Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017
Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
Ulkomaalaistaustaiset maanosittain 1990 ja 2012
Maahanmuuttajien määrä ja ikäjakauma maahan tullessa, 1985 2010 800 700 600 500 400 300 2010 2005 2000 1995 1990 1985 200 100 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Väestön ikärakenne, 2012
Väestön ikärakenne, 2012
Moni muuttaa pois
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuutto voi parantaa sekä muuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia ainakin jos maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla Maahanmuuttajat saapuvat tyypilliseesti parhaassa työiässä. Toisaalta toistaiseksi maahanmuuttajat pärjänneet heikommin sekä työmarkkinoilla että koulutuksessa (VATT 2014) maahanmuuttajien palkka ja yrittäjätulot huomattavasti pienempiä kuin kantaväestöllä maahanmuuttajien lapset kouluttautuneet heikosti Maahanmuuttopolitiikalla ja erityisesti kotoutuksen onnistumisella on väliä
Maahanmuuttajat työmarkkinoilla Vaikutukset kantaväestöön Muita maita koskevien tulosten perusteella vaikutukset palkkoihin ja työllisyyteen todennäköisesti pieniä Kotimaista tutkimusta ei toistaiseksi ole Vaikutukset muuttajiin Verrattuna lähtömaihin tulot voivat moninkertaistua (riippuen lähtömaasta) Verrattuna kantaväestöön tulot ja työllisyys matalat
Kotouttamispolitiikan vaikutukset Sarvimäki ja Hämäläinen (2016, JLE) tutkivat kotouttamissuunnitelmien vaikutuksia. yksilöity suunnitelma sopivista koulutuksista, työharjoitteluista, ohjauksesta jne. laadittava alle 3v Suomessa asuneille työttömille tai toimeentulotukea saaville maahanmuuttajille Käytettävissä vertailukelpoinen verrokkiryhmä vuoden 1999 kotouttamislaki teki kotouttamissuunnitelmat pakollisiksi vain 1.5.1997 jälkeen tulleille 30.4 ja 1.5 tulleet uskottavasti samankaltaisia mutta suunnitelmat pakollisia vain 1.5. tulleille Vaikutus nostivat kohderyhmän ansiotuloja lähes puolella laskivat reilusti tulonsiirtoja
Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen
Ansiotulot ja Suomeen saapuminen
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Maahanmuuttajien lapset vastaavat noin yhtä kantaväestön syntymäkohorttia 70000 60000 50000 40000 30000 Vanhemmat syntyneet ulkomailla itse syntynyt Suomessa Vanhemmat syntyneet ulkomailla itse syntynyt ulkomailla 20000 10000 0
Tulokymmenykset Maahanmuuttajien lapset kasvavat pienituloisissa perheissä Suurituloisin 9 8 7 6 5 4 3 2 Pienituloisin Äidinkieli suomi, ruotsi tai saame Äidinkieli muu kuin kotimainen kieli 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus, % Lapsiperheiden käytettävissä oleva rahatulo, kulutusyksikköä kohden, 2012 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon kokonaistilasto
Tilanne 23-vuotiaana (Sarvimäki ym. 2016) Suorittanut toisen asteen tutkinnon Opiskelee yliopistossa tai AMK:ssa Diagnosoitu vaikea sairaus Käyttänyt psyykenlääkkeitä Tuomittu sakkotuomioon Saanut ehdottoman vankeustuomion Kantaväestö 2.5 OECD ent. NL Muut.85.78.67.74.48.45.45.40.36.19.04.03.02.03.02.11.13.07.09.08.10.13.18.17.23.01.01.00.01.03
Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta (Sarvimäki ym. 2016) Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista.78 -.07* -.03* suomalainen (.01) (.01) OECD.67 -.18* -.07 (.06) (-06) Venäjä, Viro ja ent. NL.74 -.11*.03 (.02) (.02) Muut.48 -.36* -.18* (.03) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä
Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama 3-vuotinen tutkimushanke: 1.4.2016 31.3.2019 Roope Uusitalon (JY) johtama konsortio, jossa mukana 7 osapuolta: Jyväskylän yliopisto, VATT, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Palkansaajien tutkimuslaitos, Haaga-Helia Konsortio koostuu 4 työpaketista (ja 11 erillisestä osahankkeesta): WP1: Taitojen kysyntä WP2: Taitojen tarjonta WP3: Taidot työssä WP4: Taidot ja diversiteetti
WP4: Taidot ja diversiteetti Työpaketti tarkastelee vaikeasti työllistyvien, kuten maahanmuuttajataustaisten ja oppimisvaikeuksia omaavien henkilöiden työllistymistä ja työmarkkinoille sopeutumista Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus (etnografinen seurantatutkimus) Kaksi osahanketta: SP10: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla ja koulussa SP11: Työllistyminen, koulutus ja erityisyys
Maahanmuuttoon liittyvät tutkimuskysymykset (1) Maahanmuuttajien työmarkkina-assimilaatio (2) Maahanmuuttajataustaisen väestön kansainväliseen liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät (3) Maahanmuuttajataustaisten nuorten vaikutukset kouluissa
Maahanmuuttajien työmarkkina-assimilaatio Maahanmuuttajien tulot ja työllisyys selvästi matalampia kuin kantaväestöllä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään eri maahanmuuttajaryhmien työllisyyteen ja tulokehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Miksi tietyt maahanmuuttajaryhmät pärjäävät heikommin/paremmin työmarkkinoilla? Maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja maahanmuuttajien jako erilaisiin alaryhmiin Analyysi perustuu kattaviin yksilöpohjaisiin rekisteritietoihin maahanmuuttajista ja kantaväestöstä FLEED, koulutusrekisterit ym.
Maahanmuuttajien kansainväliseen liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät Tutkimuksessa analysoidaan rekisteriaineistojen avulla maahanmuuttajien ja heidän jälkeläisten (myöhempää) kansainvälistä liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajien muuttaminen pois Suomesta yleistä. Esim. vuosina 2002-2006 Suomeen tulleista noin viidennes oli muuttanut pois viiden vuoden kuluessa. Onko myöhempi kv. liikkuvuus yhteydessä yksilön sosioekonomiseen taustaan sekä tuloihin ja työllistymiseen Suomen työmarkkinoilla? Kysymys on tärkeä, koska maahanmuuton pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset riippuvat myös maahanmuuttajataustaisen väestön myöhemmästä kv. liikkuvuudesta.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten vaikutukset kouluissa Tutkimuksessa pyritään selvittämään miten maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus kouluissa ja/tai luokissa vaikuttaa suomalaisten nuorten oppimiseen ja koulutustulemiin mielenkiinnon kohteena ns. läikkymisvaikutukset (spillover effects) Tutkimuksen avulla tuotettua tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa maahanmuuttajataustaisten nuorten sijoittamista kouluihin sekä luokkiin.