LAAdunhallinnan periaatteet www.sfs.fi Perusta ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille
Kahdeksan laadunhallinnan periaatetta Tässä esitteessä kuvataan kahdeksan laadunhallinnan periaatetta, joita johto voi hyödyntää yrityksensä suorituskyvyn parantamisessa. Näiden kansainvälisesti arvostettujen asiantuntijoiden tietojen ja kokemusten pohjalta koottujen periaatteiden tarkoitus on auttaa käyttäjiä saavuttamaan yrityksen jatkuvan menestys. Periaatteiden sisältämät käsitteet muodostavat perustan ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille. On olemassa useita eri tapoja soveltaa tässä esitettyjä laadunhallinnan periaatteita. Organisaation luonne ja sen kohtaamat haasteet määrittävät, kuinka periaatteita sovelletaan. Useat organisaatiot havaitsevat näihin periaatteisiin perustuvien jäsentyneiden laadunhallintajärjestelmien käyttöönoton hyödylliseksi. Opastusta laadunhallintajärjestelmiin, jotka tukevat näiden laadunhallinnan periaatteiden käyttöönottoa, löytyy ISO 9000 -sarjan kansainvälisistä laatustandardeista ja niihin liittyvistä ohjeista.
Periaate 1 - Asiakaskeskeisyys Organisaatiot ovat riippuvaisia asiakkaistaan. Tämän vuoksi niiden tulisi ymmärtää asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet, täyttää asiakkaiden vaatimukset sekä pyrkiä ylittämään asiakkaiden odotukset. tuotot ja markkinaosuudet kasvavat reagoimalla nopeasti ja joustavasti markkinatilanteisiin organisaation resurssien käyttö tehostuu asiakastyytyväisyyden myötä asiakasuskollisuus paranee, mikä johtaa jatkuvaan liikesuhteeseen ja suosituksiin. Asiakaskeskeisyyden periaatteen noudattamisen tuloksena: asiakkaiden tarpeita ja odotuksia tutkitaan ja niitä ymmärretään varmistetaan, että organisaation tavoitteet ovat sidoksissa asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin viestitään asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet koko organisaation tietoon mitataan asiakastyytyväisyyttä ja reagoidaan mittaustuloksiin pidetään asiakassuhteet järjestelmällisesti hallinnassa varmistetaan tasapainoinen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien (kuten omistajat, henkilöstö, toimittajat, rahoittajat, paikalliset yhteisöt ja koko yhteiskunta) välinen lähestymistapa. Periaate 2 - Johtajuus Johtajat määrittävät organisaation tarkoituksen ja suunnan. Heidän tulisi luoda ja ylläpitää sisäistä ilmapiiriä, jossa henkilöstö voi täysipainoisesti osallistua organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. ihmiset ymmärtävät organisaation tavoitteet ja pyrkivät toteuttamaan niitä toimintoja arvioidaan, linjataan ja toteutetaan yhdenmukaisella tavalla väärinkäsitykset organisaation eri tasojen välillä minimoidaan. Johtamisen periaatteen noudattamisen tuloksena: kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien asiakkaiden, omistajien, henkilöstön, toimittajien, paikallisen yhteisön ja koko yhteiskunnan, tarpeet otetaan huomioon luodaan selvä näkemys organisaation tulevaisuudesta asetetaan haastavia tavoitteita luodaan ja ylläpidetään yhteisiä arvoja, oikeudenmukaisuutta ja eettisiä malleja organisaation kaikilla tasoilla rakennetaan luottamusta ja poistetaan pelkoja annetaan henkilöstön käyttöön tarvittavat resurssit, koulutusta ja vapaus toimia vastuullisesti ja velvollisuudentuntoisesti innostetaan ja rohkaistaan ihmisiä, sekä annetaan tunnustusta heidän saavutuksilleen. Periaate 3 - Henkilöstön osallistuminen Henkilöstö organisaation eri tasoilla on olennainen osa organisaatiota. Henkilöstön täysipainoinen osallistuminen mahdollistaa kykyjen hyödyntämisen organisaatiossa. organisaation henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut organisaation toimintaan sekä osallistuu myös siihen innovatiivisuus ja luovuus organisaation päämäärien saavuttamisessa henkilöt vastaavat omista suorituksistaan henkilöstö osallistuu innokkaasti ja pyrkii myötävaikuttamaan jatkuvaan parantamiseen. Henkilöstön osallistumisen periaatteen noudattamisen tuloksena: ymmärretään osallistumisen tärkeys ja oma rooli organisaatiossa tunnistetaan omaa suorituskykyä rajoittavat tekijät otetaan vastuu ongelmista ja niiden ratkaisemisesta arvioidaan omaa suorituskykyä omien henkilökohtaisten tavoitteiden suhteen etsitään aktiivisesti mahdollisuutta parantaa omia kykyjä, tietoja ja kokemuksia jaetaan tietoa ja kokemuksia vapaasti toisten kanssa puhutaan avoimesti ongelmista ja asioista.
Periaate 4 Prosessimainen toimintamalli Haluttu tulos saavutetaan tehokkaammin, kun toimintoja ja niihin liittyviä resursseja johdetaan prosesseina. resurssien tehokkaalla käytöllä alennetaan kustannuksia ja lyhennetään suoritusaikoja entistä paremmat, johdonmukaiset ja ennustettavissa olevat tulokset tavoitteelliset ja priorisoidut parannusmahdollisuudet. Prosessimaisen toimintamallin noudattamisen tuloksena: käytetään jäsentyneitä menetelmiä määrittelemään ne toiminnat, joilla päästään haluttuihin tuloksiin luodaan selvät vastuut ja velvollisuudet avaintoimintojen johtamiseen tunnistetaan avaintoimintojen rajapinnat organisaation toiminnoissa ja niiden välillä keskitytään niihin tekijöihin, kuten resurssit, menetelmät ja materiaalit, jotka parantavat organisaation avaintoimintoja asiakkaisiin, toimittajiin ja muihin sidosryhmiin kohdistuvat toimintojen riskit, seuraukset ja vaikutukset arvioidaan. Periaate 5 Järjestelmälähtöinen johtaminen Toisiinsa liittyvien prosessien muodostaman järjestelmän tunnistaminen, ymmärtäminen ja johtaminen parantaa organisaation vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja auttaa sitä saavuttamaan tavoitteensa. sellaisten prosessien integroiminen ja linjaaminen, joilla saavutetaan parhaiten halutut tulokset kyky keskittää voimat niihin prosesseihin, joilla on merkitystä sidosryhmien luottamuksen luominen organisaation johdonmukaisuuteen, tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Järjestelmäkeskeisen johtamistavan periaatteen noudattamisen tuloksena: järjestelmä rakentuu sellaiseksi, että tavoitteet saavutetaan tehokkaimmalla tavalla ymmärretään järjestelmän prosessien väliset riippuvuudet saadaan jäsentyneet lähestymistavat, jotka harmonisoivat ja intergroivat prosessit ymmärretään entistä paremmin ne roolit ja vastuut, jotka ovat välttämättömiä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vähennetään siten esteitä poikittaisessa toiminnassa ymmärretään organisaation mahdollisuudet ja määritellään resurssien asettamat rajoitukset ennen toiminnan aloittamista kohdennetaan ja määritellään se, miten tiettyjen järjestelmän sisäisten toimintojen tulisi toimia parannetaan järjestelmää jatkuvasti mittausten ja arviointien perusteella.
Periaate 6 - Jatkuva parantaminen Organisaation pysyvänä tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltaisen suorituskyvyn jatkuva parantaminen. saavutetaan etuja organisaation suorituskykyyn parantamalla organisaation kyvykkyyttä parantamistoimien linjaus organisaation strategisiin tavoitteisiin nähden kaikilla tasoilla joustavuus tarttua nopeasti tilaisuuksiin. Periaatteen 6 noudattamisen tuloksena: saadaan johdonmukainen organisaation laajuinen lähestymistapa jatkuvaan parantamiseen tarjotaan henkilöstölle jatkuvan parantamisen työkaluja ja menetelmiä koskevaa koulutusta asetetaan kaikkien organisaatiossa työskentelevien henkilöiden tavoitteeksi tuotteiden, prosessien ja järjestelmien jatkuva parantaminen asetetaan tavoitteet ohjaamaan jatkuvaa parantamista ja luodaan mittausmenetelmät sen seuraamiseksi tunnistetaan ja tunnustetaan parannukset. Periaate 7 - Tosiasioihin perustuva päätöksenteko Vaikuttavat päätökset perustuvat tiedon ja informaation analysointiin. tietoihin perustuvat päätökset parantunut kyky osoittaa aikaisempien päätösten tehokkuus viittaamalla aikaisempiin tositapahtumiin entistä paremmat mahdollisuudet katselmointeihin sekä mielipiteiden ja päätösten kyseenalaistamiseksi ja muuttamiseksi Periaatteen 7 noudattamisen tuloksena: varmistetaan, että aineisto ja tiedot ovat riittävän tarkkoja ja luotettavia saatetaan aineisto niiden henkilöiden ulottuville, jotka sitä tarvitsevat analysoidaan aineistoa ja tietoa pätevillä menetelmillä tehdään päätöksiä ja ryhdytään toimenpiteisiin tosiasioihin perustuvan analysoinnin perusteella tasapainotettuna kokemuksella ja intuitiolla. Periaate 8 Molempia osapuolia hyödyttävät toimittajasuhteet Organisaatio ja sen toimittajat ovat riippuvaisia toisistaan ja molempia osapuolia hyödyttävät suhteet lisäävät kummankin osapuolen kykyä tuottaa lisäarvoa. entistä paremmat mahdollisuudet luoda lisäarvoa molemmille osapuolille yhdessä reagoimisen joustavuus ja nopeus muuttuviin markkinoihin tai asiakkaiden vaatimuksiin ja odotuksiin kulujen ja resurssien optimointi. Periaatteen 8 noudattamisen tuloksena: luodaan suhteet, jotka tasapainottavat lyhytaikaisia hyötyjä ja pitkän tähtäimen näkökohtia yhdistetään asiantuntemus ja resurssit tärkeimpien osapuolten kanssa tunnistetaan ja valitaan tärkeimmät toimittajat saadaan selkeät ja avoimet keskusteluyhteydet jaetaan tieto sekä tulevaisuuden suunnitelmat luodaan yhteiset kehittämis- ja parantamistoimenpiteet innostetaan ja rohkaistaan parannuksiin ja saavutuksiin sekä annetaan niille tunnustusta.
Lisätietoja SFS www.sfs.fi ISO www.iso.org ISO/TC 176 www.tc176.org ISO/TC 176/Alakomitea 2 www.bsi.org.uk/iso-tc176-sc2 Laadunhallintakomitea TK 105 on SFS:n kansallinen vastinkomitea kansainväliselle komitealle ISO/TC 176. Komitean sihteeri: Risto Pulkkanen (risto.pulkkanen@sfs.fi) puh. 09 1499 3309 www.sfs.fi/iso9000/osallistu_iso9000/ SFS-tiedotus Standardisoimisliiton asiantuntijalehdessä käsitellään ISO 9000 -sarjan standardeja, niiden soveltamista ja ajankohtaisia trendejä. Standardien myynti SFS:n asiakaspalvelu, puh. 09 1499 331 (vaihde) SFS:n verkkokauppa, sales.sfs.fi SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.fi, sähköposti sfs@sfs.fi