Ulkomaalaistaustaisten koulutustausta. Liisa Larja Elinvoimaa maahanmuutosta -seminaari , Joensuu

Transkriptio

1 Ulkomaalaistaustaisten koulutustausta Liisa Larja Elinvoimaa maahanmuutosta -seminaari , Joensuu

2 Aineisto Ulkomaalaistaustaisten työ ja hyvinvointi -tutkimus (UTH) Työvoimatutkimus Tilastovuosi 2014 Aineistossa haastatteluja: ulkomaalaistaustaista (=molemmat vanhemmat ulkomailla syntyneet) suomalaistaustaista Vastauskatokorjaus ja kalibrointi väestötasolle työikäisiä ulkomaalaistaustaisia , suomalaistaustaisia Monikieliset haastattelijat, vastausosuus 66 % 2

3 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi tutkimus Yhteistyössä Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos Rahoittajina lisäksi EU:n kotouttamisrahasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 3

4 Suurin osa muuttanut Suomeen perhesyistä Maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan, ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna Miehet Naiset % % 8 % 7 % 7 % Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu syy 4

5 KOULUTUSRAKENNE Maahanmuuton syyt 6

6 Ulkomaalaistaustaisista korkeintaan peruskoulun suorittaneita yli kaksinkertaisesti Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen vuotiaan väestön koulutusrakenne vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Korkea-aste Toinen aste Ylempi perusaste Alempi perusaste tai vähemmän 7

7 Tutkintorekisteri aliarvioi voimakkaasti ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusasteen Ulkomaalaistaustaisen vuotiaan väestön koulutusrakenne tutkintorekisterin (2013) ja UTHtutkimuksen (2014) mukaan, % Lähde: UTH-tutkimus ja tutkintorekisteri, Tilastokeskus 8

8 Pakolaistaustaisista 40 % suorittanut korkeintaan peruskoulun Koulutusrakenne maahantulon syyn mukaan. Ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % % 30 % % 10 % 0 % Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu Yhteensä Korkeintaan ylempi perusaste Toinen aste Korkea-aste 9

9 Koulutusrakenne taustamaan mukaan Ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Enintään ylempi perusaste (peruskoulu) Toinen aste Korkea-aste 10

10 Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset koulutetuimpia Ulkomaalaistaustaisen vuotiaan väestön koulutusrakenne alueen mukaan vuonna 2014, % Helsinki Espoo ja Vantaa Muu Uusimaa ja Etelä- Suomi Länsi- Suomi ja Ahvenen maa Pohjoisja Itä- Suomi Koko maa Korkeintaan ylempi perusaste Toinen aste Korkea aste Yhteensä (%) Yhteensä (henkilöä)

11 Tutkintorakenne (koulutusalat) syntyperän mukaan vuotias väestö vuonna 2014 Ei ylempää perusastetta Ylempi perusaste Ylioppilas Kasvatustiet. ja opetusala Humanistinen ja taideala Kaupall. ja yhteiskuntatiet. Luonnontieteellinen Tekniikka Maa- ja metsätalousala Terveys- ja sosiaaliala Palvelualat Muu tai tuntematon % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 12

12 2-3 % ulkomaalaistaustaisista käynyt koulua korkeintaan muutaman vuoden - Noin henkilöä käynyt koulua vähemmän kuin peruskoulun oppimäärän (25-54-v ulkomaalaistaustaisista vuonna 2014) ei käynyt koulua lainkaan, vain muutaman vuoden. 80 % ei tutkimushetkellä opiskellut missään oppilaitoksessa tai kurssilla (!) kaiken ikäisiä useammin naisia kuin miehiä yleisimmin pakolaistaustaisia ja kotoisin Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta 13

13 KIELITAITO Maahanmuuton syyt 14

14 3/4 puhuu suomea tai ruotsia vähintään keskitasoisesti Itsearvioitu suomen (tai ruotsin) kielen taito. Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yhteensä Äidinkielen tasoinen (noin YKI 5+) Edistynyt (noin YKI 5) Keskitaso (noin YKI 3) Aloittelija tai vähemmän (noin YKI 1 tai vähemmän) 15

15 Kielitaito paranee maassa asumisen myötä Ulkomailla syntyneen vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön itse arvioitu suomen tai ruotsin kielen suullinen taito vuonna

16 62 % osallistunut kielikurssille Ulkomailla syntyneen vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön itse arvioitu suomen tai ruotsin kielen suullinen taito vuonna 2014 ja kielikurssille osallistuminen Suomessa asumisaikana, % 17

17 Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden ulkomaalaista ustaisten kielikursseille osallistumine n Suomeen muuttamisen jälkeen, % 18

18 Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden ulkomaalaistausta isten kielitaidon edistämiseen liittyvän opetuksen tarve ja riittävyys viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, % 19

19 Kotoutumispalveluit a (kielikurssit, työllisyyskurssit, MAVA-kurssit tai muut kurssit) riittämättömästi saaneiden osuus viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkomailla syntyneistä vuotiaista ulkomaalaistaustais ista vuonna 2014, % 20

20 TYÖLLISYYS Maahanmuuton syyt 21

21 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas Työllisyysaste sukupuolen ja syntyperän mukaan, vuotias väestö Suomessa vuonna 2014, % Miehet Naiset Yhteensä Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 23

22 Naiset hieman paremmin koulutettuja Koulutusrakenne syntyperän ja sukupuolen mukaan, vuotias väestö vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Korkea-aste Toinen aste Ylempi perusaste Enintään alempi perusaste 10 % 0 % Miehet Naiset Miehet Naiset Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 24

23 Korkea koulutus ei takaa ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä Työllisyysaste koulutusasteen, sukupuolen ja syntyperän mukaan, vuotias väestö vuonna 2014, % NAISET Korkea-aste Keskiaste Perusaste Alempi perusaste tai vähemmän (16) MIEHET Korkea-aste Keskiaste Perusaste Alempi perusaste tai vähemmän % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 25

24 Kielitaito yleisin este työllistymiselle 26

25 Naisten kielitaito parempi kuin miesten Kielitaito sukupuolen mukaan Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet Naiset Yhteensä Äidinkielen tasoinen (noin YKI 5+) Edistynyt (noin YKI 5) Keskitaso (noin YKI 3) Aloittelija tai vähemmän (noin YKI 1 tai vähemmän) 27

26 Naiset Miehet Naisten työllistyminen edellyttää miehiä parempaa kielitaitoa Ulkomailla syntyneen vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työmarkkina-asema sukupuolen ja suomen/ruotsin kielen taidon mukaan 2014 Aloittelija Keskitaso Äidinkieli tai edistynyt Aloittelija Keskitaso Äidinkieli tai edistynyt % Ei työvoimassa Työtön Työllinen 28

27 Ulkomaalaistaustaisen vuotiaan väestön yleisimmät ammatit 2014 sukupuolen mukaan (vuoden 2010 ammattiluokituksen 2-numerotaso) Naiset Osuus työllisistä Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (mm. lähihoitajat) 14 % Siivoojat ja kotiapulaiset 14 % Myyjät ja kauppiaat 10 % Palvelutyöntekijä (mm. ravintolatyöntekijät, kampaajat, parturit,kosmetologit) 9 % Opettajat 6 % Terveydenhuollon asiantuntijat (mm. sairaanhoitajat) 5 % Miehet Palvelutyöntekijä (ravintola- ja suurtaloustyöntekijät) 10 % Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (mm. insinöörit) 8 % Rakennustyöntekijät 8 % Kuljetustyöntekijät 7 % Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat (mm. sovellusarkkitehdit ja - 6 % suunnittelijat) Siivoojat ja kotiapulaiset 6 % 29

28 Äitiys alentaa ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkinoille osallistumista Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten vuotiaiden naisten työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan 2014 Lähde: Tilastokeskus, UTH 30

29 Ulkomaalaistaustaiset ei-työlliset äidit - Ulkomaalaistaustaisten alle kouluikäisten lasten ei-työlliset äidit (20 49-v.): heikommin koulutettuja (32 % suorittanut korkeintaan perusopetuksen oppimäärän suomalaistaustaisista äideistä 10 %) 30 prosenttia ilman mitään aikaisempaa työkokemusta (suomalaistaustaisilla äideillä 4 %) varhainen perheellistyminen koulutuksen ja työkokemuksen puute 72 % alun perin muuttanut Suomeen perhesyistä 46 % piti tärkeimpänä työllistymisen esteenä puutteellista kielitaitoa - Määräaikaiset työsuhteet yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla - ei ole työpaikkaa, johon palata - Yli 10 v. maassa asuneiden ulkomaalaistaustaisten äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteiden ero on enää varsin pieni. - Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste Suomessa samaa tasoa kuin kantaväestön naisten työllisyysaste esim. Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa ja Maltalla 31

30 Korkeakoulutetut: - Korkea-asteen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista työllisistä 20 % toimii työntekijäammateissa (suomalaistaustaisista vain n. 3 %) vuonna Erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista % on määräaikaisessa työsuhteessa (suomalaistaustaisista %) - Erityisasiantuntijoina työskentelevistä ulkomaalaistaustaisista 9 % on alityöllisiä (suomalaistaustaisista 2 %) - Korkea-asteen suorittaneista ulkomaalaistaustaisista 17 % tekee osa-aikatyötä (suomalaistaustaisista 9 %). Erityisasiantuntijat ulkomaalaistaustaisten osa-aikatyö oli noin kaksi kertaa niin yleistä kuin suomalaistaustaisilla. - Erityisasiantuntijoiden työajat useammin epätyypillisiä (esim yötyötä teki 13 % ulkomaalaistaustaisista kuin suomalaistaustaisista (8 %). 32

31 NUORET Maahanmuuton syyt 33

32 Koulun käynnin keskeyttäminen kaksi kertaa yleisempää ulkomaalaistaustaisilla Varhain koulunkäynnin keskeyttäneiden osuudet vuotiaista nuorista syntyperän mukaan vuonna 2014, % ( ) Suluissa oleva tieto pienen ( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus 34

33 Syy, miksi ei opiskele parhaillaan Ulkomaalaistaustaiset vuotiaat, jotka eivät opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ei päässyt opiskelemaan vaikka haki; ; 10 % Ei löytänyt kiinnostavaa opiskelupaikkaa; ; 6 % Kielitaito ei riitä; ; 8 % Mieluummin työelämässä; ; 30 % Nykyinen koulutus riittävä; ; 18 % Muu syy tai ei osaa sanoa; ; 19 % Sairaus, aikataulut, välimatka, lastenhoito Ei ole varaa; ; 6 % 35

34 % Ulkomaalaistaustaiset nuoret naiset usein työn ja koulutuksen ulkopuolella NEET-aste, eli osuus vuotiaista, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa tai varusmiespalvelussa syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna Miehet, v. Naiset, v. Yhteensä, v. Ulkomaalaistaustainen Suomalaistaustainen 36

35 % Työn ja koulutuksen ulkopuolella todennäköisemmin, mikäli vanhemmilla korkeintaan perusasteen koulutus NEET-aste, eli osuus vuotiaista, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa tai varusmiespalvelussa syntyperän ja vanhempien koulutustaustan mukaan vuonna Vanhemmilla korkeintaan perusaste Vanhemmilla toisen asteen koulutus Vanhemmilla korkea-asteen koulutus Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 37

36 38 Johtopäätökset - Tutkintorekisteri aliarvioi voimakkaasti ulkomaalaistaustaisten koulutusasteen muistuttaa suomalaistaustaisten koulutusrakennetta, mutta toisen asteen koulutuksia vähemmän. - Korkeakoulutettuja yhtä suuri osuus kuin suomalaistaustaisista, mutta työllistyneet koulutusta vastaamattomiin tehtäviin ja epätyypillisiin työsuhteisiin. - Matalasti koulutettuja enemmän ja heillä työllistyminen vaikeaa toisen asteen koulutukset, yrittäjyys, peruskoulutusta - Ulkomaalaistaustaisen väestön heikko työllisyysaste kiteytyy erityisesti naisten heikkoon työllistymiseen. Äitien työllistymisen esteenä usein (perus!-)koulutuksen ja työkokemuksen puute sekä heikko kielitaito - Vanhempien heikko koulutustausta heijastuu lasten kouluttautumiseen toisen polven heikko työmarkkina-asema tulevaisuudessa - 3/4 ulkomaalaistaustaisista arvioi puhuvansa suomea (ruotsia) vähintään keskitasoisesti. 17 % on olisi kuitenkin tarvinnut kieliopetusta edellisen vuoden aikana. Korkeakoulutetuilla vasta edistyneen tason kielitaito parantaa työllisyyttä.

37 Lähteitä - UTH-tutkimus: Ulkomaalaistaustaisten työ ja hyvinvointi 2014, _2015_16163_net.pdf - Sutela, H. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota, Tieto&Trendit 2/ Työssäkäyntitilasto ( rekisterityöllisyys ) vrm tyoka y/?tablelist=true&rxid=84cc653d-a e-b45e-72c75d02867f 39