Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Samankaltaiset tiedostot
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

Rakennusten energiatehokkuus 2.0

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT Turo Eklund Helsingin Energia

Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Energiatehokas koti - seminaari

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Teknologiapolut Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannenäkymät. Rakennusfoorumi Sami Pakarinen

TALO. Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Asuntotuotantotarve

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Energiansäästöä asunto-osakeyhtiössä Kaukolämpöventtiileillä ja toimilaitteilla energiatehokkuutta ja säätötarkkuutta kaukolämpöön

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

5/13 Ympäristöministeriön asetus

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Iltapäivän teeman rajaus

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Rakennusalan suhdannenäkymät

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Sähkölämmityksen tulevaisuus

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Energiatehokkuus yhdyskuntanäkökulmasta. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Oulun rakennusvalvonnan linjaukset ja työkalut energiatehokkuuden parantamisessa. Tapani Mäkikyrö

Talous- ja suunnittelukeskus

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Talouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2016/ Motiva Oy

Gasum Petri Nikkanen 1

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Low Carbon Finland 2050 platform

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Matalaenergiarakentaminen

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Transkriptio:

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen, M., Kurvinen, A., Vihola, J. 2010. Energiatehokkuuden parantaminen nykyisessä rakennuskannassa (EPAT)

3 Rakennuskantaennusteen taustaa Uudisrakentamisesta on olemassa seurantatietoa pitkältä aikaväliltä. Kulmakerroin ei ole vakio vaan on ollut pienevä jo pitkään. Perustuu Rank Bon kehittämään teoriaan talouden ja rakentamisen suhteesta. Kypsässä taloudessa on mahdollista kierrättää tiloja toisella tapaa kuin taloudessa, missä täytetään tilavajausta. Asuntorakentamisen pohjana ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet. Väestöennusteet eivät ole lineaarisesti yhteydessä asuntotuotantotarpeeseen. Asuntokannassa joustovaraa suhteessa väestöön. Tähän saakka asuntoennusteisiin on oletettu väljyyden kasvu. Ennusteita ollaan viemässä suntaan, jossa väljyystavoite poistetaan. Toimitilojen suhteen kysymys on tilatehokkuuden kasvattamisesta. Tarvittaessa voidaan toimittaa tarkempi kuvaus ennusteen taustoista.

4 Tonni-skenaario Yhdyskuntarakenne & rakennuskanta: Kehitys baselinemaista. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen pieneminen tiedossa olevien säädösten, määräysten tms. Mukaista. Aluekeskusten määrä: nykyiset teollisuuskaupungit, ei merkittävää muutosta verrattuna nykytilanteeseen. Teknologian kehitys: perinteinen T&K; nykyisten teknologioiden prosessien tehostaminen; asumisen ja liikenteen enegiankulutus pienenee ohjauksen mukaan, teknologian kehitys konservatiivista, ei yhtä nopeaa kuin Inno-Suomessa, ei teknologiahyppäyksiä tai uusia innovatiivisia tuotteita.

5 Inno-skenaario Yhdyskuntarakenne & rakennuskanta: Metropolirakenne, 6-8 aluekeskusta, mutta vapaa-ajan asuntoja ympäri Suomen Etätyö voimakkaana Työpaikkaneliöt säilyvät Tiivis yhdyskuntarakenne kaupungeissa (korkeat asuin- ja toimistotalot) Teknologian kehitys nopeaa myös rakennusten ja liikenteen teknologioiden osalta (kustannusten nopeampi aleneminen, energiatehokkuuden nopeampi kasvu) Teknologian kehitys: Panostetaan T&K:hon ml. demot eri energiankäyttö ja -palvelusektoreilla, nopein teknologiakehitys kaikista skenaarioista. Teknologiakehitys nopeaa energian tuotannon, siirron ja kaikilla käytön sektoreilla.

6 Onni-skenaario Yhdyskuntarakenne & rakennuskanta: Sallitaan asuinneliöiden kasvu & enemmän pientaloja Kesäasuntoja ei tarvita samassa määrin kuin Inno- Suomessa Työpaikkaneliöt hajaantuvat kotiin Peruspalvelut lähellä (haja-asutuksen palvelutuotanto) Lähiruoka, kunnan lääkäri, paikalliset lepurit Lämmitysenergian ominaiskulutuksen pieneminen nopeaa Aluekeskusten määrä: hajautetumpi rakenne kuin inno-suomessa, n. 20 Teknologian kehitys: hajautettuja, älykkäitä, paikallisia ratkaisuja; eiperinteinen, bottom-up tyyppinen T&K; kokonaan uusia konsepteja; teknologian kehitys edelleen nopeahkoa, mutta panostukset rajattuihin konsepteihin.

7 Rakennuskanta, Baseline & Tonni 1000 m² 180 000 OMAKOTITALOT 160 000 140 000 120 000 RIVITALOT ASUINKERROSTALOT 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2010 2020 2030 2050 VAPAA-AJAN ASUIN LIIKE- JA TOIMISTO (SIS LIIKENTEEN JA MUUT) JULKISET PALVELU TUOTANTO

8 Rakennuskanta, Inno 1000 m² 180 000 OMAKOTITALOT 160 000 140 000 120 000 RIVITALOT ASUINKERROSTALOT 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2010 2020 2030 2050 VAPAA-AJAN ASUIN LIIKE- JA TOIMISTO (SIS LIIKENTEEN JA MUUT) JULKISET PALVELU TUOTANTO

9 Rakennuskanta, Onni 1000 m² 250 000 OMAKOTITALOT 200 000 RIVITALOT ASUINKERROSTALOT 150 000 100 000 50 000 VAPAA-AJAN ASUIN LIIKE- JA TOIMISTO (SIS LIIKENTEEN JA MUUT) JULKISET PALVELU 0 2010 2020 2030 2050 TUOTANTO

10 Lämmitysenergian kulutus, Baseline Uusi rakennuskanta: Energiankulutus per lämmitetty A kwh/m2 Vanha rakennuskanta: Energiankulutus per lämmitetty A kwh/m2 Vuosi 2010 2020 2030 2050 2010 2020 2030 2050 OMAKOTITALOT 80 70 70 70 170 162 153 138 RIVITALOT 80 70 70 70 155 147 140 126 ASUINKERROS- 80 70 70 70 155 147 140 126 TALOT VAPAA-AJAN ASUINRAKEN- NUKSET 80 70 70 70 70 70 70 70 LIIKE- JA TOIMISTO- (SIS LIIKENTEEN JA MUUT) 70 60 60 60 185 168 153 139 JULKISET PALVELU- 70 60 60 60 165 150 137 124 TUOTANTO- 110 100 100 100 150 143 135 122

11 Lämmitysenergian kulutus, Tonni Uusi rakennuskanta: Energiankulutus per lämmitetty A kwh/m2 Vanha rakennuskanta: Energiankulutus per lämmitetty A kwh/m2 Vuosi 2010 2020 2030 2050 2010 2020 2030 2050 OMAKOTITALOT 75 67 63 55 170 160 144 129 RIVITALOT 75 67 63 55 155 146 131 118 ASUINKERROS- TALOT 75 67 63 55 155 146 131 121 VAPAA-AJAN ASUINRAKEN- NUKSET 78 69 67 55 70 69 68 65 LIIKE- JA TOIMISTO- (SIS LIIKENTEEN JA MUUT) 70 62 58 50 185 178 163 150 JULKISET PALVELU- 70 62 58 50 165 158 146 134 TUOTANTO- 110 95 88 83 150 144 135 125

12 Lämmitysenergian kulutus, Onni & Inno Uusi rakennuskanta: Energiankulutus per lämmitetty A kwh/m2 Vanha rakennuskanta: Energiankulutus per lämmitetty A kwh/m2 Vuosi 2010 2020 2030 2050 2010 2020 2030 2050 OMAKOTITALOT 70 64 55 40 170 120 100 80 RIVITALOT 70 64 55 40 155 110 95 80 ASUINKERROS- TALOT 70 64 55 40 155 110 95 80 VAPAA-AJAN ASUINRAKEN- NUKSET 75 68 63 40 70 65 60 60 LIIKE- JA TOIMISTO- (SIS LIIKENTEEN JA MUUT) 70 64 55 40 185 130 110 100 JULKISET PALVELU- 70 64 55 40 165 130 110 80 TUOTANTO- 110 90 75 65 150 120 110 100

13 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa