Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja. Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke

Transkriptio

1 Taustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen ja Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 -hanke Arja Rantapelkonen palveluvaliokunta

2 Aiheita Lakitaustaa Hyvinvointikertomuksen laatiminen Hyvinvointiryhmä ja sen tehtävät Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 - hanke

3 Lakitaustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain 1 mukaan kunnan perustehtävä ja siten jatkuvaa toimintaa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa; kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä ( vrt. Terveempi Pohjois-Suomi, TERPS 2 hankkeen taustalla)

4 Terveydenhuoltolaki Poikkihallinnollisuus ja moniammatillisuus näkyy kautta linjan Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kärkenä Kuntien ja kuntayhtymien vastuut ja velvoitteet määritelty; hyvä johtaminen lähtökohtana Yhteistyöhön ohjaavuus

5 Terveydenhuoltolain 12 velvoitteet Nimeämään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot Tekemään sekä toimialojen välistä yhteistyötä että yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Kokoamaan hyvinvointitietoa eli tietoa, joka kuvaa kuntalaisten hyvinvointia ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä Asettamaan tietoon perustuvat, paikallisiin tarpeisiin vastaavat hyvinvointitavoitteet Määrittelemään toimenpiteet, joilla tuetaan hyvinvointitavoitteiden saavuttamista

6 Terveydenhuoltolain 12 velvoitteet Seuraamaan ja raportoimaan väestöryhmittäin hyvinvointitietoa ja toteutettuja toimenpiteitä vuosittain sekä laajemmin kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksen avulla

7 Terveydenhuoltolain muut velvoitteet Arvioimaan ja ottamaan huomioon päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa se, miten tehtävät päätökset ja ratkaisut vaikuttavat väestön hyvinvointiin (11 ) Laatimaan yhdessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu hyvinvointitietoon ja palvelutarpeisiin (34 ) (vrt Oulu Pohjoinen selvitys) Edistämään terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellisesti (36 )

8 Terveydenhuoltolain muut velvoitteet Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta.

9 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken Terveydenhuoltolaki

10 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta Terveydenhuoltolaki

11 PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö perustettu alkaen Perusterveydenhuollon yksikkö muodostuu aikaisemmasta TERE yksiköstä ja yleislääketieteen yksiköstä. Yksi uusi virka perusterveydenhuollon yksikön johtaja, Päivi Hirsso Ensimmäinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelman laatimisessa. Se hyväksytään sairaanhoitopiirin valtuustossa. TERE = Terveyden edistämisen yksikkö

12 Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteilla tarkoitetaan? A) Kaikki toimialat kattava toimeenpano - organisaatio B) Poikkihallinnolliset johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet C) Hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä D) Osaava henkilökunta E) Hyvät toimintakäytännöt H y v i n v o i n t i k o o r d i n a a t t o r i Lähde: THL 2010, 9

13 Hyvinvoinnin rakennemalli: Kunta

14 Kunnanjohtaja nimesi hyvinvointiryhmän Konsernihallinnosta Eija Puotiniemi, joka toimii työryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana. Peruspalveluista Pentti Rautakoski, Eero Siika-aho, Tuula Männikkö, Jouko Koskela, Virpi Leinonen, Pirta Körkkö, Timo Kvick ja Henna Liehu-Lehtola. Ympäristöpalveluista Outi Tuomivaara. Tukipalveluista Sami Tuohimaa. Hyvinvointiryhmän sihteeriksi nimettiin Arja Rantapelkonen, joka toimii terveyden edistämisen käytännön valmistelutyössä koordinaattorina ja tiedon kokoajana.

15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen kunnan johtamisjärjestelmässä KUNNAN JOHTORYHMÄ toimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä Kari Ahokas, Virva Maskonen, Eija Puotiniemi, Riitta Remes, Pentti Rautakoski, Hannu Hietala, Pekka Salmela ja Risto Sarkkinen Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelukeskus Hyvinvointiryhmän pj/ prosessin johtaja Kunnan hyvinvointiryhmä Eija Puotiniemi, Pentti Rautakoski, Eero Siika-aho, Tuula Männikkö, Jouko Koskela, Virpi Leinonen, Pirta Körkkö, Timo Kvick, Henna Liehu-Lehtola, Outi Tuomivaara, Sami Tuohimaa ja Arja Rantapelkonen (siht.) Eija Puotiniemi Työryhmä teema 1 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työryhmä teema 2 Työikäiset Työryhmä teema 3 Ikääntyneet Arja Rantapelkonen versio 1.0 mukaellen Kerttu Perttilä STM

16 Hyvinvointiryhmän tehtävät Valmistelee hyvinvointikertomuksen Tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta Tekee ehdotukset seurantaindikaattoreiksi ja kehittää seuranta- ja raportointijärjestelmää Koordinoi eri toimialojen ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyötä Kehittää toimialojen kanssa terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja tukee ammatillista hyvinvointiosaamista Koordinoi ennakkoarviointia (IVA, Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi).

17 Sähköinen hyvinvointikertomus Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima, tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyödyntää kansallista indikaattoritietoa väestöryhmittäin. Täsmentää väestön hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin. Toteuttaa terveydenhuoltolain velvoitteita

18 Kunnan jory, hyvinvointiryhmä/koordinaattori Valiokunnat Kunnanhallitus Valtuusto Tammikuu Hyvinvointikertomusprosessin kuvaus vuodelle 2012 Helmikuu Koulutus jory ja hv -ryhmä Tekee esityksen valtuustolle hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sisällyttämisestä talous ja toimintasuunnitelmaan Maaliskuu Hyvinvointiryhmä ryhmä kokoaa hyvinvointia koskevia tavoitteita ja niitä kuvaavia indikaattoreita hyvinvointikertomukseen Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuulokakuu Marraskuu Joulukuu Hv -ryhmä kokoaa hvk:n ja esittelee johtoryhmälle ja edustajiensa kautta omille toimialueilleen P-P:n hyvinvointifoorumi Hyvinvoinnin tila kuvattuna, Hv ryhmä kokoaa johtopäätökset ja tekee vahvuuksien, kehittämiskohteiden ja toimien sekä resursointiesitykset talous- ja toimintasuunnitelmaan Hyvinvointiryhmä ja johtoryhmä huomioivat painotukset kun valmistellaan talousarvioesitystä valiokuntien yhteiskokous: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013 Valiokunnat ohjaavat kehittämiskohteiden valintaa Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua Palveluvaliokunta ohjaa valmistelua Khall: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013, jossa huomioidaan kehittämiskohteet Tekee esityksen valtuustolle Päättää hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sisällyttämisestä talous ja toimintasuunnitelmaan Kvalt: ta 2013 lähtökohdat: raamit ta 2013, jossa huomioidaan kehittämiskohteet Valtuusto hyväksyy talousja toimintasuunnitelman sisältäen hyvinvointikertomuksen

19 Hyvinvointikertomus Salasana ja tunnus : demo Kunnan oma salasana nimetyllä yhdyshenkilöllä, Eija Puotiniemi. Jaetaan myös jatkossa hyvinvointiryhmän käyttäjille. Julkinen ilmainen asiakirja Ohjeita käytöstä myös

20 Terveempi Pohjois-Suomi2 Hankeaika Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 62 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8 kuntaa) 2. Koillismaa: Kuusamon kaupunki ja Taivalkoski 3. Lakeus: Hailuoto, Liminka, Lumijoki Ja Tyrnävä sekä Kempele 4. Oulunkaari (5 ) 5. Oulun Eteläinen: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (4), Kalajoen yhteistoiminta-alue (3), Oulaisten kaupunki, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (4)ja Sosiaali- ja terveyspiiri HELMI (3) 6. Uusi Oulu 7. Kokkolan kaupunki: Jyta (7)ja Kruunupyy 8.Pirkanmaan shp: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kiikoinen, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi Mahdollinen osahanketäydennys maaliskuu 2012? - Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa, Kanta-Häme (Riihimäki,Forssa, Janakkala ja Hämeenlinna)

21 Terveempi Pohjois-Suomi, Terps 2 hanke Budjetti yhteensä , (75 % valtionosuus ja 25 % kuntien omarahoitusosuus) Lakeuden alueet kunnat 2 osahanketta; 1) Kempele 2) Hailuoto, Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä

22 Terps2 Kempele Aika Budjetti , valtionosuus (75 %) omarahoitusosuus (25 %) Koordinaatiohankkeen omarahoitusosuuden maksaa PPSHP KASTE 2 rahoituspäätös helmikuussa 2012 Kempele osahankkeelle varattu yhden työntekijän palkkaosuus hankeajalle

23 Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke, TERPS 2 PÄÄMÄÄRÄ: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääntyminen KANSALAISEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTYMINEN Lähde: Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankehakemus

24 Terps 2 koko hankkeen tavoitteet 1. Hankkeeseen kuuluvissa kunnissa ja alueilla on aktiivisesti toimivat, poikkihallinnolliset hyvinvointirakenteet. 2. Kuntien ja alueiden luottamushenkilöillä ja johtavilla viranhaltijoilla on hyvinvointijohtamisen osaamista. 3. Kunnilla ja alueilla on riittävä verkostotuki poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen ja Hyte-työn toteuttamiseksi. 4. Hyvinvointijohtamisen näkökulma on kytkeytynyt osaksi hankealueen kuntien, palvelualueiden ja maakuntien toimintaa, toiminnan ja talouden suunnittelua sekä päätöksentekoa. 5. Hyten kuntasuunnittelun sähköinen työväline on käyttäjäystävällinen, toimiva ja vastaa keskeisimpien käyttäjien tarpeisiin. Se tukee hyvinvointirakenteiden toimintaa, ja rakenteet tukevat sähköisen työvälineen hyödyntämistä. 6.Hyvinvointijohtamista kehitetään ja Hyten kuntasuunnittelun sähköistä työvälinettä hyödynnetään kansallisesti. 7. Kansalaissektorin ja yksityisen sektorin osallisuus hyvinvointirakenteiden toiminnassa on lisääntynyt. Kansalaisilla on mahdollisuus käyttää kunnan hyvinvointitietoa ja osallistua kuntansa toiminnan suunnitteluun. 8. Keski- ja operatiivisen tason johtajilla on perustiedot Hytestä ja hyvinvointijohtamisesta. Strategisen tason linjaukset konkretisoituvat työntekijätasolla eli käytännön toiminnassa. 9. Alueilla on toteutettu kansalaisille kohdistettua hyvinvointi- ja terveysviestintää. Alueilla on hyvinvointi- ja terveysviestinnän erikoisosaamista. 10.Sosiaali- ja terveysammattilaiset käyttävät yhteisiä, hankkeessa levitettyjä toimintamalleja Hyte-työn tekemisessä. Hyte =hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lähde: Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankehakemus

25 Terps 2 osahankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tarkoitus on kehittää pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys hyvinvointijohtamisesta eri toimijoiden kesken järjestämällä hyvinvointikoulutusta seuraavien kolmen vuoden aikana. vahvistaa hyvinvointitietopohjaa siten, että päätöksenteko perustuu mahdollisimman tuoreeseen tietoon. vahvistaa sitoutumista siten että vastuut ja työnjako selkiytyvät luoda hyvät toimintakäytännöt ja kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio

26 Eli hyvinvoinnin rakenteet ovat käytännössä Hyvinvointikokonaisuuden viemistä kunnan joryihin Kunnan hyvinvointiryhmiä ja -koordinointia Moniammatillista johtamista sekä asiantuntijuuden ja vastuun jakamista ja kokoamista yhteen Tiedolla johtamista: indikaattoreiden, kyselyjen, palautteiden ja muun seurantatiedon läpikäymistä ja hyödyntämistä yhdessä päätöksentekijöiden kanssa Lähde: Suvi Helanen PPSHP TERE

27 Lisätiedot Arja Rantapelkonen projektipäällikkö gsm