LuhaGeoIT-loppuseminaari 14.11.2014 Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Jusi, Nikander, Hanna Huitu marja.jalli@mtt.fi MTT Kasvintuotannon tutkimus
Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain maailman ravinnontuotantoon 10 %:n leikkauksen 308 biljoonaa = 308 miljoonaa miljoonaa = 308 000 000 000 000 Theophrastus (370-286 B.C): Ylängöillä, tuulelle alttiissa ympäristössä viljoissa vähemmän kasvitauteja kuin suojaisassa ympäristössä
Kasvitautien aiheuttama sadonmenetys alttiilla ohralajikkeella Satotappio kg / ha / infektio % Keskimääräinen esiintymä % Satotappio kg / ha Verkkolaikku 21 16,5 346 Rengaslaikku 26,5 7,7 204 Härmä 40 1,4 54 Yhteensä 604 Purola 2013 MTT:n torjunta-ainetutkimuksen Käyttötutkimuskokeet 1999-2010
Ohran lehtilaikkutaudin aiheuttajien yleisyys n=107 peltoa 2/107 puhdasta peltoa Jalli et al 2011
Kasvitaudit Suomen viljapelloilla Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572 000 Verkkolaikku 458 000 Rengaslaikku 277 000 Kauran lehtilaikku 232 000 Ruskolaikku 212 000 Pistelaikku 204 000 Jalli et al. 2011 Matilda Maataloustilastot 2013
8.1.2015 6
ISÄNTÄKASVI Ei tautia Ei tautia Kasvi tauti Ei tautia Ei tautia Ei tautia Ei tautia TAUDIN AIHEUTTAJA SUOTUISA YMPÄRISTÖ
Ohran rengaslaikku virallisissa lajikekokeissa Jalli et al. 2013
100 Vehnän ruskearuostetartunnan eteneminen Inkoossa 20.7.2010 3.8.2010 80 60 40 20 0 Wellamo Quarna Trappe KWS Scirocco Marble Zebra Amaretto Epos Jalli et al. 2010
8.1.2015 10
8.1.2015 11
1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Tehoainetta tonnia Maataloudessa käytettävien fungisidien myynti Suomessa v. 1953-2012 300 250 y = 3,8276x - 2,2643 R² = 0,8444 200 150 100 50 0 Tukes, Hynninen 2013
Sadonlisä (kg/ha) Torjunta & sadonlisä ohra Tautimäärä vs. sadonlisä 1500 1250 1000 750 500 250 0-250 -500 y = 18.872x + 12.777 R 2 = 0.7117 0 10 20 30 40 50 60 70 Tautimäärä (verkkolaikku + rengaslaikku, %) MTT:n torjunta-ainetutkimuksen Käyttötutkimuskokeet 1999-2010
IPM - INTEGROITU KASVINSUOJELU 1.1.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY Viljelijän oikeudet: tieto välineet koulutus neuvonta Suunnittele, estä ja ehkäise Dokumentoi arvioi onnistumisesi ja opi Tarkkaile Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Minimoi kasvin- Ehkäise resissuojeluaineiden tenssin syntymikäyttö vain välttänen mättömimpään IPM-palapelin suunnittelu: Irene Vänninen, MTT Käytä torjuntakynnyksiä Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) Tiedonvaihto Verkostoituminen Neuvonta Jatkuva oppimisprosessi IPM-palapeli: Irene Vänninen, MTT
IPM on tilakohtainen ratkaisu Tuotantosuunta o tilan historia, erikoistuminen, laajuus Resurssit o työvoima, urakoitsija, osaaminen o konekanta o kannattavuus Tilan sijainti o ilmasto Peltolohkojen sijainti o etäisyydet, logistiikka, yhteistyö Kuva : Irene Vänninen, MTT
TARKKAILU Viljan tuhoeläintarkkailu kasvukauden aikana ohrakirppa Viljan kehitysaste 10 21 26-29 30 31 32 37 39 45 51 59 75 kahukärpänen tuomikirva viljakirva tähkä-/vehnäsääski 60 135 172 202 205 215 245 256 295 338 400 552 Lämpösumma Erja Huusela-Veistola MTT
Kaalikoi Plutella xylostella maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä kaali- ja öljykasvien tuhoeläin vaeltaja (>3000 km) ei pysty talvehtimaan Suomessa vuosittaista vaihtelua paljon kasvinsuojeluongelmat edellyttävät kaukokulkeumaa ulkomailta tuhojen laajuus riippuu vaelluksen ajankohdasta ja vaelluksen suuruudesta massavaellus 2013 (2010, 1995), mutta muuten havaittu lähes vuosittain Erja Huusela-Veistola MTT Kaalikoiaikuisella harmaanruskeat siivet, joissa vaalea aaltojuovakuvio, koko n. 1 cm
Ennusteet: WisuEnnuste - kasvitaudit ProAgria, MLOY, MTT
Sään merkitys kasvitautiriskin ilmenemiseen LAPUA VIROLAHTI MTT Agrifood Research Finland 8.1.2015 19 Kesän 2011 sääolosuhteissa verkkolaikkuennuste ilmoitti 50 %:n riskistä Lapualla 11.6. ja Virolahdella 19.6. 100 %:n riski täyttyi Lapualla 26.6. ja Virolahdella 6.7. Perusriski ja kylvöpäivä lohkoilla sama.
Käynnissä olevat KS-IT-hankkeet MMEA (Tekes) VILJAVAHTI Kasper ajankohtaistiedotteet ipodissa, iphonessa Kasvitautien ennustemallin rajapinnat HALI (Tekes) Liikkuvan havainnoitsijan mallia pilotoitu liikkuville tuhoojille haastatteluihin perustuvan prototyypin muokkaus WISUENNUSTE (MMM) Kasvitautien ennustemallit, hälytykset osana viljelyohjelmaa CLAFIS (EU) pilvimaailma avuksi viljelijän päätöksentekoon kasvinsuojelutoimissa IPM-matriisit ja tietoalusta tietoalusta IPM:n tueksi
IT tukena päätöksenteossa Siellä missä tarvitaan, silloin kun tarvitaan Automatisoidut riskihälytykset Kasvintuhoojien esiintymisen seuranta Kasvintuhoojien esiintymisen kirjaaminen Säätietojen seuranta ja linkitys malleihin ja toimiin Avusteisuus peltotöissä Kytkennät kirjanpitoon Paremmin informoituna tehdään parempia päätöksiä
Webropol Etelä-Suomen viljelijöille 2014 1. Koetteko kasvintuhoojien (kasvitaudit, tuhoeläimet, rikkakasvit) tarkkailun tarpeelliseksi omalla tilallanne? Vastaajien määrä: 156 2. Millä kasvilajeilla kasvintuhoojien tarkkailu tilallanne on tärkeää? Voitte valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 152 3. Jos käytössänne olisi helppo tapa tallentaa tuhoojahavaintonne sähköisesti esim. puhelimen tai tablettitietokoneen avulla suoraan omaan kirjanpitoonne, käyttäisittekö sitä kasvintuhoojien esiintymisen tarkkailussa? Vastaajien määrä: 155 HALI-hanke 8.1.2015 22
4. Oletteko kiinnostunut mahdollisuudesta nähdä karttapohjalla myös muiden viljelijöiden tekemät kasvintuhoojahavainnot? Vastaajien määrä: 154 5. Hyväksyttekö, että tilanne kasvintuhoojahavainnot ovat karttapohjalla myös muiden viljelijöiden nähtävissä? Vastaajien määrä: 155 6. Mitä seuraavista laitteista teillä on käytössänne? Voitte valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 156 8.1.2015 23
On tiedettävä, missä ja koska taistelua käydään, aseita käytetään vasta viimeisimmässä tilassa. - Viljelijä Etelä-Pohjanmaalta -
8.1.2015 25