Hyvinvoinnin johtaminen osana kunnan kokonaisjohtamista case Kempele Rovaniemi Sähköinen hyvinvointikertomus ja hyvinvoinnin johtaminen 16.-17.4.2013 16.4.2013 Arja Rantapelkonen TerPS2 Lakeus osahanke: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä
Kempele 2017 strategia PÄÄMÄÄRÄ 5: Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus VISIO 2017- YHTEISÖLLINEN KEMPELE - ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA (VALT 12.10.2009) PÄÄMÄÄRÄ 1: Kuntalaisten hyvinvointi PÄÄMÄÄRÄ 4: Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä PÄÄMÄÄRÄ 3: Palveluiden joustavat järjestämistavat PÄÄMÄÄRÄ 2: Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle
Kempele 2017 strategia PÄÄMÄÄRÄ 5: PÄÄMÄÄRÄ 1: Hyvällä suunnittelulla VISIO 2017- Kuntalaisten turvattu palvelukyky Asukkaiden henkisestä, hyvinvointi ja elinvoimaisuus YHTEISÖLLINEN fyysisestä ja KEMPELE sosiaalisesta - hyvinvoinnista huolehditaan tarjoamalla laadukkaita ELINVOIMAINEN ja asiakaslähtöisiä KASVUKUNTA palveluita ja huolehtimalla ympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. (VALT 12.10.2009) Päivähoito, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koulupalvelut ovat kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä peruspalveluja Aktiivinen kansalaistoiminta luo pohjan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle. PÄÄMÄÄRÄ 4: Kuntalaisia aktivoidaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja hankkimaan Päämäärä niistä 2: tietoa. Yhdessä tekemisen Toimintaympäristö toimintakulttuuri Palveluissa toteutetaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa. monipuoliselle ja ja toimiva menestyvälle Kuntalaiset pitävät huolta itsestään, lähimmäisistään, naapuristostaan johtamisjärjestelmä Päämäärä 3: yritystoiminnalle ja ympäristöstään. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kuntalaisten hyvinvointi-kriittiset menestystekijät
Kempele 2017 strategia PÄÄMÄÄRÄ 5: Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus PÄÄMÄÄRÄ 4: Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä VISIO 2017- YHTEISÖLLINEN KEMPELE - ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Kuntalaislähtöiset (VALT 12.10.2009) laadukkaat palvelut PÄÄMÄÄRÄ 1: Kuntalaisten hyvinvointi KUNTALAISTEN HYVINVOINTI-KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Päämäärä 2: Toimintaympäristö Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen monipuoliselle ja Kuntalaisia tuetaan omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan menestyvälle Päämäärä 3: yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat
KUNTALAINEN JA KUNTALAISEN TARPEET HYVINVOINNIN JOHTAMINEN OSANA KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISJOHTAMISTA VALTUUSTO ELINVOIMA- VALIOKUNTA ITSEHALLINTO VALIOKUNTA RESURSSI- VALIOKUNTA PALVELU VALIOKUNTA KUNNAN- HALLITUS JOHTORYHMÄ HYVINVOINTIRYHMÄ PIKKUPARLAMENTTI VAMMAISNEUVOSTO PERUS- PALVELUT LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET TYÖIKÄISET l IKÄIHMISET YMPÄRISTÖ- PALVELUT HYVINVOINNIN TEEMARYHMÄ HYVINVOINNIN TEEMARYHMÄ HYVINVOINNIN TEEMARYHMÄ TUKI- PALVELUT KUNTALAISTEN HYVINVOINTI SENIORINEUVOSTO VETERAANIEN NEUVOTTELUKUNTA VALTIONHALLINNON VIRANOMAISET, SEURAKUNTA JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT
KUNTALAINEN JA KUNTALAISEN TARPEET VALTUUSTO Palvelutuotannon prosessit PERUSPALVELUT Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Sosiaalinen turvallisuus YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristön kunnossapito Tilapalvelut Maankäyttö, valvonta ja suojelu TUKIPALVELUKESKUS TUKIPALVELUT Ateria ja puhdistuspalvelut Tietohallinto Hallintopalvelut KUNTALAINEN JA KUNTALAISEN TARPEET
Valtuusto Ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto Jäseniä 43 Vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta Jakautuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin Valiokuntien yhteinen rooli on ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kunnan kokonaiskehittämisessä
Elinvoimavaliokunnan tehtävänä on ohjata valmistelua, joka tähtää elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen kehittämällä maankäyttöä ja liikennejärjestelmää, kunnan näkyvyyden ja positiivisen imagon edistämiseen sekä yritystoiminnan kehittämiseen kunnassa. Tehtäviä mm seuraa yleistä taloudellista kehitystä, kunnan paikallistalouden muutoksia sekä ennakoi tarvittavia toimenpiteitä maapolitiikkaan ja yrityspalveluihin, tutustuu kunnassa toimivien yritysten nykytilanteeseen ja kehitysnäkymiin, pitää yhteyttä keskeisten elinkeinoelämän toimijoiden kanssa seuraa Kempeleen strategian tavoitteiden toteutumista kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta, ohjaa hyvinvointikertomuksen valmistelua elinvoimaisuuteen liittyvien asioiden osalta, ohjaa kunnanhallituksen ja valtuuston päätettäväksi menevien elinvoimaisuuden edistämistä koskevien asioiden valmistelua, ohjaa yritystoimintaa koskevien kaavahankkeiden valmistelua, ohjaa kunnan liikennejärjestelmän mm. joukkoliikenteen kehittämistä, ohjaa kunnan elinvoimaisuuteen liittyvien ohjelmien (esim. maapoliittinen, työllisyyspoliittinen, asunto-ohjelma) valmistelua, ohjaa ympäristön viihtyisyyteen ja vetovoimaisuuteen liittyvien asioiden valmistelua,
Itsehallintovaliokunnan tehtävänä on ohjata kuntademokratian toimivuuden varmistamiseen, kuntalaisten osallisuuden edistämiseen, yhteisöllisyyden ja kuntalaisten omavastuullisuuden lisäämiseen liittyvien asioiden valmistelua. Tehtäviä mm: seuraa yleistä yhteiskunnallista ja kuntalaisten hyvinvoinnin kehitystä sekä ennakoi niiden vaikutuksia kuntademokratian toimivuuteen ja osallisuuden edistämiseen ohjaa vaalitilinpäätöksen valmistelua tutustuu kuntayhteisön vapaaehtoisverkostoihin pitää yhteyttä yhteisöihin, seuroihin ja yhdistyksiin seuraa Kempele strategian tavoitteiden toteutumista kuntademokratian toimivuuden ja kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta ohjaa hyvinvointikertomuksen valmistelua kuntademokratian toimivuuden ja kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta seuraa asiakastyytyväisyyttä asiakaspalautteen perusteella ja tekee palautteen pohjalta esityksiä palvelumuutoksiksi tekee aloitteita kuntalaisten osallisuusmuotojen kehittämisestä ohjaa kuntademokratiaan ja kuntalaisten osallisuuteen liittyvien ohjelmien ja sääntöjen (mm. kulttuuristrategia, toimintasääntö) valmistelua ohjaa yhteisöjen avustusten ja yhteisöjen tai/ja yksilöiden palkitsemista koskevien asioiden valmistelua
Resurssivaliokunnan tehtävänä on ohjata kuntakonsernin toimintaa talouteen ja henkilöstöön liittyvien asioiden valmistelussa. Tehtäviä mm seuraa yleistä taloudellista kehitystä sekä ennakoi niiden vaikutuksia ohjaa kunnan talouden kehyksien, talousarvioesitysten mm. investointien, kunnan veroprosenttien ja lainanoton sekä kunnan henkilöstöpolitiikkaan kuuluvien asioiden valmistelua seuraa ja raportoi Kempele strategiassa ja talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista resurssivaliokunnan tehtävien näkökulmasta ohjaa hyvinvointikertomuksen valmistelua resurssivaliokunnan tehtävien näkökulmasta ohjaa kunnan talouteen ja henkilöstöön liittyvien toimintaohjeiden, periaatteiden ja ohjelmien valmistelua
Palveluvaliokunnan tehtävänä on ohjata palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisesti palvelutarpeita ja käytettävissä olevia resursseja yhteen sovittaen. Tehtäviä mm seuraa yleistä yhteiskunnallista kehitystä, kunnan väestökehitystä, kuntalaisten hyvinvoinnin kehitystä sekä ennakoi niiden vaikutuksia palvelutarpeisiin tutustuu olemassa olevien kuntapalveluiden nykytilaan ja tekee tarvittaessa aloitteita palveluiden uudelleenjärjestelyiksi ohjaa palvelukohtaisten suunnitelmien ja strategioiden valmistelua ohjaa palveluiden hankintaperiaatteiden (palvelustrategia) valmistelua ohjaa kunnanhallituksen ja valtuuston päätettäväksi menevien palveluita koskevien asioiden valmistelua ohjaa talousarvion käyttötalousosan valmistelua kunnanhallitukselle (mitä, kuinka paljon, millä laadulla ja hinnalla palveluja asukkaille hankitaan) ja seuraa talousarvion toteutumista sekä ohjaa tarvittaessa talousarviomuutosten valmistelua ohjaa hyvinvointikertomuksen laadintaa seuraa asiakkaiden ja kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin ja tekee palautteen pohjalta esityksiä palvelumuutoksiksi Esityksen aihe - Nimi Sukunimi
Kunnanhallitus Vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa Kempeleessä kunnanhallitus toimii kuntaa koskevien erityislakien mukaisena toimielimenä ja päättää näissä erityislaeissa kunnalle määrätyistä tehtävistä
Konsernihallinnon strategiset johtamistehtävät Konsernihallinto vastaa kunnan strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Konsernihallinnon viranhaltijajohdon muodostavat kunnanjohtajan lisäksi hallintojohtaja, kehitysjohtaja, palvelujohtaja ja resurssijohtaja.
Kunnan johtoryhmä Ahokas Kari, kunnanjohtaja, pj Maskonen Virva, hallintojohtaja Puotiniemi Eija, palvelujohtaja Remes Riitta, resurssijohtaja Salmela Pekka, kehitysjohtaja Marja-Leena Meriläinen, palvelutuotantojohtaja/peruspalvelut Hietala Hannu, tukipalvelujohtaja Sarkkinen Risto, palvelutuotantojohtaja/ympäristöpalvelut Marja Harjunen, sihteeri Kunnanjohtaja nimeää johtoryhmän avukseen kunnan vision ja strategiasta johdettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtoryhmä toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä.
Palvelutuotanto Palvelutuotanto tuottaa tai hankkii konsernihallinnon tilaamat palvelut. Palvelutuotannon tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittämistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Lisäksi tehtävänä on huolehtia fyysisen ympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta Palvelutuotannon prosessit
Hyvinvointiryhmä Eija Puotiniemi, palvelujohtaja, pj (johtoryhmän jäsen) Marja-Leena Meriläinen, palvelutuotantojohtaja (johtoryhmän jäsen) Juha Valtakorpi, palvelutuotantopäällikkö Tuula Männikkö, varhaiskasvatuksen johtaja Jouko Koskela, johtava lääkäri/palvelutuotantopäällikkö Virpi Leinonen, johtava hoitaja Pirta Körkkö, avopalveluiden osastonhoitaja Timo Kvick, palvelutuotantopäällikkö/sosiaalinen turvallisuus Henna Liehu-Lehtola, erityisliikunnan koordinaattori Outi Tuomivaara, kunnanpuutarhuri Sami Tuohimaa, palvelualuepäällikkö/ateria- ja puhdistuspalvelut Pentti Rautakoski, rehtori Riitta Remes, resurssijohtaja (johtoryhmän jäsen) Arja Rantapelkonen, projektipäällikkö, sihteeri
Hyvinvointiryhmän tehtävät Valmistelee hyvinvointikertomuksen Tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta Tekee ehdotukset seurantaindikaattoreiksi ja kehittää seuranta- ja raportointijärjestelmää Koordinoi eri toimialojen ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyötä Kehittää toimialojen kanssa terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja tukee ammatillista hyvinvointiosaamista Koordinoi vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Hyvinvointiryhmän jäsenet
Lapset, nuoret ja lapsiperheet teemaryhmän tehtäviä mm Kuntastrategian mukainen hyvinvointitavoitteiden operatiivisen toteuttamisen edistäjä Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu ja toimeenpano Kehittää toimintakäytäntöjä, työmenetelmiä ja asiakaslähtöisiä yhteistoimintamuotoja eri alojen ammattilaisten kanssa Edistää ja luo toimintamalleja kuntalaisen osallisuuteen - PIKKUPARLAMENTTI JA VAMMAISNEUVOSTO Luo verkostoja ja toimintamalleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa; seurakunta, järjestöt, yhdistykset,yhteisöt ja yritykset Välittää hyvinvointiryhmään kuuluvien edustajiensa kautta tietoa hyvinvointikertomuksen valmisteluun ja arviointiin vuosittain Kehittämishankkeet esim. Tukeva, Pirilän porras, Kiva koulu hanke, Liikkuva koulu hanke, Terps2
Työikäisten teemaryhmän tehtäviä mm Kuntastrategian mukaisten hyvinvointitavoitteiden operatiivisen toteuttamisen edistäjä Työllisyyspoliittisen ohjelman valmistelu/päivittäminen ja toimeenpano Kehittää uusia toimintamalleja elinkeinoelämän toimijoiden ja yritysten (yrittäjäyhdistysten) kanssa työllisyyden edistämiseksi Kehittää toimintakäytäntöjä, työmenetelmiä ja asiakaslähtöisiä yhteistoimintamuotoja eri alojen ammattilaisten kanssa Edistää ja luo toimintamalleja kuntalaisen osallisuuteen Luo verkostoja ja toimintamalleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa; seurakunta, järjestöt, yhdistykset,yhteisöt ja yritykset Välittää hyvinvointiryhmään kuuluvien edustajiensa kautta tietoa hyvinvointikertomuksen valmisteluun ja arviointiin vuosittain Laajentaa ryhmäänsä ja/tai nimeää asiantuntijoita valmistelemaan/kuvaamaan toimintamalleja Kehittämishankkeet esim., Terps2, Teemaryhmän jäsenet Esityksen aihe - Nimi Sukunimi
Ikäihmisten teemaryhmän tehtäviä mm Kuntastrategian mukaisten hyvinvointitavoitteiden operatiivisen toteuttamisen edistäjä Ikäihmisten Kempele ohjelman/strategian valmistelu ja toimeenpano Edistää ja luo toimintamalleja kuntalaisen osallisuuteen -SENIORINEUVOSTO, VETERAANIEN NEUVOTTELUKUNTA JA VAMMAISNEUVOSTO Luo verkostoja ja toimintamalleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa; seurakunta, järjestöt, yhdistykset,yhteisöt ja yritykset Määrittää toiminnalla aikaansaatuja tuotoksia ja vaikutuksia Välittää hyvinvointiryhmään kuuluvien edustajiensa kautta tietoa hyvinvointikertomuksen valmisteluun ja arviointiin vuosittain Laajentaa ryhmäänsä ja/tai nimeää asiantuntijoita valmistelemaan/kuvaamaan toimintamalleja Kehittämishankkeet esim. EEE hanke, Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutos /sote keskus hanke, Terps2 Teemaryhmän jäsenet
Pikkuparlamentti 5.5.1999 alkaen Kaikki koulut nimeävät kaksi edustajaa ja nuorisotoimi valitsee kaksi edustajaa, yht. 17 edustajaa Vastuuhenkilöinä nuorisotoimesta Sanna Tauriainen ja perusopetuksesta Anne Hirvelä ja Hannu Koivula Lasten ja nuorten foorumit Tavoitteet edistää lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kouluissa ja kotikunnassa välittää lasten ja nuorten mielipiteitä kunnan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin sekä herättää lasten ja nuorten kiinnostus osallistua yhteisten asioiden hoitoon Jatkuu
Pikkuparlamentti Kempeleen lasten ja nuorten osallistumismalli Toiminta Parlamentti kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa ns. täysistuntoon, jossa käsitellään lasten ja nuorten elinympäristöön, hyvinvointiin ja opiskeluoloihin liittyviä kysymyksiä. Kokouksissa lapset ja nuoret esittävät ns. pidemmän aikavälin hanke-esityksiä ja kehittämiskohteita, ja saavat päättää myös ns. välittömien hankkeiden toteuttamisesta. Jatkuu
Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus joulukuu joulukuu TALOUSARVIO KANNANOTTO TALOUSARVIOON Pikkuparlamentti marraskuu TIEDOTUS LAPSILLE JA NUORILLE Valiokunnat Pikkuparlamentin info valtuustolle kesäkuu Kunnan johtoryhmä EHDOTUS TALOUSARVIOON Lasten ja nuorten foorumit maalis-huhtikuu Pikkuparlamentti toukokuu
Vammaisneuvosto Kempeleen kunnanhallitus on asettanut toimikaudekseen vammaisneuvoston. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Vammaisneuvosto pyrkii huolehtimaan siitä, että kunnallisessa päätöksenteossa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa tarpeet. Tavoitteena on pyrkiä löytämään toimivampia ratkaisuja mm. asumiseen, rakentamiseen, ympäristösuunnitteluun, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä tiedonvälitykseen ja tiedottamiseen. Vammaisneuvoston jäsenet
Vammaisneuvosto 2013-2016 Kylmäluoma Kimmo, pj Niemelä Timo Tikkanen Raimo Tarakkamäki Päivi Riepula Eila, vpj Jussi Jalonen, sihteeri Vammaisneuvostolla on oikeus kutsua jäseneksi 2-3 vammaisjärjestön edustajaa
Seniorineuvosto Seniorineuvoston toiminnan avulla pyritään edistämään ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia kuntaorganisaatiossa. Neuvosto voi tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikäihmisten elämään ja palveluihin vaikuttavissa asioissa. Seniorineuvostossa on tällä hetkellä kahdeksan jäsentä mukaan lukien puheenjohtaja ja sihteeri. Neuvoston jäsenet toivovat kempeleläisiltä ikäihmisiltä yhteydenottoja, esityksiä ja ideoita asioista, joita neuvosto voisi viedä eteenpäin. Seniorineuvoston asettaa kunnanhallitus toimikaudekseen ja se kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa Seniorineuvoston jäsenet Vanhuspalvelulaki 11
Seniorineuvosto 2013-2016 Jarva Taavi, pj Kärkimaa Eija-Leena Moilanen Vesa Nuutinen Kyösti Rauma Tuula, vpj Riepula Taisto Salonperä Valto Helena Lehtosaari, sihteeri Kempeleen Eläkeläiset ry:n edustaja Rantalakeuden Eläkkeensaajat ry:n edustaja Eläkeliiton Kempeleen yhdistys ry:n edustaja Vanhuspalvelulaki 11
Veteraanien neuvottelukunta 2013-2016 Rajala Tiina, pj Asheesh Sirkku Haapakoski Inkeri Jarva Taavi Similä Kai, vpj Suutari Olli-Pekka Vakkuri Lauri Pirkko Haapakorva, sihteeri Neuvottelukunnalla on oikeus kutsua jäseneksi 2-3 eri veteraanijärjestöjen edustajaa
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. Lisäksi neuvostolle on muutoinkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta.
Kuntalaisten hyvinvointi tavoitteet talousarviossa 2013 Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Alle 25-vuotiaiden koulutuksen tai työelämän ulkopuolella jääneiden määrä pienenee Väestön terveydentila on kohentunut: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat 101 nuorta (elokuu 2012) 113 nuorta (elokuu 2011) Sairastavuus ja kansansairauksien summaindeksit ovat laskeneet v 2009 jälkeen vuosittain eli ko. mittareilla arvioituna terveydentila on kohentunut. Ikävakioitu sairastavuusindeksi ei nouse Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kempele 102,8 (v.10 105,0) PPSHP alue 113,7 (v.10 113,9) ja koko maa 100,0. Kansantautien summaindeksi lähemmäksi maan keskitasoa Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä 0,5 % tai vähemmän 0-17 vuotiaista Kansantautien summaindeksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ja osuus Kempele 123,1 (v. 10 124,7), PPSHP alue 138,8 (v. 10 139,2) ja koko maa 100. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna (huostaan otettuna ) 19 lasta. 0,4 % 0-17-vuotiaiden ikäluokasta. Toimeentulotukea hakevien 18-25 vuotiaiden osuus 15 % tai vähemmän kaikista toimeentulotuen saajista Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee Passiivitukea saavien määrä pienenee Osuus kaikista toimeentulotuen saajista Yli vuoden työttömänä olleiden määrä Passiivitukea saavien lukumäärä Alle 25-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita 25 % kaikista hakijoista. 155 henkilöä (syyskuun 2012 lopussa). Vuonna 2011 keskimäärin 175 henkilöä 120 henkilöä (syyskuun 2012 lopussa). Vuonna 2011 keskimäärin 86 henkilöä Kempele 2017 strategia
Lisätiedot Kari Ahokas kunnanjohtaja Eija Puotiniemi palvelujohtaja ja hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Pekka Salmela kehitysjohtaja, työikäisten hyvinvoinnin teemaryhmän pj. Marja-Leena Meriläinen palvelutuotantojohtaja ja hyvinvoinnin teemaryhmien puheenjohtaja: lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä ikäihmiset etunimi.sukunimi@kempele.fi
Kokemuksia case Kempele Projektipäällikkö Arja Rantapelkonen TerPS2 Lakeus osahanke
Lakeuden osahanke 989 16 385 2 059 9 432 6 613 17.4.2013 Asukasluvut 31.12.2012. Lähde: Väestörekisterikeskus 33
Hyvinvointikertomustyön eteneminen vuonna 2012 TOIMIELINTEN PÄÄTÖKSET VALMIS HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITIETO TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN OHJAUS VALIOKUNTIEN KAUTTA VALMISTELUUN KOULUTUKSET, SEMINAARIT, ESITTELYT = SITOUTTAMINEN JA TIEDOLLA JOHTAMINEN 17.4.2013 34
Hyvinvointiryhmä ja hyvinvoinnin teemaryhmät Kunnanjohtaja on nimennyt poikkitoiminnallisen hyvinvointiryhmän, vuonna 2012 oli 13 kokoontumista Koettu tärkeäksi, että työryhmän jäsenet ovat pääosin johtavia viranhaltijoita tai esimiehiä, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa toiminta- ja taloussuunnitteluun ja viedä tietoa luottamushenkilöille Hyvinvointiryhmä on nimennyt elinkaaren mukaiset hyvinvoinnin teemaryhmät, käynnistyivät 2/2013 Alkukartoitus hyvinvointityöhön liittyvistä työryhmistä kevät 2012 Lapset, nuoret ja lapsiperheet hyvinvoinnin teemaryhmä jatkaa LNPO kuntatyöryhmänä, mm Tukeva 3 hankkeeseen liittyen Alkukoulutus 2/2013 Koettu, että teemaryhmissä vielä päällekkäisyyttä tehtävissä ja samoja henkilöitä arvioidaan vuoden 2013 aikana tehtäviä ja henkilöitä 17.4.2013 35
Hyvinvointiryhmän toiminta v. 2012 Kunnan johtoryhmän edustajien ja kunnanjohtajan sitoutuminen hyvinvointityöhön edistänyt hyvinvointityötä Hyvinvointiryhmä ovat kokoontunut säännöllisesti kuukauden välein Työn suunnitelmallisuus, aikataulutus, kausittaiset tavoitteet ja vuosikello (kts dia 40) ovat ryhdittäneet toimintaa Ryhmällä on ollut useita ennakkotehtäviä, jotka ovat auttaneet hyvinvointikertomusprosessin valmistelussa Projektipäällikkö on valmistelija ja sihteeri hyvinvointiryhmien kokouksissa sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen koostaja. Toimii kunnan hyvinvointikoordinaattorina ajalla 1.1.2012 31.8.2014. 17.4.2013 36
Vuosikello Kunnan johtoryhmä Valiokunnat Kunnanhallitus Valtuusto 2012 hyvinvointiryhmä/koordinaattori Tammikuu Hyvinvointikertomusprosessin kuvaus vuodelle 2012 Helmikuu Koulutus jory ja hv -ryhmä 7.2.2012 Tekee esityksen valtuustolle hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sisällyttämisestä talous ja toimintasuunnitelmaan Maaliskuu Hyvinvointiryhmä kokoaa hyvinvointia koskevia tavoitteita, niitä kuvaavia indikaattoreita sekä johtopäätökset kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Päättää hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sisällyttämisestä talous ja toimintasuunnitelmaan hyvinvointikertomukseen. Huhtikuu Hv -ryhmä kokoaa hvk:n ja esittelee johtoryhmälle 15.5. ja edustajiensa kautta omille toimialueilleen P-P:n hyvinvointifoorumi 23.-24.4.2012 Toukokuu Hyvinvoinnin tila kuvattuna, Hv ryhmä kokoaa johtopäätökset ja tekee vahvuuksien, kehittämiskohteiden ja toimien sekä resursointiesitykset talous- ja toimintasuunnitelmaan. Terve- Sos päivät. 30.5.2012 valiokuntien yhteiskokous: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013 Valiokunnat ohjaavat kehittämiskohteiden valintaa Kesäkuu Khall: ta 2013 lähtökohdat: vk 24 alustava raamit ta 2013, jossa huomioidaan kehittämiskohteet Heinäkuu Elokuu Syyskuulokakuu Marraskuu Vuosisuunnitelman päivitys Hyte koulutus pääkäyttäjä ehvk 28.8.2012 Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto esitellään johtoryhmässä Hyvinvointiryhmä ja johtoryhmä huomioivat painotukset kun valmistellaan talousarvioesitystä EVA koulutus hyte ryhmä ja johtoryhmä vk 45 siirtyi 31.1.2013 Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua 30.8.2012 Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua 13.9.2012, 11.10 ja 17.10.2012 Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua 1.11.2012 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi ehvk 15.10.2012 ehvk 291012 26.11.2012 talousarvion esitys valtuustolle Joulukuu Tutustuminen ehvk 0,3 Valtuusto hyväksyy talous- ja
Ennakkotehtävät hyvinvointikertomustyössä Auttaneet sitoutumaan hyvinvointityöhön Mahdollistaneet kuulluksi tulemisen poikkitoiminnallisesti Mahdollistaneet operatiivisten työryhmien ja yksittäisten työntekijöiden osallistumisen hyvinvointityöhön hyvinvointiryhmän edustajan avulla Auttaneet pysymään aikataulussa ja näin ryhdittäneet hyvinvointityötä Helpottaneet kokousten valmistelua Harmonisoinut tiedon tuotantoa ja tulkintaa 17.4.2013 38
Tuloksia 2012 Sähköinen hyvinvointikertomus valmistui laajana vuosille 2013 2016. Kehittämisehdotukset, toimenpiteet ja resurssit huomioitiin kokonaisuudessaan talous- ja toimintasuunnitelman käsittelyvaiheessa. Sisältyvät osittain v:n 2013 talous- ja toimintasuunnitelmaan. Esimerkki: Kasvatus- ja perheneuvolan indikaattoritiedon ja kokemustiedon tulkinta Perheneuvolan perustaminen omana toimintana v. 2013 Hyvinvointityön merkitys ja ymmärrys on lisääntyi Hyvinvointityön avulla pystyttiin tuomaan paremmin esille kuntalaisen hyvinvointiin liittyviä asioita (organisaatio näkökulmasta kuntalaisen näkökulmaan) Tiukasta budjetista huolimatta menoja hillitseviä kehittämisehdotuksia, toimenpiteitä ja resursseja saatiin esille 17.4.2013 39
Tuloksia Hyvinvointitietoa pystyttiin hyödyntämään muiden ohjelmien ja suunnitelmien valmistelussa, esimerkiksi Lapsi- ja nuoripoliittisen ohjelma Lisäksi Kempele hyödyntää hyvinvointikertomusta päivitettävään kuntastrategiaan 2013 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman linjaukset mukana hyvinvointikertomuksessa 17.4.2013 40
Tee sitä, mihin uskot. Usko siihen mitä teet. Kiitos!
Lisätiedot kokemuksista Arja Rantapelkonen Projektipäällikkö Puh 044 497 2277 etunimi.sukunimi@kempele.fi Kempeleen kunta Konsernin hallinto TerPS2 Lakeus osahanke