Iisalmen kaupunki Muistio 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu

Iisalmen kaupunki Muistio 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu OYK 25 Kirmanseutu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) esittelytilaisuus Aika 18.6.2013 klo 18.00-19.30 Paikka Läsnä Kirman kyläpirtti osallistujaluettelo liitteenä Kaavoituspäällikkö Sari Niemi kertoi Kirmanseudun (Kirma-Taipale-Salmenranta-Kilpijärven länsiranta) osayleiskaavoituksen periaatteista ja esitteli laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Koko alueelle laaditaan strateginen osayleiskaava ja tarkempi rakentamista ohjaava osayleiskaava pienemmille aluekokonaisuuksille, kuten esim. Kirmanranta. Kaavoituksesta tiedotetaan strategisen osayleiskaavan osalta lehtikuulutuksella Iisalmen Sanomissa ja kaupungin internet-sivuilla ja tarkennettujen, rakentamista ohjaavien alueiden osalta kirjeitse maanomistajille sekä lehtikuulutuksella Iisalmen Sanomissa ja kaupungin internet-sivuilla. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia: Asetetaanko suunnittelualue rakennus- ja toimenpidekieltoon? Ei aseteta. Taipaleen kohdalle suunniteltu keskikaidesuunnitelma on järjetön ohjaavatko liikennesuunnitelmat kaavoitusta? Keskikaidesuunnitelmalla, joka on jo 5 vuotta sitten laadittu, on oleellinen merkitys Taipaleen tulevaisuudelle ja eritoten Väisäsen kotilihan toiminnalle se tuottaisi suurta haittaa suunnitelman voisi unohtaa. Tasoristeyksien poistaminen/alikulkutunnelien suunnittelu on hyvä asia, 2 alikulkua on jo toteutettu. Keskikaidesuunnitelmat/alikulkutunnelien suunnitelmat ovat ristiriidassa keskenään. Yksityistieliittymiä tulisi vähentää ja keskittää. Melumittaukset on päivitettävä Taipale-Kirmanranta alueelta ja meluntorjunta hoidettava kuntoon. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta ja siinä 5-tien kehittäminen on turvattu.. Liikennesuunnitelmat huomioidaan kaavaa laadittaessa sovittaen ne kokonaissuunnitteluun niitä mahdollisesti kehittäen. Tiehallinto otetaan mukaan kaavatyöhön. Alueittain, kuten mm. Kirmanranta, järjestetään suunnittelukokouksia jolloin voi ottaa kantaa, samoin kuin luonnoksen valmistuttua pidetään yleisötilaisuuksia, luonnos viedään teklaan ja asetetaan nähtäville, jolloin myös on kannanottojen aika. Melumittauksia tarkennetaan kaavatyön edetessä. Onko oyk-alueelle mahdollisia kaivosvarauksia? Ei ole tietoa varauksista. Asukkaat ovat joutuneet itse maksamaan kunnallisteknisen verkoston tuleeko kaupungilta kompensaatiota kustannuksiin? Jos kaikki muu suunnittelu ja mitoitus on kunnossa, mahdollisia uusia rakennuspaikkoja syntyy. Vesiosuuskunta määrää ja määrittelee kustannukset uusille liittyjille. Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/ Pohjolankatu 14 Kotisivu: www.iisalmi.fi Postinro ja -toimipaikka 74101 Iisalmi Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) 272 31, faksi (017) 272 3249 etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

Iisalmen kaupunki Muistio 2 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Jos 5-tielle suunnitellaan ohituskaistoja ja otetaan haltuun yksityisen maita, kysytäänkö kaavoittajalta? Maakuntakaavassa on huomioitu 5-tien kehittäminen sitoo osayleiskaavaa kaikille on turvattava liikkuminen. Onko uudet rakennuspaikat varattava /toivottava tässä vaiheessa vai onnistuuko se kaavoituksen jälkeenkin? Mahdolliset uudet rakennuspaikat osoitetaan kaavassa ja vain erityisen hyvin perustein lähdetään puoltamaan poikkeamislupaa kaavan valmistuttua. Alueen kaikille asukkaille tulisi tiedottaa kaavoituksesta vaikka jouduttaisiin lähettämään 1000 kirjettä kaikki kuntalaiset ovat samanlaisia veronmaksajia. Alueille, joille laaditaan tarkennettu osayleiskaava (osoitettu rakennuspaikat) lähetetään kirjeet, muille ei koko laajaa aluetta koskevasta kaavasta tiedotetaan lehtikuulutuksella. Miten on kiinteistöveron laita uusien rakennuspaikkojen osalta? Uusia rakennuspaikkoja verotetaan sen jälkeen kun ensimmäinen tontti on realisoitu. Osoitetaanko uudet rakennuspaikat tasapuolisesti ja milloin toiveet tulisi esittää? Kaikki toiveet punnitaan ja pyritään tasapuolisuuteen. Toiveet olisi hyvä olla tiedossa syksyllä 2013. Millainen on maanomistajientasapuolinen kohtelu rannoilla? Uudet rakennuspaikat: 4-5 / ranta-km, peltoalueilla n. 4/ranta-km, olemassa olevat voivat olla tiheämmässä. Rantarakentamisen piiriin kuuluvat MRL:n mukaan korkeintaan 200 m päässä rannasta sijaitsevat rakennuspaikat. Mikä on rakennuspaikan (tontin) koko ja rakennusoikeus? Rakennusjärjestyksen mukaan uusien rakennuspaikkojen koko on 5000 m2, tiiviimmillä olemassa olevilla paikoilla 3000 m2 riittää ja metsäalueilla noudatetaan rakennusjärjestyksen mukaista 5000 m2:n kokoa. Rakennusoikeus mantereella kaavamääräyskirjaston mukaisesti, maatilan pihapiirin osalta rakennusoikeudet ratkaistaan erikseen. Alkaako Kilpijärven länsirannan kaavoitus alusta? Jos Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oleva kaavavalitus hylätään, silloin Kilpijärven kaava saa lainvoiman ja poistetaan tästä Kirmanjärven kaavasta. Jos kaavavalitus menee läpi, otetaan Kilpijärven alue mukaan tähän kaavaan. Kilpijärven länsirannan alueella olevaa rakennuskieltoa ei jatketa sen päätyttyä 29.3.2014/kaavan saatua lainvoiman. Rantasaunojen rakentamisen mahdollisuus tulisi osoittaa. Muistion laati Iisalmessa 27.6.2013 Maija-Liisa Repo Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/ Pohjolankatu 14 Kotisivu: www.iisalmi.fi Postinro ja -toimipaikka 74101 Iisalmi Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) 272 31, faksi (017) 272 3249 etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

Iisalmen kaupunki 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio OYK 25 Kirmanseutu Alustavan kaavaluonnoksen esittelytilaisuus Aika 26.6.2014 Paikka Ulmalan kansantalo (ent. Ulmalan koulu) Läsnä osallistujaluettelo liitteenä Kaavoituspäällikkö Sari Niemi esitteli suunnittelun lähtökohtia ja selvitti periaatteet, joilla Kirmanseudun alueen osayleiskaavaa on tarkoitus laatia. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia: - Miten liito-oravat vaikuttavat maanomistajan oikeuksiin hakata metsää? Selvitysten pohjalta kaavassa huomioidaan liito-oravien elinpiirejä. Näillä alueilla metsänkäsittelytoimenpiteisiin pitää pyytää Ely-keskuksen lausunto. Muuten talousmetsän osalta ei kaavaan tule maisematyölupavaatimuksia. - Olisiko tarvetta muuttaa lakia liito-oravien suhteen? Pohjois-Savon liitto virkamiehet esittävät yhdessä kuntien kaavoittajien kanssa maakuntahallitukselle ja ympäristöministeriölle liito-oravien suojelun ehdottomuuteen arviointia. - Kuka merkitsee liito-oravapuut maastoon? Puita ei ole merkitty maastoon, vain alueet selvitetty. Leimikontekovaiheessa katsotaan mahdollisten liito-orava-alueiden osuus. Harvennushakkuut liito-orava-alueilla ovat mahdollisia (esim. Iisalmen Paloisvuori), pesäpuut suojeltava. Onko Lapinlahden kunnan kanssa tehty yhteistyötä? Liikennetyöryhmässä liikenteen osalta, Lapinlahden kunnalta pyydetään kaavalausunto. Jakaannuttiin kolmeen ryhmään (Kirmanjärven ympäristö, Salmenrannantien ympäristö, Kotikyläntien ympäristö), joissa kyseltiin mm. liikennöinnin suuntautumisesta ja kehittämistoiveista. Ryhmätöissä esille tulleita asioita: Kirmanjärven ympäristö: liikennöinti: 90 % liikenteestä keskustan suuntaan, 10 % Lapinlahdelle. Kaupassa käydään etupäässä Iisalmessa, jonkin verran Lapinlahdella. Harrastuksissa käydään pääasiassa Iisalmessa, jonkin verran Lapinlahdella. Lisäksi tärkeät harrastukset ovat vieressä, metsästys ja kalastus. Työt ovat aivan kodin vieressä tai työelämästä on jääty pois. Työssä käynti tapahtuu etupäässä Iisalmessa. Nettikauppaa ei juurikaan käytetä. kehittämistoiveet: Liikenteen nopeudet pienemmiksi Kirman kylätiellä. Kevyenliikenteen väylä tarvitaan Kirman kylätielle. Paikallisliikennettä toivotaan. Järven kunnostusta toivotaan. ei toivottavat: Ei kaivostoimintaa lähelle. Ei raskasta teollisuutta.

Maalle muuttajien on elettävä kylän ehtojen mukaan. Viljelijä levittää lantaa pelloille silloin, kun se viljelyyn kuuluu. Salmenrannantien ympäristö: liikennöinti: Maatalouden ulkopuoliset työpaikat olivat Iisalmen keskustan eteläpuolella, Yhden työtehtävät suuntautuvat eri puolille Iisalmea. Liikennöinti pääasiassa Iisalmeen ( miksipä lähteä kauemmaksi, kun kaikki tarpeellinen löytyy keskustasta ). Harrastuksissa käynti Peltosalmella (kansalaisopisto) ja keskustassa (tanssi). kehittämistoiveet: Ulmalantien varteen kevyenliikenteenväylä (paikka pitää selvittää). Ei muita kehittämistavoitteita. Peltosalmen ei tarvitsisi kurjistua. ei toivottavat: Ei mitään uhkakuvia tulevasta, hyvä ja rauhallinen alue asua. Kotikyläntien ympäristö, Kilpijärven länsiranta: liikennöinti: - kaikki liikennöinti lähinnä Iisalmen keskustan suuntaan kehittämistoiveet: - kevyenliikenteenväylä Pielavedentielle ja Ahmolle - tonttitarjonnan salliminen kylämäiseen tiiviyteen ei toivottavat: - kalliomurskaus ei kuulu kylän läheisyyteen, ristiriita asumisen tiivistämiseen Yleiskaavatutkija Jukka Virtanen selvitti Kirmanjärven rantavyöhykkeelle laadittavan suoraan rakentamista ohjaavan rantaosayleiskaavan mitoitusperiaatteita. 2 (2) Jukka Virtanen kiertää rantapaikkojen osalta maastossa viikot 32 ja 33, maanomistajat voivat sopia suoraan hänen kanssaan näille viikoille tarkemman ajankohdan. Postilaatikkojakeluna toimitettu kutsu tilaisuuteen todettiin toimivaksi. Tilaisuuden yleinen osuus päättyi 18.15, jonka jälkeen osallisilla oli mahdollisuus kysellä Sari Niemeltä, Jukka Virtaselta ja Heli Kärjeltä tarkemmin omiin kiinteistöihinsä liittyviä kysymyksiä. Iisalmessa 30.6.2014 Heli Kärki

Iisalmen kaupunki Muistio 1 (3) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu OYK 25 Kirmanseutu Osayleiskaavaluonnosten esittelytilaisuus (Kirmanjärven alue) Aika 23.3.2015 klo 18.00-20.00 Paikka Läsnä Kirman kyläpirtti osallistujaluettelo liitteenä Kaavoituspäällikkö Sari Niemi esitteli Kirmanseudun alueelle laaditun osayleiskaavaluonnosmateriaalin. Alueelle on laadittu strateginen osayleiskaava ja tarkempi rakentamista ohjaava Kirmanjärven osayleiskaava. Kirmanjärven ympäristöön on laadittu 2 vaihtoehtoa, joissa VE1:ssä on osoitettu MA (maisemallisesti arvokas peltoalue) ja M/MT alueet (maa- ja metsätalousvaltainen alue/maatalousalue). VE2:ssa ei ole osoitettu pelto-/maa- ja metsäalueita (kaavakartalla valkoisia alueita), vaan on ajateltu että kaavoittaja ei ota kantaa maaseutualueen elinkeinojen sijoittumiselle. Näitä koskee yleismääräys: Kehittämistavoitemerkintöjen ulkopuolelle jäävä alue on tarkoitettu haja-asutusluontoiseen rakentamiseen ja biotalouden alueeksi. Biotalouteen kuuluvat olennaisena osana maa- ja metsätalous sekä siihen liittyvät kotieläintalouden yksiköt ja suuryksiköt, joiden perustaminen on ympäristöluvan varaista. Niemi esitteli strategisen oyk:n ja yleiskaavatutkija Jukka Virtanen rakentamista ohjaavan oyk:n. Kaavassa osoitetuista uusista rakennuspaikoista peritään kaavakustannuksina n. 400. Koko laajaa Kirmanseutua (Kirma-Taipale-Salmenranta-Kilpijärven länsiranta, Kotikyläntien ympäristö) koskeva kaavatilaisuus pidetään 31.3.2015 klo 18.00 Ulmalan kansantalolla. Puheenjohtajana toimi Antti Sarvela ja asiat kirja Maija-Liisa Repo. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia: Kirmanrannalla on venevalkama, jossa n. 26 venepaikkaa miten ja milloin se on mahtanut syntyä? - Syntyhistoriasta ei ole muuta tarkemaa tietoa, kuin että tilojen yhteisiä ranta-alueita on aikanaan muodostettu, mutta em. paikat eivät ole yleisiä venevalkamia, vaan siellä voi toimia ja pitää veneitä vain maanomistajien luvalla. 5 -tielle suunniteltuun keskikaidesuunnitelmaan on otettu kantaa niin kaupungin kuin ELYkeskuksenkin suuntaan, ovatko kannanotot menneet hukkaan? - 5 -tien parantamiseen liittyvä keskikaidesuunnitelma on liikenteen kehittämisasia, joka on jo maakuntakaavassa osoitettu ja asialla on laajempi vaikutus - 5 tie on tärkeä ja merkittävä kehityskäytävä ja sen parantaminen lisää mm. liikenneturvallisuutta (mm. logistiikkakuljetukset) - ELY:n kanta on, että keskikaistasuunnitelmasta ei luovuta ja ELY on taho joka hoitaa em. asiaa eli kannanotot tulee edelleen lähettää ELY:n suuntaan - 5 -tien parantamisen toteutusaikataulusta ei ole tietoa, voi olla vielä kaukana tulevaisuudessa Keskikaistan toteutus tuhoaa kannaksen, maisema-arvot (alikulut, risteykset, verkkoaidat) ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen. Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/Pohjolankatu 14 Kotisivu: www.iisalmi.fi Postinro ja -toimipaikka 74101 IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) 272 31, faksi (017) 824 339 etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

Iisalmen kaupunki Muistio 2 (3) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Mäntylahti Nerkoo välinen tieosuus olisi tärkeysjärjestyksessä kiireisempi toteutettava kuin keskikaistan rakentaminen. Keskelle kylää esitetty keskikaistasuunnitelma on erikoinen ratkaisu ja Iisalmen kaupunki ei ole tehnyt riittävästi asian eteen. Miten keskikaistasuunnitelma huomioidaan kaavassa? Osoitetaanko kevyenliikenteen väylän sijainti tässä kaavassa? - keskeiset liikenneväylät (raide/tie) kuuluvat kaavoitukseen ja niiden vaikutukset (hyvät ja huonot) pyritään aukikirjoittamaan kaava-asiakirjoihin ja vaikutusten arviointeihin - kevyenliikenteen sijaintia ei ratkaista tässä kaavassa, se ratkaistaan erillisessä tiesuunnitelmassa Miten Kirmantien risteys muuttuu? - risteysjärjestelyt muuttuvat ja sen kautta johdetaan rinnakkaistie mm. Väisäsen kotilihan suuntaan ja alikulkutunnelille on myös tilavaraukset (em. selviää tarkemmin tiesuunnitelmasta) Kuka haluaa kaavan kyläläisetkö peruskyläläiset eivät varmaankaan halua, maanviljelijät kärsii? Kaava-asioista puhutaan kauniisti, mutta onko tulossa rajoituksia, esim. rakentamismääräyksiä? - maata ei ole pakko myydä, jos ei halua - elinkeinotoiminnan edellytykset halutaan turvata - osayleiskaava-alueella ei puutu niin tarkasti rakentamismääräyksiin kuin asemakaavaalueella - rakentamisetäisyydet rannasta on osoitettu kaavakaavamääräyksissä suoraan rakentamista ohjaavassa kaavassa - ranta-alueelle osoitetaan tarkempia määräyksiä niihin kannattaa tutustua Miksi ranta-alueelle laaditaan kaava? - ilman kaavaa rakentaminen tapahtuu poikkeamisluvin ja po.luvalla rakentamisen määrä on vähäisempää Kirmanjärven vedenpintaa laskettiin v. -52 n. 60 cm miten se vaikuttaa rakentamisen sijoittumiselle? - rakennuspaikkojen sijoittumisessa otetaan tulvarajat huomioon - Kirmanjärven länsirannalle (kaavaselostuksessa liite 5) on osoitettu punaisella ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET/arvokas elinympäristö (tervaleppäalue) laajempana alueena - sen eteläpuolella kapealla vastaavanlaisella merkinnällä osoitettua aluetta ei ole osoitettu kaavaan (mukana vain selvitysaineistossa) Miten käy vanhojen suojeltavien rakennusten mitä niille voi tehdä? - jos osayleiskaavassa on osoitettu suojelumerkintä ja halutaan purkaa, täytyy hakea purkulupa johon tarvitaan myös museoviranomaisen lausunto - jos suojelumerkinnällä osoitettuja rakennuksia korjataan, rakennusvalvonta ja kaavoitus pohtivat ja ottavat kantaa siihen, heikentääkö korjaaminen rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja - vuonna 1995 rakennukset on inventoitu osa niistä on huonossa kunnossa ja kesän 2015 aikana käydään läpi niiden kunto lisäksi toivotaan kiinteistönomistajilta lausuntoja suojelurakennuksiksi osoitettujen kiinteistöjen osalta Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/Pohjolankatu 14 Kotisivu: www.iisalmi.fi Postinro ja -toimipaikka 74101 IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) 272 31, faksi (017) 824 339 etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

Iisalmen kaupunki Muistio 3 (3) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Uudet asukkaat ovat tervetulleita Kirmalle, hajuhaitat on tiedostettava sillä maaseudulle kuuluu karjatalous yms. Uusi kirmalainen on hyvin tyytyväinen hajuihinkin, katupölyn voi hyvin vaihtaa maaseudun hajuihin. Kirman suunnalla 5 -tiellä on paljon lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä, joten Kirmantiellekin olisi hyvä saada kevyenliikenteenväylä. Liikenteen solmukohdat tulisi suunnitella hyvin. Vesiliikennettä tulisi lisätä Nerkoonjärvelle mahdollistaisi Väisäsen kotilihalle asiakkaita. Maaseutujohtaja Eero Pulkkinen kertoi kaavan vaikutuksista maaseudulle: - maisema on syntynyt alueiden viljelykäyttöön oton yhteydessä ja viljelyn harjoittaminen tulisi edelleen turvata - kaavalla ratkaistaan miten maatalouden harjoittaminen/asuminen turvataan - maatalouden suuryksikköjen sijoittuminen pitää myös olla mahdollista, pienet yksiköt eivät elätä ja näin ollen yksiköt suurenee - kaavoittajat ovat onnistuneet suunnitelmissaan ja jos ei hyväksy hajuja, pitää miettiä minne rakentaa Kaavoittajalla ei ole tavoitetta hankaloittaa maaseudun elinkeinotoimintaa. Muistion laati Iisalmessa 26.3.2015 Maija-Liisa Repo Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/Pohjolankatu 14 Kotisivu: www.iisalmi.fi Postinro ja -toimipaikka 74101 IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) 272 31, faksi (017) 824 339 etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

Iisalmen kaupunki 1 (3) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio OYK 25 Kirmanseutu, kaavaluonnoksen esittelytilaisuus Aika 31.3.2015, alkaen klo 18.00 Paikka Ulmalan kansantalo (ent. Ulmalan koulu) Läsnä osallistujaluettelo liitteenä Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kauko Kauhanen toimi kokouksen puheenjohtajana ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kaavoituspäällikkö Sari Niemi kertoi, että Kirmanjärven ranta-aluetta koskeva kaavaluonnoksen erillinen esittelytilaisuus pidettiin 23.3.2015. Mikäli tarvetta illan aikana ilmaantuu, voidaan muuallakin järjestää erillisiä tilaisuuksia. Sari Niemi esitteli kaavahankkeen periaatteita. Kirmanseudun kaavahanke on seudullisesti ja liikenteellisesti merkittävä. Alueelle on laadittu strateginen osayleiskaava ja tarkempi rakentamista ohjaava kaava Kirmanjärven rantavyöhykkeelle. Kaavalla ohjataan mm. rakentamisen määrää ja sijoittumista. Maaseudun elinkeinotoimintaa ei haluta kaavalla hankaloittaa. Kaavassa määritellään rakentamisen määrä (mitoitus), jonka perusteella rakennuslupia voidaan myöntää. Rakennusten suojelumerkintöihin toivotaan kannanottoja luonnosvaiheessa. Sari Niemi esitteli koko kaava-aluetta koskevan kaavakartan merkintöjä ja niiden vaikutuksia. Hän esitteli mitoitusperiaatteet kehittyvillä kyläalueilla: Kyläalueilla mitoitus määräytyy vuoden 1969 lopun tilanteen kantatilojen mukaisesti. Kantatilalla mahdollisuus olla 1 rakennuspaikka/ 2 ha rakennuskelpoista maata kyläalueella. Rantavyöhyke mitoitetaan erikseen ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. Kaavaluonnos on nähtävillä 24.4.2015 saakka. Kaavasta saadaan lausunnot viranomaistahoilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta kirjallinen kannanotto. On tärkeää tutustua kaavaan oman kiinteistönsä osalta. Kaavatyö etenee siten, että tavoitteena on järjestää kaavaehdotuksesta yleisötilaisuus marraskuussa 2015, jonka jälkeen kaava viedään tekniseen lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen, joka asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville. Silloin kaavasta voi jättää kirjallisen muistutuksen, mikäli on vielä tarvetta. Kaava valmistuu vuoden 2016 aikana. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia (Sari Niemi, Juhani Räisänen): - Onko kaavan laatijalla kantaa siihen, miten realistista Taipaleen kohdalla on toteuttaa keskikaidetie? Esitimme Elylle ja Destialle seitsemän vuotta sitten, ettei kylää tule keskikaidetiellä jakaa. Väisäsen Kotilihan toimintaedellytykset tulee säilyttää. 5-tien melu on Postitalon asumisen haittatekijä. Keskikaidesuunnitelma on ollut kaavan pohjana, koska se on hyväksytty suunnitelma. Olemme saaneet Ely-keskukselta kopion adressista, jonka asukkaat 7 v. sitten ovat heille toimittaneet. Kaava ei määrää rakentamaan nimenomaan keskikaidetietä. Maakuntakaavassa 5-tie on osoitettu merkinnällä Merkittävästi parannettava tieyhteys ja rautatie Kaksiraiteinen nopean liikenteen rataosa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. (S.N.) Infrapuolella 5-tien kehittäminen on valtakunnan ykköshankkeita. Mikkeli-Kuopio osuus käynnistyy, kun rahoitus varmistuu. 5-tiellä pitäisi päästä turvallisesti ajamaan 80-100

2 (3) km/h. Tällä hetkellä mm. liittymiä on liikenneturvallisuuden kannalta liikaa. Keskikaidesuunnitelma välille Taipale - Soinlahti on luonteeltaan toimenpidesuunnitelma (esisuunnitelma). Suunnitelma on pohjana myöhemmin laadittaville tiesuunnitelmille, joiden perusteella syntyvät maantielain mukaiset oikeudet ja velvollisuudet ja joiden käsittelyvaiheessa maanomistajilla ja muilla tahoilla on mahdollisuus tehdä muistutuksia sekä valittaa tehdyistä päätöksistä. (J.R.) - Onko Kirman pyörätie jo suunniteltu. Maanviljelijät vastustavat pyörätietä. Kaavassa on osoitettu Kevyen liikenteen yhteystarve merkintöjä kevyen liikenteen väyliä varten. Yhteystarve-merkintöjä on laitettu runsaalla kädellä luonnokseen (Kirma, Kotikyläntie, Pielavedentie, Sahintie, Ulmalantie). Jos vastustatte kevyen liikenteen väylää, jättäkää kirjallinen kannanotto. Rahoitus kevyen liikenteen väylien rakentamiseen voi olla vaikeaa saada, joten ei kannata merkitä kaavaan, jos väylää vastustetaan. (S.N.) - P-merkinnän saa ottaa Väisäsen kotilihan kohdalta pois, jos keskikaidesuunnitelma toteutuu. Löysässä hirressä ollaan. Palvelualue- merkintä myös osaltaan turvaa sen, että liikennöinti Väisäsen kotilihalle on joka tapauksessa järjestettävä siten, että elinkeinotoiminnalla on hyvä kehittämismahdollisuudet. (S.N.) Keskikaidetta ei todennäköisesti olla rakentamassa kovin nopealla aikataululla Väisäsen kotilihan eteen. (J.R.) - Keskikaidesuunnitelma hiertää pahasti monia. Emme vastusta liikenneturvallisuuden parantamista. Seitsemän vuotta sitten pidettiin palavereja, mutta kyläläisten mielipiteet jäivät täysin huomioimatta. Myös kaupunginhallituksen kannanotto silloin myötäili kyläläisten kantaa. Suunnitelmassa kylä jaetaan kahtia. Kaavassa voitaisiin esittää melusuojausta 5-tien varteen. Kyllä, kaupunginhallituksen lausunto keskikaidesuunnitelmasta oli kyläläisten mielipiteitä myötäilevä. (J.R.) Kaikki kiinteistöt Taipaleessa sijaitsevat melualueella. Kaavassa on merkitty melualue (päivä 55 db) pisterasterilla. Melualue-merkintä vaikuttaa siten, että uusia rakennuspaikkoja ei saa alueelle myöntää, jos ei piha-aluetta saa suojattua melulta riittävästi, samoin rakennuksien rakenteiden tulee täyttää tietyt vaatimukset. Melusuojausta voi hakea Ely-keskukselta. (S.N.) - Kyläalue Kirmantiestä pari kilometriä metsään päin. Miksi niin kauas? Alueella on peltoa, jota ei haluta tonttimaaksi myydä. Kehitettävän kyläalueen sisällä olevien maiden pinta-alan perusteella lasketaan mitoitus kantatilalle. Uudet rakennuspaikat tulisi ensisijaisesti sijoittaa kehittyvälle kyläalueelle, rakentamisen kannalta sopiviin paikkoihin. (S.N.) - Ulmalantien kevyen liikenteen väylän aikataulu? Väylä on suunnitteluvaiheessa. Rakentamiseen ei ole vielä osoitettu rahaa. (J.R.) - Mitä kaavassa osoitettu Pielavedentien suuntaan? Sari Niemi esitteli kaavamerkinnät em. alueelta. Strategisen kaavan lisäksi alueelle jää voimaan Nerkoonjärven osayleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista. Kehitettävä kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä on kaavassa Pielavedentien suuntaan.(s.n.) - Millä periaatteella Pörsänmäentien varteen saa rakentaa? Sama mitoitusperuste kuin esiteltiin Kirmantien varressa: Kehitettävän kyläalueen sisällä olevien maiden pinta-alan perusteella lasketaan mitoitus kantatilalle. (S.N.)

3 (3) - Onko teillä tiedossa, että Kirmanjärven pinta on noussut 50 cm viime vuosina. Pinnan nosto on heikentänyt veden laatua. Kaavassa ei oteta kantaa järven pinnan korkeuteen. Sen sijaan rakentamisen korkoihin järven pinnan korkeus huomioidaan. Tarkistetaan korot ehdotukseen. (S.N.) Kirmanjärven vettä käytetään tekopohjaveden muodostukseen. Kunnostussuunnitelma tehty 2006, veden laadun vuoksi järven pintaa pyritty korottamaan. (J.R.) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.00. Iisalmessa 1.4.2015 Heli Kärki

Iisalmen kaupunki 1 (3) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio OYK 25 Kirmanseutu, alustavan kaavaehdotuksen esittelytilaisuus Aika 11.2.2016 alkaen klo 17.00 Paikka Ulmalan kansantalo (ent. Ulmalan koulu) Läsnä osallistujaluettelo liitteenä Kaavoituspäällikkö Sari Niemi aloitti toivottamalla osallistujat tervetulleiksi ja esitteli kaavoituksen edustajat. Sari Niemi kävi läpi kaavan aiempia vaiheita. Hän esitteli kaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita ja että Kirmanseudun osayleiskaavaan kuuluu kolme kaavakarttaa: 1. strateginen osayleiskaava koko alueelle, 2. suoraan rakentamista ohjaava kaava Kirmanjärven rantavyöhykkeelle sekä 3. kaavamuutos yhden kiinteistön osalle Nerkoon osayleiskaavan alueelle. Sari Niemi kävi läpi muutoksia, joita kaavaan on luonnosvaiheesta saatujen lausuntojen ja kannanottojen perusteella tehty. Hän esitteli koko kaava-aluetta koskevan strategisen kaavakartan merkintöjä ja niiden vaikutuksia. Hän kävi läpi esimerkkien avulla, kuinka mitoitus kyläalueille vaikuttaa. Mitoitus määräytyy vuoden 1969 lopun tilanteen kantatilojen mukaisesti. Sari Niemi esitteli mitoitusperiaatteet kehittyvillä kyläalueilla. Kyläalueilla mitoitus mahdollistaa kantatilalle yhden rakennuspaikan jokaista kyläalueella sijaitsevaa kahta hehtaaria rakennuskelpoista maata kohti (1 rp/2 ha). Rantavyöhyke mitoitetaan erikseen ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. Ydinmaaseudulle voi rakentaa edelleen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ely-keskus piti kyläalueen mitoitusperustetta korkeahkona, mutta käytyjen neuvottelujen perusteella vaikuttaa, että siitä päästään sopuun. Kulttuuriympäristöasioista on käyty erillinen neuvottelu viranomaisten kanssa syksyllä 2015. Kyläalueille ei osoiteta rakennuspaikkojen sijainteja, niiden tarkka sijoittaminen voidaan ratkaista rakennushankkeen tullessa ajankohtaiseksi. Alueelle jäävät voimaan rakentamista ohjaavat kaavat: Nerkoonjärven osayleiskaava ja Kilpijärven ranta-asemakaava. Kaava on tavoitteena viedä 23.2.2016 tekniseen lautakuntaan ja edelleen 29.2.2016 kaupunginhallitukseen, joka asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville. Ehdotuksesta tulee jättää kirjallinen muistutus, jos ei ole siihen tyytyväinen. Kaavan on tavoitteena olla valmis tänä vuonna. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia (Sari Niemi, Jukka Virtanen): - Mitä maksaa rakennuspaikka omalle maalle? Suunnittelutarveratkaisun hinta on reilut 400. Suoraan rakentamista ohjaavalla kaavalla syntyvästä rakennuspaikasta laskutetaan saman verran. Kaavatarkastelulla turvataan maanomistajien tasavertainen kohtelu. - Meillä oli rakennuslupa, mutta se oli mennyt vanhaksi. Emme saaneet enää 1,5 ha:n kiinteistölle poikkeamislupaa. Rakennuslain aikaan maanomistajien tasa-arvoisesta kohtelusta ei ole huolehdittu yhtä tarkoin kuin maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan 2000-luvun alussa. Tiivistymiä

2 (3) on päässyt paikoin syntymään jonkun kantatilan hyödynnettyä maitaan rakennuspaikkatiheyteen, jonka ei enää ole ilman asemakaavaa mahdollista. - Alue on kehittynyt, vesi- ja viemärijohdot rakennettu, mutta rakentamaan pääsy tiukempaa. - Mihin 5000 m2: sääntö on kadonnut? Rakennusjärjestyksen mukainen rakennuspaikan vähimmäiskoko 5000m2 on edelleen voimassa. Ylä-Savon kunnilla on yhteinen rakennusjärjestys. - Jos tila ei kuulu kaava-alueeseen, saako myydä talotonttia kotieläintalouden suuryksikön vaikutusalueelle? Maanomistajan tulee harkita, mikä on omalle elinkeinotoiminnalle järkevää (mm. hajuvalitukset). Yleiskaavatutkija Jukka Virtanen esitteli Kirmanjärven rantavyöhykkeen osayleiskaavakarttaa. Rantavyöhykkeellä rakennuspaikat on osoitettu konkreettisesti näkyville, sekä olemassa olevat että uudet. Rakennuspaikat on osoitettu mitoitusperusteisesti. Muunnettua rantaviivaa kohden metsäisellä osuudella on 5 rakennuspaikkaa/ km ja peltomaisemassa 4 rakennuspaikkaa/ km. Jukka Virtanen kertoi Kirmanjärven olevan viimeisiä mitoitettavana olleita järviä Iisalmessa, samoilla pelisäännöillä on mentävä kuin muuallakin Iisalmessa on menty. Mitoitus perustuu ns. Etelä-Savon malliin. Taipaleen alueelle 80-luvulla laaditun oikeusvaikutuksettoman kaavan sopimuksista on yritetty pitää kiinni, mutta kaikin osin ei voi. Mitoitusperuste puuttui kaavasta 80-luvulla, liikennemelua ei otettu huomioon. - Meneekö kaava 5-tien osalta uusiksi, kun keskikaidesuunnitelmaa toteutetaan? Keskikaidesuunnitelmahanke Elyssä on edelleen vireillä. Lisäksi liittymäjärjestelyihin vaikuttaa Liikennevirastossa meneillään oleva Savonradan tasoristeysten poistamiseen tähtäävä suunnitelma. Kaavassa ei oteta kantaa liittymien sijaintiin suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi, kaava ei myöskään estä suunnitelmien toteuttamista. - Valitamme oman kiinteistömme osalta kaavasta. Tässä vaiheessa on mahdollista yrittää vaikuttaa 23.2. kokoontuvaan tekniseen lautakuntaan, jaamme saapuvan kannanoton siellä tiedoksi pöydälle. Kaavaehdotuksen tultua nähtäville, tulee jättää kirjallinen muistutus kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Valitus voi hankaloittaa rakentamista etenkin, jos valitus kohdistuu Kirmanjärven suoraan rakentamista ohjaavaan kaavaan. Muualla hankaluuden määrä riippuu siitä mihin valitus kohdistuu. - Mitä mitoitusperusteisuus tarkoittaa? Miksi vanha 5000 m2 tontti ei enää riitä? Miten voi verrata Pörsänjärveä ja Kirmaa, täysin eri sijainti. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee lainsäädännöstä. Kilpijärven länsirannan osayleiskaavassa yritettiin käyttää tiiviimpää mitoitusta, koska alue sijaitsee nimenomaan lähellä taajamaa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi kaavan. Sari Niemi kertoi, että maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia valmistellaan. Muutosten myötä kyläalueilla voisi tulevaisuudessa olla tiiviimpi mitoitus. Mutta koko Iisalmen kaupungin alueella täytyy olla samat säännöt. Rantaosayleiskaava on tällä hetkellä pääosin loma-asuntojen rakennuspaikkojen järjestämistä varten, lainmuutoksen myötä sekin voi muuttua. Kyläalueen mitoitus Iisalmessa on linjattu Soinlahden ja Kilpijärven länsirannan osayleiskaavojen sekä Elyn kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. - Kannattaisiko jäädä odottamaan lainmuutosta?

3 (3) - Eli puolen hehtaarin tontille saa rakentaa nyt, mutta ei kaavan jälkeen? Ei onnistu nytkään. Väljyyden turvaaminen. Pitää olla tarpeeksi maa-aluetta kantatilan alueella, jotta päästäisiin rakentamaan. Liiallinen rakentamistiheys laukaisee jossain vaiheessa asemakaavoituksen tarpeen. - Pikku-Ahmon ympäristöön rakentaminen? Pikku-Ahmon tilanne on sellainen, että se pitäisi asemakaavoittaa. Yleiskaavalla ei ole mahdollista osoittaa tätä enempää uusia rakennuspaikkoja. Nyt tällä kaavalla turvataan rakennusoikeutta niille, joilta se on jäänyt käyttämättä. Tilaisuuden yleinen osuus päättyi klo 18.10, jonka jälkeen sai jäädä esittämään omaa kiinteistöään koskevia kysymyksiä. Iisalmessa 16.2.2016 Heli Kärki

Iisalmen kaupunki 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio OYK 25 Kirmanseutu, alustavan kaavaehdotuksen esittelytilaisuus Aika 17.2.2016 alkaen klo 18.00 Paikka Pikku-Ahmo, emäntänä Maila Eteläinen Läsnä osallistujaluettelo liitteenä Kaavoituspäällikkö Sari Niemi aloitti toivottamalla osallistujat tervetulleiksi ja esitteli kaavoituksen edustajat. Sari Niemi kävi läpi kaavan aiempia vaiheita. Hän esitteli kaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita ja että Kirmanseudun osayleiskaavaan kuuluu kolme kaavakarttaa: 1. strateginen osayleiskaava koko alueelle, 2. suoraan rakentamista ohjaava kaava Kirmanjärven rantavyöhykkeelle sekä 3. kaavamuutos yhden kiinteistön osalle Nerkoon osayleiskaavan alueelle. Sari Niemi kävi läpi muutoksia, joita kaavaan on luonnosvaiheesta saatujen lausuntojen ja kannanottojen perusteella tehty. Hän esitteli koko kaava-aluetta koskevan strategisen kaavakartan merkintöjä ja niiden vaikutuksia. Hän kävi läpi esimerkkien avulla, kuinka mitoitus kyläalueille vaikuttaa. Erityisesti kokouksessa painottuivat Pikku-Ahmon suunnittelukysymykset. Alue on osin yli 55 dba melun vaikutuspiirissä. Mitoitus määräytyy vuoden 1969 lopun tilanteen kantatilojen mukaisesti. Sari Niemi ja Jukka Virtanen esittelivät mitoitusperiaatteet kehittyvillä kyläalueilla. Kyläalueilla mitoitus mahdollistaa kantatilalle yhden rakennuspaikan jokaista kyläalueella sijaitsevaa kahta hehtaaria rakennuskelpoista maata kohti (1 rp/1,5 ha). Rantavyöhyke mitoitetaan erikseen ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. Ydinmaaseudulle voi rakentaa edelleen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ely-keskus piti kyläalueen mitoitusperustetta korkeahkona, mutta käytyjen neuvottelujen perusteella vaikuttaa, että siitä päästään sopuun. Kulttuuriympäristöasioista on käyty erillinen neuvottelu viranomaisten kanssa syksyllä 2015. Kyläalueille ei osoiteta rakennuspaikkojen sijainteja, niiden tarkka sijoittaminen voidaan ratkaista rakennushankkeen tullessa ajankohtaiseksi. Kaava on tavoitteena viedä 23.2.2016 tekniseen lautakuntaan ja edelleen 29.2.2016 kaupunginhallitukseen, joka asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville. Ehdotuksesta tulee jättää kirjallinen muistutus, jos ei ole siihen tyytyväinen. Kaavan on tavoitteena olla valmis tänä vuonna. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia (Sari Niemi, Jukka Virtanen): - Miten Pikku-Ahmo, ymmärtävätkö esittelijät paikan luonnetta? Mitä tarkoittaa, että alue on asemakaavoitettava? Pikku Ahmo on tiivistynyt niin, että ohjaavat viranomaiset ovat ottaneet esille paikan lähestyvän tiiveydeltään asemakaavoitettavaa yhdyskuntarakennetta. Olemme kuitenkin vielä toistaiseksi päässeet viranomaisten kanssa sopimukseen, että tällainen yleispiirteinen yleiskaava käy. - Miten luonnonsuojelualuemerkintä vaikuttaa?

2 (2) Luonnonsuojelualuemerkinnällä ei ole vaikutusta asumiseen. Pesimisaikaan järvi on rauhoitettu. Luonnonsuojelualuemerkintä ei vaikuta rakennuslupiin. - Melualueesta aiheutuu selvä häiriö. Ohiajotietä rakennettaessa silloinen Tiehallinto lupasi rakentaa meluvallin, jos melusta aiheutuu jatkossa ohjearvoja ylittävää häiriötä. Melutilanne paheni, kun betonimestarien rakentaminen on lisääntynyt. Kova rakennuksen pinta heijastaa melua. - Alikulku tien ali on aina täynnä vettä. Asiasta kerrotaan tekninen johtaja Juhani Räisäselle ja kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Jyrki Köntälle, jotka tapaavat ELY-keskuksen edustajat 29.2.2016. - Voiko rakentaa 1,2 ha kantatilalle kolmannen paikan? Ei voi rakentaa, sillä mitoitusperusteisesti tila on jo täynnä. Mitoituksessa huomioidaan myös se, jos tilalla on huonosti kantavaa maata. Sellaista ei voi käyttää mitoituksen perusteena. - Onko meluvallia mahdollista saada? Asiaa täytyy selvittää ELY-keskuksen kanssa. - Saisiko kopion kartasta asukkaille? Sitten kun kaava asetetaan nähtäville, voidaan halukkaille lähettää kopiot kartasta. - Luonnonsuojelualue kehittyy suoksi. Tilaisuus päättyi klo 19.45 Iisalmessa 1.3.2016 Sari Niemi

Iisalmen kaupunki 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio OYK 25 Kirmanseutu, alustavan kaavaehdotuksen esittelytilaisuus Aika 18.2.2016 alkaen klo 18.00 Paikka Kirman kyläpirtti Läsnä osallistujaluettelo liitteenä Puheenjohtajana toimiva teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kauko Kauhanen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli kaavoituksen edustajat. Sari Niemi kävi läpi kaavan aiempia vaiheita. Hän esitteli kaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita ja että Kirmanseudun osayleiskaavaan kuuluu kolme kaavakarttaa: 1. strateginen osayleiskaava koko alueelle, 2. suoraan rakentamista ohjaava kaava Kirmanjärven rantavyöhykkeelle sekä 3. kaavamuutos yhden kiinteistön osalle Nerkoon osayleiskaavan alueelle. Sari Niemi kävi läpi muutoksia, joita kaavaan on luonnosvaiheesta saatujen lausuntojen ja kannanottojen perusteella tehty. Hän esitteli koko kaava-aluetta koskevan strategisen kaavakartan merkintöjä ja niiden vaikutuksia. Hän kävi läpi esimerkkien avulla, kuinka mitoitus kyläalueille vaikuttaa. Erityisesti kokouksessa painottuivat Kirmanjärven ympäristön suunnittelukysymykset. Mitoitus määräytyy vuoden 1969 lopun tilanteen kantatilojen mukaisesti. Sari Niemi ja Jukka Virtanen esittelivät mitoitusperiaatteet kehittyvillä kyläalueilla. Kyläalueilla mitoitus mahdollistaa kantatilalle yhden rakennuspaikan jokaista kyläalueella sijaitsevaa puoltatoista hehtaaria rakennuskelpoista maata kohti (1 rp/1,5 ha). Rantavyöhyke mitoitetaan erikseen ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. Ydinmaaseudulle voi rakentaa edelleen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ely-keskus piti kyläalueen mitoitusperustetta korkeahkona, mutta käytyjen neuvottelujen perusteella vaikuttaa, että siitä päästään sopuun. Kulttuuriympäristöasioista on käyty erillinen neuvottelu viranomaisten kanssa syksyllä 2015. Kyläalueille ei osoiteta rakennuspaikkojen sijainteja, niiden tarkka sijoittaminen voidaan ratkaista rakennushankkeen tullessa ajankohtaiseksi. Kaava on tavoitteena viedä 23.2.2016 tekniseen lautakuntaan ja edelleen 29.2.2016 kaupunginhallitukseen, joka asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville. Ehdotuksesta tulee jättää kirjallinen muistutus, jos ei ole siihen tyytyväinen. Kaavan on tavoitteena olla valmis tänä vuonna. Kysymyksiä, kannanottoja ja vastauksia (Sari Niemi, Jukka Virtanen): - Miten pohjavesialueet on huomioitu kaavassa? Kaavassa on ollut lähtötietoaineistona Peltosalmen ja Ohenmäen pohjavesien suojelusuunnitelmat. Kaavassa on osoitettu tärkeiden pohjavesialueiden rajaukset mm. Salmenrannantiellä. Ohenmäen osalta kaavaan on osoitettu vaiheistus asuntoalueen toteutuksessa niin, että lähinnä pohjaveden ottamoa olevat korttelit toteutetaan viimeisenä, jos niin lainkaan on tarpeen toteuttaa. - Kulttuuriympäristö ei ole tärkeä kaavassa, kaikki sopisi purkaa. Kulttuuriympäristön arvot on huomioitava kaavaratkaisussa, jotta MRL:n sisältövaatimuksia noudatetaan.

2 (2) - Miten keskikaidesuunnitelma on huomioitu Keskikaidesuunnitelmaa ei enää yksityiskohtaisesti esitetä strategisessa kaavassa. Suoraan rakentamista ohjaavaan kaavaan on jäänyt jotain tielinjauksia, jotka poistetaan. - Hietakorpi Jarkko kertoi, että vanha talo halutaan siirtää rantaan, mutta tätä mahdollisuutta ei ole huomioitu. Mitoitusperusteisesti ei ole mahdollista osoittaa uutta paikkaa. - Rannassa on jo olemassa saunarakennus? Kaavoittajalla ei ole ollut tästä tietoa, asia tarkistetaan vielä. - Eikö kannattaisi odottaa sitä, että ELY:t häviävät ja kaikki helpottuu? ELY-keskukset yhdistyvät ehkä maakuntaliittoihin, mutta viranomaistoiminta säilyy muodossa tai toisessa. Poikkeamisluvat siirtyvät kuntiin, mutta lainsäädäntö säilyy ennallaan. - Mitä eroa on loma-asutuksella ja vakituisella asutuksella? Loma-asumisessa rakennuksella on erilaiset vaatimukset kuin vakituisessa asumisessa. Myös rantojen suunnittelun lainsäädäntö lähtee siitä, että kaavoissa pitäisi suunnitella pääasiassa loma-asumista. Pohjois-Savon olosuhteissa se on välillä keinotekoista, kun kyläalueet sijoittuvat rantavyöhykkeiden tuntumaan. - Milloin voi laatia maanomistajan oman rantakaavan. Rantakaavan voi laatia maanomistaja omille mailleen täysin omalla kustannuksellaan. Edellytyksenä on kuitenkin, että alue on riittävän laaja esim. 1000 m rantaviivaa. - Miksi Partanen ei saanut rakentaa aikoinaan Pienjärven rantaan? Tämä kaava mahdollistaa rakennushankkeen toteutuksen kuitenkaan ei aivan rantaviivaan, mutta tavoitellulle paikalle. - Saako vanha tonttikoko olla, vai pitääkö ostaa lisämaata? Kaavoittaja on antanut vanhojen loma-asuntojen ja vakituisten asuntojen olla entisillä tiloilla, sillä rakennuspaikan kokovaatimus on muuttunut 2000 m2:stä pikku hiljaa 5000 m2:iin. Tilaisuus päättyi klo 19.45 Iisalmessa 1.3.2016 Sari Niemi