Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Samankaltaiset tiedostot
Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke ( )

Työurien tutkiminen ja työurapolkujen tuottaminen pitkittämistutkimuksella

Työuran käsite ja työurapolkujen tuottaminen pitkittäistutkimuksella

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

Esa Hiltunen Työn taju

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Tutkinnon suorittaneiden nuorten työurakiinnittyminen. Läpäisyseminaari Janne Salonen

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Totuus työelämän muutoksesta > 2 näkökulmaa: I Mitä työmarkkinoiden muutokset tarkoittavat työurille? II Mitä kuuluu työn laadulle?

Suomen työmarkkinoiden rakenteilta

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

WORKING TIME DURATION TRENDS IN THE NORDIC COUNTRIES

Tieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Työelämän myytit ja todellisuus

Perhevapaat työurariskinä?

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

URN: NBN:fi-fe

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Ikääntyneiden työurat työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely

Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Esimiehestä kaikki irti?

Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekjät: Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden kiinnittyminen työmarkkinoille

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Lasku lapsensaannista

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Nuorten siirtymät työmarkkinoille Suomessa

Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

08/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat

Henkilöstökertomus 2014

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? 30/09/2014 1

Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus?

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Made by Finland selvitys suomalaisen työelämän vahvuuksista ja heikkouksista

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Kuhmolainen Maraton 2015

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Työhyvinvointikärjellä liikkeelle. Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

Hämeen aluemestaruus 2012

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Palvelualojen taskutilasto

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Kvantitatiiviset menetelmät

Asiantuntijana työmarkkinoille

Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella

Yksilö- ja maatekijöiden yhteydet työntekijöiden työhön sitoutumiseen ja työaikatoiveisiin Euroopassa Teemu Turunen

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Toimintaympäristö: Työllisyys

Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen. Hanna Rinne Kuntoutusakatemia

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Kansainvälinen politiikka

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Transkriptio:

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT 27. 28.10.2016 Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke 2015 2017, Työsuojelurahasto

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) Tutkimus on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanketta (2015 2017), jossa tutkitaan pitkittäisaineistoilla ja eri mittarein työhyvinvoinnin, johtamisen tuloksellisuuden ja hyvien henkilöstökäytäntöjen yhteyttä sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen pysyvyyteen niin normaalioloissa kuin taloudellisesti poikkeuksellisissa suhdanteissa vuosina 1990 2012. TUTKIMUSRYHMÄ: Pasi Pyöriä (hankkeen johtaja); Satu Ojala ja Tiina Saari (tutkijatohtorit); Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen ja Laura Peutere (tutkijat)

Esityksen sisältö 1) Työntekijöiden työurapolkujen tarkastelu kuuden vuoden seurantajaksolla Suomessa 2) Työurapolkujen ja toimipaikan liikevaihdon kehityksen välisen yhteyden tutkiminen

Tutkimuksen lähtökohdat Työhyvinvoinnin ja työurien pitkittäistutkimusta laajalla rekisteriaineistolla Työurapolkujen ja toimipaikkojen liikevaihdon yhteys Työura: yksilön työkokemusten ajallisesti rakentuva järjestys tai jatkumo Toimipaikat neljänlaisia: liikevaihdon perusteella stabiileilla, vaihtelevilla, kasvavilla ja laskevilla kasvu-urilla olevat toimipaikat

Liikevaihtotyypin määritteleminen Luokittelukriteerit Liikevaihtotyyppi 2007-2008 2008-2009 Stabiili liikevaihto stabiili stabiili Vaihteleva liikevaihto laskeva kasvava kasvava laskeva Kasvava liikevaihto kasvava kasvava stabiili kasvava kasvava stabiili Laskeva liikevaihto laskeva laskeva stabiili laskeva laskeva stabiili

Aineistona rekisteriaineisto Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä työnantajaaineisto FLEED (2007 2012) Käytössä tutkimuskäyttöön annettu 1/3:n otos, josta analyyseja varten otettu 10 prosentin otos n = 30758 Mukana lähtöpistevuonna 20 55-vuotiaat yksityiset palkansaajat

Menetelmät Trajektorianalyysi ja multinomiaalinen regressioanalyysi Trajektorianalyysi eriyttää henkilöiden työurista kehitykseltään erityyppisiä ryhmiä (ks. sovelluksesta lisää Jolkkonen ym. 2014) Menetelmä lähtee liikkeelle yksittäisten työurien analysoinnista, jonka perustalta muodostuu useiden työntekijöiden työuria kuvaavia trajektoriryhmiä Vahvuutena aineiston heterogeenisuuden huomioiminen ja tutkiminen Menetelmällä pystytään huomioimaan aineiston sisältämät osapopulaatiot ja niiden mahdollisesti erilaiset kehityspolut (ks. Jones ym. 2001) Graafinen esitystapa tekee trajektorianalyysista havainnollisen menetelmän

Trajektorianalyysin tulokset

Työssöolokuukaudet Trajektoriryhmät, 6 kpl Vuonna 2007 työssä olleidet työllisyystrajektorit 12 10 8 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ryhmä 1 (66,3 %) Ryhmä 2 (6,5 %) Ryhmä 3 (8 %) Ryhmä 4 (6,6 %) Ryhmä 5 (5,3 %) Ryhmä 6 (7,3 %)

Sukupuoli ja ikä Naiset % (n) Miehet % (n) Keski-ikä, v. 2007 Ryhmä 1 39,5 (8059) 60,5 (12324) 38,62 Ryhmä 2 47,6 (947) 52,4 (1043) 31,21 Ryhmä 3 45,2 (1115) 54,8 (1352) 32,53 Ryhmä 4 44,4 (900) 55,6 (1128) 36,14 Ryhmä 5 44,7 (735) 55,3 (910) 38,34 Ryhmä 6 44,1 (989) 55,9 (1256) 34,3 Yhteensä 41,4 (12745) 58,6 (18013) 37,16

Koulutustaso, v. 2007 Ei ammatillista tutkintoa Keski-aste Alempi tai alin korkea-aste Vähintään ylempi korkea-aste Ryhmä 1 21,2 41,8 27,3 9,6 Ryhmä 2 36,0 39,7 17,8 6,4 Ryhmä 3 36,4 39,6 18,6 5,4 Ryhmä 4 32,9 41,7 19,8 5,6 Ryhmä 5 33,4 42,6 19,0 5,0 Ryhmä 6 46,7 38,5 12,1 2,7 Yhteensä 26,7 41,3 24,0 8,1

Uusi tutkinto (2007 12) ja työpaikan vaihtaminen (2007 09) Vaihtanut toimipaikkaa 2007-2009 (%) Uusi tutkinto 2007-2012 (%) Ryhmä 1 26,5 10,1 Ryhmä 2 56,9 31,9 Ryhmä 3 83,8 30 Ryhmä 4 41,7 15,8 Ryhmä 5 54,7 16,8 Ryhmä 6 93,4 23 Yhteensä 40,5 14,8

Toimipaikan liikevaihdon kehitys (2007 09) (%) Stabiili Vaihteleva Kasvava Laskeva Ryhmä 1 65,0 13,1 17,4 4,5 Ryhmä 2 57,0 17,5 17,1 8,3 Ryhmä 3 50,7 14,9 25,1 9,3 Ryhmä 4 55,8 15,4 21,4 7,4 Ryhmä 5 54,0 12,8 26,1 7,1 Ryhmä 6 52,0 12,9 25,8 9,3

Työurapolkujen ja liikevaihdon yhteys: multinomiaalinen regressio

Multinomiaaliset mallit Referenssiryhmänä vakaan työuran ryhmä (R1) Toimipaikan liikevaihtotyypeissä vertailukategoriana stabiili liikevaihto Malleissa vakioidut taustamuuttujat (lkm): M1:Työpaikan vaihtaminen seurannan alussa, v. 2007 2009 M2: Yksilötekijät lähtötilanteessa (6 kpl) M3: Muuttuvat yksilötekijät (6 kpl) M4: Työhön liittyvät yksilötekijät (2 kpl) M5: Organisaatiotekijät (2 kpl) M6: Työmarkkinatietoa (2 kpl) M7: kaikki mallit 1 6 (18 kpl)

Trajektoriryhmä Liikevaihto Relative Risk Ratio Unadjusted Model 1 Model 2 Model 3 Model 4 Model 5 Model 6 Model 7 (kaikki) R 1 ref ref ref ref ref ref ref ref R 2 Stabiili ref ref ref ref ref ref ref ref Vaihteleva 1,54*** 1,50*** 1,55*** 1,58*** 1,75*** 1,53*** 1,53*** 1,48*** Kasvava 1,11 0,83** 1,19 1,18* 1,47*** 1,33*** 1,12 (0,095) 1,15 Laskeva 2,13*** 1,44*** 2,19*** 2,20*** 2,37*** 2,06*** 2,13*** 1,62*** R 3 Stabiili ref ref ref ref ref ref ref ref Vaihteleva 1,46*** 1,40*** 1,48*** 1,56*** 1,60*** 1,45*** 1,45*** 1,42*** Kasvava 1,83*** 1,08 1,93*** 1,97*** 2,16*** 2,09*** 1,82*** 1,25** Laskeva 2,66*** 1,35** 2,75*** 2,89*** 2,83*** 2,54*** 2,67*** 1,49*** R 4 Stabiili ref ref ref ref ref ref ref ref Vaihteleva 1,36*** 1,35*** 1,41*** 1,42*** 1,44*** 1,30*** 1,35*** 1,33*** Kasvava 1,42*** 1,24** 1,48*** 1,47*** 1,56*** 1,41*** 1,42*** 1,26** Laskeva 1,92*** 1,59*** 1,98*** 2,01*** 1,98*** 1,77*** 1,92*** 1,59*** R 5 Stabiili ref ref ref ref ref ref ref ref Vaihteleva 1,17 (0,055) 1,45(0,095) 1,24** 1,29** 1,23* 1,16 (0,072) 1,16(0,062) 1,25* Kasvava 1,79*** 1,38*** 1,88*** 1,91*** 1,95*** 1,82*** 1,79*** 1,44*** Laskeva 1,89*** 1,34** 1,97*** 2,12*** 1,95*** 1,81*** 1,90*** 1,44** R 6 Stabiili ref ref ref ref ref ref ref ref Vaihteleva 1,24** 1,17* 1,28** 1,42*** 1,41*** 1,22** 1,22** 1,31** Kasvava 1,84*** 1 1,93*** 2,05*** 2,47*** 2,15** 1,83*** 1,27** Laskeva 2,60*** 1,20* 2,67*** 3,03*** 2,89*** 2,47** 2,60*** 1,45**

Yhteenveto Valtaosa yksityisen sektorin työntekijöistä vakaalla (R1 = 66,3 %) tai seurantajakson alkupuolella vakautuvalla työuralla (R1 + R2 = 72,8 %) Stabiilin liikevaihdon toimipaikoissa työskentelevien osuus suurin vakaa työuran ryhmässä (65 %); vastaavasti pienin osuus myöhemmin nousevassa (R3; 51 %) ja nopeasti laskevassa ryhmässä (R6; 52 %)

Kirjallisuus Jolkkonen, Arja & Koistinen, Pertti & Kurvinen, Arja & Lipiäinen, Liudmila & Nummi, Tapio & Virtanen, Pekka (2014) Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät: Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden kiinnittyminen työmarkkinoille. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja, 110 (4), 492 515. Jones, Bobby & Nagin, Daniel S. & Roeder, Kathrin (2001) A SAS procedure based on mixture models for estimating developmental trajectories. Sociological Methods & Research, 29 (3), 374 393. Soininen, Tiina (2015) Changing Expectations and Realities of Employment Stability Longitudinal Analysis on Tenures in Finland. Joensuu: University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies 102. Yhteystiedot: katri-maria.jarvinen@uta.fi