimmiten tämä sijainen myös lähetettiin, sanoo Teea Oja. 3.6 Kansainvälinen yhteistyö Oja on innoissaan Islannissa tehdystä ohjauksen kehittämistyöstä. Pienessä, vain 300 000 asukkaan maassa on toisaalta helppo operoida, mutta Islannissa on myös lähdetty reippaasti valtion taholta mukaan ohjauspalveluiden ylläpitämiseen. Islannissa on ympäri maata 13 valtion rahoittamaa Lifelong Learning Centrea, joista nimenomaan jalkaudutaan työpaikoille uraohjaamaan aikuisia. Islannissa kolmasosa työvoimasta on ilman ammatillista loppututkintoa, ja työttömyysprosentti on silti alle viiden. Haasteet ovat vähän erilaisia kuin Suomessa, Oja kertoo. Myös OpinTorissa ja OSUMA-projektissa oli sivujuonteena projektissa kansainvälisen yhteistyön puoli. Projektit tekivät yhteisen opintomatkan Skotlantiin niiden alkuvaiheessa. Keväällä 2014 OSUMA-projekti taas emännöi Oulussa Academia-vierailua, jossa nuorten aikuisten ohjausta esiteltiin nuorisotakuun näkökulmasta eri puolilta Eurooppaa saapuneille vieraille. Muiden maiden ohjauskäytäntöihin tutustuminen auttoi Helena Ylisirniön mukaan konkreettisesti alueen omien palveluiden kehittämisessä. 19
Itse ymmärsin esimerkiksi sen, kuinka joka maassa on omat lainsäädäntönsä Suomessa esimerkiksi tietosuoja on tiukempi kuin muualla mutta asioita pystytään siitä huolimatta viemään eteenpäin. Siihen vain vaaditaan verkoston tukea, yhteistyötä ja eri viranomaistahojen ymmärrystä, Ylisirniö sanoo. 4. Jatkokehittäminen ja opit Tilannekatsauskäynnin ennakkokyselyssä tiedusteltiin myös asioita, joiden kohdalla projekteissa mentiin metsään. Näissä vastauksissa nousevat esille erityisesti resurssikysymykset: vastaajien mielestä toiminta olisi tarvinnut yhteistä rahoitusta jatkuakseen verkosto ei pysty toimimaan omillaan. Toiminta meinaa hyytyä, kun hankekausi loppuu, todetaan eräässä vastauksessa. Toisen vastaajan mukaan resurssien ohella hyvistä käytännöistä kiinni pitäminen vaatii tahtoa. TOKI-projektin kohdalla taas olisi pitänyt panostaa enemmän konsultointiin, tällä tavoin olisi ehkä saavutettu pysyvämpiä vaikutuksia työyhteisöihin. Kuva 4. Helena Ylisirniö ja Teea Oja. Parempaan onnistumiseen olisikin vastaajien mielestä tarvittu riittävämpiä resursseja, aikaa tiedon keräämiseen ja suunnitteluun, johtajien parempaa perehtymistä asiaan, säännöllisiä keskusteluja jatkon toteuttamisesta, selkokielistä viestintää asiakkaille ja vielä enemmän verkostoille suunnattuja koulutuksia ja tapaamisia. Projektin aikana vastaajat oivalsivat, että pitkä projekti tarvitsee henkilöresursseja ja aikaa strukturointiin ja että yhteistyöllä saadaan paljon aikaan. Eräs vastaaja näki, että monet aikuiset ovat täysin pihalla koulutuksen nykymuodoista. Toinen huomautti yhteisen näkemyksen ja tahtotilan olevan verkostotoiminnan a ja o. Kolmas kiteytti, että OpinTorin toiminnalle on tarvetta. Teea Oja kertoo jääneensä ennakkokyselyn pohjalta pohtimaan johdon sitouttamisen vaikeutta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Resurssien puutetta valitetaan vähän joka paikassa, ja esimerkiksi OpinTorin toiminnan jatkon rahoittaminen on ollut vaikeaa projektin päättymisen jälkeen. Samaan aikaan organisaatiot ovat saaneet valtavasti rahaa Opetushallitukselta nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen. Kyse on kuitenkin hyvin samantyyppisestä hakevasta toiminnasta! Silti Nuorten aikuisten osaamisohjelman verkostot koostuvat useimmissa oppilaitoksissa eri henkilöistä kuin OpinTorin verkostot, pääsääntöisesti niitä ei ole linkitetty olemassa olevaan verkostoon tai palvelupisteeseen, Teea Oja sanoo. Helena Ylisirniö mieltää nykyisen kehittämistyön ehkä liiankin ohjelmapainotteiseksi. Opin ovissa tehty aikuisohjauksen kehittämistyö kytkeytyy rakennerahastokauteen, elinikäisen ohjauksen palvelut ovat tulleet hallitusohjelmaan vasta huomattavasti myöhemmin. Valtakunnalliset ELO-ryhmät tulivat hallitusohjelman pohjalta, ja niiden myötä alettiin muokata myös aikuiskoulutuksen ja -ohjauksen substanssia, Ylisirniö sanoo. 20
Ohjaamoiden myötä ohjauksen kehittämisen pääasiallinen painopiste siirtyy nuoriin. Tämä on Ylisirniön mukaan sikäli väärin, että Pohjois-Pohjanmaan kaltaisessa maakunnassa ikäpyramidi on ylösalaisin nuoria on vähän, aikuisväestöä paljon. Kati Korento olisi toivonut valtakunnallista kattoprojektia, jonka tehtävänä olisi ollut miettiä kokonaisuutta elinikäisen ohjauksen näkökulmasta. Tämän valtakunnallisen projektin alla olisi voinut olla vaikka jotain syventäviä, tiettyihin ikäryhmiin keskittyviä projekteja. Elinikäisen ohjauksen projekti olisi ollut myös riittävästi rahoitettu kokonaiskuvan kehittämiseksi. Jälkeenpäin on toki helppo sanoa näin, en minäkään tällaisen projektin tarvetta vuonna 2009 hahmottanut, Korento toteaa. Ylisirniö heittääkin pallon Ohjaamo-kokonaisuudelle näistä asioista voisi tulevalla ohjelmakaudella ottaa koppia. Nythän alun perin sisäministeriön ja myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön luotsaamat ALPO- ja MATTO-tukirakenteet ovat olleet oma iso erillinen kokonaisuutensa. 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle OSUMA-projektin toimintaa lähdettiin ELY-keskusten ELO-koordinoinnin myötä vakiinnuttamaan siten, että projektissa aloitettu työ jatkuisi alueellisen ELO-ryhmän alla. Helena Ylisirniö näkeekin ELO-ryhmän tavallaan yhtenä projektituotoksena. Alueellinen ELO-ryhmä muodostui alun perin strategiatyön tukemiseksi perustetusta strategian koordinaatioryhmästä. Ryhmää laajennettiin ja sen näkökulma vaihtui aikuisohjauksesta elinikäiseen ohjaukseen. Mukaan tuli opinto-ohjaajia lukiosta ja yläkoulusta eli ryhmään saatiin tätä kautta ruohonjuuritason osaamista nuorten ohjaamisesta. Ryhmässä on pääasiallisesti johtotason ihmisiä. Sikäli, kun puhutaan johdon sitoutumisesta, ainakin minun näkemykseni on, että meidän maakunnassa johtajat ovat toimintaan erittäin sitoutuneita. He tulevat ELO-ryhmän kokouksiin, ovat kiinnostuneita käsiteltävistä asioista ja ottavat niihin kantaa. Uusia tehtäviäkin on ryhmässä jäsenille jaettu, ja yleensä jos siellä jotain linjataan, kyllä niin tulee myös tapahtumaan, Helena Ylisirniö kiittelee. Tulevan hankekauden Ohjaamo-toimintaa ajatellen ELO-ryhmään on kutsuttu mm. Oulun kaupungin tarjoamien Byströmin nuorten palveluiden ( Byströmin talon ) vetäjä. Myös kuntapuolen aikuistyö on otettu ELO-ryhmään mukaan. OSUMA-projekti on tehnyt ELO-ryhmän kannalta todella arvokasta pohjatyötä. Meillä oli ryhmä jo käytännössä kasassa, kun vaatimus ryhmän perustamisesta ELY-keskusten tulossopimuksiin ilmaantui, Anna-Liisa Hietala sanoo. Toisinaan on kuitenkin tullut sellaista palautetta, että johto ja ruohonjuuritaso eivät keskustele keskenään. Ylisirniö kokee, että tähän ongelmaan tulisi puuttua vertikaalisesti yksittäisten organisaatioiden sisällä. Muutoksia on tietysti ollut paljon TE-palvelut menivät uusiksi, ja oppilaitoskenttä tulee olemaan suurten myllerrysten edessä. Ohjaus on silti tullut jäädäkseen, ei sitä voida oppilaitosmaailmastakaan enää lakaista pois, Ylisirniö sanoo. 21
ELO-ryhmän kehittämistyön päätavoitteina on, että alueen palvelut ovat saatavilla, ne vastaavat yksilöiden tarpeita ja takaavat tietylle uralle valmistuville heidän tulevien tehtäviensä edellyttämän osaamisen. Kehittämistavoitteena on nuorten ja aikuisten tarpeita vastaavan Ohjaamo-palvelun luominen. Pohjois-Pohjanmaan ELO-ryhmän tämän vuoden erityisenä painopisteenä on ollut laadun ja yhteistoiminnan koordinoinnin arviointi. Arviointityötä varten OSUMA-projekti kehitti ELPGN-työkalupakin pohjalta kyselymuotoisen arviointityökalun. Vastausten perusteella ohjauspalvelut toimivat hyvin niissä oppilaitoksissa, jotka ovat jo verkostossa mukana. Verkoston ulkopuoliset oppilaitokset ovat haaste. Ohjauksen käsitteet koetaan toisinaan liian vaikeiksi, ja kasvokkain tapahtuvalla ohjauksella on edelleen merkitystä, vaikka verkkoja puhelinpalvelut sitä osin korvaavatkin. Tietoa taas on niin paljon, etteivät monet koe löytävänsä itselleen oleellista tietoa kaiken muun seasta, Anna-Liisa Hietala sanoo. Kyselyn perusteella ongelmana on, ettei organisaatioiden johdossa tiedä esimerkiksi osallistuuko opetushenkilöstö lisä- ja täydennyskoulutuksiin. Tämä kertoo siitä, että opetushenkilöstö kouluttautuu paljon omalla vapaa-ajallaan, mikä ei taas millään tavalla näy työpaikoilla tai ainakaan siitä ei siellä keskustella, Kati Korento pohtii. Helena Ylisirniö näkee tällaisissa tilanteissa myös alaisen tehtävänä kertoa kouluttautumisestaan esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Mikko Ojala huomauttaa, että kaikissa oppilaitoksissa ei toisaalta edes käydä kehityskeskusteluita. Kyselystä saadun palautteen perusteella kyselyä toivotaan edelleen kehitettävän ja mahdollisesti myös hieman tiivistettävän. Jos kyselyn vastauksista jotain nousee esille niin resurssien riittämättömyys ja En osaa sanoa - vastausten suuri määrä kysymyksessä kuin kysymyksessä. Tämä jälkimmäinen taas kertoo tiedottamisen riittämättömyydestä, sanoo OSUMA-projektin nykyinen projektikoordinaattori Katja Pietilä. Laajaa kyselyaineistoa työstetään parhaillaan paremmin hallittavissa olevaksi kokonaisuudeksi, jonka pohjalta kysely voidaan jatkossa toteuttaa uusiksi. Näin saadaan arvokasta tutkimustietoa, kun voidaan vertailla eri vuosien kyselyaineistoja keskenään ja seurata esimerkiksi sitä, laskevatko En osaa sanoa -vastausten määrät. Tällöin kysely voidaan toteuttaa myös muilla alueilla, jolloin voidaan vertailla eri alueita keskenään. Taitaa olla niin, ettei tämän yksittäisen kyselyn vastauksista vielä saakaan niin hirveästi irti, Katja Pietilä sanoo. 6. Muuta esille tullutta Tuula Sivosen mukaan Oulun kaltaisessa kaupungissa OpinTori-palvelun asiakaskunnassa on poikkeuksellisen paljon nimenomaan korkeakoulutettuja. 22
Minua kiinnostaisi siksi tietää, kuinka hyvin eri palveluiden tarjoamat vaihtoehdot vastaavat korkeasti koulutettujen tarpeita. Yliopistotutkinnon omaavat eivät tuosta vain lähde tekemään levyseppähitsaajan töitä, Sivonen sanoo. Oulun yliopistoa edustavan Mikko Ojalan mukaan yliopiston oli helppo kiertää esimerkiksi yrityksissä juuri OpinTori-verkoston kautta ilman verkostoa korkeakoulutettujen tarpeita ei välttämättä olisi lähdetty samalla tavalla pohtimaan. Kati Korennon mukaan myös ammattikorkeakoulussa moni on lähtenyt jatkamaan opintojaan tai suorittamaan aikaisemmin kesken jääneet tutkinnot loppuun. Kuva 5. Kati Korento, Katja Pietilä ja Mikko Ojala Pohjois-Pohjanmaan tilannekatsauskäynnillä. Meillä on ollut esimerkiksi yllättävän monia entisiä nokialaisia opiskelemassa opettajiksi, Kati Korento sanoo. Myös Mikko Ojala on törmännyt yliopistolla OpinTorin pisteeltä tai verkoston yrityskäynneiltä tutuiksi tulleisiin opiskelijoihin. Toisaalta YT-neuvotteluja käyneistä yrityksistä irtisanottujen koulutustaustat vaihtelevat ääripäästä toiseen. Nokialta lähti hyvin paljon korkeasti koulutettua henkilöstöä. Kun Itellan YT-neuvottelut alkoivat vuodenvaihteessa, sieltä irtisanotuista monilla ei ollut perus- tai kansakoulun jälkeistä koulutusta lainkaan, sanoo Helena Ylisirniö. Teea Ojan mukaan myös Nokialta lähti ihmisiä, joilla ei ollut lukion jälkeistä tutkintoa suoritettuna usein siksi, että he olivat työllistyneet Nokialle suoraan koulusta. Tällaisten ihmisten ajatukset olivat kuitenkin usein nk. high profile -työllistymisessä. Itellalta lähteneiden toiveet tulevan työpaikan suhteen eivät ehkä olleet aivan yhtä lennokkaita, Oja sanoo. Olipa kyse tohtoriksi kouluttautuneista tai peruskoulun jälkeen opintonsa päättäneistä, monilla ei Mikko Ojalan mukaan ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä tämän päivän aikuisopiskelu oikein on. Tuula Sivonen on samaa mieltä. Opintotarjonta voi tänä päivänä olla aivan erinäköistä kuin näiden ihmisten alun perin työllistyessä, ja aikuisopiskelun tueksi luodut rakenteet ovat nekin tyystin muuttuneet. Toisaalta mahdollisuudet ovat tänä päivänä aiempaa monimuotoisempia, mikä on tietysti hieno asia. Niistä ei kuitenkaan tiedetä, Sivonen sanoo. 23
Marjo Pekkosen mukaan IT-alan korkeasti koulutettujen asiakkaiden määrä on TE-toimistossa jonkin verran lisääntynyt irtisanomisten myötä, mutta ohjauspalveluihin he eivät juuri ole hakeutuneet. Työvoimakoulutusta sen sijaan on räätälöity tälle kohderyhmälle, ja meillä on ollut asian suhteen Microsoftin kanssa yhteishankintaakin. Osa on lähtenyt omaehtoiseen opiskeluun, Pekkonen sanoo. Tuula Sivonen epäilee, että alalla on irtisanomisista huolimatta jonkin verran piilotyöpaikkoja. Omat henkilökohtaiset verkostot ja esimerkiksi verkkopalvelu LinkedIn ovat IT-ammattilaisille työllistymisen kannalta tärkeämpiä kuin TE-toimiston palvelut. Omakin tuntumani on, että alan työttömillä on kuitenkin luottamus tulevan työpaikan löytymiseen. Osa on lähtenyt omaehtoiseen opiskeluun esimerkiksi suorittamaan loppuun keskenolevia opintojaan parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla. Kun olen käynyt omaehtoisesta opiskelusta työpaikoilla puhumassa, olen pyrkinyt painottamaan, ettei aina tarvita välttämättä uutta maisterin tutkintoa, vaan uudet opinnot voi hoitaa kohdennetummin, Marjo Pekkonen lisää. Mikko Ojala toivoisi myös olemassa olevilta järjestelmiltä joustavuutta asiakkaan tarpeiden suhteen. Hänen mukaansa edes avoimesta yliopistosta ei välttämättä löydy tiettyyn ammattiin auttavia spesifejä koulutuspaketteja esimerkiksi taloustieteen kokonaisuutta insinööriopintoja täydentämään. Yhtenä ongelmana on, ettei aikuiskoulutusta rahoita oikein kukaan. Ministeriöistä tulee rahaa 55 opintopistettä vuodessa tahkoaville perustutkinto-opiskelijoille, ja koko yliopistokoneisto on tehty tutkinto-opetukseen. Opettajaresurssitkin ovat siinä kiinni. Aikuisopetuksen käynnistäminen on käsittämättömän hidasta ja epävarmaa. Tietyillä aloilla on jotain spesiaalikoulutuksia tai erityisopintoja niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkin puolella, mutta kaikkia aloja ne eivät kata. Luvataan kyllä, että tarjontaan on tulossa laaja-alaisia erikoistumisopintoja, mutta siitä ei ole tietoa milloin tai millä rahalla, Ojala sanoo. Teea Oja lisää, että usein puhutaan ohjaajien ja ohjauksen tarpeesta, mutta ohjaajien on vaikea vastata asiakkaiden tarpeisiin, mikäli heillä ei ole paikkoja, joihin ohjata. Omassa ohjaustyössä tuntuu välillä siltä, ettei minulla ole välineitä ohjauksen tueksi. Työelämävalmennukset esimerkiksi olivat yksi keino saada asiakkaan jalka työpaikan oven väliin ja tarjota tilaisuus esitellä omaa osaamistaan, mutta niitä ei enää ole. Jos asiakkaalla ei ole työpaikkaa, täydennyskoulutus jää helposti niin kohdistamattomaksi että menee ihan hukkaan, Oja sanoo. Työkokeiluunkaan ei pääse, jos on omalta alaltaan vastavalmistunut. Anna-Liisa Hietalan mukaan pk-yritysten kehittämiskoulutuksista eli KEKO-koulutuksista on tässä suhteessa saatu erittäin hyviä kokemuksia. Koulutuksen osallistujat soveltavat osaamistaan yrityksen käytännön kehittämistehtävissä ja potkua saa tämän prosessin kautta niin osallistujan osaaminen kuin yrityksen kehittämistyökin. Mikko Ojalan mukaan yliopistojen oppisopimuksenomainen koulutus on ollut hyvin samankaltaista. Harvoin ohjatessa kohtaa sellaisia asiakkaita, joilla ei ole minkäänlaista tutkintoa ja jotka voi suoraan ohjata johonkin koulutukseen. Usein taustalla on työttömyyden lisäksi valmis korkeakoulututkinto, sanoo puolestaan Teea Oja. 24
Pohjois-Pohjanmaan akateeminen työttömyys on korkea. Anna-Liisa Hietala näkee tämän valtavana resurssien haaskauksena. Näissä ihmisissä on hirmuinen potentiaali, jota emme osaa hyödyntää ollenkaan. Ensin yhteiskunta kouluttaa heidät, mutta sitten meillä ei ole keinoja auttaa esimerkiksi vastavalmistuneita. Vaadittaisiin enemmän joustavuutta joka suuntaan, mahdollisuutta yksilöllistää opintotarjontaa, Hietala sanoo. Anna-Liisa Hietala kehuu Oulun kaupunkia, joka on toteuttanut Byströmin talon laadukkaita ohjauspalveluita ilman erillistä hankerahoitusta. Meillä on tietysti Oulussa niin paljon nuoria, että on ollut myös tarve olemassa näille palveluille, Hietala sanoo. Oulu on mukana valtiovarainministeriön rahoittamassa nuorisotakuun kuntakokeilussa, jonka avulla tuetaan nuorisotakuun paikallista toteuttamista mm. kehittämällä kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyön toimintamalleja, parantamalla tiedonsaantia nuorten tilanteesta ja palvelujen käytöstä sekä lisäämällä nuorten työn ja eri palvelumuotojen tarjonnan joustavuutta. ELY-keskus on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta alueellisen työelämätietouden edistämiseen. Tämän rahoituksen turvin on järjestetty teematilaisuuksia eri aloilta, syksyn 2014 aikana esimerkiksi arktisen alueen työmarkkinoiden näkymistä. Pohjois-Pohjanmaan ELO-ryhmässä on ELY-keskuksen lisäksi edustus mm. aluehallintavirastosta, Byströmin talolta, yrittäjäjärjestöistä, SAK:sta, Oulun TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja eri oppilaitoksista. Ryhmän jäsenet, varajäsenet ja tehtävät löytyvät ELY-keskuksen verkkosivuilta. Nuoret osaavat usein heikoiten ilmaista oman ongelmansa verkossa tai puhelimitse, sillä heillä ei ole aiempia kokemuksia tarvittavasta kielenkäytöstä tai viranomaisten kanssa asioimisesta. Aikuisväestö sen sijaan saattaa asioida puhelimessa jopa mieluummin, sillä he ovat tottuneet ennenkin soittamaan apua asioita hoitaessaan, Helena Ylisirniö sanoo. Toisen asteen yhteyshaussa jäi Pohjois-Pohjanmaalla paljon aloituspaikkoja täyttämättä. ELO-ryhmässä onkin nyt tarkoitus pohtia sitä, miten verkosto pystyisi yhdessä vaikuttamaan siihen, että kaikki aloituspaikat tulisivat täytetyiksi. Tässä nousee esille myös erilaisiin väliinputoajaryhmiin kuuluvien ihmisten työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan edistäminen ohjauksellisesti verkostoyhteistyönä, Anna-Liisa Hietala sanoo. 7. Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaalla on luotu alueverkostot Koillismaalle, Oulun seudulle, Oulun eteläiselle alueelle ja Raahen seudulle. Oulun seudulla toimii OpinTori-palvelupiste TE-toimiston tiloissa, ja siellä on syksyn 2014 aikana käyty myös säännöllisesti ohjaamassa ja päivystämässä. Koillismaalla on luovuttu fyysisestä palvelupisteestä, mutta yhteisiä tapahtumia ja markkinointia on jonkin verran. Oulun eteläisellä alueella on toiminut kiertävä koulutusneuvoja, joka kulkee paikkakunnalta toiselle. Tämä konsepti on osoittautunut menestykseksi kiertävän koulutusneuvojan ajanvaraukset ovat olleet jatkuvasti täynnä. 25
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tuotettiin alueellinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia. Strategiatyön tueksi perustettu strategian koordinointiryhmä toimi ELO-ryhmän pohjana, siihen vain otettiin ELO-koordinoinnin myötä mukaan nuorten ohjauksen puolen toimijoita (esim. Oulun kaupungin nuorisotoimen Byströmin talon edustaja). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kehitetty ohjauksen arviointityökalu, jota pyritään jatkossa hyödyntämään edelleen elinikäisen ohjauksen koordinointityössä. Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty myös työelämäohjausta. Yritysten ja organisaatioiden johtajia ja avainhenkilöitä on koulutettu ymmärtämään aikuisten ohjausta, uraohjausta sekä ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Tavoitteena on, että nämä johtotason henkilöt toimisivat itse ohjauksellisemmin, mahdollistaisivat ohjauksen toteutumisen työyhteisöissä sekä tuntisivat alueensa palvelut ja ne organisaatiot, jotka pystyvät ohjausta työyhteisöissä tekemään. 26
Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit ovat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Etelä-Pohjanmaan ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain melko pieni osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: www.opinovi.fi/koordinaatioprojekti. 8. Lähteet OpinTori-projektin loppuraportti 2013 Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2013 2020 www.tyoelamaohjaus.fi Projektien materiaalit Opin ovi -sivustolla 2008 2014: www.opinovi.fi ja Opin ovi -kanavalla www.opinovi.fi/kanava Muut aineistot: Tilannekatsauskäyntien ennakkokysely 2014. Ryhmähaastattelu 2.10.2014, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulu. 27
Liite 1 28
29
30
31
A Liite 2 Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Alueelliset tilannekatsauskäynnit 2014, ennakkokysely Pohjois-Pohjanmaan ELY-alue 2.10.2014, Vastaajien määrä: 10 Vastaajista Opin ovi -projektin työntekijöitä 5 Ohjaajaverkoston jäseniä 3 Asiantuntijaryhmän (esim. alueellinen ELO-ryhmä) jäseniä 2 Opin ovi -projektin ohjausryhmän jäseniä 2 Resursseista päättävän tahon edustajia 1 Mihin tarpeeseen Opin ovi -projekti alueellanne synnytettiin? Oma projekti syntyi aikuisten ohjausosaamisen tarpeisiin työpaikoilla. TOKI: jotta työssä oleva aikuinen saisi työpaikallaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tällä alueella on tehty ja tehdään edelleen hyvin vähän kehittämistyötä (aikuis)ohjauksen kentällä. OpinTori: jotta kaikilla alueen asukkailla olisi yhtäläinen pääsy aikuiskoulutustiedon, -neuvonnan ja - ohjauksen lähteille. Jotta laajan ja monien oppilaitosten alueen aikuiskoulutustarjontaan olisi pääsy yhden luukun kautta. Aikuisille tarjottavat ohjauspalvelut alueella ovat hajanaisia ja puutteellisia. Mm. koulutukseen hakeutumisvaiheessa asiakkaat eivät ole saaneet riittävästi tietoa ja ohjausta, mikä käy ilmi työvoimakoulutuksen Opal-palautteista. Niissä hakijat toteavat, etteivät ole hakeutumisvaiheessa tienneet koulutuksen sisällöistä riittävästi. Aikuiskoulutus työelämän voimavarana edellyttää alueellisen ohjaus- ja neuvontaverkoston luomista. Asiakkaiden tulisi saada ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä tiedot koulutustarjonnasta yhdestä paikasta. OSUMA-hankkeen taustalla on useita työ- ja koulutusmarkkinoihin vaikuttavia muutostekijöitä, jotka tuovat suuria haasteita työikäiselle väestölle ja heidän osaamiselleen: työelämän moninainen ja nopeutunut muutosprosessi, väestön ikärakenteen kehitys, tieto- ja viestintätekniikan toimialan vaikutus ja toimialan murros, Globalisaation eteneminen ja alueellinen kehitys, nopeasti muuttuva taloudellinen tilanne (taantuma). Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluita ei ole kehitetty samassa määrin kuin nuorten vastaavia palveluita tai aikuiskoulutusta laajemmin. Internetpalveluita on paljon, mutta ne eivät palvele riittävästi/soveltuvasti aikuisväestöä. Aikuisille tarjottavat ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat hajanaisia ja puutteellisia, eivätkä ne vastaa erityistarpeeseen räätälöidystä ohjauksesta. Tilastojen ja tutkimusten mukaan aikuisopiskelusta suuri osa on vähään suunnitteluun ja tietoon perustuvaa, eikä koulutukseen hakeutuminen ja koulutusmahdollisuuksien käyttö jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken. OpinTori -hankkeen tavoitteena on muodostaa Pohjois-Pohjanmaalle neljä alueellista ammatillisen aikuisopiskelun ja täydennyskoulutuksen hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluverkostoa. Alueet ovat Oulun seutu, Raahen seutu, Oulun Eteläinen ja Koillismaa. Verkostojen avulla luodaan asiakaslähtöinen, yhden luukun periaatteen mukaisesti toimiva palvelumalli. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Kainuun Opin Ovi -hankkeen sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun - hankkeen kanssa. OpinTori -hankkeen tavoitteita ovat myös: a) hakevan ja hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden saavutettavuuden parantaminen, b) ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien henkilöiden asiantuntemuksen lisääminen, c) yhteistyön tiivistäminen työ- ja elinkeinoelämän välillä, sekä d) uusien toimintatapojen luominen ja käyttöönotto. Koordinoimaan palveluita ja helpottamaan asiakkaita löytää oikea palvelu. Kokoamaan alueen ohjausverkosto tekemään yhteistyötä. Tarjoamaan aikuisille yhteistyössä toteutettuja ohjauspalveluita. Verkostoitumisen tukemiseen sekä ohjauspalveluiden saatavuuden parantamiseen.