Tutkinnon suorittaneiden nuorten työurakiinnittyminen. Läpäisyseminaari Janne Salonen

Transkriptio

1 Tutkinnon suorittaneiden nuorten työurakiinnittyminen Läpäisyseminaari Janne Salonen

2 Taustaa I Työurakeskustelu on ollut vilkasta Vanhasen ja Kataisen hallitusten aikana. Kaikenikäisten ihmisten työllisyyttä halutaan lisätä ja pidentää työuria. Nuorten halutaan opiskelevan päätoimisesti ja valmistuvan opinnoistaan nopeammin (VNK 2011). Käytännössä esimerkiksi maisteriksi valmistutaan vuotiaana. Työurien pidentymisen edellytyksiä parannettiin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Työeläkkeen karttumisen ehtoja muutettiin monin osin. Nuorten osalta oleellista oli eläkkeen karttumisen alaikärajan lasku 23 ikävuodesta 18:sta, sekä palkattomien etuusjaksojen eläkekarttumisen laajentuminen (mm. perhevapaat ja opintosuoritukset). Nykyiset rekisteritiedot tarjoavat aiempaa paremmat mahdollisuudet tutkia työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Voidaan henkilötasolla seurata nuorten opiskelua, etuuksien käyttöä ja kiinnittymistä työuralle. Eläketurvakeskuksen (ETK), Kelan ja Tilastokeskuksen (TK) aineistoilla saadaan uutta tietoa työurakeskusteluun. Kvantitatiivinen työuratutkimus, ml. nuoret, on ETK:n tutkimustoiminnan yksi painopistealue. Eläketurvakeskus 2

3 Taustaa II Tässä tutkimuksessa olemme keskittyneet toisen asteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneisiin nuoriin, ammatillisen perustutkinnon (AMP), ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin (MAISTERI). Tutkimus toteutettiin ETK:n ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Työryhmässä on monipuolista menetelmä- ja sisältöosaamista. Tekijöinä ovat: Antti Saloniemi, YTT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö (Pori) Janne Salonen, YTM, ekonomisti, Eläketurvakeskus Liudmila Lipiäinen, FM, biostatistikko, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö Tapio Nummi, FT, professori, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö Pekka Virtanen, LT, dos., tutkija, Tampereen yliopisto, Tutkijakollegium. Tutkimusmenetelmänä käytetään modernia tilastotieteen menetelmää, trajektorianalyysiä, jota Suomessa on vähän käytetty. Trajektorianalyysiä on sovellettu työmarkkinatutkimuksessa mm. ruotsalaisella aineistolla (Virtanen ym. 2011). Maistereiden työurakiinnittymisestä on julkaistu suomalaisella aineistolla (Saloniemi ym. 2013). Eläketurvakeskus 3

4 Trajektorianalyysi, kehityspolkuanalyysi? Moderni tilastollinen menetelmä, jolla voidaan mallintaa pitkittäisaineistoissa ilmenevää vaihtelua. Trajektorianalyysi perustuu ns. sekoitettujen jakaumien (Finite Mixtures) teoriaan, ja trajektorimallin tuntemattomien parametrien estimointi suoritetaan yleensä suurimman uskottavuuden (Maximum Likelihood) menetelmällä. Käytännössä analyysin tuloksena voidaan yksilöille laskea kullekin trajektorille kuulumisen posterioritodennäköisyys, ja sitten sijoittaa jokainen suurimman todennäköisyyden osoittamalle kehityspolulle. Menetelmän pioneereja ovat Daniel Nagin, Bradley Jones ja Kathryn Roeder jotka kehittivät sitä 2000-luvun alussa (Nagin 1999, 2005, Jones ym. 2001). Menetelmä löytyy nykyaikaisista tilasto-ohjelmista, kuten R, S-PLUS ja SAS. Kokenut statistikko voi etsiä kehityspolkuja useimmilla sovellusalueilla (vrt. psykologia, taloustieteen osa-alueet, kuten työmarkkina- ja palkkatutkimus). Suomalaisessa tutkimusperinteessä trajektorianalyysiä on sovellettu psykologian alalla (Kokko 2004) ja ansiokehityksen tutkimuksessa (Nummi ym. 2012). Työurapoluista on tekeillä Tampereen yliopistolla myös väitöskirjatyötä. Käytännössä menetelmällä haetaan mallinnettavien muuttujien (tässä tapauksessa työpäivät ja palkka) perusteella tyypilliset kehityspolut. Polkujen määrä perustuu mallinnuksen toistamiseen ja tutkijoiden arvioon. Eläketurvakeskus 4

5 Aineisto Rekisteriaineisto perustuu ETK:ssa käytössä oleviin tietoihin eläkevakuutetuista henkilöistä. Käytössä on väestötason tiedot ansioista ja työpäivistä. Lisäksi vuodesta 2005 lähtien on tieto mm. opintosuorituksista ja palkattomista etuusjaksoista. Tutkimus kohdistuu vuosina tutkinnon suorittaneisiin nuoriin (alle 31-vuotias tutkinnon suorittamishetkellä). Henkilöitä on kaikkiaan noin (AMP 23700, AMK ja MAISTERI 28700) Nuorten työllisyyttä seurataan 3-5 vuotta ennen ja jälkeen tutkinnon suorittamisen. Trajektorianalyysi perustuu henkilön eläkettä kartuttaviin ansioihin työ-, palvelus- ja yrittäjäsuhteissa, sekä työpäiviin. Työpäivät ja palkka ovat mallinnuksen vastemuuttujat. Kehityspolut tehtiin molemmille sukupuolille erikseen. Analyysimuuttujien lisäksi rekistereistä on poimittu henkilöön liittyvää täydentävää tietoa työnteon ajoittumisesta, eläkkeistä (työkyvyttömyys), karttuneesta työeläkkeestä ja työnteon sektorista. TK:n tiedoista mukaan on liitetty ammatti- ja koulutusala. Tutkimuskysymys: Mikä on opiskeluaikaisen työnteon yhteys opintojen jälkeiseen työntekoon. Eläketurvakeskus 5

6 Kehityspolut AMP Eläketurvakeskus 6

7 Kehityspolut AMK Eläketurvakeskus 7

8 Kehityspolut MAISTERI Lähde: Saloniemi ym. (2013) Eläketurvakeskus 8

9 Nuoret poluilla, % Polku Miehiä Naisia Yhteensä Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava Yhteensä AMK Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava Yhteensä MAISTERI Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava Yhteensä AMP Eläketurvakeskus 9

10 Tuloksista Analyysin perusteella löytyy neljä työurapolkua, joissa työurakiinnittyminen ennen ja jälkeen valmistumisen on erilaista. Nimesimme polut: Varhainen, Lisääntyvä, Perinteinen ja Katoava. Keskeinen tuloksemme on, että riippumatta opiskeluaikaisen työnteon intensiteetistä tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Yli yhdeksän kymmenestä varhaisen, lisääntyvän ja perinteisen polun henkilöistä on ollut työssä muutama vuosi valmistumisen jälkeen. Käytännössä kaikki työlliset ovat työskennelleet vähintään puoli vuotta (180 päivää), eli voidaan puhua varsin hyvästä kiinnittymisestä työhön. Polut ovat yleispäteviä, ts. ne ovat löydettävissä myös yksittäisinä vuosina valmistuneista. Uskomme, että tutkimuksen tulokset ovat voimassa myös sittemmin valmistuneille. Miehet ja naiset kannattaa tarkastella erikseen erilaisten koulutusvalintojen takia ja erityisesti palkkaeron takia. Palkkakehitys eriytyy sukupuolen mukaan voimakkaasti valmistumisen jälkeen. Syyt löytyvät suomalaisten työmarkkinoiden segregoitumisesta sekä elämänvaiheeseen liittyvistä perhevapaista. Pieni joukko, 5-10 prosenttia (Katoavat) on kuitenkin vaarassa syrjäytyä suomalaisilta työmarkkinoilta. Joukossa on ulkomaalaistaustaisia henkilöitä (etenkin maistereissa) sekä rekisteritietojen ulkopuolelle jääviä henkilöitä, mutta myös aidosti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia. Eläketurvakeskus 10

11 Valmistuneiden koulutusala 2010, % Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava Tekniikka Palveluala Terveys- ja sosiaaliala Kaupallinen ja yhteiskunnallinen Humanistinen ja taideala Maa- ja metsätalous Luonnontieteellinen Ei tietoa tai puuttuu Muu koulutusaste Opetus- ja koulutusala Yhteensä Tekniikka Kaupallinen ja yhteiskunnallinen Terveys- ja sosiaaliala Humanistinen ja taideala Palveluala Maa- ja metsätalous Opetus- ja koulutusala Ei tietoa tai puuttuu Muu koulutusaste Yhteensä AMP AMK Eläketurvakeskus 11

12 Valmistuneiden koulutusala 2010, % Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava MAISTERI Kaupallinen ja yhteiskunnallinen Tekniikka Humanistinen ja taideala Luonnontieteellinen Opetus- ja koulutusala Terveys- ja sosiaaliala Muu koulutusaste Maa- ja metsätalous Palveluala Ei tietoa tai puuttuu Yhteensä Eläketurvakeskus 12

13 AMP koulutusala sukupuolen mukaan 2010, % Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava Miehet Tekniikka Palveluala Kaupallinen ja yhteiskunnallinen Luonnontieteellinen Maa- ja metsätalous Humanistinen ja taideala Terveys- ja sosiaaliala Ei tietoa tai puuttuu Ylempi koulutusaste Opetus- ja koulutusala Yhteensä Naiset Palveluala Terveys- ja sosiaaliala Kaupallinen ja yhteiskunnallinen Tekniikka Humanistinen ja taideala Maa- ja metsätalous Ylempi koulutusaste Luonnontiteellinen Ei tietoa tai puuttuu Opetus- ja koulutusala Yhteensä Eläketurvakeskus 13

14 Todennäköisyys Opiskeluaika Opintojen kesto, vuotta Töissä opintovuoden aikana, maisterit 1 Varhainen 0,9 0,8 0,7 Lisääntyvä Perinteinen MAISTERI AMK AMP 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Katoava Vuotta 0,1 0 V-5 V-4 V-3 V-2 V-1 Valm. Miehet, kesä Naiset, kesä Miehet, syksy Naiset, syksy Valm.=Valmistumisvuosi 2005, 2006 tai 2007 Kesä=työssä Syksy=työssä Eläketurvakeskus 14

15 Mihin ammatteihin valmistuneet sijoittuvat? Sija AMP AMK MAISTERI 1 Tuntematon ei ammattia Sairaanhoitajat 2 Myyjät Tuntematon ei ammattia Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat Hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 3 Muut lähihoitajat Myyjät Peruskoulun alaluokkien opettajat 4 Rakennustyöntekijät ym, Myyntiedustajat Systeemityön erityisasiantuntijat 5 Koneasentajat ja -korjaajat Systeemityön erityisasiantuntijat Yleislääkärit 6 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. Laskentatoimen erityisasiantuntijat ja tilintarkastajat 7 Kahvila- ja baarimyyjät Yleissihteerit Myyntiedustajat 8 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Konetekniikan erityisasiantuntijat Elektroniikan asiantuntijat 9 Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat Rakentamisen asiantuntijat Asianajajat 10 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat Fysioterapeutit ym. Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat *Ammatti valmistumisvuotta seuraavien vuosien perusteella. Vuoteen 2010 asti. Eläketurvakeskus 15

16 /kk Nuorille karttunut työura ja eläke (26-ikävuoden loppuun) Työura, vuotta Työstä karttunut eläke, /kk 250 Varhainen Lisääntyvä 150 MAISTERI 125 AMP Perinteinen AMK AMP AMK MAISTERI Katoava Varhainen Lisääntyvä Perinteinen Katoava Vuotta Eläke vuoden 2012 rahassa (palkkakerroin) Eläketurvakeskus 16

17 Lopuksi Tutkinnon suorittaneet kiinnittyvät työuralle hyvin - tutkinnon suorittaminen kannattaa. Nuoren opiskelijan tulevan työuran kannalta ei ole kovin suurta merkitystä työskenteleekö opiskeluaikana paljon vai vähän. Kannattaa kuitenkin valmistua. Nuorten työurat alkavat vallitsevasti jo monta vuotta ennen valmistumista. Voidaan kysyä onko opintojen nopeuttamisella mainittavaa merkitystä työuran alun kannalta? Katoavan polun henkilöt olisi syytä tunnistaa aikaisemmin, jo opintojen aikana. *** Tutkimuksen tulokset ovat tulossa Eläketurvakeskuksen raporttina: Tutkintoja suorittaneiden nuorten työurapolut. Suunnitteilla tutkimus kokonaisen ikäluokan urapolkujen etsimiseksi finanssikriisin ajan Suomessa. Mukana on laaja kirjo työmarkkina- ja väestötiloja, joihin nuoret vuotiaana päätyvät. Erityishuomio koulupudokkaisiin. Vrt. NEET-tutkimustraditio. Eläketurvakeskus 17

18 Lähteet Jones, Bradley, Nagin, Daniel & Roeder, Kathryn: A SAS procedure based on mixture models for estimating developmental trajectories. Sociological Methods & Research, 29, , Kokko, Katja: Kehityspolkuanalyysi tilastollisena menetelmänä: soveltajan näkökulma. Psykologia, (39), , Nagin, Daniel: Analyzing developmental trajectories. Psychological Methods, 4, , Nagin, Daniel: Group-based modeling of development. Cambridge, MA: Harvard University Press, Nummi, Tapio, Salonen, Janne & Koskinen, Lasse: Earnings profiles of Finnish wage earners in Finnish Centre for Pensions, Working Papers 05, Helsinki, Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia. Saloniemi, Antti, Salonen, Janne, Lipiäinen, Liudmila, Nummi, Tapio & Virtanen, Pekka (2013) Opinnot ja työt Kehityspolkuanalyysi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten työurista. Yhteiskuntapolitiikkalehti 2013:3. Virtanen, Pekka, Lipiäinen, Liudmila, Hammarström, Anne, Janlert, Urban, Saloniemi, Antti & Nummi, Tapio (2011): Tracks of labour market attachment in early middle age: A trajectory analysis over 12 years. Advances in Life Course Research 16, Eläketurvakeskus 18