Kvarter 38, 38 b, 39 Korttelit 38, 38 b, 39

180 Smedsby Sepänkylä Kvarter 38, 38 b, 39 Korttelit 38, 38 b, 39 Detaljplanändring för kvarter 38, 38 b och 39, med tillhörande väg- och parkområden. Asemakaavan muutos kortteleissa 38, 38 b ja 39 sekä kortteleihin liittyvillä tie- ja puistoalueilla. Planläggningsavdelningen utkast 14.4.2014 förslag 11.11.2014 Kaavoitusosasto luonnos ehdotus Detaljplanen godkänd av kommunfullmäktige Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

S i v u 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Palvelut... 6 3.1.5 Liikenne... 6 3.1.6 Virkistys... 6 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 3.1.8 Tekniset palvelut... 9 3.1.9 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireilletulo... 14 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.1.1 Mitoitus... 17 5.2 Aluevaraukset... 17 5.2.1 Korttelialueet... 17 5.2.2 Muut alueet... 18 5.3 Kaavan vaikutukset... 19 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 19 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteuttamisen seuranta... 20

S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 180, Sepänkylä Kiinteistöt: Osittain Orrhagen III RN:o 1:753, Sågvägen RN:o 1:412, osittain Norrback RN:o 1:603, Ylisaari RN:o 1:427, Panula RN:o 1:439, Anula RN:o 1:426, Ylimäki RN:o 1:425, Svalbo RN:o 1:424, Riitamaa RN:o 1:423, Korsholms Miavägen RN:o 1:775, Orrhagen RN:o 1:748, Orrhagen II RN:o 1:367, Orrhagen IV RN:o 1:457, Orrhagen II RN:o 1:747, Kotinen RN:o 1:472, Dahlhem II RN:o 1:369, Dalhem RN:o 1:165, Dallund RN:o 1:373, Dahlhem III RN:o 1:399, Dalhem VI RN:o 1:456, Björklund RN:o 1:473, Nyhagen RN:o 1:673, Hemhagen RN:o 1:692, Mannil RN:o 1:760, Ollila RN:o 1:705, Björkhagen RN:o 1:664, Stenåker RN:o 1:657, Blomhagen RN:o 1:739, Tomt 7/38 RN:o 1:547, Harju RN:o 1:751 ja osittain Storgård RN:o 1:768. Kaavan nimi: Asemakaavan muutos kortteleissa 38, 38 b ja 39 sekä kortteleihin liittyvillä tie- ja puistoalueilla. Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-335/05 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee Kokkolantien pohjoispuolella noin 1,2 kilometriä Sepänkylän ydinkeskustasta koilliseen. Alue on noin 3,7 hehtaaria, ja sen likimääräinen sijainti ilmenee kansikuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia, voidaanko alueen tonttien ja teiden rajoja muuttaa vastaamaan alueen tämänhetkistä tilannetta ja näin ollen mahdollistaa rakennuskannan tiivistäminen muodostamalla alueen länsiosaan uusi tontti. Kaavanmuutoksella tutkitaan mahdollisuudet Marinantien siirtämiseen ja uuden asuntotontin muodostamiseen sille paikalle, jolla Marinantien tievaraus on voimassa olevan asemakaavan mukaan. Kaavanmuutoksella tutkitaan myös Saarantien linjausta. Kaavoitusteknisistä syistä asemakaavan muutokseen sisällytetään suurempi alue, jotta kaava-alueesta saadaan yleispiirteisempi ja yhtenäisempi. Tarvittaessa voidaan tehdä pieniä tarkistuksia kaavaalueen tämänhetkisen tilanteen huomioimiseksi. Kaavanmuutoksen

S i v u 3 myötä täydennetään myös pohjakarttaa koko kaavoitettavan alueen osalta. Koska kaavanmuutokseen on sisällytetty suurempi alue, yksityinen maanomistaja kaava-alueen itäosassa on kaavoitusprosessin aikana pyytänyt, että myös hänen tonttinsa sisällytettäisiin kaavaan. Yksityinen maanomistaja toivoo, että korttelin 38 b tontti 14 jaettaisiin kahdeksi erilliseksi omakotitontiksi. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Sepänkylän kulttuuriympäristöinventointi 2014 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.4.2005 Maanomistaja jätti hakemuksen rakennuskaavan muuttamisesta Saarantiellä sekä kortteleissa 23 ja 38. 18.4.2013 72 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti käynnistää asemakaavan muutoksen alueella. 24.4.2014 84 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavan muutoksen osallistumisja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville. 19.5. 2.6.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä. xx.xx.2014 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa ehdotuksen asemakaavan muutokseksi nähtäville. x.x. x.x.2014 Ehdotus asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostetaan kaksi uutta tonttia ja muutetaan Marinantien linjausta poistamalla asemakaavasta Marinantien

S i v u 4 toteuttamaton osa. Marinantie varataan tiealueeksi tällä hetkellä käytössä olevan tielinjauksen mukaisesti eli vahvistetussa asemakaavassa kävely- ja pyörätien alueeksi varatulla alueella. Saarantie sisällytetään kaava-alueen rajaukseen sen selkeyttämiseksi, että Saarantien toteuttamaton osa säilytetään vahvistetun asemakaavan mukaisena. Kortteli 23 jätetään asemakaava-alueen rajauksen ulkopuolelle, koska Saarantie säilytetään eikä kortteliin 23 näin ollen tehdä muutoksia. 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Mustasaaren kunnan omistamat puisto- ja tiealueet muodostavat vain murto-osan kaava-alueesta. Kaavanmuutoksen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on saanut lainvoiman. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Kokkolantien vieressä Sepänkylän ydinkeskustasta koilliseen. Asemakaava-alue on suureksi osaksi rakennettu, ja se rajautuu kaikilta suunnilta rakennettuihin asemakaavaalueisiin. Kuva 1. Näkymä kaava-alueesta.

S i v u 5 3.1.2 Luonnonympäristö Koska kaava-alue on suureksi osaksi toteutettu, sen luoteisosassa on vain yksi yhtenäinen alue luonnontilaista metsämaata. Metsäinen alue on osoitettu asemakaavassa tontti- ja tiealueiksi, joita ei ole vielä toteutettu. Kuva 2. Näkymä kaava-alueen luoteiskulmasta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella on omakotitaloja ja rivitaloja. Suurin osa alueen rakennuskannasta ajoittuu 1980-luvun alkupuolelta tähän päivään, mutta alueella on myös useita 1940 1970-luvuilla rakennettuja taloja. Lisäksi alueella on yksi vanhempi talo, jonka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Kuva 3. Rakennettua ympäristöä Almantien varrella.

S i v u 6 Rakentamattomia, vahvistetun asemakaavan mukaisia kaava-alueen osia ovat korttelin 38 tontti 2, korttelin 38 b tontti 10 ja Marinantie. Marinantien tiealueella on vanha, huonokuntoinen talousrakennus. Kuva 4. Huonokuntoinen talousrakennus Marinantien tiealueella. 3.1.4 Palvelut Sepänkylän ydinkeskustassa noin 1 1,5 kilometrin päässä kaavaalueesta on laaja palvelutarjonta. Noin 0,5 kilometrin päässä kaavaalueesta on kouluja, päiväkoteja ja terveysasema. Laajempi palvelutarjonta löytyy seutukeskuksesta Vaasasta noin 2,5 4 kilometrin päässä kaava-alueesta. 3.1.5 Liikenne Kaava-alueelle kuljetaan tällä hetkellä Siirintieltä, Almantieltä, Miiantieltä ja Marinantieltä (Irenentien kautta). Almantien varrella on jalkakäytävä. Marinantieltä on suojatie Kokkolantien yli jalankulkijoita ja pyöräilijöitä varten. Kun kaava toteutetaan, Marinantielle kuljetaan Saarantien kautta. Joukkoliikenteen bussivuorot Vaasan matkakeskukseen kulkevat säännöllisin väliajoin sekä arkisin että pyhäpäivinä. Bussipysäkkejä on Almantien varrella lähellä kaava-alueen pohjoisrajaa. 3.1.6 Virkistys Liikunta- ja urheilumahdollisuuksia on asemakaava-alueen ulkopuolella. Asemakaava-alueen keskellä on puistoalue, jolle on osoitettu ohjeellinen leikkipuiston alue. Alueelle ei ole toteutettu puistoa tai leikkipaikkaa, vaan alueella on vanhaa umpeenkasvanutta viljelysmaata. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurialueella tai valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä.

S i v u 7 Vuonna 2014 laaditussa Sepänkylän kulttuuriympäristöinventoinnissa on mainittu kaava-alueelta vanhempi talo, jonka pihapiirissä on tuulimyllyn perustukset ja piharakennus, sekä 1930-luvun lopulla rakennettu talo ja 1950-luvulta oleva talo. Vanhempaa taloa on kunnostettu ja laajennettu useammassa vaiheessa. Kun taloa kunnostettiin vuonna 2001, löydettiin 12 tapettikerroksen alta Wasa tidning -lehtileike vuodelta 1888. Lehtileikkeessä oli mainos, jossa kerrottiin Syringsbackin myllyn jauhavan laadukasta jauhoa. Vanhemman talon pihamaalla on säilytetty tuulimyllyn perustukset. Perustukset ovat ympyrän muotoiset ja ladottu luonnonkivistä. Vielä 1900-luvun alussa tämä yksi Sepänkylän seitsemästä tuulimyllystä oli yhä paikoillaan, ja paikkaa kutsutaan Syringsbackiksi. Kulttuuriympäristöinventoinnin mukaan tuulimyllyn kiviperustukset ja myllyyn kuuluva piharakennus on rakennettu 1800-luvun rakennustapaa noudattaen. Kuva 5. Vanhempi talo kaava-alueella. Kuva 6. Myllyn perustukset vanhemman talon pihamaalla.

S i v u 8 Kuva 7. Syringsbackin mylly 1900-luvun alussa. Kulttuuriympäristöinventoinnissa mainittu vuonna 1939 rakennettu talo sijaitsee Miiantiellä. Taloa on ajanmukaistettu varovasti, ja talo on pääosin hyvin säilynyt. Taloa ympäröineet puitteet ovat hävinneet pihapuiden kaatamisen myötä, mutta talolla on silti kulttuurihistoriallista arvoa. Kuva 8. Vuonna 1939 rakennettu talo. Kulttuuriympäristöinventoinnissa mainittu vuonna 1959 rakennettu talo sijaitsee Marinantiellä. Inventoinnin mukaan talo edustaa harvinaista rakennustyyppiä valtatien 8 läheisyydessä olevalla alueella. Talo on säilyttänyt sille ominaisen muodon ja julkisivun siitä huolimatta, että taloon on rakennettu jälkeenpäin kattolyhty ja parveke.

S i v u 9 Kuva 9. Vuonna 1959 rakennettu talo. 3.1.8 Tekniset palvelut Alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijohto sekä sähköhuolto. Uudisrakentamisessa tehdään kiinteistökohtaiset uudet liittymät olemassa olevaan verkkoon. 3.1.9 Maanomistus Kaava-alue on pääosin yksityisomistuksessa. Mustasaaren kunta omistaa vain pienen osan (puisto- ja tiealueet) kaava-alueesta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet.

S i v u 10 Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettujen ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen. Alueidenkäytöllä tulee

S i v u 11 jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2002 29. Osayleiskaavassa asemakaava-alueelle on osoitettu seuraavat aluevaraukset: pientalovaltainen asuntoalue (AP-2), virkistysalue (V) ja yhdystie (yt). Osayleiskaavaa tarkistetaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheessa syksyllä 2013. Kuva 10. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta.

S i v u 12 Kuva 11. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta. Asemakaava Saarantie kuuluu niin kutsutun Vanhan Sepänkylän alueen rakennuskaavaan, jonka lääninhallitus vahvisti 22.10.1984 / B-3508. Korttelit 38, 38 a, 38 b ja 39 sisältyvät rakennuskaavan muutokseen, jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus vahvisti 10.9.1996 / H22A-615. Kuva 12. Ote asemakaavayhdistelmästä.

S i v u 13 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa mittakaavassa 1:2 000. Maastokäynnit ja pohjakarttaa täydentävät kartoitukset tehtiin kesällä 2014. Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan 7.10.2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos laaditaan yksityisen maanomistajan aloitteesta. Maanomistaja toivoo, että asemakaavan muutoksella alueen tonttien ja teiden rajoja muutetaan kiinteistöllä Orrhagen II RN:o 1:753 vastaamaan alueen tämänhetkistä tilannetta ja mahdollistetaan rakennuskannan tiivistäminen muodostamalla alueelle uusi tontti. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti 18.4.2013 72 käynnistää asemakaavan muutoksen alueella. Kaavaprosessin aikana toinenkin alueen yksityinen maanomistaja on pyytänyt, että hänen tonttinsa sisällytettäisiin asemakaavan muutokseen. Maanomistaja toivoo, että korttelin 38 b tontti 14 jaettaisiin kahdeksi erilliseksi omakotitontiksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti 30.10.2014 220 yhtyä maanomistajan kanssa tehtävään asemakaavoitussopimukseen ja näin ollen myös tutkia edellytykset asemakaavan muuttamiseen maanomistajan alueella. Asemakaavan muutokseen sisällytetään koko Kokkolantien, Siirintien, Almantien ja Saarantien välinen alue. Muilta osin kaava-alueen rajausta täydennetään ja tarkistetaan tarvittaessa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, rajanaapurit ja kaikki ne, joiden oloihin kaavalla voi olla huomattavaa vaikutusta Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan museo

S i v u 14 Vaasan Sähköverkko Oy Anvia. 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla www.mustasaaari.fi/kaavoitus ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 19.5. 2.6.2014. Nähtävilläolon aikana saatiin lausunnot Pohjanmaan museolta, rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Vaasan Sähköverkolta. Lisäksi saatiin mielipide alueen yksityiseltä maanomistajalta. Pohjanmaan museo on harkinnut lausunnossaan sitä, miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueen osat on suojeltava, ja esittää seuraavaa: - Vanhan myllyn perustukset on muinaismuisto, joka on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Myllyn perustukset on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi, joten niiden ympärille on varattava 2 metriä leveä suojavyöhyke, ja alueelle on varattava asemakaavassa /smerkintä. Perustusten vieressä on vanha piharakennus, joka on osa myllyn historiaa, ja tästä syystä myös piharakennus on säilytettävä. Piharakennukselle on osoitettava kaavassa sr-merkintä. Perustukset ja piharakennus ilmentävät paikan historiaa ja seudun kehitystä, ja ne on säilytettävä, koska niillä on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. - Kaava-alueella on kaksi muutakin kulttuurihistoriallisesti arvokasta tilaa. Miiantie 6:ssa on asuintalo, jolle on osoitettava sr-2-merkintä vuonna 2014 laaditun kulttuuriympäristöinventoinnin ehdotuksen mukaisesti, ja Marinantie 4:ssä on talo, jolle on osoitettava sr-9- merkintä kulttuuriympäristöinventoinnin ehdotuksen mukaisesti. Museon lausunnon johdosta rakennusvalvonta ja kaavoitus ovat yhdessä Pohjanmaan museon ja maanomistajan kanssa pitäneet 4.11.2014 katselmuksen alueella, jolla myllyn perustukset ja vanha piharakennus sijaitsevat. Maastokatselmuksessa museon rakennustutkija tarkasti vanhan myllyn perustusten yhteydessä olevan vanhan piharakennuksen. Rakennustutkija totesi, että piharakennus on iältään kulttuuriympäristöinventoinnissa sanottua nuorempi ja että piharakennuksen suojeleminen ei ole välttämätöntä, vaan piharakennus on mahdollista purkaa. Mahdollisen purkamisen yhteydessä Pohjanmaan museolta on kuitenkin pyydettävä lausunto, koska piharakennus sijaitsee myllyn perustusten vieressä. Rakennustutkija huomautti myös, että

S i v u 15 perustusten ympärille on jätettävä 2 metriä leveä suojavyöhyke perustusten turvaamiseksi jatkossa. Kaavaprosessin edetessä myllyn perustuksille osoitetaan s- merkintä ja perustusten ympärille varataan 2 metrin suojavyöhyke. Perustukset suojellaan muinaismuistolain nojalla. Piharakennukselle ei osoiteta sr-merkintää. Kaavaehdotuksessa Miiantie 6:n ja Marinantie 4:n asuintaloille ei osoiteta rakennussuojelumerkintää, mutta maanomistajille varataan mahdollisuus ottaa kantaa asiaan kaavaehdotuksesta tiedottamisen yhteydessä. Rakennuslautakunta yhtyy lausunnossaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaluonnokseen sillä lisäyksellä, että niihin maanomistajiin, joiden omistuksessa on kulttuuriympäristöinventoinnin mukaan suojeltavaksi osoitettavia kohteita, otetaan yhteyttä ja heille tiedotetaan asiasta jo luonnosvaiheessa. Lisäksi rakennuslautakunta huomauttaa, että Storgårdin asemakaavan yhteydessä tehty liikenneselvitys on otettava huomioon ja että alue on huomioitava kokonaisuutena. Rakennuslautakunta huomauttaa vielä, että olisi pyrittävä siihen, että kaikkien asemakaavoitettujen tonttien, joiden kerrosluku on 1¾, rakennusoikeuden on oltava vähintään 250 m², jotta on mahdollista rakentaa autotallirakennus. Kaikkia kaava-alueen kiinteistönomistajia on informoitu kaavoituksesta, ja he ovat saaneet tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaluonnokseen. Yksittäisten kohteiden mahdollisesta suojeluarvosta keskustellaan asianomaisten kiinteistönomistajien kanssa. Liikenneselvitys otetaan huomioon, ja Saarantie säilytetään asemakaavatienä. Kaava-alueella olemassa olevat tontit, joiden kerrosluku on 1¾, ovat erittäin pieniä ja suurimmaksi osaksi rakennettuja. Pienin rakentamaton tontti on korttelin 38 b tontti 10, joka on kooltaan 767 m². Rakennusoikeuden korottaminen 250 m²:iin ei ole yhdenmukainen tonttikoon kanssa. Rakentaminen onkin sopeutettava tontin kokoon ja vallitsevaan tilanteeseen. Näin ollen rakennusoikeuteen ei tehdä muutoksia tonteilla, joiden kerrosluku on 1¾. Ympäristöjaostolla ja Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Otetaan huomioon, ei aiheuta toimenpiteitä. Vaasan Sähköverkko toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta, mutta se muistuttaa kuitenkin Saarantien toteuttamattomalla osalla olevasta jakokaapista ja korttelin 38 rakentamattoman tontin 2 poikki kulkevasta

S i v u 16 sähköjohdosta. Vaasan Sähköverkko tähdentää, että sähköjohto siirretään vasta sitten, kun Saarantie toteutetaan, koska tiealueelle on kaivettava korvaava johto. Lisäksi Vaasan Sähköverkko ehdottaa muuntajalle vaihtoehtoista paikkaa Saarantien länsipuolelle kaavaalueen rajauksen ulkopuolelle. Otetaan huomioon, ei aiheuta toimenpiteitä tässä vaiheessa. Jos korttelin 38 tontti 2 rakennetaan ennen Saarantien toteuttamista, on sovittava sähköjohdon uudesta linjauksesta ja selvitettävä johdon siirtämisen kustannusvastuu. Muuntajan vaihtoehtoista paikkaa on tarkistettava, koska Vaasan Sähköverkon ehdottama alue sijaitsee korttelissa 23, eikä tule siksi kysymykseen. Korttelin 38 b tontin 14 yksityiset maanomistajat vastustavat tontilla olevien rakennusten tai rakennelmien suojelustatusta, sillä heillä on suunnitelmia tontin suhteen, kunhan ohikulkutie valmistuu. Lisäksi he toivovat, että tontilta olisi suora liittymä nykyiselle valtatielle 8 (tulevalle kadulle), kuten tontilta on ollut aiemmin. Koska myllyn perustukset on suojeltu muinaismuistolain nojalla, perustukset ja 2 metriä leveä suojavyöhyke niiden ympärillä saavat s-merkinnän. Piharakennukselle ei osoiteta suojelumerkintää. Suora liittymä tontilta Kokkolantielle merkitsisi käytännössä, että uusi ajoliittymä rakennettaisiin noin 15 metrin päähän Vanhan Karperöntien tiealueesta. Liikenneturvallisuuden kannalta uuden liittymän rakentaminen tälle paikalle ei ole turvallinen eikä tarkoituksenmukainen ratkaisu. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä sekä asianomaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään tarkistamaan tiealuevarauksia ja tonttirajoja kiinteistön Orrhagen III RN:o 1:753 osalta sekä jakamaan korttelin 38 b tontti 14 kahdeksi erilliseksi tontiksi. Tarkistuksia tai täydennyksiä tehdään muihin kaava-alueen osiin tarvittaessa kaavaprosessin aikana.

S i v u 17 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää yhteensä 22 erillispientalon (AO ja AO-1) rakennuspaikkaa ja yhden asuinpientalon (AP) rakennuspaikan. Lisäksi asemakaava sisältää puistoalueen (VP), tie- ja katualueita sekä kävelyja pyörätien varauksen. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 18 tonttia. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.20 tai e = 0.25. Korttelissa 38 tonteille 3 8 saa rakentaa yksikerroksisia taloja. Korttelissa 39, korttelin 38 tonteilla 1, 2, 9, 11, 12 ja 15 sekä korttelin 38 b tonteilla 10 13 ja 15 saa rakentaa 1¾ -kerroksisia taloja. Korttelin 38 b tontti 10 ja korttelin 38 tontti 2 ovat rakentamattomia. Tonttirajojen tarkistaminen aiheuttaa sen, että korttelin 38 tontin 2 muoto muuttuu ja että kortteliin tulee uusi tontti, tontti 15. AO-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 2,0615 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialue (AO-1) Rakennuslautakunta voi harkinnan mukaan sallia korttelialueelle rakennettavaksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työ-, verstas- tms. tiloja enintään 50 k-m² rakennuspaikkaa kohti. Alueella olemassa olevia rakennuksia voidaan peruskorjata ja laajentaa alkuperäistä tyyliä noudattaen. Uudisrakennukset on sopeutettava perinteiseen rakennustapaan. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa neljä tonttia: korttelin 38 tontit 13 ja 14 sekä korttelin 38 b tontit 14 ja 16. Korttelin 38 b tonttien 14 ja 16 kerrosluku 1 muutetaan kerrosluvuksi 1¾, koska aluevaraus muutetaan AP-1:stä AO-1:ksi. Tontille 14 on rakennettu 1¾ -kerroksinen talo. Tontilla 16 on pieni piharakennus. Korttelin 38 tonteilla 13 ja 14 rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.20, ja tonteille on sallittua rakentaa 1¾ - kerrokseen. Korttelin 38 b tonteilla 14 ja 16 rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.25. AO-1-tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 0,2406 hehtaaria.

S i v u 18 Asuinpientalojen korttelialue (AP) Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa / rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Korttelin 38 tontilla 10 rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.20, ja kerrosluku on 1¾. Tontilla on kaksi pientä rivitaloa sekä autokatos/autotalli. AP-tontin pinta-ala on 0,3770 hehtaaria. Voimassa olevassa asemakaavassa tontilla on merkintä AP-1, eikä merkintä vastaa sitä, miten tontti on toteutettu. Näin ollen merkintää muutetaan, jotta se vastaisi tontilla toteutettua rakentamista. Rakennusoikeutta tai kerroslukua ei muuteta. 5.2.2 Muut alueet Puisto (VP) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi alue. Alueelle on varattu ohjeellinen leikki- ja oleskelualue. Leikkipaikkaa ei ole toteutettu, vaan alueella on vanhaa umpeen kasvanutta peltomaata. VP-alueen pinta-ala on 0,2383 hehtaaria. Kuva 13. Puistoa varten varattu alue. Tie- ja katualueet sekä jalankulun ja polkupyöräilyn alue Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yhteensä 0,4929 hehtaaria. Saarantien toteuttamaton osa säilytetään asemakaavassa muuttumattomana. Marinantien linjausta siirretään korttelin 38 tonttien 13 ja 14 pohjoispuolelta tontin 14 eteläpuolelle alueen nykyisen tilanteen mukaisesti. Marinantielle liitytään jatkossa suoraan Saarantieltä, kun Saarantien toteuttamaton osa rakennetaan. Kulku korttelin 38 tonteille 2 ja 15 tapahtuu Marinantien päästä tonttien 1 ja 13 välistä.

S i v u 19 Kuva 14. Kulku korttelin 38 tonteille 2 ja 15 Marinantien päässä. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan lähes täysin rakennettu, joten luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat toimenpiteet on toteutettu jo aikaisemmin. Näin ollen asemakaavan muutos ei vaikuta millään tavalla alueen luontoon ja luonnonympäristöön. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteuttaminen ei vaikuta merkittävästi rakennettuun ympäristöön, sillä kaavalla muodostetaan vain kaksi uutta rakennuspaikkaa. Uudisrakentamista säädellään kaavamerkinnöillä ja - määräyksillä niin, että uudisrakennukset rakennetaan julkisivumateriaalin, värityksen ja muodon suhteen yhtenäistä, ympäristöön sopeutuvaa rakennustapaa noudattaen. Korttelin 38 tontin 13 osalta Marinantien siirtäminen on myönteinen toimenpide, koska silloin tiealue sivuaa tonttia vain kahdella suunnalla, kun se vahvistetussa asemakaavassa on osoitettu sivuamaan tonttia kolmella suunnalla. Marinantien päässä tiealue on muotoiltava niin, että liikenne tonteille 2 ja 15 mahdollistetaan. Tämä aiheuttaa uutta liikennettä kääntöpaikan ohi tonttien 13 ja 1 väliin. Marinantien toteuttaminen vahvistetun kaavan mukaisesti aiheuttaisi sen, että liikenne kaikille Marinantien varrella oleville tonteille kulkisi tonttien 13 ja 1 välistä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.2 Aluevaraukset. Yleiset asemakaavamääräykset käyvät ilmi asemakaavakartasta.

S i v u 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 11.11.2014 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman