YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

Samankaltaiset tiedostot
Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

Joten tässä esimerkissä mitoitetaan pystyrunko yksiaukkoisena tasaiselle tuulikuormalle ja vaakarunko yksiaukkoisena eristyslasin painolle.

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

RAK Computational Geotechnics

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

EN : Teräsrakenteiden suunnittelu, Levyrakenteet

1.5 KIEPAHDUS Yleistä. Kuva. Palkin kiepahdus.

ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus

rakennustyömaalle Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta

Rautatiesilta LIITE 3 1/7

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela

HYPERSTAATTISET RAKENTEET

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela

Mitoitetaan asuinkerrostalon parvekkeen alumiinikaide Lumon Oy:n parvekekaidejärjestelmällä

Tutkintotyö: TERÄSRAKENTEISEN HALLIN RAKENNESUUNNITTELU JA MALLINNUS. LIITE 1: Risto Liljan harjoitustyön lähtötiedot, (3 sivua)

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

WQ-palkkijärjestelmä

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/6

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

MITOITUSKÄYRÄT JA SUUNNITTELUOHJE (EN mukaan) Kevytorret Mallit Z ja C

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

BES 2010 Pilari palkkirungon jäykistys ja liitosratkaisut. DI Juha Valjus

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Puurakenteet. Tomi Toratti

8. Yhdistetyt rasitukset

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

T Puurakenteet 1 5 op

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

Helsinki Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018

Luku 5. Rakenneanalyysi.

HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset

Eurokoodien mukainen suunnittelu

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Tuotelehti suunnittelijan apuna

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

KAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.

KAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet

SUUNNITTELUN PERUSVAATIMUKSET EN 1990 kohta 2.1

SUORAN PALKIN RASITUKSET

Elementtipaalulaatat rautateillä

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

TITAN Megashore -tuentajärjestelmä

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

Merkitsemien. Tiedoksi

Sisällysluettelo

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood?

Tampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy

Transkriptio:

YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset. Rakennus sijaitsee Tampereen keskusta-alueella. Mitoitettavat rakenneosat ovat rakennuksen 6. kerroksen parvekkeesta. KOKONAISUUS 1 Rakennemalli 1.1 Rungon päämitat

Rakennuksen kerroskorkeus on 3m, joten 6. kerroksen kaide sijaitsee 18m korkeudella maan pinnasta. Teräsbetoninen parvekelaatta on 00 paksu, sen etureunaan kiinnitetään pystytolpat 1000 välein. Parvekkeen leveys on 4000, joten käsijohde on myös 4000 pitkä. 1. Jäykistys ja staattinen tasapaino Kaiteen jäykistys ja staattinen tasapaino saadaan aikaan pystytolpan jäykällä kiinnityksellä teräsbetoniseen 00 paksuun parvekelaattaan. Täten pystytolppa mitoitetaan alapäästään jäykästi kiinnitettynä ja yläpäästään vapaana mastona. 1.3 Liitostyypit Pystytolpan kiinnitys teräsbetoniseen 00 paksuun parvekelaattaan on jäykkä. Käsijohdeprofiilin kiinnitys pystytolppaan on nivelinen.

Pystytolpan kiinnitys parvekelaattaan: Käsijohteen kiinnitys pystytolppaan: 1.4 Profiilityyppi ja alumiinilaji Sekä pystytolpan että käsijohteen profiilit ovat Lumon Oy:n parvekekaidejärjestelmän mukaiset kotelopoikkileikkaukset. Profiilien alumiinilaji on EN AW-6063 T5.

Pystytolppaprofiili: Käsijohdeprofiili: 1.5 Kuormitus Kuormat määritetään ENV 1991- EUROCODE 1: Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat mukaan. Sekä sen suomenkielisen yhteenvetoteoksen: RIL 01-1999 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Euronormi, osat 1, -1, -3 ja -4 (1). Sekä pystytolpan että käsijohdeprofiilin mitoituksessa määrääviäksi kuormitusyhdistelmäksi tulee tuulen imun ja kaidekuorman yhteisvaikutus. Koska pystysuora kuormitus (lasin paino ja muiden rakenteiden omat painot) ei ole määräävä, ei niitä tässä esimerkissä lasketa. 1.5.1 Ominaiskuormat Muuttuva kuorma Tuuli: 6. kerroksen parvekekaiteen korkein kohta maanpinnasta on 6x3m 18m Rakennus sijaitsee kaupunkialueella > Maastoluokka IV > (1): 4.4.3a Q k 0,45kN Kaidekuorma: (1): Taul 4.4.3a Q k 0,5kN

1.5. Ominaiskuormitus Muuttuva kuormitus: Kokonaistuulen maksimi nettopaine (imu seinästä ulospäin) parvekelasitukseen koostuu ulkoisen ja sisäisen tuulenpaineen suasta: (1) Kuva 4.6.4a Ulkoinen paine: W e q(z e ) c pe (4.6.a ) missä c pe ulkoisen paineen kerroin Ulkoisen paineen positiivinen maksimi on (1) kuvan 4.7.a. mukaan: W e 0,45kN 0,8 0,36kN Sisäinen paine: W e q(z e ) c pe missä c pe sisäisen paineen kerroin Sisäisen paineen negatiivinen maksimi on (1) kappaleen 4.7.9. mukaan: W e 0,45kN ( 0,5) 0,3kN Nettopaine: Nettopaineessa positiivinen ulkoinen paine ja negatiivinen sisäinen paine ovat samansuuntaiset: W e netto 0,36kN + 0,3kN 0,59kN Kaidekuorma: Q k 0,5kN

1.5.3 Kuormitusyhdistelmät Murtorajatila: Tasainen tuulen imukuormitus: 1,5 W e netto 1,5 0,59kN 0,89kN Viivamainen vaakasuora kaidekuormitus: Fdkäs 1,5 Qk 1,5 0,5kN 0,75kN Käyttörajatila: Tasainen tuulen imukuormitus: W e netto 0,59kN Viivamainen vaakasuora kaidekuormitus: Fkkäs Qk 0,5kN 1.6 Profiilikoko alustavasti Pystytolppaprofiili: Käsijohdeprofiili:

Käsijohde Rasitukset murtorajatilassa.1 Kaatuminen ja liukuminen Ei tarvitse laskea, koska käsijohde tukeutuu jäykistettyyn koko talon betonirunkoon. Normaalivoima Käsijohteeseen ei synny normaalivoimaa..3 Taivutusmomentti Lasketaan yksiaukkoisena päistään niveliseti tuettuna 4000 pitkänä palkkina. Kuten kappaleen 1.1 kuvasta havaitaan käsijohteeseen kohdistuu ainoastaan kaidekuormitus F dkäs Laseihin kohdistuva tuulikurmitus rasittaa vain pystytolppaa eika käsijohdetta. Murtorajatila: Vaakasuunnassa eli käsijohteen vahveassa suunnassa: M.4 Leikkausvoima F L 8 0,75kN (4m) 8 dkäs d 1, 5 knm Vaakasuunnassa eli palkin vahveassa suunnassa: V F L 0,75kN (4m) dkäs i d 1, 5 kn.4 Vääntömomentti Käsijohteeseen ei synny vääntömomenttia. 3 Muodonmuutosten raja-arvot ja rasitukset käyttörajatilassa Muodonmuutosten raja-arvot Kokonaistaipuma Eristyslasin kestävyyden varmistamiseksi on syytä rajoittaa taipuma lasiruudun sivun pituudella L sekä vaaka että pystysuunnassa arvoon: δ L 4000 300 300 max, sall 13, 3

Rasitukset Rasituksia käyttörajatilassa ei tarvitse laskea, koska murtorajatilassa rasituksia ei laskettu plastisesti. Tällöin käyttötilan kuormituksella palkin jännitys ei voi ylittää myötöjännitystä. 4 Murtorajatila: Kestävyydet 4.1 Kehät 4.1.1 Kehän stabiilius Parvekekaiteen runko on sivusiirtymätön. 4.1. Staattinen tasapaino Parvekekaiteen runko on tasapainossa sekä vaaka että pystysuunnassa, koska se kiinnittyy rakennukseen joka on jäykistetty. 4.1.3 Poikkileikkauksen kestävyys Poikkileikkausluokka Kaideprofiili profiili kuuluu vähintään poikkileikkausluokkaan 3, joten tehollisia poikkileikkausarvoja ei tarvitse laskea. 4.1.4 Sauvojen kestävyys Murtorajatila: Taivutuskestävyys Lasketaan varmanpäälle poikkileikkausluokassa 3: M M c, M c, α W el f γ o M 1 N 130 3 M c, 1 39980 4, 7kNm 1,1 > M 4, 7kNm Kestävyysvertailu: M > 1,5kNm < M 4, dkesk 7 Taivutuskestävyys OK knm

Leikkauskestävyys V A v f o 3γ M 1 N 130 V 180 49, 1kN 3 1,1 V > 1,5kN < V 49, knm dtukidvas 1 Leikkauskestävyys OK Taivutuskestävyys 4.1.5 Jatkokset ja liitokset Liitoksia ei mitoiteta tässä yhteydessä 5 Käyttörajatila: Muodonmuutokset ja kestävyydet 5.1 Taipuma Vaakasuunnassa eli käsijohteen vahveassa suunnassa: 4 5 Qktuuli L f1 384EI > kn 4 5 0,5 (4000) f 1 10, 8 N 4 384 70000 45800 f,8 < δ sall 13, 3 1 10 max, Taipuma OK. Taipuma on käsijohdeprofiilin mitoituksessa määräävä. Valitaan käsijohdeprofiiliksi: EN AW-6063 T5

Pystytolppa Rasitukset murtorajatilassa.1 Kaatuminen ja liukuminen Ei tarvitse laskea, koska kaide tukeutuu jäykistettyyn koko talon betonirunkoon. Normaalivoima Pystyrunkoon syntyy kerroskorkeudelta normaalivoima, joka ei ole mitoittava, joten sitä ei lasketa.3 Taivutusmomentti Kuormitus: Alian 80 korkean kaidelasin kokonaiskuormitus F k 1m pituisella kaiteen mitalla: Tämä sama kuormitus kohdistuu jokaiseen pystytolppaan, koska tolppajako on 1m: F k 0,8m 1m 0,75kN 0, 6kN Yliän 1980 korkean parvekelasin kokonaiskuormitus F pl 1m pituisella kaiteen mitalla: Tämä sama kuormitus kohdistuu jokaiseen pystytolppaan, koska tolppajako on 1m: F pl 1,98m 1m 0,75kN 1, 49kN Käsijohdekuormitus F kä 1m pituisella kaiteen mitalla:: F kä 75kN Pystytolpan suurin taivutusmomentti M d kohdistuu tolpan alapäähän ankkuripultin kohdalle:

1,49kN M d 6 ( 0,99m + 0,8m + 0,1m ) + 0,75kN ( 1,05m + 0,1m ) + 0,63kN ( 0,41m + 0,1m ), knm.4 Leikkausvoima 1,49kN V d + 0,75kN + 0,63kN, 1kNm

.4 Vääntömomentti Pystytolppaan ei synny vääntömomenttia. 3 Muodonmuutosten raja-arvot ja rasitukset käyttörajatilassa Muodonmuutosten raja-arvot Kokonaistaipuma Pystytolpalle ei aseteta taipumarajajoitusta, koska käsijohdepalkki pystyy välittämään siirtymät tuille. Rasitukset Rasituksia käyttörajatilassa ei tarvitse laskea, koska murtorajatilassa rasituksia ei laskettu plastisesti. Tällöin käyttötilan kuormituksella palkin jännitys ei voi ylittää myötöjännitystä. 4 Murtorajatila: Kestävyydet 4.1 Kehät 4.1.1 Kehän stabiilius Parvekekaiteen runko on sivusiirtymätön. 4.1. Staattinen tasapaino Parvekekaiteen runko on tasapainossa sekä vaaka että pystysuunnassa, koska se kiinnittyy rakennukseen joka on jäykistetty. 4.1.3 Poikkileikkauksen kestävyys Poikkileikkausluokka Pystytolppaprofiili kuuluu vähintään poikkileikkausluokkaan 3, joten tehollisia poikkileikkausarvoja ei tarvitse laskea. 4.1.4 Sauvojen kestävyys Murtorajatila: Taivutuskestävyys Lasketaan varmanpäälle poikkileikkausluokassa 3: M M c, M c, α W el f γ o M 1

N 130 3 M c, 990, 7kNm 1,1 > M, 7kNm Kestävyysvertailu: M,6kNm < M, > Taivutuskestävyys OK dkesk 7 knm Leikkauskestävyys V A v f o 3γ M 1 N 130 V 4 70 3, kn 3 1,1 V,1kN < V 3, > Leikkauskestävyys OK dtukidvas 4.1.5 Jatkokset ja liitokset knm Liitoksia ei mitoiteta tässä yhteydessä 5 Käyttörajatila: Muodonmuutokset ja kestävyydet 5.1 Taipuma Pystytolpalle ei aseteta taipumarajajoitusta, koska käsijohdepalkki pystyy välittämään siirtymät tuille. Valitaan pystyprofiili: EN AW-6063 T5