Arviointitutkimuksen tulokset ja kehittämissuositukset. Sari Pitkänen, Timo Saarinen, Matti Tuusa ja Henna Harju

Samankaltaiset tiedostot
KOPPI kuntoutuksesta yhteistyöprojekti

Suorapäätössuosituksia ja kuntoutusohjauksen kehittämistä koskeva arviointitutkimus

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Katse tuleviin uudistuksiin

Kelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Kelan kuntoutuspalveluiden ohjautumisen mallit

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.

Sosiaalipalvelujen hankinnat STM - TEM

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan TYP-toiminta KELA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Raivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.

NEET projektin arviointitutkimus. Sari Miettinen Vastaava tutkija TtT Tutkijayliopettaja Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti v

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue

TK 2-hanke arviointitutkimus

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

Kohti rekisteröitymismenettelyä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kelan Ote-kokeilut, Eteläinen vakuutuspiiri

Kansalaiskyselyn tulokset

AMMATILLISTA PERUSTUTKINTOA SUORITTAVIEN OPISKELIJOIDEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (OPI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Savonlinnan kaupunki 2013

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

Paja 3, Tampere

Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista?

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Polut hoitoon ja kuntoutukseen -projekti. Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Näin haet KIILA-kuntoutuskurssia

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Kela osana monialaisessa verkostossa

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Ajankohtaista kuntoutuksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Mallia työhön, työn malleja

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

40 vuotta potilaan parhaaksi

Lausuntopyyntö STM 2015

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo klo

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa, koulutuspäällikkö

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Transkriptio:

Arviointitutkimuksen tulokset ja kehittämissuositukset Sari Pitkänen, Timo Saarinen, Matti Tuusa ja Henna Harju

Arvioinnin tavoitteet ja toteuttaminen Alaviite

Arviointitutkimuksen tavoitteet 1. Uusien ohjauskäytäntöjen suunnittelu, mallintaminen ja niiden jalkautus Millaisia kokemuksia projektiin osallistuneet eri toimijat ovat saaneet kehittämisyhteistyöstä ja mallintamisesta? Millaista tietotaitoa hanke on tarjonnut uusien toimintamallien omaksumiseksi ja miten se on vastannut terveydenhuollon edustajien tarpeisiin? 2. Uusien ohjauskäytäntöjen kokeilu ja eri toimijoiden välinen yhteistyö Millaisia muutoksia terveydenhuollon toteuttamissa kuntoutuspalveluohjauksissa ja prosesseissa tapahtui projektin kehittämistyön tuloksena? Millaisia ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon sekä muiden mahdollisten sidosryhmien kokemukset muutoksista? Millaisia ovat asiakkaiden kokemukset pilottitoiminnan toimintamallista? Millaisia muutoksia Kelan toiminnassa tapahtui kehittämistyön myötä? Millaisia kokemuksia eri toimijoilla on hankkeen puitteissa tehdystä Kelan, terveydenhuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden välisestä yhteistoiminnasta? Millaisia arvioita projektin eri toimijoilla ja sidosryhmillä on Kelan käyttöön ottamista tiedottamisen välineistä? 3. Suorapäätössuosituksen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus sekä käsittelyprosessi Millaisina projektin pilottijaksojen kautta Kelaan tulleet suorapäätössuositukset näyttäytyvät Kelan ratkaisutoiminnassa? Millaisiksi niiden vaikutukset koetaan kuntoutusratkaisutyön kannalta? Onko terveydenhuollon suorapäätössuosituksissa pysytty projektissa tehtyjen rajauskriteerien sisällä? Minkälaisia tapauksia Kelaan on ohjattu ilman terveydenhuollon suorapäätössuositusta?

Arviointiaineistot hankkeen tuottama kirjallista materiaalia, kuten hankesuunnitelmaa, esittelydioja, prosessikaavioita ja tietoja pilottiin osallistuneiden määrästä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä työterveyshuollon edustajien suorapäätösprosessin itsearviointilomakkeet (N=128) perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon edustajien verkkokysely (N=20) Kelan etuuskäsittelijöiden suorapäätösprosessin itsearviointilomakkeet (N=124) Kelan etuuskäsittelijöiden ryhmähaastattelut Skypen välityksellä (syksy 2015, kesä 2016) suorapäätössuosituksen saaneiden asiakkaiden palautekyselyt (N=108) osallistuva havainnointi hankkeen järjestämissä Skype-verkkotyöpajoissa (marraskuussa 2015 ja elokuussa 2016). verkkoyhteyden kautta toteutetut arviointityöpajat (kaksi saman sisältöistä työpajaa joulukuussa 2015 ja yksi kesäkuussa 2016)

Arviointitutkimuksen kehittämissuositukset tiivistetysti Alaviite

Kehittämissuositusten kolme pääaluetta Kuntoutustarpeen tunnistamiseen ja arviointiin sekä kuntoutukseen ohjaukseen liittyvän osaamisen kehittäminen terveydenhuollossa Kelan ja terveydenhuollon välisen yhteistyön ja tiedon välittämisen kehittäminen Suorapäätössuositusten käyttöönotto Kelan kuntoutuskursseille ohjaamisessa

Terveydenhuollon kuntoutustarpeen tunnistamiseen ja arviointiin sekä kuntoutukseen ohjaukseen liittyvä osaaminen Alaviite

Asiakkaan kokemukset kuntoutukseen ohjautumisesta (N=108) Täysin eri mieltä Eri mieltä En eri enkä samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä 78% 69% 69% 68% 62% 57% 60% 21% 1% Kuntoutuskurssille hakeutumiseni sujui kokonaisuutena hyvin 28% 2% Olen tullut kuulluksi ja huomioiduksi kuntoutustarpeideni selvittämisen yhteydessä 28% 28% 3% 1% 2% Kuntoutuskurssille ohjaaminen tehtiin minulle sopivaan aikaan oman kuntoutumiseni kannalta 32% 5% 39% 3% 30% 8% 1% 0% Olen tyytyväinen Tiedän, miten Olen saanut Täyttämäni kuntoutustarpeideni kuntoutuskurssille riittävästi tietoa suorapäätöslomake selvittämisen hakemukseni etenee terveydenhuollossa auttoi kuntoutuksen riittävyyteen ja jatkossa tästä kuntoutuksesta ja tavoitteitteni laatuun eteenpäin kuntoutuskurssista, pohdinnassa terveydenhuollossa Kuntoutussäätiö 2015 jolle olen hakeutunut

Kelan etuuskäsittelijöiden näkemykset asiakkaan kuntoutukseen ohjautumisesta (N=124) Huonosti Tyydyttävästi Hyvin Ei arvioitavissa 89% 94% 63% 68% 75% 32% 15% 17% 24% 5% 1% 4% 7% 4% 2% huomioiden kuntoutuksen yhteydet muuhun kokonaisuuteen sopivaan ajankohtaan hakijaa huomioiden sujuvasti ja joustavasti oikeaan palveluun Kuntoutussäätiö 2015

Kehittämissuositukset 1. Terveydenhuollossa on tärkeää kehittää etenkin kuntoutustarpeen tunnistamisen ja arvioinnin osaamista ja menetelmien käyttöä. 2. Kuntoutukseen ohjauksen kehittämiseksi terveydenhuollossa on tärkeää a) lisätä organisaatioiden sisäistä tiedonkulkua sekä b) koko henkilöstön ja etenkin lääkäreiden ja muiden kuntoutukseen ohjaavien työntekijöiden osaamista, jotta kuntoutusprosessi nivoutuisi terveydenhuoltolain mukaisesti hoitoketjuun.

Kehittämissuositukset 3. Terveydenhuollossa on tärkeää määrittää, ketkä ovat kuntoutukseen ohjauksen toimijat prosessin eri vaiheissa sekä turvata riittävät resurssit. Vastuuhenkilöiden, resurssien ja prosessien määrittäminen terveydenhuollossa on tärkeää, jotta hankkeessa kehitetty kuntoutukseen ohjausmalli voisi juurtua. Terveydenhuollon kuntoutukseen ohjauksen prosessien kehittämisessä voidaan hyödyntää hankkeen ja pilottien yhteyshenkilöiden yhdessä muokkaamaa prosessikaaviota, asiakkaan kuntoutukseen ohjautumisen toimintamallia. Suorapäätösmenettelyn vakiinnuttaminen edellyttää myös sitä, että Kelassa on sujuvasti tavoitettavissa oleva yhdyshenkilö, johon terveydenhuollon vastuuhenkilö voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Tämä mahdollistaisi työparityöskentelyn Kelan ja terveydenhuollon henkilöstön kesken

Kehittämissuositukset 4. Terveydenhuollossa uusien ohjauskäytäntöjen kehittäminen edellyttää kuntoutukseen ohjaukseen liittyvän tiedon ja osaamisen levittämistä organisaatiotasoisesti. Pilottihankkeiden kokemusten perusteella huomiota tulisi kiinnittää erikoissairaanhoidossa erityisesti yhteistyöhön Kelan kanssa kuntoutuspäätösten laatimisen yhteydessä, perusterveydenhuollossa suorapäätössuositusten täyttämiseen oikealla tavalla ja työterveyshuollossa vastuiden ja keinojen määrittämiseen asiakkaiden kuntoutustarpeiden tunnistamisessa. Terveydenhuollossa on tärkeää hyödyntää pilottiin osallistuneiden kokemuksia ja hyödyntää heitä toimivien kuntoutukseen ohjauksen toimintamallien levittämisessä ja juurruttamisessa sekä edelleen kehittämisessä.

Yhteistyö ja tietotaidon välittäminen Kelan ja terveydenhuollon kesken Alaviite

Terveydenhuollon näkemykset kuntoutusohjauksen toimintamallien kehittymisestä hanketta edeltävään aikaan verrattuna (n=20) 44% 33% Heikentynyt Pysynyt ennallaan Parantunut hieman Parantunut melko paljon Parantunut merkittävästi 40% 40% 39% 39% 19% 20% 22% 4% Kuntoutukseen ohjauksen toimivuus terveydenhuollossa Kelan ja terveydenhuollon välinen yhteistoiminta kuntoutukseen ohjauksessa Kelan ratkaisijoiden kuntoutuspäätösten nopeus ja laatu Kuntoutussäätiö 2015

Kehittämissuositukset 5. Jatkossa pitäisi ottaa käyttöön tässä kehittämishankkeessa kokeiltuja terveydenhuollon ja Kelan välisiä suoria viestintäyhteyksiä, joiden avulla terveydenhuollon ammattilaiset ja Kelan etuuskäsittelijät voivat neuvotella kuntoutukseen ohjauksesta asiakastilanteissa Yhteydenpidolla Kelan etuuskäsittelijään varmistetaan se, että terveydenhuollon asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti ja hänen tarpeidensa kannalta sopivimpaan kuntoutuspalveluun. Jatkossa on tärkeää panostaa siihen, että terveydenhuolto ottaa yhteyttä Kelaan etenkin asiakkaan läsnä ollessa ja ennen kuntoutushakemuksen lähettämistä, jolloin asiakas ohjautuu entistä sujuvammin hänelle parhaiten soveltuvimpaan kuntoutusmuotoon. Hankkeessa käytetyt Kelan Skype- ja chat-palvelu ovat hyviä keinoja, jotka ovat auttaneet terveydenhuoltoa asiakkaiden kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutukseen ohjauksessa. Kuntoutussäätiö 2015

Kehittämissuositukset 6. Uusien kuntoutukseen ohjauksen toimintamallien edelleen kehittymistä ja vakiintumista voidaan edistää Kelassa kehittämällä entistä helpommin löydettäviä ja tiivisti keskeisiä avainasioita sisältäviä internet-sivuja, esitteitä ja muuta tietomateriaalia. Kela voi tukea terveydenhuoltoa kehittämällä kuntoutuskurssien hakuportaalia sekä lisäämällä helposti saatavilla olevaa ja käytettävää tietoa kuntoutuksesta. Tästä syystä yhteistyö Kelan Kuntoutusviestinnän kehittämisprojektin ja Koppi kuntoutuksesta -hankkeen välillä on hyödyllistä, sillä hankkeen kautta saadaan tietoa terveydenhuollon kokemuksista. Esityksen nimi 17 November 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 16

Kehittämissuositukset 7. Kuntoutustarpeen tunnistamisen ja arvioinnin sekä kuntoutukseen ohjauksen parantamiseksi tarvitaan sähköisten palveluiden kehittämistä. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä olisi tarpeen kehittää niin, että ne mahdollistaisivat paremmin kuntoutustarpeen tunnistamisen vastuuttamisen ja kuntoutuksen puheeksi oton kirjaamisen sekä kuntoutuksen tarpeessa olevien asiakkaiden seulonnan asiakasrekistereistä. Terveydenhuollolle tulisi välittää helposti luettavassa ja jaettavassa muodossa tietoa Kelan kuntoutuskursseista ja muiden tahojen kuntoutuspalveluiden tarjonnasta. Jotta kuntoutukseen ohjatut asiakkaat saisivat varmemmin tietoa hakemastaan kuntoutuskurssista, kuntoutuspalvelun tuottajien tulisi lisätä digitaalisessa muodossa olevaa tietoa ja muuta helposti välitettävissä olevaa informaatiota kuntoutuskursseista terveydenhuollolle ja kuntoutukseen hakeutuville. Esityksen nimi 17 November 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 17

Suorapäätössuositukset Alaviite

Terveydenhuollon työntekijöiden kokemukset suorapäätösten tekemisen yhteydessä (lkm=128) Kyllä Ei 97% 74% 82% 92% 3% 26% 18% 8% Olivatko kriteerit selkeät? Kysyittekö Kelan etuuskäsittelijän näkemyksiä tämän suorapäätöksen teossa? Konsultoitteko Kelaa muissa kuntoutukseen liittyvissä asioissa? Toteutuiko ohjaus ja suorapäätöksen teko sujuvasti? Esityksen nimi 17 November 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 19

Terveydenhuollon edustajien palautetta Lomake, jossa kuntoutuskriteerit on selvästi kirjattu ja ne käydään läpi asiakkaan kanssa yhdessä, on selkiyttänyt ymmärrystä kuntoutuksen kriteereistä asiakkaille. Myös lääkäri on jo vastaanotolla voinut miettiä kriteereiden täyttymistä ennen tarvearvioon ohjausta ja pystynyt ohjelmoimaan tarvittavia tutkimuksia jos niitä on tarvittu. Pääosin oikea-aikaista. Joidenkin kohdalla olisi voinut olla aiemminkin. Harmillista on, jollei kurssipaikkoja ole tarjolla. Lomakkeen täyttö ollut helppoja ja asiakkaat olleet tyytyväisiä niillä vastaanotoilla, joissa päätös on tehty. Joku miltei kiljui riemusta. Kovasti on saanut kiitosta asiakkailta. Kuntoutussäätiö 2015

Kelan etuuskäsittelijöiden näkemykset asiakkaan kuntoutukseen ohjauksesta suorapäätösprosessilla (N=124) Kyllä Ei 77% 84% 96% 87% 23% 16% 4% 13% Saapunut suorapäätös liitteineen oli kaikilta osin oikein täytetty Minun olisi mahdollista tehdä ratkaisu käytettävissä olevan tiedon (B-lausunto, suorapäätöslomake) perusteella Terveydenhuollon tekemä päätös (myöntö) on kriteereiden perusteella oikea Onko tämä suorapäätös normaalia kuntoutushakemusta helpompi/vähempitöinen? Esityksen nimi 17 November 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 21

Kelan etuuskäsittelijöiden palautetta Hyvä asia on se, että asiakas on jo valinnut kurssin etukäteen mihin voi osallistua, jolloin ei tarvitse kysyä sopivaa kurssia asiakkaalta. Usein kuntoutushakemuksessa ei ole vielä tehty valintaa, kun asiakas lähettää hakemuksen Kelaan Esityksen nimi 17 November 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 22

Kehittämissuositukset 9. Kokeilun aikana on testattu suorapäätössuositusta paperiversiona ja havaittu sen olevan hyvä malli. Jatkossa on tärkeää laatia sähköinen suorapäätöslomake, jolla varmistetaan tietojen yhdenmukaisuus ja luettavuus sekä estetään vajaasti täytettyjen suorapäätössuositusten lähettäminen Suorapäätössuositusten puutteellisia tietoja voitaisiin vähentää sillä, että mahdolliseen sähköiseen lomakepohjaan määritellään tietoja pakollisesti merkittäväksi. Kuntoutussäätiö 2015

Kehittämissuositukset 10. Suorapäätössuositusten vakiinnuttamiseksi olisi tärkeää selvittää, pystytäänkö niitä toteuttamaan tietohallinnollisina päätöksinä (Information and Communication Technology/ICT-päätökset). ICT-päätökset eivät edellytä julkisen päätösvallan siirtämistä Kelalta terveydenhuollolle. Kuntoutussäätiö 2015

Kehittämissuositukset 11. Koppi kuntoutuksesta -hankkeessa kokeiltiin Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutuksen ohjaavien suorapäätösten tekemistä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja työterveyshuollossa. Suosittelemme, että vastaavanlainen suorapäätöskokeilu toteutetaan Kelan ammatillisiin kuntoutuspalveluihin ohjaamisessa. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumisessa on tutkimusten mukaan paljon sattumanvaraisuutta ja viivästymisiä, joihin voitaisiin vaikuttaa terveydenhuollon prosesseja kehittämällä sekä monialaista yhteistyötä ja kuntoutusosaamista lisäämällä. Suorapäätösmenettely saattaisi omalta osaltaan sujuvoittaa merkittävästi asiakkaiden kuntoutuspolkuja. Kuntoutussäätiö 2015