Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Transkriptio

1 Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

2 Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta ennustaa luotettavasti 2. Kotouttamistoimenpiteet ovat jo nyt poikkeuksellisen kustannustehokkaita 3. mutta niiden vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa oikein tehtyjen kokeiluiden avulla

3 Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset Muuttajat voittavat paljon verrattuna lähtömaihin tulot voivat moninkertaistua (ks. Clemens, M "Economics and Emigration: Trillion-Dollar Bills on the Sidewalk?" Journal of Economic Perspectives, 25(3): ) verrattuna kantaväestöön tulot ja työllisyys matalat eivätkä näytä juurikaan vaikuttavan edes matalasti koulutetun kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen Miksi? Maahanmuuttajat näyttävät pikemminkin täydentävän kuin korvaavan kantaväestön työpanosta Kantaväestön kannalta vaikutukset julkiseen talouteen työmarkkinavaikutuksia tärkeämpiä

4 Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Periaatteessa yksinkertainen kysymys lasketaan yhteen verot; vähennetään tulonsiirrot ja julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset Käytännössä vaikeaa koska vaikutus arvioitava koko elinkaaren ajalta todelliset vaikutukset selviävät vuosikymmenten kuluttua Mahdollista tehdä skenaariolaskelmia eivät ennusteita tai hintalappuja vastaavat kysymykseen: mitä tapahtuisi maailma muuten pysyisi ennallan, mutta tavoitteena hahmottaa maahantuloiän ja työmarkkinamenestyksen merkitystä

5 Kertaluontoinen vaikutus julkiseen talouteen Yksittäisen maahanmuuttajan nettovaikutus julkiselle taloudelle iän ja työmarkkinamenestyksen mukaan Kertaluontoinen nettovaikutus 30-vuotiaana jos omat ja tulleelle, lasten tulot jos omat samanlaiset ja lasten kuin tulot kantaväestöllä samanlaiset kuin keskimäärin kantaväestöllä keskimäärin jos omat tulot samanlaiset kuin 1990-luvulla tulleilla, mutta lasten tulot kuin kantaväestöllä Kertaluontoinen nettovaikutus vastasyntyneelle suomalaiselle jos omat ja lasten tulot samanlaiset kuin 90-luvulla tulleilla keskimäärin Ikä maahan tullessa

6 Kotouttaminen on mahdollista Kotouttamissuunnitelma suunnitellaan sarja työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka sopivat mahdollisimman hyvin kunkin maahanmuuttajan ja hänen perheensä tilanteeseen Tutkimusasetelma vuoden 1999 kotouttamislaki teki kotouttamissuunnitelmat pakollisia vain jälkeen tulleille idea: verrataan tulleiden myöhempää menestystä tulleiden tilanteeseen

7 Ensimmäisten kotouttamissuunnitelmien vaikutus Ansiotulot ( ) Tulonsiirrot (kotitalous, ) Kotouttamissuunnitelman vaikutus 20,702* -7,698* (9,107) (3,681) Tilanne ilman kotouttamissuunnitelmaa 44,420 60,810 (8,900) (3,049) Suhteellinen vaikutus 47% -13% Vuoden 1999 kotouttamislaki Nosti kohderyhmän tuloja lähes puolella Vähensi heidän saamiaan tulonsiirtoja Ei maksanut käytännössä mitään Myönteisiä vaikutuksia myös kohderyhmän lapsiin Lähteet: Sarvimäki ja Hämäläinen (painossa): Integrating Immigrants: The Impact of Restructuring ALMP. Journal of Labor Economics Hämäläinen, Pesola, Sarvimäki (2015): Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. TEM 43/15.

8 Yleisempi opetus: Kannattaisi kokeilla! Eikö saman saisi selville tavallisillakin keinoilla? Ei! eli vertaamalla osallistujia taustaominaisuuksiltaan samankaltaisiin ei-osallistujiin tavanomaisen vaikuttavuusarvion mukaan suunnitelmat olisivat laskeneet rajusti tuloja miksi? työttömät maahanmuuttajat saivat suunnitelman -> itsenäisesti työllistyneet eivät vertailukelpoisia Yleinen opetus: toimenpiteiden luotettava arviointi vaatii vertailukelpoisen verrokkiryhmän parhaiten niitä syntyy hyvin suunnitelluilla kokeiluilla

9 Lopuksi Vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat hyvin monesta vaikeasti ennustettavasta asiasta kaikki hintalaput kertovat väistämättä lähinnä laskijan tekemistä oletuksista Tehokas kotouttamispolitiikka on mahdollista kotouttamissuunnitelmat nostivat tuloja 47%, laskivat tulonsiirtoja 13%, lisäsivät lasten koulutusta tulevaisuudessa olisi järkevää luoda tutkimusasetelmia myös tarkoituksella

10 Lisämateriaalia

11 Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

12 Maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus ikäryhmittäin, % -9% -7% -5% -3% -1% 1% 3% 5% 7% 9% 11% Ulkomailla syntyneet miehet Ulkomailla syntyneet naiset Suomessa syntyneet miehet Suomessa syntyneet naiset

13 Maahanmuuttajia Maahanmuuttajat tulevat parhaassa työiässä Maahantulovuosi Maahantuloikä

14 Moni muuttaa pois Maahantulovuosi % 30% 25% 20% 15% 10% 5% Suomessa asuttu aika 0%

15 Perhesyyt tyypillisin syy muuttaa Suomeen Naiset Miehet Yhteensä Perhesyyt 66% 42% 54% Työ 12% 23% 18% Pakolaisuus 8% 13% 10% Opiskelu 7% 14% 10% Muu syy 7% 8% 7% Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan vuonna 2014, (%) Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

16 Ulkomaalaistaustaiset maanosittain 1990 ja Itä-Eurooppa Aasia Afrikka Länsi- Eurooppa 1990 Amerikka ja Oseania Tuntematon Syntynyt ulkomailla Syntynyt Suomessa

17 Suhteessa samanikäiseen kantaväestöön Maahanmuuttajien työtulot pienemmät kuin kantaväestöllä mutta kasvavat maassa asutun ajan kuluessa 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Maahantulovuosi Vuosia Suomessa

18 Maahanmuuttajien lapset vastaavat noin yhtä kantaväestön syntymäkohorttia itse syntynyt Suomessa itse syntynyt ulkomailla

19 * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä Keskiarvo Toinen vanhemmista.78 suomalainen OECD.67 Venäjä, Viro ja ent. NL.74 Muut.48

20 * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista * suomalainen (.01) OECD * (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL * (.02) Muut * Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi Perheen tilanne (15v) (.03) kyllä ei

21 * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä ja saavat vähemmän koulutusta Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23-vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista * -.03* suomalainen (.01) (.01) OECD * -.07 (.06) (.06) Venäjä, Viro ja ent. NL *.03 (.02) (.02) Muut * -.18* (.03) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä

22 * Ero kantaväestöön tilastollisesti merkitsevä Korkeakoulutuksen osalta kuva monipuolisempi Opiskellut yliopistossa tai AMK:ssa 23-vuotiaaksi mennessä Ero kantaväestön Keskiarvo lapsiin Toinen vanhemmista * suomalainen (.01) (.01) OECD * (0,04) (.04) Venäjä, Viro ja ent. NL *.07* (.02) (.02) Muut * -.05* (.02) (.02) Huomioidut taustamuuttujat: Syntymävuosi kyllä kyllä Perheen tilanne (15v) ei kyllä

23 Euroa Keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus iän mukaan (verot miinus menot) Kantaväestön miehet 25-vuotiaina Suomeen muuttaneet miehet vuotiaina muuttaneet miehet Ikä

24 Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen 80 % 60 % 40 % 20 % 0 05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

25 Ansiotulot ja Suomeen saapuminen /90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta

26 Toisen asteen tutkintojen suorittaneet vanhempien maahantulohetken mukaan.7 (i) Suorittaa ammatillisen tutkinnon.7 (ii) Kirjoittaa ylioppilaaksi /95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta 0 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa kymmenen prosenttiyksikköä toukokuussa 1997 tulleiden kohdalla. Hyppäys on tilastollisesti merkitsevä.

27 Korkeakoulussa opiskelleiden osuudet.7 (i) Opiskelee ammattikorkeakoulussa.7 (ii) Opiskelee yliopistossa /95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta 0 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99 Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta Myös ammattikorkeakoulussa aloittaneiden osuus hyppää kymmenen prosenttiyksikköä. Todennäköisin syy näille hypyille on samaan aikaan tapahtuva hyppy kotoutumissuunnitelman saaneiden vanhempien osuudessa [takaisin]