*R'LJLWDOWLODQQHNDWVDXV±

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.5.2002 SEC(2002) 566..20,66,21<.6,.g,'(19$/0,67(/8$6,$.,5-$ *R'LJLWDOWLODQQHNDWVDXV±

.20,66,21<.6,.g,'(19$/0,67(/8$6,$.,5-$ *R'LJLWDOWLODQQHNDWVDXV± Johdanto... 3 1. Politiikan seuranta... 5 2. Tilastotietoja: päivitys... 6 3. Esteitä pk-yritysten sähköiselle kaupalle... 8 4. Edistyminen Go Digital -toimien täytäntöönpanossa... 10 Toimi 1 : Toimi 2 : Toimi 3 : Sähköistä liiketoimintaa tukevien kansallisten ja alueellisten strategioiden esikuva-analyysi (benchmarking)... 10 Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan omaksumisen mittaaminen... 11 Tiedonsaannin parantaminen ja palautteen hankkiminen poliittista päätöksentekoa varten sähköistä kauppaa koskevan lainsäädännön alalla... 12 Toimi 4 : Yritysten sähköinen yhteentoimivuus... 12 Toimi 5 : Tiedottaminen siirtymisestä digitaaliaikaan... 13 Toimi 6 : Sähköisen kaupan aloittaminen... 14 Toimi 7 : Lainantakausjärjestely pk-yrityksiä varten... 15 Toimi 8 : Rakennerahastojen käytön tukeminen... 16 Toimi 9 : Toimi 10 : Uutta tieto- ja viestintätekniikan opetusohjelmaa koskevien yrityslähtöisten aloitteiden tukeminen... 17 Tieto- ja viestintäteknisten taitojen seurantaryhmän perustaminen jäsenvaltioiden kanssa... 18 Toimi 11 : Pk-yritysten harjoittelijaohjelman käynnistäminen... 19 5. Go digital -aloitteen seuranta... 19 Liitteet... 20 2

-2+'$172 Maaliskuussa 2000 pidetyssä Lissabonin huippukokouksessa Euroopan unioni asetti tavoitteekseen tulla maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi osaamistaloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hyväksyttiin HEurope-aloite, jolla edistetään tietoyhteiskunnan tuomista kaikkien ulottuville. Feiran Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa 2001 tukensa HEurope-toimintasuunnitelmalle, johon sisältyy avaintoiminto pkyritysten viemiseksi digitaaliaikaan. Yhtenä HEurope 2002 -toimintasuunnitelman seurantatoimista julkaistiin maaliskuussa 2001 komission tiedonanto ja toimintasuunnitelma "Pk-yritykset digitaaliaikaan", KOM(2001) 136. Yleistavoitteena oli, että HGLVWHWllQ SN\ULW\VWHQ GLJLWDOLVRLWXPLVWD NRRUGLQRLPDOOD YHUNRWWXQXWWD WLHGRQYDLKWRD SDUKDLVWD Nl\WlQQ LVWl VlKN LVHQ NDXSDQNl\QQLQ YDOPLXNVLVWD MD YHUWDLOXDQDO\\VHLVWD 9LLWHWLHWRNHVNXNVHW YRLVLYDW DXWWDD SN\ULW\NVLl VLVlOO\WWlPllQ VlKN LVHQ NDXSDQNl\QQLQ OLLNHVWUDWHJLDDQVD Go Digital -aloitteessa vastataan tähän haasteeseen tunnistamalla ne keskeiset ongelmat, joita pk-yritykset kohtaavat aloittaessaan sähköisen liiketoiminnan ehdottamalla erityistoimia, joilla tuetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan, erityisesti nykyisten toimintalinjojen ja aloitteiden pohjalta varmistamalla niiden eri toimintalinjojen ja aloitteiden johdonmukaisuus, joilla tuetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan Euroopan, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisella tasolla oppimalla käytännön kokemuksista ja tekemällä esikuva-analyyseja (benchmarking) eri strategioista, jotta tuettaisiin pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan. Tiedonannossa nimettiin kolme painopistealuetta. Näillä alueilla ehdotettiin yhtätoista erityistoimea, joilla helpotetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan. Keskeiset toimintalinjat ovat sähköisen kaupan ja yrittäjyyden kannalta myönteisen ympäristön ja perusedellytysten tukeminen, esim. tekemällä esikuva-analyyseja kansallisista tukitoimista ja tarjoamalla parempaa tietoa sovellettavasta lainsäädännöstä sähköisen kaupankäynnin aloittamisen helpottaminen, esim. tiedotuksen, tukitoiminnan pilottihankkeiden ja avoimien standardien tukemisen kautta tieto- ja viestintäteknisten taitojen tukeminen, esim. tukemalla yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeita ja tehostamalla vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa. Tämä komission yksiköiden valmisteluasiakirja on yleiskatsaus Go Digital -aloitteen tukemiseksi tähän mennessä toteutettuihin toimiin. Sen jälkeen annetaan komission tiedonanto Go Digital -aloitteen täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan sekä tähän mennessä saatujen kokemusten antamista opetuksista, myös poliittiselta kannalta. Tiedonanto laaditaan ja esitellään teollisuusasioiden neuvostolle toukokuussa 2003 jatkokeskustelua varten. 3

Yleispäätelmänä on, että monilla aloilla on tähän mennessä edistytty hyvin. Erittäin lupaavia tuloksia on saavutettu sähköisen liiketoiminnan edistämisessä pk-yritysten keskuudessa, mutta toimintalinjojen dynamiikkaa on yhä pidettävä yllä. Talouden yleisessä tilanteessa Go Digital -aloite on lisäksi toiminut vastapainona liialliselle pessimismille, joka on seurausta talouden selvästä hidastumisesta ja osakemarkkinoiden korjausliikkeestä puolentoista viimevuoden aikana. Vaikka talouskasvu on nyt hidastunut, tieto- ja viestintätekniikan omaksuminen ja leviäminen 1 on ollut keskeisellä sijalla Yhdysvaltojen tuottavuuden kasvun uudessa nousussa viime vuosien aikana. Go Digital -aloitteella edistetään tieto- ja viestintätekniikan sähköisen liiketoiminnan tuottavaa käyttöä Euroopassa. Näin välitetään myönteinen sanoma Euroopan pk-yrityksille ja varmistetaan, että niiden uutta tekniikkaa ja sähköistä kauppaa koskevat odotukset perustuvat sekä realistiseen näkemykseen että potentiaalisten hyötyjen tunnistamiseen. 1 European Competitiveness Report 2001 4

32/,7,,.$16(85$17$ Komission tiedonantoa "Pk-yritykset digitaaliaikaan" on käsitelty teollisuusasioiden neuvostossa, talous- ja sosiaalikomiteassa sekä alueiden komiteassa. Pääosin sitä koskevat huomiot ovat olleet myönteisiä, mutta myös huolenaiheita on tuotu esiin. Keskeiset päätelmät voidaan tiivistää seuraavasti: Teollisuusasioiden neuvosto piti komission tiedonantoa "Pk-yritykset digitaaliaikaan" tärkeänä, kun pyritään edistämään pk-yritysten pääsyä ja osallistumista osaamistalouteen. Se piti tiedonannossa esiteltyjä aloitteita tervetulleina. Teollisuusasioiden neuvosto ilmaisi tukensa ajatukselle jäsenvaltioiden sähköistä taloutta tukevan politiikan esikuva-analyysista ja korosti, että sähköisen talouden johdonmukaista mittausta olisi parannettava. Alueiden komitea piti hyvänä sitä, että tiedonannolla pyritään tuomaan esiin esteitä, joita pk-yritykset kohtaavat pyrkiessään mahdollisimman laajalti käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa, ja että siinä ehdotetaan useita toimia, joilla näitä esteitä voitaisiin poistaa ja helpottaa pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan. Lisäksi alueiden komitea painotti voimakkaasti, että Go Digital -aloite on asetettava etusijalle komission ja myös jäsenvaltioiden työssä ja että aloitteella on taattava riittävät voimavarat käytännön tulosten varmistamiseksi. Alueiden komitea ilmaisi huolensa siitä, että alueiden väliset sosioekonomiset erot voivat syventyä ja johtaa digitaaliseen jakoon. Se korosti, että Go Digital -aloitteessa olisi tartuttava pk-yritysten todellisiin ongelmiin, erityisesti Euroopan unionin vähemmän suotuisilla ja etäisillä alueilla. Talous- ja sosiaalikomitea katsoi, että useimmat Go Digital -toimet ovat oikeansuuntaisia mutta eivät määräaikojen osalta riittävän kunnianhimoisia. Talousja sosiaalikomiteassa onkin ilmaistu epäilyjä siitä, voiko Go Digital -aloite onnistua erojen pienentämisessä Euroopan ja muiden maiden pk-yritysten välillä. Lisäksi talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että riittävän rahoituksen niukkuus Euroopassa estää pk-yrityksiä omaksumasta sähköisen kaupankäynnin sovelluksia. Talous- ja sosiaalikomitea korosti lisätiedottamisen merkitystä ja ehdotti alan nykyisten verkostojen pohjalle rakentuvan Euroopan tietoverkoston perustamista, jotta pkyrityksille voitaisiin nykyistä paremmin kertoa sähköiseen kauppaan liittyvistä seikoista. Go Digital -aloite on vahvistanut yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä. "Sähköistä kauppaa koskevaa politiikkaa käsittelevä ryhmä" perustettiin osana hanketta, jossa tehtiin esikuva-analyyseja jäsenvaltioiden ja alueiden politiikasta, jolla tuetaan pk-yritysten sähköistä kauppaa. Ryhmä on tarjonnut mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä pk-yritysten tarpeista ja tunnistaa alan parhaita kansallisia tukistrategioita. Tämän kokemuksen pohjalta on todettu, että yksi tärkeimmistä haasteista, joihin sähköisen kaupankäynnin tulevissa tukitoimissa on vastattava, on sähköiseen kaupan kysymyksiä käsittelevän viranomaisten vuoropuhelun jatkaminen. Go Digital -aloitteen tulokset on tunnustettu komission kertomuksessa neuvostolle ja Euroopan parlamentille pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan 5

täytäntöönpanosta 2. Go Digital -aloitetta voidaankin pitää merkittävänä pk-yritysten tukitoimena. 7,/$6727,(72-$3b,9,7<6 Go Digital -tiedonanto perustui pk-yritysten Internet-yhteyksiä koskeviin tietoihin vuodelta 1999. Tämän jälkeen on tapahtunut huomattavaa edistymistä, vaikka pk-yritykset ovatkin yhä jäljessä suuryrityksistä. 7DXOXNNR ±,QWHUQHW\KWH\GHW YXRQQD MD \ULW\NVHQ NRRQ PXNDDQ SN \ULW\NVLVWl 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0-9 10-49 50-249 Yhteys 1999 Yhteys 2001 Lähde: 2001 ENSR-tutkimus pk-yrityksistä, käytetty perustana Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksessa 2001. Kuten vuosien 1999 ja 2001 tiedoista selvästi ilmenee, Internet-yhteydet ovat yleisesti lisääntyneet. Pienimmät yritykset (mikroyritykset) näyttävät nopeasti kurovan kiinni suurempien pk-yritysten etumatkaa. Alle kymmenen työntekijän yrityksissä Internetyhteyksillä varustautuneiden yritysten osuus on näinä vuosina noussut 40 prosentista 70 prosenttiin. Yrityksistä, joissa on 50 249 työntekijää, tämä osuus on kasvanut 85 prosentista 92 prosenttiin. Kokonaisluvut eivät anna täyttä käsitystä joissakin maissa tällä jaksolla saavutetusta merkittävästä edistymisestä. Esimerkiksi Kreikassa niiden mikroyritysten ja pk-yritysten osuus, joilla on Internet-yhteys, kasvoi 24 prosentista 78 prosenttiin vuosina 1999 2001. Kasvu on ollut nopeaa myös Italiassa (35 prosentista 73 prosenttiin), Itävallassa (49 prosentista 87 prosenttiin) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (38 prosentista 75 prosenttiin). Vaikka Portugali on yhä muista maista jäljessä, myös sillä kyseinen osuus on kasvanut 22 prosentista 46 prosenttiin vuosina 1999 2001. Internet-yhteyksien määrässä on edelleen eroja jäsenvaltioiden välillä, mikä antaa aiheen olettaa, että pk-yritysten tiellä digitaaliaikaan on joissakin maissa yhä merkittäviä esteitä. Go Digital -tiedonannossa tunnistettiin ja kuvattiin tällaisia esteitä. Tämän jälkeen on tehty tilastotutkimuksia, jotta esteitä voitaisiin arvioida yksityiskohtaisemmin 3. 2 3 Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja sai Feiran Eurooppa-neuvoston tuen, ja se osoittaa, että pienyritysten asema on keskeisen tärkeä ja että neuvosto on sitoutunut tukemaan niitä On huomattava, että ENSR-tutkimuksessä käytetyt menetelmät eroavat Eurostatin tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä. ENSR-tutkimuksessa kysyttiin WlUNHLQWl \NVLWWlLVWl sähköisen kaupan 6

7DXOXNNR ± 7lUNHLQ \NVLWWlLQHQ V\\,QWHUQHWLQ Nl\WWlPlWWl MlWWlPLVHOOH \ULW\NVHQ NRRQPXNDLVHVWLMDRWHOWXQD <ULW\NVHQNRNR 6\\VLLKHQHWWl,QWHUQHWLlHLNl\WHWl 0LNUR\ULW\V ± 3LHQ\ULW\V ±.HVNLVXXUL \ULW\V ± Ei osaavaa henkilöstöä 17 20 16 Käytöstä ei olisi hyötyä 18 14 16 Ei luottamusta tekniikkaan / turvallisuuteen 3 2 3 Ei luottamusta sääntely-ympäristöön 1 1 2 Kuluttajansuojan kansalliset erot 0 4 0 Tuotteen jakelukustannukset liian suuret 2 2 0 Asiakkaiden Internet-yhteydet riittämättömiä 6 9 5 Ei sovellu minun yritys- / tuotetyyppiini 43 40 40 Ei osaa sanoa / ei vastausta 9 9 18 Yhteensä 100 100 100 Lähde : 2001 ENSR-tutkimus pk-yrityksistä, käytetty perustana Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksessa 2001. Tästä analyysista voidaan päätellä seuraavaa: Mikroyritykset (0 9 työntekijää) ja pienyritykset (10 49 työntekijää) kohtaavat yleensä samoja ongelmia kuin keskisuuret yrityksetkin (50 249 työntekijää). Tärkein tekijä, joka estää kaiken kokoisia pk-yrityksiä siirtymästä digitaaliaikaan, on käsitys, jonka mukaan sähköinen kaupankäynti ei sovellu yrityksen tuote- tai palvelutyyppiin ja jonka mukaan sähköisestä kaupankäynnistä ei koituisi kaupallista etua. Puutteelliset tieto- ja viestintätekniset taidot ovat tärkeämpi tekijä pienyrityksille (10 49 työntekijää) kuin mikroyrityksille ja keskisuurille yrityksille. Mahdollinen selitys tähän voi olla siinä, että pienyritykset aloittavat kehittyneempien tieto- ja viestintäteknisten ja sähköisen kaupan sovellusten käytön, kun taas mikroyritykset saattavat tyytyä tieto- ja viestintätekniikan ensiaskeliin, esim. Internet-yhteyteen ja yksinkertaisiin www-sivuihin. Kuluttajansuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön erot näyttävät haittaavan ainoastaan pienyrityksiä (10-49), eivät niinkään mikroyrityksiä ja keskisuuria yrityksiä. Tämän syynä on se, että useimmat mikroyritykset eivät harjoita samassa määrin rajatylittävää kauppaa ja keskisuurilla yrityksillä puolestaan saattaa olla omia voimavaroja esiin tulevien oikeudellisten kysymysten käsittelyyn. HVWHWWl, mutta Eurostatin tutkimuksessa kysyttiin WlUNHLPSLl HVWHLWl jolloin useat vastaukset olivat mahdollisia. Tämän vuoksi näiden kahden tutkimuksen tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia 7

Saatavilla olevista tilastotiedoista voidaan päätellä, että tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen kaupankäynnin toimintatapojen omaksumisessa on edistytty merkittävästi mutta pk-yritykset ovat yhä jäljessä suurista yrityksistä. Monissa tapauksissa tämä johtuu kaupallisista seikoista, jotka eivät todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessa. Ongelman lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin myös sen, että alalla on yhä tiettyjä esteitä, joihin voidaan puuttua politiikan keinoin. (67(,7b3.<5,7<67(16b+.g,6(//(.$83$//( Go Digital -aloitteen jälkeen Eurostat on tehnyt sähköistä kauppaa koskevan kyselytutkimuksen, josta on saatu lisätietoja sähköisen kaupan esteistä 4. Tämä tutkimus tehtiin vuonna 2001, ja se antaa erittäin kattavan kuvan sähköisen kaupan tärkeimmistä esteistä Euroopassa. Tutkimus tarjoaa näyttöä kolmelta alalta: Internetin käytön esteet, esteet sähköisen kaupan käytölle hankinnoissa ja esteet sähköisen kaupan käytölle myynnissä. Tiedot on saatu tutkimukseen osallistuneista jäsenvaltioista, ja monissa tapauksissa maiden välillä on huomattavia eroja eri esteiden merkityksessä. Eurostatin tutkimuksen mukaan tärkeimmät esteet Internetin käytölle ovat puutteellinen turvallisuus Internetissä sekä televiestintäverkkojen hitaus ja epävakaisuus. Muita syitä ovat se, että Internet-yhteydestä ei nähdä koituvan etuja, Internet-yhteyden luomisen hinta, soveltuvien yritystaitojen puuttuminen ja Internet-yhteyden ylläpidon hinta. 7DXOXNNR±(VWHLWl,QWHUQHWLQNl\W OOH 6\\VLLKHQHWWl,QWHUQHWLlHLNl\WHWl 3URVHQWWLRVXXV(8QHULMlVHQYDOWLRLVVD SN\ULW\NVLVWlMRWNDSLWlYlWWlWlV\\Wl HULWWlLQWlUNHlQl Aloituskustannukset liian suuret 6 % 27 % Internet-yhteyden hinnat liian suuret 7 % 19 % Osaamisen puuttuminen 6 % 23 % Ei uskota, että käytöstä olisi etuja 7 % 27 % Tiedonsiirtoyhteydet liian hitaita / epävakaita 9 % 39 % Puutteellinen turvallisuus 20 % 40 % (Lähde: Eurostat - European Community survey on e-commerce 2001) Oikeudellinen epävarmuus ja epävarmuus maksuista ovat tärkeimmät esteet sähköisen kaupan hyödyntämiselle hankinnoissa. Erittäin tärkeinä tekijöinä, jotka estävät pk-yritysten siirtymistä liiketoiminnassaan kehittyneen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, mainitaan 4 Tämän merkittävän tutkimuksen toteutti Eurostat yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten kanssa 13:ssa EU:n jäsenvaltioissa yritystoiminnan pääosaston tuella. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2001, ja se on määrä toistaa vuosittain. Kokonaisotoksen bruttokoko 13:ssa EU-maassa oli 100 000 yritystä, joilla on vähintään 10 työntekijää. Otos kattoi yleensä kaikki talouden toimialat (lukuun ottamatta Saksaa, jossa otokseen sisältyivät ainoastaan vähittäis- ja tukkukauppa sekä ravintola- ja catering-ala). Tutkimus tehtiin marraskuussa 2000 kesäkuussa 2001, ja yleinen vastausaste kaikissa jäsenvaltioissa oli noin 40 % 8

lisäksi se, että tuotteita ja palveluita ei ole saatavilla sähköisessä kaupassa, ja se, että muiden sähköisen kaupan toimijoiden määrä on liian pieni. 7DXOXNNR±(VWHLWlVlKN LVHQNDXSDQNl\WWlPLVHOOHKDQNLQWRLKLQ 6\\VLLKHQHWWlVlKN LVWlNDXSSDDHLK\ G\QQHWl KDQNLQQRLVVD 3URVHQWWLRVXXV(8QHULMlVHQYDOWLRLVVD SN\ULW\NVLVWlMRWNDSLWlYlWWlWlV\\Wl HULWWlLQWlUNHlQl Tavaroita / palveluita ei ole saatavilla sähköisestä kaupasta 3 % 32 % Potentiaalisten toimittajien joukko on liian pieni 7 % 27 % Toimituskustannukset 3 % 16 % Logistiikkaongelmat 4 % 20 % Maksujen suorittamiseen liittyvä epävarmuus 8 % 37 % Oikeudellinen epävarmuus 5 % 40 % (Lähde: Eurostat - European Community survey on e-commerce 2001) Pk-yritysten näkemyksen mukaan tärkeimmät esteet sähköisen kaupan käyttämiselle myynnissä ovat se, että tavarat tai palvelut eivät sovellu sähköiseen kauppaan, sekä huoli eri myyntikanavien joutumisesta ristiriitaiseen tilanteeseen. Vaikka näiden näkemysten todenperäisyys jää avoimeksi, ne antavat kuitenkin aiheen olettaa, että on epärealistista uskoa, että kaikilla pk-yrityksillä olisi kiinnostusta online-kauppaan. Myös oikeudellinen epävarmuus, maksuihin liittyvä epävarmuus 5 ja sähköisen kaupan järjestelmien hinta ovat erittäin tärkeitä esteitä, mikä antaa viitteitä siitä, miksi yleisemminkin pk-yritykset ovat EU:ssa omaksuneet sähköisen kaupan laajemmin hankintoja kuin myyntiä varten. 7DXOXNNR±(VWHLWlVlKN LVHQNDXSDQNl\WWlPLVHOOHP\\QQLVVl 6\\VLLKHQHWWlVlKN LVWlNDXSSDDHLNl\WHWlP\\QWLLQ Tavarat / palvelut eivät sovellu sähköisen kaupan avulla myytäviksi 3URVHQWWLRVXXV(8QHULMlVHQYDOWLRLVVD SN\ULW\NVLVWlMRWNDSLWlYlWWlWlV\\Wl HULWWlLQWlUNHlQl 2 % 47 % Potentiaalisten asiakkaiden joukko on liian pieni 3 % 30 % Maksuihin liittyvä epävarmuus 3 % 34 % Oikeudellinen epävarmuus 2 % 35 % Sähköisen kaupan järjestelmien kustannukset 3 % 31 % Logistiikkaongelmat 2 % 23 % Nykyisten myyntikanavien huomioon ottaminen 2 % 47 % (Lähde: Eurostat - European Community survey on e-commerce 2001) 5 Sisämarkkinoiden pääosasto teettää pian petostentorjunnan toimintasuunnitelman yhteydessä tutkimuksen, jossa vertaillaan todellista tilannetta ja yleisiä käsityksiä sähköisen kaupan maksuihin liittyvistä kysymyksistä (sisämarkkinoiden PO:n petostentorjuntaa koskevat www-sivut: http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/finances/payment/fraud/index.htm) 9

(',67<0,1(1*2',*,7$/72,0,(17b<7b17gg13$1266$ Tiedonannossa "Pk-yritykset digitaaliaikaan" viitataan 11 toimeen, joista kaikissa on saavutettu merkittävää edistymistä. Tässä osassa luodaan yleiskatsaus toimiin, joita tähän mennessä on toteutettu Go Digital -aloitteen panemiseksi täytäntöön. Kaikki nämä toimet ovat edelleen käynnissä, joten täysimittainen vaikutustenarviointi ei ole vielä mahdollista. On joka tapauksessa muistettava, että päävastuu muutoksessa kohti sähköistä taloutta on yrityksellä itsellään. Poliittiset toimet voivat vain helpottaa tätä rakennemuutosta, eikä niitä voida pitää ainoana tai edes ratkaisevana tekijänä, kun pk-yritykset päättävät siirtymisestään digitaaliaikaan. 7RLPL 6lKN LVWlOLLNHWRLPLQWDDWXNHYLHQNDQVDOOLVWHQMDDOXHHOOLVWHQVWUDWHJLRLGHQ HVLNXYDDQDO\\VLEHQFKPDUNLQJ 7HKGllQWLHWRMDYLHVWLQWlWHNQLLNNDDMDVlKN LVWlOLLNHWRLPLQWDDNRVNHYLHQNDQVDOOLVWHQMD DOXHHOOLVWHQVWUDWHJLRLGHQHVLNXYDDQDO\\VL%HVWRKMHOPDQPXNDLVHVWLMDWLLYLLVVl \KWHLVW\ VVlMlVHQYDOWLRLGHQNDQVVD Esikuva-analyysi aloitettiin kesäkuussa 2001 osana monivuotista ohjelmaa yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (2001 2005). Yritystoiminnan pääosasto on koonnut jäsenvaltioista ja Norjasta asiantuntijaryhmän, eli ns. sähköistä liiketoimintaa käsittelevän poliittisen ryhmän (EBPG-ryhmä). Ryhmän tehtävänä on kerätä tietoa ja arvioida kansallisia ja alueellisia julkisen sektorin toimia, joilla tuetaan pk-yritysten siirtymistä digitaaliaikaan. Myös OECD, alueiden komitea ja näiden kysymysten parissa toimivat komission yksiköt osallistuvat EBPG-ryhmän työhön. Tähän mennessä EBPG-ryhmä on laatinut nykytilannetta kuvaavan tiivistelmäraportin, jossa selvitetään, miten pk-yritykset ovat omaksuneet tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköistä kauppaa. Siinä annetaan myös tilannekuva kansallisista ja alueellisista aloitteista eri aloilla, joita ovat esim. tiedotus, tieto- ja viestintäteknisen osaamisen lisääminen, yritystoiminnan tukiverkkojen auttaminen sekä tuki pk-yritysten osallistumiselle sähköisiin markkinapaikkoihin. Alueiden komitea ja yritystoiminnan pääosasto järjestivät 21. ja 22. tammikuuta 2002 EU:n seminaarin, jonka aiheena olivat alueelliset ja paikalliset strategiat pk-yritysten viemiseksi digitaaliaikaan. Sen avulla pyrittiin saamaan kattavampi kuva alue- ja paikallistason lisäaloitteista. Tiivistelmäraportti on julkaistu Euroopan komission Europasivustolla ja se on tarjottu sidosryhmien avoimeen kuulemiseen 6. Seuraavana vaiheena EBPG-ryhmä arvioi parhaillaan ennalta määritettyihin vertailukohtiin nähden kansallisia ja alueellisia toimia, jolla tuetaan pk-yritysten sähköistä liiketoimintaa. Tavoitteena on tunnistaa hyviä julkisen sektorin toimintatapoja pk-yritysten sähköisen kaupan kehittämisessä. Kesäkuussa 2002 järjestetään korkean tason konferenssi, jotta esikuvaanalyysin tulokset voidaan esitellä kansallisille ja alueellisille politiikan päätöksentekijöille ja pk-yrityksiä edustaville elimille ja jotta saataisiin käyntiin keskustelu mahdollisista tavoitteista ja määrällisistä indikaattoreista sähköistä kauppaa koskevaa yrityspolitiikkaa varten. Konferenssissa pyritään saavuttamaan poliittinen sitoumus jäsenvaltioiden ja Euroopan tason politiikan suuntaamiseksi kohti sovittuja tavoitteita. 6 Lisätietoja: http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/policy/benchmarking.htm http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/policy/cons-benchmar-nebp.htm 10

Esikuva-analyysin keskeiset tulokset ja sähköiseen kauppaan liittyvän yrityspolitiikan tavoitteet on määrä esitellä teollisuusasioiden neuvostolle 6. marraskuuta 2002. 7RLPL 7LHWR MD YLHVWLQWlWHNQLLNDQ VHNl VlKN LVHQ OLLNHWRLPLQQDQ RPDNVXPLVHQ PLWWDDPLQHQ /DDGLWDDQMDMXONDLVWDDQVllQQ OOLVHVWL\OHLVLLQPHQHWHOPLLQSHUXVWXYD*R'LJLWDO WXORVWDXOX -DNVRLWWDLQODDGLWWDYLOODDODNRKWDLVLOODMDPRQLDODLVLOODUDSRUWHLOODVHXUDWDDQHUL WRLPLDORMHQUDNHQQHPXXWRNVLDMDPDUNNLQDWUHQGHMlMRWNDRYDWVHXUDXVWDVLLUW\PLVHVWl GLJLWDDOLDMDQWDORXWHHQ (PSLLULVLlWXORNVLDWDUNDVWHOODDQMDYDOLGRLGDDQVHPLQDDUHLVVDMRLVVDP\ VHWVLWllQ VRYHOWXYLDWRLPLQWDOLQMRMDYDVWDXNVHNVLVDDWXLKLQWXORNVLLQ 7XHWDDQVHPLQDDUHMDMDNRQIHUHQVVHMDMRLWD\ULW\VWHQHWXMlUMHVW WNDXSSDNDPDULWMD \ULW\VWHQWXNLYHUNRVWRWNXWHQHXURQHXYRQWDNHVNXNVHW(,&WMDLQQRYDDWLRNHVNXNVHW,5&WMlUMHVWlYlWRVDQD*R'LJLWDODORLWHWWD Yritystoiminnan pääosasto julkaisi elokuussa 2001 tarjouspyynnön, jolla oli tarkoitus luoda sähköisen kaupan markkinoiden seurantatoimi 7. Siinä on määrä suunnitella ja julkaista säännöllisesti määrällisiä indikaattoreita, jotka liittyvät sähköisen kaupan omaksumiseen pkyrityksissä. Työ käynnistyi joulukuussa 2001, kun palvelusopimus myönnettiin, ja sopimuksen kokonaiskesto on 18 kuukautta. Tähän työhön sisältyy yleinen tutkimus sähköisen kaupan käynnistymisestä Euroopassa sekä lisäanalyysi tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen kaupan vaikutuksesta 15:llä eri toimialalla (esim. elintarvikkeet ja juomat, kustannus ja painatus, kemikaalit, vähittäiskauppa, matkailu, koneet ja laitteet, yrityspalvelut jne.). Analyysi perustuu toissijaisten tietolähteiden, mm. toimialajärjestöjen ja asiantuntijaverkostojen, tarjoamiin tietoihin. Toiminnan tuloksena laaditaan neljännesvuosittaisia raportteja. Tätä varten on kaavailtu perustettavaksi sähköistä kauppaa koskeva "W@tch"-www-sivusto. Tämän lisäksi on suunniteltu, että tulokset jaellaan yritysmaailman edustajille ja poliittisille päätöksentekijöille sopimuskumppanien järjestämissä erityistapahtumissa, joissa tuloksista myös keskustellaan. Seurantatoiminto on käytössä täysimittaisesti kesäkuusta 2002 lähtien. Voidaankin päätellä, että kaikki toimenpiteet on pantu täytäntöön suunnitelmien mukaisesti, yhtä pientä muutosta lukuun ottamatta. Ajatus etujärjestöjen, kauppakamareiden ja yritysten tukiverkostojen järjestämistä seminaareista ja konferensseista ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Sen sijaan siitä on tullut kiinteä osa sähköisen kaupan seurantatoimintoa. 7 Lisätietoja Euroopan komission Europa-sivustolla: http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/policy/market-watch.htm 11

7RLPL 7LHGRQVDDQQLQ SDUDQWDPLQHQ MD SDODXWWHHQ KDQNNLPLQHQ SROLLWWLVWD SllW NVHQWHNRD YDUWHQ VlKN LVWl NDXSSDD NRVNHYDQ ODLQVllGlQQ Q DODOOD (XURRSDQNRPLVVLRQVLYXVWROOH9XRURSXKHOX\ULW\VWHQNDQVVDODDGLWDDQXXVLVlKN LVHQ NDXSDQRLNHXGHOOLVLDN\V\P\NVLlNlVLWWHOHYlRVLRKWWSHXURSDHXLQWEXVLQHVV.l\QQLVWHWllQ,67RKMHOPDVVD7LHWR\KWHLVNXQQDQWHNQLLNDWRLNHXGHOOLVLDN\V\P\NVLl NlVLWWHOHYllSRUWDDOLDWXNHYDKDQNHYXRGHQSXROLYlOLLQPHQQHVVl Nämä toimenpiteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Maaliskuussa 2002 julkaistiin ehdotuspyyntö, jonka aiheena on sähköisen kaupan oikeudellinen portaali. Tämän toimen valmistelu aloitettiin heinäkuussa 2001. Toimi suunnattiin pääosin euroneuvontakeskuksille/kauppakamareille sekä muille voittoa tavoittelemattomille liikeelämän yhteisöille. Tavoitteena on tarjota online-tietopalvelu, yleiskatsaus sähköistä kauppaa koskevasta lainsäädännöstä ja itsesääntelyaloitteista sekä räätälöityä oikeudellista neuvontaa tietyistä usein toistuvista kysymyksistä sähköisen kaupan alalla. Sen avulla Euroopan komissio voi myös tunnistaa tärkeimmät oikeudelliset ongelmat, joita yritykset kohtaavat toimiessaan verkossa. Eri jäsenvaltioiden yhteistyökumppaneita kannustetaan jakamaan tietoaineistoaan ja luomaan Euroopan laajuinen tietojärjestelmä, jonka tavoitteena on tarjota pk-yrityksille hyödyllistä tietoa sähköisestä liiketoiminnasta. Heinäkuussa 2001 käynnistyi IST-ohjelmassa (Tietoyhteiskunnan tekniikat -ohjelma) ecommlex-niminen hanke, jossa suunnitellaan sähköisen kaupan kysymyksiin keskittyvää oikeudellista portaalia. Kansallista sääntelyä koskeva neuvonta on tarjolla verkossa 8. Hankkeen tulokset liitetään edellä kuvattuun sähköisen kaupan oikeudelliseen portaaliin, mikä edelleen parantaa niiden arvoa. Tietoyhteiskunnan pääosasto käynnisti lisäksi tammikuussa 2002 hankkeen, jossa kootaan yhteen sähköiseen kauppaan liittyvä EU:n lainsäädäntö 9. Nämä eri hankkeet virtaviivaistetaan vuonna 2003, jotta talous- ja sosiaalikomitean ehdotuksen mukaisesti voitaisiin tarjota Euroopan laajuinen tietopalvelu sähköiseen kauppaan liittyvistä kysymyksistä. 7RLPL <ULW\VWHQVlKN LQHQ\KWHHQWRLPLYXXV -lumhvwhwllq%u\vvholvvlkxkwlwrxnrnxxqphqqhvvlvlkn LVWHQPDUNNLQRLGHQ VWDQGDUGHMDNlVLWWHOHYlVHPLQDDUL\KGHVVlVlKN LVWHQPDUNNLQRLGHQWRLPLMRLGHQ WRLPLDODMlUMHVW MHQ(XURRSDQVWDQGDUGRLQWLHOLQWHQVHNlSN\ULW\VWHQNDQVVD 7DUMRWDDQHGHOOHHQNLQWXNHDVWDQGDUGRLQWLHOLQWHQ&(1&(1(/(&MD(76, VWDQGDUGRLQWLDNRVNHYDQMDWNXYDQWRLPLQWDVXXQQLWHOPDQWl\WlQW QSDQROOHMXONLVWDPDOOD *R'LJLWDODORLWHWWDWXNHYDW\KWHLV\PPlUU\VWlUDNHQWDYDWKDQNNHLGHQHKGRWXVS\\QQ W NHVlNXXKXQPHQQHVVl Kumpikin toimenpide on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Avoin seminaari "Sähköiset markkinapaikat: yrityspolitiikan, kilpailun ja standardoinnin uudet haasteet" järjestettiin Brysselissä 23. ja 24. huhtikuuta 2001. Seminaarin tavoitteena oli tunnistaa yrityspolitiikan ja standardoinnin tulevat painopistealueet, jotta tuettaisiin avointen ja syrjimättömien sähköisten 8 9 Osoitteessa:http://www.eLexPortal.com Osoitteessa: http://europa.eu.int/information_society/ecommerce 12

markkinoiden syntymistä Eurooppaan. Seminaarissa oli noin 250 osanottajaa, jotka edustivat toimialajärjestöjä, standardointielimiä ja tutkimusorganisaatioita 10. Euroopan standardointiorganisaatiot sopivat kesäkuussa 2001 toimintasuunnitelmasta HEurope-aloitteen tukemiseksi. Tällä standardeja koskevalla eeurope-toimintasuunnitelmalla (esap) pyritään yhdensuuntaistamaan Euroopan standardointityö eeuropetoimintasuunnitelman tavoitteiden ja aikataulujen mukaiseksi. Tämän tuloksena on ollut useita uusia standardointialoitteita ja standardointityö on nopeutunut. Lisäksi on voimakkaasti korostettu eeurope-aloitteeseen liittyvien standardien entistä parempaa levittämistä, minkä seurauksena useimmat tulokset ovat saatavilla verkossa. Jotta alan standardointityö nopeutuisi ja jotta varmistettaisiin kaikkien tärkeiden sidosryhmien täysimittainen osallistuminen toimintaan, komissio on lupautunut tukemaan standardointia koskevaa eeurope-toimintasuunnitelmaa rahallisesti, esim. tukemalla standardointialoitteita, jotka liittyvät verkko-opiskeluun (e-learning), sähköiseen saavutettavuuteen (e-accessibility), älykortteihin ja sähköisiin allekirjoituksiin. Tuloksena saadut standardointiasiakirjat ovat maksutta ladattavista standardointia koskevalta eeurope-www-sivustolta 11. 7RLPL 7LHGRWWDPLQHQVLLUW\PLVHVWlGLJLWDDOLDLNDDQ.RPLVVLRNXWVXX(XURRSDQWDVRLVHWMlUMHVW WNDXSSDNDPDULW\ULW\VWHQWXNLYHUNRVWRWMD PXXWWRLPLMDWMRWNDYRLYDWWDUMRWDGLJLWDDOLDLNDDQVLLUW\YLlSN\ULW\NVLlK\ G\WWlYLl NHUUDQQDLVYDLNXWXNVLDWRLPLQQDQNl\QQLVW\VNRNRXNVHHQWRXNRNXXVVD.RPLVVLRWXNHHXVHLWD*R'LJLWDOWLHGRWXVWDSDKWXPLDNDLNNLDOOD(XURRSDQXQLRQLQ DOXHHOOD1lLKLQRVDOOLVWXXSN\ULW\NVLlWLHWRMDYLHVWLQWlWHNQLLNDQP\\MLlMDVlKN LVWHQ PDUNNLQRLGHQWRLPLMRLWD 9XRGHQORSSXXQPHQQHVVlMlUMHVWHWllQ*R'LJLWDOKXLSSXNRNRXVWDMRVVD RVDOOLVWXMDWMDNDYDWVDDPLDDQWXORNVLDMDNRNHPXNVLD Kaksi ensimmäistä toimenpidettä on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja kolmatta valmistellaan. Go Digital -tiedotuskampanjan käynnistyskokous pidettiin huhtikuussa 2001. Tämän jälkeen yritystoiminnan pääosasto julkaisi tähän liittyvän ehdotuspyynnön. Tiedotuskampanjalla pyritään rohkaisemaan kerrannaisvaikutuksia tarjoavia organisaatioita, jotta ne käynnistäisivät Euroopan, kansallisen ja aluetason tapahtumia ja seminaareja. Näin voitaisiin osoittaa sähköisen liiketoiminnan tarjoamat mahdollisuudet, edistää sähköisen liiketoiminnan tehokasta hyödyntämistä pk-yrityksissä ja tarjota pk-yrityksille käytännön apua sähköiseen talouteen osallistumisessa ja sen täysimittaisessa hyödyntämisessä. Jotta Go Digital -tiedotuskampanjan tuloksia voitaisiin levittää ja jotta pk-yrityksille voitaisiin kertoa alan uusista poliittisista aloitteista, on perustettu Go Digital -aloitteen www-sivusto 12, jonka ylläpidosta vastaa tietoyhteiskunnan pääosasto. Tällä sivustolla on noin 200 käyntiä 10 11 12 Raportti ja seminaarin keskeiset tulokset on julkaistu osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/enterprise/ict/e-marketplaces/workshop_final_report.pdf Osoitteessa: http://www.e-europestandards.org Osoitteessa: http://europa.eu.int/information_society/ecommerce/godigital 13

viikossa ja sille jätetään noin 20 kysymystä, joihin komission yksiköt vastaavat. Go Digital -postituslistalla on 413 tilaajaa. Ehdotuspyynnön tuloksena valittiin 12 yhteistyökumppania eri maista, ja ympäri Eurooppaa järjestetään vuoden 2002 aikana 70 tapahtumaa osana alueellisia ja kansallisia kampanjoita. Tuen saajat sekä täydellinen luettelo Go Digital -tapahtumista on nähtävillä Go Digital -wwwsivustolla. Vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä julkaistiin uusi ehdotuspyyntö. Euroneuvontakeskukset käynnistivät lisäksi syyskuussa 2001 sähköistä liiketoimintaa koskevan kampanjan, jossa keskitytään pk-yrityksiin. Kampanja järjestetään Go Digital -tunnuksin 18 Euroopan maassa tiiviissä yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallistason toimijoiden kanssa. Kaikki kansalliset kampanjat koostuvat toimenpidekokonaisuuksista, joilla tarjotaan käytännön tietoja ja neuvoja pk-yrityksille sähköisen liiketoiminnan toteuttamiseksi. Keskeisellä sijalla kaikissa kansallisissa ohjelmissa ovat seurantatoimet, joiden ansiosta pk-yritykset saavat lisätietoja ja neuvoja kuuden kuukauden ajan. Jo nyt on järjestetty useita tapahtumia, joiden aiheet ovat vaihdelleet laajalti paikallisten tarpeiden mukaisesti. Useimpiin kampanjoihin on sisältynyt jokin yleinen johdantotapahtuma, jossa on käsitelty pk-yritysten sähköisen liiketoimintaan liittyviä käytännön kysymyksiä. Monissa maissa on myös järjestetty monipuolinen tapahtumasarja sähköiseen liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä, esim. sähköisen liiketoiminnan käyttämisestä vientiin, sähköiseen liiketoimintaan liittyvistä verotuskysymyksistä, wwwnäkyvyyden parantamisesta, sähköisen liiketoiminnan strategian laatimisesta jne. Go Digital -huippukokous järjestetään toukokuussa 2002. Keskeisenä tavoitteena tässä konferenssissa on esitellä siihen mennessä saadut tulokset, keskustella niistä liikemaailman edustajien kanssa ja tunnistaa tulevia haasteita pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan tukemisessa. Lisäksi jaetaan tietoa parhaista toimintatavoista ja järjestetään onlinekeskusteluja. Toukokuuksi 2002 on myös suunniteltu sähköistä liiketoimintaa esittelevää videota, jota käytetään huippukokouksessa ja tiedotustoiminnassa. Video tarjoaa tietoja Go Digital -toimista ja sähköisestä liiketoiminnasta yleisestikin. 7RLPL 6lKN LVHQNDXSDQDORLWWDPLQHQ 7XHWDDQNRNHLOXMHQMlUMHVWlPLVWlSN\ULW\VNl\WWlMLHQMDWHNQLLNDQWRLPLWWDMLHQYlOLOOl WDYRLWWHHQDHWXULYLQWHNQLLNDQHOLOXSDDYDQPXWWDHLYLHOlWl\VLQYDNLLQWXQHHQWHNQLLNDQ RWWDPLQHQNl\WW QMDVHQDUYLRLPLQHQ 7XHWDDQSDUKDLGHQNl\WlQW MHQHGLVWlPLVKDQNNHLWDHOLKDQNNHLWDMRLVVDWXHWDDQK\YLNVL KDYDLWWXMHQPXWWDYlKlQNl\WHWW\MHQWHNQLLNRLGHQNl\WW QRWWDPLVWD 7XHWDDQVHOODLVWHQHVLWWHO\HOLGHPRQVWUDDWLRKDQNNHLGHQMlUMHVWlPLVWlMRLOODS\ULWllQ RVRLWWDPDDQDUYLRLWDYLHQXXVLHQWHNQLLNRLGHQNDXSDOOLQHQWRWHXWWDPLVNHOSRLVXXV Nämä toimenpiteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Yli 60 sähköisen kaupan aloittamiseen liittyvää hanketta (parhaat toimintatavat, kokeilu tai esittely) on käynnissä osana IST-ohjelmaa. Marraskuussa 2001 päättyneen tarjouspyynnön tuloksena aloitettiin seitsemän uutta sähköisen kaupan aloitusta koskevaa hanketta. Uusi toiminnan aloittamista koskevien hankkeiden ehdotuspyyntö, joka painottuu erityisesti aiheeseen "Tuki pk-yrityksille tietoyhteiskunnan teknologian käyttämisessä" annettiin marraskuussa 2001 ja päätettiin 21. helmikuuta 2002. Vuoden 2001 lopulla ja vuoden 2002 alussa tietoyhteiskunnan pääosasto toteutti alustavan sisäisen arvioinnin käynnissä olevista 41 hankkeesta, jotka koskevat sähköisen toiminnan 14

aloittamista. Arvioinnista käy ilmi, että hankkeisiin osallistuu yhteistyökumppaneita kaikista 15:sta jäsenvaltiosta sekä 16:sta muusta maasta, myös EU:hun liittymistä valmistelevista maista. Hankkeiden kohteena on toimialoja perustuotannosta (esim. maatalous ja elintarvikeala) ja yleishyödyllisistä palveluista aina tekstiilialalle ja palveluihin (esim. terveydenhoito ja matkailu). Arviointi osoitti myös, että pk-yritysten kannalta tärkeimmät hankkeiden aihealueet olivat sähköinen liiketoiminta ja sähköinen kauppa sekä tiedonhallinta ja toimitusketjun hallinta. Useimmissa hankkeissa tuotetaan tuotteita ja palveluita, jotka hyödyttävät erityyppisiä pkyrityksiä. Tuotteita ja palveluita valmistuu hankkeista tämän vuoden aikana ja edelleen kahden tai kolmen seuraavan vuoden ajan. Myös kokonaisia "yritystapauksia" tuotetaan, ja pk-yritykset ja niiden tukiorganisaatiot (liikkeellepanevat organisaatiot) voivat hyödyntää näitä monilla alueilla ja toimialoilla. IST-ohjelman sähköisen liiketoiminnan käynnistämistä koskevat hankkeet ovat siis merkittävästi tukeneet Go Digital -aloitetta ja ne tukevat myös vastaavia Euroopan tasoisia hankkeita lähitulevaisuudessa (esim. eeurope-ohjelmassa vuodesta 2005). Osana Go Digital -aloitetta Brysselissä järjestettiin 8. tammikuuta 2002 seminaari, jonka aiheena olivat sähköisen liiketoiminnan visiot. Seminaariin osallistui sähköisen liiketoiminnan poliittisia päättäjiä jäsenvaltioiden kauppa- ja teollisuusministeriöistä sekä alueellisia ja toimialakohtaisia toimijoita pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan alalta. Näin pyrittiin esittelemään sähköisen toiminnan aloittamista koskevan hankkeen arvioinnista saadut alustavat tulokset ja keskustelemaan niistä. Arviointiraportin pohjalta laaditaan kesällä 2002 sähköinen julkaisu, jonka aiheena on sähköisen liiketoiminnan aloittaminen ja tähän mennessä saadut kokemukset. IST-ohjelmassa on suunniteltu kesäkuun 2002 puolivälissä järjestettävää koordinointitapahtumaa Go Digital -aloitteeseen kuuluvista sähköisen toiminnan käynnistystoimista. 7RLPL /DLQDQWDNDXVMlUMHVWHO\SN\ULW\NVLlYDUWHQ -lvhqydowlrlvvdwrwhxwhwddqsn\ulw\vwhqodlqdqwdndxvmlumhvwho\\kwhlvmdwdl YDVWDWDNDXVMlUMHVWHOPLHQDYXOOD(XURRSDQLQYHVWRLQWLUDKDVWR(,5P\ QWll ODLQDQWDNDXNVHWNDQVDOOLVLOOHRKMHOPLOOHMDNHVNLQlLVLOOHWDNDXV\KWL LOOH1lLOOlODLQRLOOD UDKRLWHWDDQWLHWRMDYLHVWLQWlWHNQLLNNDDQVHNlDLQHHWWRPLLQK\ G\NNHLVLLQODLWWHHW RKMHOPLVWRNRXOXWXVMD,QWHUQHWLQNl\WW QRWWRVHNlVlKN LVHQOLLNHWRLPLQQDQNl\WlQQ W NRKGLVWXYLDSN\ULW\VWHQLQYHVWRLQWHMD Euroopan komissio ja Euroopan investointirahasto (EIR) allekirjoittivat 18. joulukuuta 2001 monivuotiseen yritysten ja yrittäjyyden hyväksi tarkoitettuun ohjelmaan kuuluvien rahoitusmuotojen, myös pk-yritysten lainantakausjärjestelmän (josta "tietotekniikka- ja viestintälainatakaukset" ovat osa), täytäntöönpanoa koskevat varojen hoito- ja hallinnointisopimukset. Ilmoitus tästä julkaistiin virallisessa lehdessä helmikuussa. Näin haluttiin ilmoittaa asiasta kiinnostuneille, että suunnitellut kolme rahoitusvälinettä olivat toiminnassa ja antaa ohjeita rahoituksen hakemiseksi. EIR voi nyt arvioida näitä välineitä koskevat hakemukset aloittaa sopimusten allekirjoittamisen valittujen edunsaajien kanssa. 15

7RLPL 5DNHQQHUDKDVWRMHQNl\W QWXNHPLQHQ.l\WHWllQUDNHQQHUDKDVWRMDSLORWWLKDQNNHLGHQHVLWWHO\QMDPXLGHQVHOODLVWHQKDQNNHLGHQ WXNHPLVHHQMRLOODHGLVWHWllQSDLNDOOLVWDVRLVHQVLVlOO QMDVRYHOOXVWHQNHKLWWlPLVWlMD Nl\WW lwlhwrmdylhvwlqwlwhnqlvwlnrxoxwxvwdvhnlwlhwrmdylhvwlqwlwhnqllndqwhkrndvwd Nl\WW lsn\ulw\nvlvvl.rplvvlrwrwhxwwddwrlpldmrloodyduplvwhwddqhwwlwlhwr\kwhlvnxqwddqmdrvddplvwdorxwhhq VHNl,67RKMHOPDQMDUDNHQQHUDKDVWRMHQYlOLVHQV\QHUJLDQOLVllPLVHHQRVRLWHWXW UDNHQQHUDKDVWRMHQYDUDWNl\WHWllQWHKRNNDDVWL 7RWHXWHWDDQH(XURSH5HJLRWLHWR\KWHLVNXQWDDOXHNHKLW\NVHQSDOYHOXNVHVVDRVDQD(XURRSDQ DOXHNHKLW\VUDKDVWRQWRLPLQWDD$OXHHOOLVWHQYLUDQRPDLVWHQMRLWDDLKHNRVNHHRQMRNDYXRVL MlWHWWlYlRKMHOPDHKGRWXNVHQVDYLLPHLVWllQWRXNRNXXWDYXRVLHQMDYlOLVHQl DLNDQD(KGRWXVWHQWDYRLWWHHQDYRLROODPPSN\ULW\VWHQNDQQXVWDPLQHQOLLWWlPllQ VlKN LQHQNDXSSDRVDNVLNHKLW\VVWUDWHJLRLWDDQMDHWVLPllQNHLQRMDMRLOOD\ULW\VWHQ W\ QWHNLMlWVDDYDWWDUYLWVHPDQVDWLHWRWHNQLVHWWDLGRWVHNlPDKGROOLVHVWLK\ G\QWlPllQ,67 RKMHOPDVVDNHKLWHWW\MlVRYHOOXNVLD Kaikki nämä toimenpiteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. IST-työohjelmaan sisältyi vuonna 2001 koko ohjelmalle yhteinen toimintalinja "Alueelliset ja alakohtaiset kokeiluhankkeet ja demonstroinnit digitaalitalouden tarpeisiin". Ehdotuspyynnön tuloksena valittiin 12 hanketta, viisi liitännäistoimenpidettä ja seitsemän TTK-hanketta rahoitettaviksi. Hankkeet käynnistyivät alkuvuodesta 2002. Yksi valituista hankkeista, Prelude, on nyt neuvotteluvaiheessa. Hankkeessa on määrä luoda perusta jo nyt alue- ja paikallistasolla toiminnassa olevien verkkojen lujittamiselle 13. Hankkeessa on myös tarkoitus etsiä tulevia tutkimusaiheita, joiden avulla alueet voivat kilpailla digitaalitaloudessa. Moniin EAKR:n ohjelmiin sisältyy erittäin innovatiivisia tietoyhteiskuntaa koskevia toimenpiteitä. Niillä on määrä auttaa alueita löytämään uusia kehityskeinoja kokeilemalla edistyneen tietotekniikan käyttämistä esim. seuraavilla aloilla: sähköinen kauppa, sähköinen liiketoiminta, yritysten työryhmäohjelmistot, julkinen verkkoasiointi, verkko-opiskelu, verkkoyhteisöt, etätyö, terveydenhuolto, julkinen laajakaistayhteys Internetiin ja kansalaisten matkaviestinpalvelut. Lyonissa pidetyn tieto- ja viestintäteknologiaa ja koheesiopolitiikkaa koskeneen konferenssin jälkeen tietoyhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin kiinnitettiin entistä enemmän huomiota alueilla ja paikallistasolla. Komissio tukee prosessia joukolla toimia, jotka on suunnattu varsinkin syrjäisimmille seuduille ja saaristoalueille, sillä tieto- ja viestintäteknologia on yksi keskeisistä keinoista auttaa näitä alueita voittamaan epäedullisen asemansa aiheuttamat vaikeudet. Teneriffalla pidettiin 11. ja 12. huhtikuuta 2002 eurooppalainen konferenssi, jonka aiheena oli tieto- ja viestintäteknologian merkitys kestävän alueellisen kehityksen kannalta. Kilpailua digitaalitaloudessa käsitelleen istunnon tulokset auttanevat näiden alueiden pkyrityksiä siirtymään digitaaliaikaan. Konferenssin tulokset ovat saatavilla piakkoin. Komissio on antanut tehtäväksi tutkimuksen, jossa arvioidaan tietoyhteiskunnan edistämistä sosiaalirahaston pääohjelmissa vuosina 2000 2006. Tutkimus saadaan päätökseen lähikuukausina. Tulokset antavat yleiskuvan siitä, missä määrin ja kuinka alueet ovat 13 eris@, ELANET ja Telecities 16

hyödyntäneet ja aikovat hyödyntää sosiaalirahaston ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Valikoituja alueita koskevien tapaustutkimusten avulla saadaan kuva kyseisten alueiden kannalta merkittävistä erityistoimenpiteistä, hyvistä käytänteistä ja uusista lähestymistavoista. Tämän arvioinnin tulokset, varsinkin pk-yrityksiin liittyvät, voivat olla avuksi annettaessa hallinnoiville viranomaisille aineistoa sosiaalirahaston pääohjelmien puolivälin tarkistusta varten. Vuonna 2001 innovatiivisten toimien alueellisessa ohjelmassa oli 154 valintakelpoista aluetta, joista hakemus saatiin 103:lta alueelta. Näistä 103:sta hyväksyttiin 81 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yhteisrahoitukseen. Valituille 81 ohjelmalle maksetaan tukea yhteensä 206 miljoonaa euroa. Hyväksyttävistä ohjelmista 61:een sisältyi toimia, jotka liittyvät eeurope-aloitteeseen. EAKR:n osuus eeurope-aiheesta on 38 % EAKR:n myöntämien varojen kokonaismäärästä. Tukiessaan taitoja, koulutusta ja osaamisyhteiskuntaa Euroopan unionin tavoitteiden ja painopisteiden tukena on Euroopan sosiaalirahaston rahoitustuki. Vuosiksi 2002 2006 sosiaalirahastosta on osoitettu yli 12 miljardia euroa elinikäisen oppimisen aloitteisiin. Euroopan köyhimmillä alueilla, eli ns. tavoite 1 -alueilla, käytetään arvioilta 6 miljardia euroa toimintaan, jolla tuetaan pääsyä tietoyhteiskuntaan 14. 7RLPL 8XWWDWLHWRMDYLHVWLQWlWHNQLLNDQRSHWXVRKMHOPDDNRVNHYLHQ \ULW\VOlKW LVWHQDORLWWHLGHQWXNHPLQHQ 7XHWDDQ\ULW\VWHQMDNRXOXWXVDODQ\KWHLVKDQNNHLWDMRWWDYRLWDLVLLQPllULWWllXXGHWWLHWRMD YLHVWLQWlWHNQLVWHQWDLWRMHQWDUSHHWMDVRYLWWDDNDQVDOOLVHWRSHWXVRKMHOPDWQLLKLQ7lPl SHUXVWXX(XURRSDQWLHWRMDYLHVWLQWlWHNQLLNDQDODQ\KGLVW\NVHQ(XURSHDQ,&7$VVRFLDWLRQ ±(,&7$NRXOXWXVODLWRVWHQMDPXLGHQVLGRVU\KPLHQ\KWHLVW\ K Q(ULW\LVHVWL&DUHHU6SDFH KDQNHWWDNRVNHYDD\KWHLVW\ WlYDKYLVWHWDDQMDODDMHQQHWDDQHWHQNLQNRPLVVLRQH/HDUQLQJ NDWVHKXRPLVSlLYlQNRXOXWXNVHHQDORLWWHHQ\KWH\GHVVl Toimenpide on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Yritystoiminnan pääosaston tuella käynnistettiin EICTA:n johdolla toimiva Career Space -aloite, joihin osallistuu 11 merkittävää tieto- ja viestintätekniikan yritystä ja johon sisältyy yhteistyötä sekä toimialan että korkeakoulujen kanssa. Career Space -aloite käynnistyi "osaamisvajeen" kartoituksella, minkä jälkeen pyrittiin parantamaan tieto- ja viestintekniikan asiantuntijoiden ammatillisen kehityksen edellyttämien työprofiilien ja opintosuunnitelmien määritelmää. Tuloksena laadittiin raportit *HQHULF,&7 6NLOOV )XWXUH 6NLOOV IRU 7RPRUURZ V :RUOG ja &XUULFXOXP 'HYHORSPHQW *XLGHOLQHV $ QHZ,&7 &XUULFXOXP IRU WKH VW &HQWXU\ 15. Korkeakoulujen nykyisten opintosuunnitelmien ja -käytäntöjen vertailevan analyysin pohjalta on annettu selkeästi jäsenneltyjä suosituksia tulevaa kehitystyötä varten. Nämä suuntaviivat ovat oiva apuväline korkeakouluille, ja ne tukevat molemminpuolisesti hyödyllisten kumppanuussuhteiden muodostumista julkisen ja yksityisen sektorin välille opetusalalla. Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto järjestikin Brysselissä 6. joulukuuta 2001 konferenssin, jotta suuntaviivat voitaisiin esitellä kaikille sidosryhmille ja näin edistää niiden soveltamista korkeakouluissa. 14 15 Information Society jobs quality for change [SEC(2002) 372]. Osoitteessa: http://www.career-space.com 17

Merkittävä haaste on nyt näiden opinto-ohjelmien tarjoaminen. Euroopan komission H/HDUQLQJ-aloite pyrkii tukemaan Euroopan koulutusjärjestelmän nykyaikaistamista tehokkaalla ja soveltuvalla tieto- ja viestintätekniikan käytöllä 16. Yksi ensimmäisistä äskettäisen ehdotuspyynnön perusteella käynnistyvistä hankkeista koskeekin Career Space -suuntaviivojen soveltamista tietyissä Euroopan korkeakouluissa verkko-oppimisen tuella 17. Komissio tukee Career Space -yhteenliittymän ajatuksia, joiden mukaan profiileja ja opintoohjelmia koskevia suuntaviivoja olisi laajennettava myös tieto- ja viestintäteknisen alan ulkopuolelle, eli kaikille niille aloille, joilla tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat työskentelevät. Yritystoiminnan pääosasto julkaiseekin vuonna 2002 ehdotuspyynnöt, joilla pyritään Euroopan tasolla nimenomaan kutistamaan tieto- ja viestintekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan osaamisvajetta. Keskeisiä tavoitteita ovat puuttuminen siihen osaamisvajeeseen, joka koskee tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäviä aloja sekä pk-yrityksiä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhteiden tukeminen sekä yhteistyön edistäminen Euroopassa jo käynnissä olevien aloitteiden välillä. 7RLPL 7LHWRMDYLHVWLQWlWHNQLVWHQWDLWRMHQVHXUDQWDU\KPlQSHUXVWDPLQHQ MlVHQYDOWLRLGHQNDQVVD <KWHLVW\ VVlMlVHQYDOWLRLGHQNDQVVDSHUXVWHWDDQW\ U\KPlMRNDVHXUDDWLHWRMD YLHVWLQWlWHNQLVHQMDVlKN LVHHQNDXSSDDQOLLWW\YlQDPPDWWLWDLGRQN\V\QWllPDUNNLQRLOOD VHNlWDUNDVWHOHHDODQNRXOXWXNVHQQ\N\LVWlWDUMRQWDDMDNRXOXWHWXQW\ YRLPDQWDUMRQWDD VHNlMXONLVHOODHWWl\NVLW\LVHOOlVHNWRULOOD Yritystoiminnan pääosasto perusti syyskuussa 2001 "Tieto- ja viestintäteknisten taitojen seurantaryhmän", johon kuuluu kaikkien jäsenvaltioiden edustajia. Ryhmä analysoi ja seuraa tieto- ja viestintäteknisen osaamisen ja sähköisen kaupan taitojen kysyntää käyttämällä elinkeinoelämän sekä muiden organisaatioiden jo aiemmin tekemiä selvityksiä. Se tarkastelee myös jäsenvaltioiden poliittisia toimia ja tärkeimpiä yritysvetoisia aloitteita, joiden aiheena ovat tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen kaupan taidot. Yhteistyömuoto elinkeinoelämän, tutkimusyhteisön, ammattiala- ja opetusorganisaatioiden sekä muiden sidosryhmien välillä on jo syntynyt työstä saatujen tulosten käsittelemiseksi. Myös OECD, Eurostat ja tätä kysymystä käsittelevät komission yksiköt osallistuvat keskusteluun. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen seurantaryhmän tuki tarjoaa merkittävän panoksen, kun taitoja ja liikkuvuutta käsittelevän työryhmän päätelmiin 18 pohjautuvaa toimintaohjelmaa kehitetään edelleen ja kun pyritään edistämään niiden omaksumista osaksi jäsenvaltioiden poliittisia aloitteita. Tiivistelmäraportti annetaan toukokuussa 2002, ja siinä tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikan taitovaatimusten nykytilannetta ja odotettua kehitystä ja nyt käytössä olevia toimenpiteitä tällaisen osaamisen lisäämiseksi sekä annetaan alustavia suosituksia jäsenvaltioille. Julkishallinnon, yritysten, ammattiyhdistysten ja ammatillisten järjestöjen asiantuntijat kootaan seminaariin, joka järjestetään 30. ja 31. toukokuuta 2002. Seminaarissa käsitellään raporttiluonnoksen alustavia tuloksia ja suosituksia ja validoidaan niitä. Lisäksi keskustellaan politiikan suunnittelun parhaista toimintatavoista ja indikaattoreista. Loppuraportti annetaan syyskuussa 2002. 16 17 18 Vrt. http://europa.eu.int/comm/education/elearning/index.html Hanke: GENIUS, viite: UK005ELEARN011 Ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän päätelmät [Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva komission toimintasuunnitelma, KOM(2002) 72] 18

Lokakuuksi 2002 on kaavailtu korkean tason konferenssin (HSkills Summit) järjestämistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Sen avulla pyritään levittämään tieto- ja viestintäteknisten taitojen seurantaryhmän työn tuloksia ja kertomaan ryhmä suosituksista jäsenvaltioiden edustajille ja muille tärkeille sidosryhmille. Näin tuettaisiin myös elinkeinoelämän toimintaa ja edistettäisiin julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuussuhteita. 7RLPL 3N\ULW\VWHQKDUMRLWWHOLMDRKMHOPDQNl\QQLVWlPLQHQ 3HUXVWHWDDQSN\ULW\VWHQKDUMRLWWHOLMDRKMHOPDMRVVD(XURRSDQRSLVNHOLMDWYRLYDWNHKLWWll \ULWWlMlWDLWRMDDQSHUXVWDPDOODMDDXWWDPDOODSLWlPllQ\OOlVlKN LVHQNDXSDQVRYHOOXNVLD SN\ULW\NVLVVl7lPlQSN\ULW\VWHQKDUMRLWWHOLMDRKMHOPDQPXNDLVHVWLKDUMRLWWHOLMRLOOH P\ QQHWllQWXNHD±NXXNDXGHQDMDQMRWWDKHYRLYDWDXWWDDSN\ULW\NVLlVlKN LVHQ NDXSDQVRYHOOXVWHQDVHQWDPLVHVVDMDWLHWRMDYLHVWLQWlWHNQLLNDQNl\W VVl2KMHOPDVVDVLLV WXHWDDQG\QDDPLVWDRVDDPLVYDLKWRDSN\ULW\VWHQMDVlKN LVHQNDXSDQDYXVWDMLHQHVLP RSLVNHOLMRLGHQYlOLOOl7RLPHQNRKGHU\KPlQlRYDWWHNQLVWHQNRXOXMHQMD\OHPSLHQ RSSLODLWRVWHQRSLVNHOLMDWMDHULW\LVHVWLSDLQRWHWDDQVlKN LVWlNDXSSDD Toimenpide on valmisteilla. Mahdollinen toteutussuunnitelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on esitelty tietoyhteiskunnan pääosaston pääjohtajalle, ja siitä on keskusteltu useissa komission yksiköiden ja monien tieto- ja viestintäteknisellä alalla toimivien organisaatioiden välisissä kokouksissa kaikkialla Euroopassa vuoden 2001 aikana. Ehdotus täytäntöönpano-ohjelmaksi ("S2S: SMEs Students Exchange programme") jossa on suunniteltu tuettavan 3 9 kuukauden mittaisia harjoittelujaksoja validoitiin Brysselissä 6. syyskuuta 2001 järjestetyssä seminaarissa. Tämän seurauksena tietoyhteiskunnan pääosasto on saanut lukuisia "pk-yritysten harjoittelijaohjelmaa" koskevia kiinnostuksenilmauksia, ja todennäköisesti useita ehdotuksia jätetään IST-työohjelman ensimmäisen pyynnön voimassaoloaikana vuonna 2002. Ohjelma käynnistetään vuonna 2002 sillä edellytyksellä, että tämän pyynnön mukainen pilottihanke hyväksytään rahoitettavaksi. *2',*,7$/$/2,77((16(85$17$ Koska Go Digital -aloite on osa eeurope 2002 -toimintasuunnitelmaa, myös se päättyy vuoden lopussa 2002. Laaja yksimielisyys vallitsee kuitenkin siitä, että toimintaa tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi pk-yrityksissa on syytä jatkaa. Vuodesta 2000 on edistytty merkittävästi, mutta EU on yhä jäljessä Yhdysvaltoja tieto- ja viestintekniikan ja Internetin käytössä ja sähköisen liiketoiminnan omaksumisessa. Tämän vahvistavat sekä raportti HEurope-vertailuanalyyseista, vuoden 2001 kilpailukykyraportti että komission tiedonanto sähköisen kaupan vaikutuksista Euroopan yrityksiin. Barcelonan Eurooppa-neuvosto onkin nimennyt sähköisen liiketoiminnan yhdeksi HEurope 2005 -toimintasuunnitelman tärkeimmistä painopisteistä. Tässä yhteydessä komission yksiköt tutkivat pk-yrityksiin kohdistuvien alan lisätoimien tarvetta ja valmistautuvat toimintaan, jolla sovitut politiikan tavoitteet pannaan mahdollisimman tehokkaasti täytäntöön. Tällöin otetaan täysimittaisesti huomioon teollisuusasioiden neuvoston, alueiden komitean sekä talous- ja sosiaalikomitean päätelmät. -------------------- 19