tsoft tsoftin prosessien parantamistoiminta: Johdanto ohjelmistoprosessien arviointiin Agenda Ilmari Saastamoinen, 15.9.2004, Joensuun yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

CMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

CMM Capability Maturity Model. Software Engineering Institute (SEI) Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University

CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Software Engineering Institute (SEI)

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Projektin suunnittelu

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen

Ohjaus osaamisen tunnistamisessa

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Strategia prosessista käytäntöön!

SFS, STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS ESITTELY

Inspectan palvelutarjonta HSE-toimintojen sertifioinnissa ja arvioinnissa Tuomme läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta HSE-johtamiskäytäntöihinne

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

THL / Sote-tietopohja

SC7 Interim, Hoboken, USA WG 7 ja 10 kokoukset, marraskuu Keskeiset työkohteet ja tulokset. Timo Varkoi, Senior Advisor FiSMA

Kriteeristön esittely

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen Kevät 2015

ISO standardi. Standardisarjan standardeja

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

Työpajaesimerkit Time2LeanOn Oy

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

Arvioinnin rooli hankkeessa

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

Osaava-hanke Mirja Antila Kankaanpään opisto

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4.

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa Finlandiatalo

- Yleistä. - EA ad-hoc group - FINAS S21/ Keskustelua

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen simulointi

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Toimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa

1. Soveltamisala. 2. Päämäärä. 3. Reunaehto. 4. Arviointiprosessi HSEQ ARVIOINTIMENETTELYN KUVAUS

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

JTC1 SC7 kuulumiset: Keskeiset työkohteet ja tulokset. SFS:n IT-seminaari Risto Nevalainen, Senior Advisor FiSMA

Määrittelyvaihe. Projektinhallinta

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

LAADUNARVIOINTI JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Kokemuksia ISO standardin käytöstä. PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta. SFS-seminaari

Projektin tavoitteet

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015


Peili-johtajuusarvio

Projektin suunnittelu 71A00300

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Opasluonnosten ja suunnitelmien esittely

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation.

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Laadun hallinta. Laatukustannukset. Laadun kustannuksista. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Laadun hallinta. Laatukustannukset. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa Kaj von Weissenberg

Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä Yhteenveto Erkki Tuomi

Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut

nro 26/ : "Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?".

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Saara Hänninen: Hiilijalanjälki SUSTIS-hankkeen osana. Saija Vatanen: Hiilikädenjälki

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

Leonardo da Vinci Hankkeen laadunhallinta & arviointi

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Transkriptio:

tsoftin prosessien parantamistoiminta: Johdanto ohjelmistoprosessien arviointiin tsoft Ilmari Saastamoinen, 15.9.2004, Joensuun yliopisto 16.9.2004 1 Agenda Ohjelmistoprosessien arviointi Arviointi- ja kehittämismallit Arviointikehysten historiaa Ohjelmistoprosessien arviointi Arvioinnin tavoitteet Arviointityypit Arviointimuodot Arviointiprosessi Arvioinnin menestystekijät tsoft-arvioinnin palaute 16.9.2004 2

Arviointi- ja kehittämismallit Apuna yrityksen ohjelmistotuotannon nykytilan arvioimisessa ja mallintamisessa voidaan käyttää erilaisia arviointi- ja kehittämismalleja Mallien tavoitteena on edistää ja kasvattaa kypsien ja tehokkaiden ohjelmistotuotannon käytäntöjen leviämistä ohjelmistoteollisuuteen. Linkkejä alan organisaatioihin: http://www.software.org/quagmire/ http://www.sei.cmu.edu/cmmi/ http://www.sqi.gu.edu.au/spice// http://www.jtc1-sc7.org http://standards.computer.org/sesc/index.htm http://fisma-network.org/ 16.9.2004 3 Arviointi- ja kehittämismallit 16.9.2004 4

Ohjelmistoprosessin arviointikehykset Tunnettuja arviointikehyksiä ovat esim. SPICE ja CMMI Nämä arviointikehykset luokittelevat hyvät ohjelmistojen kehittämiskäytännöt joukolle tasoja, jotka organisaation tai prosessin tulisi käydä läpi kehityspolullaan Vertailemalla malleissa esitettyjä käytäntöjä omiin prosesseihinsa organisaatio voi tunnistaa mitä parannuksia sen tulisi niihin tehdä (benchmarkinglähestymistapa) Mallien käyttämisen edellytys on organisaation omien prosessien kuvaaminen ja ymmärtäminen 16.9.2004 5 Prosessien arvioinnin historiaa-1 1989 Software Engineering Institute (SEI) julkaisee ensimmäisen maturity-kyselylomakkeen Watts Humphrey kirja Managing the Software Process 1991 SEI julkaisee SW-CMM V1.0. ISO asettaa työryhmän tutkimaan tarvetta prosessien arviointistandardille 16.9.2004 6

Prosessien arvioinnin historia-2 1993 SEI aloittaa SE-CMM (Systems Engineering Capability Maturity Model) tekemisen ISO hyväksyy uuden työkohteen: prosessien arvioiminen SEI julkaisee SW-CMM V1.1. 1995 SEI julkaisee SE-CMM V1.1. ISO julkaisee SPICE WD 1998 julkaistaan ISO/IEC TR 15504 16.9.2004 7 Prosessien arvioinnin historia-3 2000 CMMI SE/SW/IPPD V1.0 2002 CMMI SE/SW/IPPD/SS V1.1 2003 ISO/IEC 15504-2 2005 ISO/IEC 15504 (?) 16.9.2004 8

Ohjelmistoprosessin arviointi: Määritelmiä 1 A disciplined evaluation of an organization's processes against a model compatible with the reference model (ISO/IEC WD 15504-1 2002) An examination of one or more processes by a trained team of professionals using an assessment reference model as the basis for determining strengths and weaknesses. An assessment is typically conducted in the context of process improvement or capability evaluation (CMU/SEI-2000-TR-009) 16.9.2004 9 Ohjelmistoprosessin arviointi: Määritelmiä 2 An appraisal by a trained team of software professionals to determine the state of an organization s current software process, to determine the high-priority software process-related issues facing an organization, and to obtain organizational support for process improvement (Zahran 1998) 16.9.2004 10

Ohjelmistoprosessin arviointi (Source: ISO 15504-1 1998) Ohjelmistoprosessin arvioinnin tarkoituksena on selvittää organisaation ohjelmistoprosessin nykytila ja tunnistaa prosessista johtuvat vahvuudet, heikkoudet ja riskit Työkalu prosessien parantamisen tueksi Arviointitulosten pohjalta voidaan antaa ehdotuksia prosessien kehittämisen parantamissuunnitelmaa ja sen prioriteettien asettamista varten 16.9.2004 11 Prosessin arvioinnin tavoitteita Organisaation nykyisten toimintatapojen ymmärtäminen ja oppiminen Prosessin parantaminen Prosessin vahvuuksien, heikkouksien ja kehityskohteiden tunnistaminen Kehityskohteiden priorisointi (tyypillisesti arviointikehys määrittelee kehityspolun) Toteutettujen parannustoimenpiteiden tulosten selvittäminen Muutosmyönteisen ilmapiirin luominen organisaatioon 16.9.2004 12

Prosessin arvioinnin tavoitteita Prosessin kyvykkyyden määritys Liittyen esimerkiksi toimittajan valintaan, jolloin arvioinnin tavoitteena on selvittää toimittajan prosessien soveltuvuus tietyn sopimuksen kannalta Prosessin sertifiointi 16.9.2004 13 Arviointityypit Lähde: Engineering Processes. Technical Research Centre of Finland, VTT Publications 426, Espoo Järvinen, J. (2000) Measurement Based Continuous Assessment of Software Arvioinnin kolme päätyyppiä ovat kartoittava (overview), kohdistettu (focused) ja jatkuva (continuous) arviointi Perusidea luokittelussa on se, että arvioinnin tiheys ja syvyys kasvavat ja laajuus pienenee siirryttäessä kartoittavasta arvioinnista jatkuvaan arviointiin. Jokaisella arviointityypillä on oma erityinen käyttötarkoituksensa 16.9.2004 14

Arviointitavat Järvinen (2000) luokittelee arviointitavat seuraavasti: itsearviointi (self-assessment) tiimi-johtoinen arviointi (team-led assesment) hajautettu arviointi (distributed assesment) automatisoitu arviointi (automated assesment). 16.9.2004 15 Arvioinnin työtehtävien jakaantuminen: SPICE Trials 1999 16.9.2004 16

Esimerkkejä ajankäytöstä (lähde: R. Nevalainen, Opa-kurssi) Nopea itsearviointi (30 min/prosessi) Ryhmässä tehtävä itsearviointi, arvioija vetää ja tulkitsee (90 min/prosessi) Ryhmässä tehtävä itsearviointi, arvioija vetää, kaikki ideoivat parannustoimenpiteitä tarpeellisiin kohtiin (150 min/arvioitava prosessi) Lisäksi on otettava huomioon valmistelut ja arviointiraportin laadinta, vie suunnilleen saman verran työaikaa kuin ryhmäistunnot 16.9.2004 17 Arviointiprosessi Arviointiprosessi on sarja toimintoja ja tehtäviä, jotka on toteutettava arvioinnin suorittamiseksi Arviointiprosessi voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen: Suunnittelu Tiedon keruu Tiedon analysointi ja raportointi SPICE jakaa arviointiprosessin 5 vaiheeseen: suunnittelu, tiedon keruu, tiedon validointi, prosessin arviointi ja raportointi 16.9.2004 18

Arvioinnin valmistelu ja suunnittelu Arviointisuunnitelman tekeminen on olennainen osa arvioinnin valmisteluvaihetta Arviointisuunnitelmassa on määriteltävä vähintään seuraavat asiat (ISO/IEC 15504-3 1998): arvioinnin syötteet arvioijan sekä osanottajien valinta ja vastuiden määrittely kuvaus suunnitelluista arvioinnin tuotoksista. arviointiprosessi voimavarat ja aikataulut 16.9.2004 19 Arvioinnin valmistelu ja suunnittelu Arvioinnin syötteet: tarkoitus määrittelee syyn arvioinnille (esim. prosessien parantaminen laajuus määrittelee arvioinnille rajat (esim. montako prosessia, projektia, mille kyvykkyystasolle) rajoitteet ovat arviointiryhmän valinnan vapaudelle asetettuja rajoituksia, jotka koskevat arvioinnin suorittamista ja arviointitulosten käyttöä 16.9.2004 20

Prosessin valinnan heuristiikkoja Source: Beitz et al.1999 16.9.2004 21 Tiedon kerääminen Prosessien arvioinnissa tarvittava tieto pitää kerätä systemaattisella ja järjestelmällisellä tavalla Aineistoa voidaan kerätä esimerkiksi kyselylomakkeiden, haastattelujen, dokumenttien tarkastusten ja erilaisissa ryhmissä käytävien keskustelujen sekä esitysten avulla. Useamman menetelmän käyttäminen parantaa prosessien ymmärtämistä ja auttaa kerätyn tiedon validoinnissa 16.9.2004 22

Työtulosten kerääminen Pyritään keräämään ennen arviointihaastatteluita, ja tarvittaessa selittävä tarkemmin arvioinnin yhteydessä Erilaisia työtuloksia, esimerkiksi: Tekniset (määrittelyt, testisuunnitelmat ) Suunnitelmat ja ohjeistukset (projektisuunnitelma, releasesuunnitelma...) Laatutiedot (mittarit, tarkastusraportit ) Prosessien kuvaukset Koulutusmateriaalit Ovat olennainen osa arviointia, koska: antavat tietoa reittaukseen auttavat arvioijia valmistautumaan paremmin arviointihaastatteluihin 16.9.2004 23 Arviointihaastattelut Toteutetaan arviointisuunnitelman mukaisesti (aikataulu ja aihepiirit) Työtuloksia käytetään yhdessä haastattelujen kanssa, jotta saadaan välitön palaute ja parempi aineisto arviointia varten Palautekeskustelut löydöksistä sopivin väliajoin 16.9.2004 24

Tiedon keräämisen ongelmia Kysymykset ymmärretään usein väärin. Vastaajalla voi olla erilainen käsitys jostakin yleisestä termistä: esimerkiksi laadunhallinta ja tarkastusmenettely. Vastaaja ei ole laajasti tietoinen oman organisaation työstä Silloin tällöin ihmiset ovat haluttomia kertomaan totuutta 16.9.2004 25 Arviointitulosten analysointi ja raportointi Arvioinnin lopussa arviointiryhmä valmistelee raportin havainnoistaan Humphreyn (1989) mukaan havainnot tulisi rajoittaa 10-12 tärkeimpään asiaan, jotka sisältävät havainnot mm. arvioitujen projektien prosessien pääasioista, suositeltavista kehityskohteista ja arviointia tukevasta materiaalista Raportin tulisi muodostaa yhteenveto yrityksen tilasta ja sisältää yksityiskohtaiset löydökset prosesseista (vahvuudet, heikkoudet, kehitysehdotukset) 16.9.2004 26

Roolit ja vastuut Arvioinnin sponsori Määrittelee arvioinnin tavoitteet, järjestää resurssit ja varmistaa arvioijan ja arviointiin osallistuvan henkilöstön kokemuksen ja saatavuuden sekä hyväksyy arviointiraportin Arvioija Vastuu arvioinnin asianmukaisesta suorittamisesta on arvioijalla Varmistaa, että arviointi suoritetaan arvioinnin vaatimusten mukaisesti ja että arvioinnin osanottajille on tiedotettu arvioinnin tarkoituksesta ja laajuudesta Arviointiin osallistuva henkilöstö 16.9.2004 27 Yhteenveto: Prosessin arvioinnin elementit Arviointikehys Arvioinnin syötteet Arviointimalli Prosessi Raportointi Roolit ja vastuut Source: ISO/IEC FDIS 15504-2:2002 16.9.2004 28

Arviointitulosten analysointi ja toimintasuunnitelman laatiminen Parannuskohteiden tunnistaminen ja priorisointi 16.9.2004 29 Parannusten toteuttaminen toteuttamistavan valitseminen (vaihtoehtojen arviointi, pilottiprojekti vai koko organisaatio) yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman valmistelu ja hyväksyminen (tavoitteet, aikataulut, vastuut, seuranta) prosessin parantamistoimenpiteiden toteuttaminen suunnitelman mukaisesti (johdon tuki, muutokset yrityskulttuurissa, sitouttaminen, koulutus) toteutuksen seuranta (etenemisen seuranta, tavoitteiden toteutumisen seuranta) 16.9.2004 30

Arviointivaiheen palaute Arvioinnin palaute Yleisarviointiosio Vastaaja A B C D E F Yhteensä Keskiarvo Johdon sitoutuminen arviointiin 4 4 4 4 4 5 25 4,17 Arvioinnin tavoitteiden määrittely 4 4 4 5 4 4 25 4,17 Arvioinnin suorittamisen ammattimaisuus 5 4 4 4 4 5 26 4,33 Arviointiprosessin tehokkuus ja tuottavuus 4 4 4 4 3 4 23 3,83 Arviointitulosten dokumentointi ja raportointi 4 4 4 3 4 4 23 3,83 Arviointitulosten hyödyllisyys yritykselle 5 5 4 4 3 5 26 4,33 Arviointitulosten hyödyllisyys osallistujille 4 4 4 4 3 4 23 3,83 Arviointikeskustelujen ja -haastattelujen hyödyllisyys 4 4 4 4 5 5 26 4,33 Arvioinnin antama tuki prosessien kehitystyölle 5 5 4 3 4 4 25 4,17 Arviointitulosten hyödyllisyys kehityssuunnittelussa 5 5 4 4 4 4 26 4,33 Kokonaisarvosana 4,13 16.9.2004 31 Prosessin arvioinnin menestystekijät Sitoutuminen (varataan resurssit ja aikaa) Motivaatio (avoimuus auttaa löytämään parhaat kehityskohteet, arvioidaan prosessia, ei ihmisiä) Toimintasuuntautuneisuus (ilman muutosta arviointi on ajan hukkaa) Luottamuksellisuus (olennainen asia, tietojen käsittelylle ohjeistus) Relevanssi (arviointi auttaa löytämään oikeita kehityskohteita ja parantamaan työskentelytapoja ja tuottavuutta) Uskottavuus (arviointitulokset ovat objektiivisia) 16.9.2004 32

Loppu Kysymyksiä? 16.9.2004 33