HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. Merkittiin, että terveyslautakunnalle oli jaeltu maanantaina terveyskeskuksen henkilöstön yhteistoimintaryhmän asiasta 29.11.2010 antama lausunto. Terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtaja Malisen jäsen Autin kannattamana tekemän esityksen asian panemisesta pöydälle. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hyväksyä osaltaan lasta odottavien perheiden, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastuksia sekä opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan Helsingin terveyskeskuksen kokonaissuunnitelman toimeenpano-ohjelman. Esittelijä Helsingin terveyskeskuksen toimeenpano-ohjelman kokonaissuunnitelma Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu 28.5.2009 ja tuli voimaan 1.7.2009. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus edellyttää, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimeenpano-ohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Säädöksen edellyttämät toimenpiteet tarkastusten osalta tulee käynnistää viimeistään 1.1.2011. Terveyskeskuksen toimeenpano-ohjelmassa määritellään asetuksen eri pykälissä säädettyjen keskeisten terveystarkastusten ja muiden
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 2 palvelujen laajuus ja ajankohdat. Terveyslautakunta hyväksyy asetuksen toimeenpanon kokonaissuunnitelmaan liittyvän ohjelmarungon. Asetuksen käsittely terveyskeskuksessa Asetuksen pohjalta laadittu toimeenpano-ohjelma on hyväksytty terveyskeskuksen johtoryhmässä 3.6.2010../ Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan 8.11.2010 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama lausunto on esityksen liitteenä. Terveysasematosastossa asetusta on käsitelty johtoryhmässä, neuvolantyön ja terveyden edistämisen yksikön johtoryhmässä ja kehittämisryhmässä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtoryhmässä ja kehittämisryhmässä. Myös suun terveydenhuollossa asetusta on käsitelty johtoryhmässä, henkilöstötoimikunnassa ja kehittämisryhmässä. Kaikissa näissä ryhmissä on henkilöstön edustus. Asetusta on käsitelty ylihoitajien pitämissä kokouksissa, henkilökunnan koulutuspäivillä ja henkilökuntakokouksissa. Lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori ohjaa neuvoloiden henkilökuntaa sisällöllisissä asioissa. Terveysasematosaston asetuksen toimeenpanoon liittyvistä prosesseista jaetaan lautakunnan jäsenille erillinen kooste esityslistan mukana. 4 Palvelujen järjestäminen Asetus edellyttää, että kunnan toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Yhteistyömuotona toimii Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka laaditaan valtuustokausittain ja kytkeytyy Helsingin strategiaohjelmaan 2009-2012. Muun muassa neuvolatarkastusohjelman 4-vuotistarkastus kuuluu tähän suunnitelman ja sitä kehitetään yhteistyössä päiväkotien kanssa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin. 7 Laajan terveystarkastuksen sisältö Asetuksen 7 :ssä määritellään, että laajassa terveystarkastuksessa
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 3 tulee normaalin tarkastuksen lisäksi selvittää perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetus velvoittaa yhden äitiysneuvolatarkastuksen, kolmen lasten neuvolan ja kolmen kouluterveydenhuollon tarkastuksen olevan ns. laajoja tarkastuksia. Tarkastuksen voi tehdä joko terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri yksin tai terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Tarkastusten ei tarvitse olla samanaikaisia. Lapsen huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen alle kouluikäisillä sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja peruskoulun oppilaalla opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. 9 Määräaikaiset terveystarkastukset A. Lasta odottavan naisen/perheen terveystarkastukset äitiysneuvolassa Äitiysneuvolatyössä noudatetaan vuoden 1999 suositusta, kunnes valmistelussa olevat uudet valtakunnalliset suositukset julkaistaan. Helsingin terveyskeskuksessa äiti /perhe käy ensimmäisen raskauden aikana keskimäärin 15 kertaa neuvolassa, joista lääkärin vastaanotolla keskimäärin kolme kertaa. Uudelleen synnyttäjä käy neuvolassa keskimäärin 12 kertaa, joista lääkärin vastaanotolla kolme kertaa. Yksi käynneistä on terveydenhoitajan tekemä kotikäynti synnytyksen jälkeen. Tarvittaessa perheelle varataan missä tahansa vaiheessa tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Kaikilla ensisynnyttäjillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen. Asetus edellyttää yhden laajan terveystarkastuksen toteuttamista lasta odottavalle perheelle. Tämä ei edellytä muutoksia äitiysneuvolan tarkastusohjelmaan, vaan odottavan äidin normaaliin seurantaan liittyvän yhden käynnin laajentamista koskemaan koko perheen hyvinvointia. Suositeltava ajankohta on raskauden keskivaihe eli 24 28 raskausviikoilla. Terveyskeskuksen äitiysneuvolatoiminnassa tämä merkitsee työn nykyisten tarkastuskäyntien uudelleen kohdentamista ja sisällön tarkentamista siten, että laajassa terveystarkastuksessa ei keskitytä ainoastaan äidin vaan koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen ja tukemiseen. Resurssimäärittelyt selviävät sen jälkeen kun valtakunnalliset suositukset valmistuvat ja ne on otettu käyttöön. Terveydenhoitaja tekee vastasyntyneen lapsen ja perheen luo kotikäynnin tai varaa ajan neuvolavastaanotolle. Kotikäynti lasketaan
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 4 äitiysneuvolakäynteihin. Lapsen suun terveyden edistäminen alkaa jo ennen lapsen syntymää. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lasta odottavan perheen hammashoitajan käynnille, jossa arvioidaan vanhempien suun ja hoidon tarve sekä annetaan terveysneuvontaa. Hoidon tarpeessa olevat vanhemmat ohjataan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Ensimmäistä lasta odottavat perheet ovat suun terveydenhuollossa uusi asiakasryhmä, minkä hoito vaatii hammashoitajaresurssien uudelleen kohdentamista ja hammashoitajien täydennyskoulutusta. Lapsen syntymän jälkeen perheellä on mahdollisuus valita yhdeksi synnytyksen jälkeiseksi perhevalmennuksen teemaksi: Kaikki, mitä on tarpeen tietää vauvan suun ja hampaiden hoidosta. B. Neuvolaikäisen lapsen ja perheen terveystarkastukset lastenneuvolassa Asetuksen mukaan ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle tulee tehdä vähintään 9 terveystarkastusta, mikä tarkoittaa yhden terveydenhoitajan tarkastuskäynnin lisäämistä nykyisiin. Terveydenhoitajan ja lääkärintarkastus aikaistetaan nykyisestä 6-8 viikon ikäisen tarkastuksesta 4-6 viikon ikäisen tarkastukseksi. Uutena toimintona 4 kk:n iässä tehdään terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastus; joka on aikaisemmin tehty vain tarvittaessa. Tämä 4 kk:n iässä tehtävä laaja terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan ja lääkärin tekemän lapsen kliinisen tutkimuksen sekä arvion koko perheen hyvinvoinnista. Laajan terveystarkastuksen sisällyttäminen 4 kuukauden ajankohtaan edellyttää, että koko tarkastusohjelma mukaan lukien kaikki terveydenhoitajan tarkastusten ajankohdat rytmitetään kokonaisuuteen sopiviksi mukaan lukien rokotusten antaminen. Ensimmäinen Rotavirus-rokote annetaan 2 kuukauden ikäiselle lapselle, mikä edellyttää terveydenhoitajan vastaanottokäyntiä. Perheelle varataan missä tahansa vaiheessa tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Yhden uuden terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksen osalta kummassakin ikäryhmässä on n. 6200 lasta tarkastettavana
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 5 vuositasolla. Asetus edellyttää lapsen täytettyä yhden vuoden, että hänelle tehdään lastenneuvolassa vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laajat terveystarkastukset 1½ ja 4 vuoden iässä. Helsingin terveyskeskuksessa tehdään tällä hetkellä 1-6 -vuotiaille kuusi terveystarkastusta. Tällä hetkellä terveystarkastusohjelmaan jo sisältyy terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus 1½ vuodeniässä. Sitä vastoin nyt 5 vuoden iässä tehtävä laaja terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus siirretään tehtäväksi 4 vuoden iässä. Lastenneuvolatoiminnan 1-6 - vuotiaiden lasten tarkastusten osalta asetuksen mukainen toiminta edellyttää tarkastusten sisällöllistä uudistamista ja uudelleen kohdentamista koskemaan koko perheen hyvinvointia ja terveyden edistämistä. Yhteistyö päiväkotien kanssa tarkoittaa, että 4-vuotistarkastus tehdään moniammatillisesti päiväkodin henkilökunnan kanssa, jolloin päiväkodista saatava tieto lapsesta voidaan paremmin hyödyntää. Aikaisemmin päiväkodin tietoja on tuotu neuvolaan täytettyinä lomakkeina 3-vuotis- ja 5 -vuotistarkastuksien osana. Tämä käytäntö ei ole kuitenkaan toteutunut toivotulla tavalla. Lisäksi 4- vuotistarkastukseen lisätään lasten neurologinen arvio (LENE), jota ei aikaisemmin ole kuulunut tarkastukseen. Arvio parantaa lasten neurologisten häiriöiden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisevää tukea ja ohjausta. Hyve 4 v -hankkeessa kehitetään toimintamallia neuvolan ja päivähoidon yhteistyössä tehtävälle 4-vuotiaan lapsen hyvinvointitarkastukselle. Kehittämistyötä tehdään yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa. Toimintamallissa yhdistyy päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma ja neuvolan 4-vuotistarkastus. Malli vakiinnutetaan osaksi 4-vuotiaan lapsen perheen, neuvolan ja päivähoidon yhteistyökäytäntöä. Tarkoitus on, että vanhempien luvalla voidaan päivähoidon ja neuvolan välillä puolin ja toisin antaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää kuvausta, jonka avulla voidaan paremmin tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia. Hankkeen muita tavoitteita lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi ovat lasten psykososiaalisen kehityksen tukeminen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäiseminen moniammatillisen ja hallintokuntaisen yhteistyön keinoin. Hanke on osa Lapsen ääni-hanketta ja se on saanut puolentoista vuoden rahoituksen ajalle 9.6.2010-31.10.2011. Hankkeella on oma projektikoordinaattori. Espoo ja Vantaa kehittävät puolestaan 4 kk ja 1,5-vuotiaan lapsen laajojen tarkastusten toimintamallia. Keittämistyössä yhteistyössä THL:n kanssa selvitetään
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 6 kehitettyjen mallien sopimista valtakunnalliseksi malliksi. Lastenneuvolassa terveydenhoitajat ohjaavat perheitä lapsen suun ja hampaidenhoidossa neuvolatarkastusten yhteydessä; 6 kk:n tarkastuskäynnin lapsi saa ensimmäisen hammasharjansa ja vanhemmille annetaan kirjallinen hampaidenhoito-ohje. Asetuksen mukaan kunnan tulee järjestää alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Asetus ei määrittele tarkastuksen tekijää, mutta yleisen käytännön mukaisesti hoitotyön koulutuksen saanut tekee suun terveystarkastuksen ja hammaslääkäri tekee tutkimuksen. Lapsi tulee vanhempiensa kanssa 1 -vuotiaana ensimmäisen kerran hammashoitolaan, jolloin hammashoitaja tekee suun terveystarkastuksen ja neuvoo vanhempia lapsen suun terveydentilaan liittyvissä asioissa. Terveydenhoitaja tekee suun terveydentilan arvion lapsen ollessa 2 -vuotias. Seuraavan kerran lapsi kutsutaan hammashoitolaan 3- ja 5 -vuotiaana. Suun terveystarkastusten yhteydessä määritellään lapsen riski sairastua suun ja hampaiston sairauksiin. Terveet ja kevyen riskin omaavat lapset käyvät suun terveystarkastuksissa edellä kuvatun perusohjelman mukaisesti. Suuren riskin lapset käyvät tiheämmin tarkastuksissa yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Tarvittaessa hammashoitaja tai suuhygienisti lähettää potilaan aina hammaslääkärin tutkimukseen tai korjaavaan hammashoitoon. Neuvoloiden nykyisiä voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen kohdennetulla erillismäärärahalla tehdään laajat terveystarkastukset väliaikaisesti 31.12.2012 asti asetuksen mukaisina. Tarkat resurssitarpeet selviävät vasta sen jälkeen, kun koko tarkastusohjelman sisältö on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Asetuksen edellyttämään 4-vuotistarkastukseen siirtyminen aiheuttaa yhden vuoden ylimenokauden ja mahdollisen lisäresurssitarpeen vuonna 2011, jolloin tehdään laaja tarkastus sekä 4- ja 5-vuotiaille. Tämän johdosta mahdollisen lisäresurssin palkkaaminen lastenneuvolaan hoidetaan samalla tavalla kuin pandemiarokotusten jälkeisten neuvolatarkastusjonojen purkamisessakin. Liitteessä 1 on kuvattu neuvolaikäisten terveystarkastukset taulukkomuodossa. A. Peruskoulua käyvien oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastukset
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 7 Asetuksen mukaan oppilaalle tulee tehdä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. Helsingin terveyskeskuksessa tehdään jo nyt asetuksen mukaisesti terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla sekä 1:llä, 5:llä ja 8:lla vuosiluokilla laaja terveydenhoitajan ja lääkärin suorittama terveystarkastus. Asetus ei tuo muutoksia Helsingin kouluja opiskeluterveydenhuollon tarkastusohjelmaan. Terveystarkastuksissa toteutuu perhekeskeisyys: terveystietojen kysely lähetään vanhemmille täytettäväksi ennen tarkastusta ja perheet kutsutaan lapsen laajoihin terveystarkastuksiin. Laatumittauksen mukaan lukuvuonna 2008-2009 1. luokan oppilaiden vanhemmista 87 % ja 5. luokan oppilaiden vanhemmista noin 57 % osallistuivat lapsensa lääkärintarkastukseen koulussa. Vanhempien toivotaan osallistuvan myös lapsensa muihin terveystarkastuksiin. Kouluikäisistä kutsutaan kattavasti hammashoitolaan 1., 3., 5., 7. ja 8. luokan oppilaat. Näistä 1., 5. ja 7. luokkalaiset kutsutaan suuhygienistin tekemään suun terveystarkastukseen ja 3. ja 8. luokkalaiset hammaslääkärin tutkimukseen. Suun terveystarkastuksissa arvioidaan oppilaan riski sairastua suun ja hampaiston sairauksiin. Korjaavan hoidon tarpeessa oleva potilas lähetetään aina hammaslääkärin hoitoon. Terveillä noudatetaan edellä kuvattua perusohjelmaa. Suuren riskin potilaat käyvät joko hammaslääkärin tai suuhygienistin hoidossa yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti, yleensä vähintään kerran vuodessa. Kolmasluokkalaisten suun tutkimuksessa, joka on asetuksen perusteella ylimääräinen koko luokka-asteen kattava tutkimus, keskeistä on hammaslääkärin tekemä purennan kontrolli. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit ovat lisäksi kouluttaneet suuhygienistejä arvioimaan lapsen purentaa aina suun terveystarkastuksien yhteydessä. Suuhygienistit lähettävät tarvittaessa oppilaan ohjeiden mukaisesti joko terveyskeskushammaslääkärin tai oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanotolle purennan tutkimista ja mahdollista oikomishoidon suunnittelua varten. Hammashoitolassa tapahtuvien yksilöllisten suun terveystarkastusten ja tutkimusten lisäksi kaikille 6. luokkalaisille järjestetään yhteisöllistä terveysneuvontaa kouluissa ja samoin 2. luokkalaisille suun terveydenhuollon resurssien puitteissa.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 8 Opiskelijalle, joka opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, lukioissa tai vapaassa sivistystyöstä annetun lain mukaisessa koulutuksessa, on toteutettava ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärin tarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Helsingin terveyskeskuksen tarkastusohjelma sisältää jo nyt asetuksen mukaiset terveystarkastukset. Opiskelijalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella toteutetaan tarvittaessa terveystarkastus. Helsingin terveyskeskuksessa tehdään jo nyt terveystarkastukset asetuksen mukaisesti. Kunnan on järjestettävä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Peruskoulun jälkeen nuoria ei ole järjestelmällisesti kutsuttu suun terveystarkastuksiin, vaan he ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet hoitoon hammaslääkärin (15 v) tekemän hoitosuunnitelman mukaisesti. Asetuksen toteuttamiseksi kaikille 17 vuotta täyttäville lähetetään kehotus hakeutua suun terveystarkastukseen. Opiskelijoiden, myös ulkokuntalaisten, suun terveystarkastusten järjestäminen kattavasti esim. kutsujärjestelmällä on selkeä lisäys nykytoimintaan. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa (11 ) toimivat Helsingissä asetuksen mukaisesti. Liitteessä 1 on kuvattu peruskoulua käyvien oppilaiden terveystarkastukset sekä lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset taulukkomuodossa. 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Asetuksen 4. luvussa 17 määrätään terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestämisestä opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 9 kuten: 1) mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 2) mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 3) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut; 4) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. Helsingin terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon tarjoama opiskelijoiden sairaanhoito järjestetään terveysasemilla oman kotiosoitteen perusteella. Ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden sairaanhoito toteutetaan sillä terveysasemalla, minkä toiminta-alueella oppilaitos sijaitsee. Kaikilla terveydenhuollon toimijoilla, jotka havaitsevat opiskelijalla mielenterveyshäiriöitä tai päihdeongelmia, on velvollisuus jo varhaisessa vaiheessa puuttua oireisiin ja häiriöihin sekä ohjata hoitoon. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää terveyskeskuksen keskitetyn ehkäisyneuvolan palveluita. Opiskelijan suun terveydenhuollon palveluissa noudatetaan Helsingin terveyskeskuksessa yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita ja hoitoon pääsyn määräaikoja. Hoito perustuu yksilöllisen hoidon tarpeen ja riskin perusteella laadittuihin hoitoväleihin. Yhteenveto Äitiysneuvolassa yksi tarkastus muutetaan laajaksi terveystarkastukseksi. Valtakunnallisia äitiysneuvonnan suosituksia päivitetään parhaillaan. Lastenneuvolan toiminta alle 1-vuotiaiden tarkastusten kohdalla tulee uudelleen kohdentaa vastamaan asetuksen vaatimuksia. Neuvoloiden nykyisiä voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen kohdennetulla erillismäärärahalla on mahdollista toteuttaa osa laajoista terveystarkastuksista väliaikaisesti 31.12.2012 asti asetuksen mukaisina. Mahdollisen lisäresursoinnin tarve täsmentyy kun laajojen tarkastusten ja muun terveystarkastusohjelman sisältö on tarkastettu ja toiminnasta on saatu kokemuksia. Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimii jo nyt asetuksen
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 10 mukaisella tavalla. Suun terveydenhuollossa asetuksen mukainen toiminta vaatii uutena palveluna ensimmäistä lasta odottavien perheiden suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioinnin sekä vähintään kerran opiskelun aikana opiskelijalle tehtävän suun terveystarkastuksen. Nämä vaativat suun terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan resurssien kohdentamista uuteen toimintaan. Alle kouluikäisten tarkastuksia tehdään jo nyt asetuksen mukaisella tavalla. Kouluikäisten suun terveystarkastukset tullaan järjestämään asetuksen mukaisesti kolmella vuosiluokalla. Näiden lisäksi myös kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset kutsutaan kattavasti hammashoitoon. Asetuksen mukainen toiminta ei vähennä suun terveystarkastuksia eikä terveysneuvontaa. Päinvastoin uusina toimintamuotoina aloitetaan v. 2011 alusta ensimmäistä lasta odottavien perheiden neuvontakäynnit ja 17 -vuotiaat nuoret kutsutaan kattavasti suun terveystarkastukseen osana opiskeluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri tutkii lapset yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja lisäksi 3. ja 8. luokalla kattavasti. Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on kokonaisuudessaan liitteessä 2../. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan 8.11.2010 ja henkilöstön yhteistoimintaryhmän antama lausunto on asian liitteenä. Lisätiedot: Kupiainen Marketta, hallintoylihoitaja, puhelin 310 42348